Olen fanittanut taistoja aina, ja monta vuotta suunnittelin hankkivani akvaarion nimenomaan taistelukalalle. Lopulliseen valintaan vaikutti huomattavasti myös se, että taistelukalojen kotimainen kasvatus on rakkaudellista puuhaa ja on kaikin puolin hauskaa, kun tietää kalansa tarkan syntymäajan ja sedät ja tädit ja serkut. Taistelukala on persoonallinen, helppohoitoinen ja kertakaikkisen hauska otus. Tässä on reilu vuosi eletty tuon meidän kalan kanssa ja edelleen se keksii uusia jekkuja.
Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että kun tuo meidän otus jossain vaiheessa potkaisee tyhjää, niin siirrymme astetta pienempiin, eli miljoonakaloihin. Pääsyynä tähän on se, että nolosti totesin, ettei tuo minun suhteellisen kivinen allas ole taistolle kovin hyvä. Tai ehkä kyse on vain tästä nimenomaisesta kalasta, tuo kun tuntuu olevan sielultaan lähinnä piikkisilmä, ihan joka paikka pitää tutkia ja joka koloon tunkea, niin että evät ovat vähän väliä riekaleina. Ja kun kerran fiksuna niittasin nuo kivet silikoonilla kiinni, niin on ehkä näppärämpää laittaa tuohon altaaseen vähän pienempiä asukkeja seuraavaksi.
Miljoonakaloista olen ajatellut aina, että ne nyt ovat vihoviimeinen kala mitä ikinä kokeilen! Kuitenkin, mitä enemmän akvaarioharrastuksen historiaa lueskelee, sitä enemmän tuo alan klassikko kiehtoo. Lisäksi minua viehättää ajatus parvikalasta, joka on yksilöllisesti tunnistettavissa niin että kalojen käyttäytymispiirteitä on helpompi seurata. Miljoonakalan pitäisi olla suhteellisen rohkea, joten se sopii kissatalouteen ehkä paremmin kuin herkemmät pikku-rasborat joita muutoin voisi tämmöiseen purkkiin harkita. Miljoonakaloja on runsaasti saatavilla muilta harrastajilta, se on minulle aina tärkeä pointti. Ja nyt sitten perehdyin myös hohtomiljoonakalaan joten seuraavana tässä purkissa tulee asumaan millisten ja hohtojen poikaporukka.
Joten, kaipa se on makuasia, haluaako monta pientä vai yhden ison kalan. Värejä ja malleja on molemmissa ziljoona, joten elämä ei käy tylsäksi kummankaan lajin kanssa.
Minä haaveilen miljoonakaloista. Taistoja minulla on nuorempana ollut, ja minusta ne olivat aika tylsiä möllejä. Miljoonakaloissa on jotenkin enemmän luonnetta. Tykkään siitä, että niitä voi pitää isompaa porukkaa samassa altaassa, jolloin käyttäytymistä pääsee seuraamaan paljon monipuolisemmin. Ja ne ovat kauniimpiakin.
Itse pidän enemmän miljoonakaloista. Taistelukalat ovat melko hidastempoista otuksia, mutta miljoonakat ovat sangen aktiivisia ja rohkeita kaloja. Miljoonakaloissa on myös enemmän värivariaatioita kuin taistelukaloissa. Lisäksi millisten poikaset pysyvät hengissä ilman, että niille tarvitsee tehdä mitään ihmeellistä On erittäin mielenkiintoista seurata, minkä värisiä poikasista kasvaa, etenkin jos altaassa on hyvin eri värisiä yksilöitä keskenään! Toki milliksiä saa pidettyä samassa altaassa suurempaa yksilömäärää, mitä taistelukaloja saisi, jos tällä on väliä.. Mutta hienoja kaloja ovat kyllä kummatkin.
Mä tykkään molemmista. Ennen olin sitä mieltä, että taistelukalat on ihan tyhmiä, mutta lapset halusivat niitä omaan akvaarioonsa ja kun olen saanut seurata suuren haaremin eloa niin onhan ne aikas hauskoja kumminkin.
Se, kumpia sun kannattaa ottaa, riippuu siitä, kummasta tykkäät. 125-litraiseen voi vallan mainiosti laittaa koiraan ja viitisen naarasta, kunhan on valmistautunut siihen, että jäähypaikkoja on, jos tappeluita tulee. Jos naaraita on riittävästi, eivät ne välttämättä pahasti keskenään tappelekaan koskaan. Ellei sitten naaraiden joukossa ole Päivejä, jotka ovatkin oikeasti poikia.
Taistojen kanssa voi hyvin laittaa vaikkapa piikkisilmiä pohjalle (pohjamateriaali hiekka) ja joitain sopivia parvikalojakin on.
Kaukoidän jalostetut miljoonakalat ovat usein varsin herkkiäja hankalia lemmikkejä, vaativat kovetettua vettä ja jotkin jopa suolanlisäyksen veteen. Hohtomiljoonakalat ja miljoonakalan luonnonmuodot sekä harrastajilla syntyneet ja kasvaneet kalat ovat usein kestävämpiä. Mielenkiintoisia elävänä synnyttäviä hammaskarppeja on toki muitakin kuin perusmillis.
En nyt tiedä kummastako tässä on kyse, joko meille on osunut todella poikkeuksellinen kalayksilö tai sitten minua on erittäin helppo viihdyttää! Meidän taisto ei ole missään tapauksessa tyhmä eikä tylsä eikä hidasliikkeinen. Veikkaan kuitenkin, että tuossa on osansa kalan "onnellisella lapsuudella" ja runsailla virikkeillä. Pienemmästä värivalikoimastakaan en ole ihan varma, harmi vaan että kaupoissa yleisimmin saatavilla olevat taistot ovat myöskin tylsimmän värisiä. Muutenhan löytyy kaikki sateenkaaren värit, musta, valkoinen, harmaa, erilaista kirjavuutta ja eri asteista metallinhohtoa. Esim laittamalla kuvahakuun "betta fish thai flag" tai "betta fish salamander" tai "salamander" saa esimerkkejä taistojen väriloistosta. Taistoilla värit saattavat vielä muuttua hämmästyttävällä tavalla kalan iän mukaan ja isosta kalasta värikuviot erottuvat helpommin kuin pienistä milliksistä. Mutta evämalleja taitaa kuitenkin olla milliksillä enemmän!
Tarkastin IUCN:n punaisen listan, ja kyllä taistelukala on luokiteltu vaarantuneeksi. Jääkarhu myös, mistä olin aika yllättynyt. Olisin kuvitellut sen olevan pari pykälää heikommassa luokassa.
juu sen takia alkaa taistelukalakin kiinnostamaan enemmän sillä se on luokiteltu tosiaan vaarantuneeksi kalaksi
kun taas miljoonakalojahan lisääntyy kuin rikkaruoho
että siinä mielessä taistelukala on kyllä erikoisempi toivottavasti ei kuole sukupuuttoon
hei kaikki kellä on taistelukaloja oletteko pärjänneet 1 akvaariolla vai onko teillä ollut taistelukaloille useampia akvaarioita tietenkin tilanteesta riippuen
Ei näillä värikkäillä jalostetuilla taistoilla ole mitään tekemistä villien taistojen kanssa (paitsi nyt sattuvat olemaan samaa lajia).
Jos sulla on vain pelkkiä naaraita tai haaremi, pärjäät teoriassa yhdellä akvaariolla. Jos alat pennuttaa niitä, et pärjää ihan kahdellakaan. Koiraita voi olla akvaariossa vain yksi, ellei jaa sitä väliseinillä osiin. Ja vara-akvaario kannattaa taistojen kanssa aina olla olemassa, jotta on paikka, johon laittaa mahdollinen riitapukari tai tappelussa kärsinyt yksilö eristyksiin.
Zansku kirjoitti:Ei näillä värikkäillä jalostetuilla taistoilla ole mitään tekemistä villien taistojen kanssa (paitsi nyt sattuvat olemaan samaa lajia).
Juuri samaa olin sanomassa. Nämä jalostetut pitkäeväiset ei pärjäisi ikinä luonnossa ja taistelukalojen kasvattajia on niin paljon ympäri maailman, etteivät ne kalakaupoista ihan äkkiä lopu. Uhanalaisia lajeja en itse mielelläni akvaariooni laita, taistelukaloissa kuitenkin kutakuinkin kaikki myytävät (ainakin Suomessa) yksilöt on viljeltyjä, ei luonnosta pyydettyjä eikä näitä tapauksia ikinä voisi luontoon palauttaa, joten en olisi huolissani.