Nanon perushoito?

[Verna]

Olen lukenut sivukaupalla näitä merivesijuttuja... Isäntä ja lompakko haraavat vastaan, mutta en näemmä pääse riuttahaaveesta eroon ihan noin vain. Jos ottaisi sellaisen piiiiitkän projektin ja haalisi tarvikkeita hiljaksiin, ja vaikka käytettynä. Matalan budjetin nano.

Ihan kaikkein vähimmällä pääsisin, jos joku vakuuttaisi minut siitä, että nanoallas on ihan liian työläs hoitaa ja että minun kannattaa unohtaa koko juttu. Apua?

Ajattelin n. 60-litraista allasta, johon laittaisin väliseinän ja tekniikan (vaahdotin, suodatin, lämppäri?) sen taakse jotenkin nätisti piiloon, todennäköisesti altaan toiseen päätyyn. Streami(t?) altaan puolelle, pääsee vekslaamaan paikkoja ja suuntia kuten tahtoo. Sitten nätti kehystys altaalle, joka peittää tekniikkaosaston ja maisemoi altaan nätisti sisustukseen.

Joo, haaveiluksi menee taas ja unohtuu se itse kysymys..

Niin, minkä verran työtä altaan ylläpito käytännössä vaatii? Eli ihan se päivittäinen/viikoittainen/kuukausittainen perushoito kiinnostaa kovasti. Matala budjetti tarkoittaa vähäistä automatiikkaa ja siis paljon käsipelillä tehtävää hommaa. Millainen rutiini altaan kanssa pitäisi saada aikaan? Ja onko purkin kanssa sitten iäti naimisissa, eli onko asiaan perhetymättömällä lomahoitajalla mitään mahdollisuuksia pitää altaan sisältö hengissä esimerkiksi viikonlopun yli? Lomahoitajan tarve on lähinnä teoreettinen juttu, mutta mistäs sitä ikinä tietää.

[Sam Salonen]

Oma 63 litrainen (60x35x30cm) perushoito on äärimmäisen yksinkertaista Tekniikkana minulla on siinä:
1. Maxspect Razor r420R 120W LED-valo
2. Eheim 2224 ulkosuodatin
3. 50W lämmitin
4. Tunze 6055 stream + 6045 stream
5. Tunze 3155 pinnantasaus
(6. Grotech TEC III dosaatiopumppu Ballingille)

Huoltotoimenpiteet:

Päivittäin (5min):
1. Korvausveden lisääminen (automaattisesti 3155:n kautta)
2. Ballingin syöttäminen (automaattisesti dosaatiopumpulla)
3. Kalojen ja korallien ruokkiminen

Viikottain (30min):
1. Vedenvaihto 7 litraa
2. Lasien putsaaminen

Kuukausittain, tai harvemmin (30min):
1. Ulkosuodattimen putsaus ja massojen (aktiivihiili ja fosfaatinposistajan) vaihto

Tuolla taustatietoa omasta nanosta: http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=105&t=213398

[Verna]

Eka vastaus ei ainakaan päästänyt pälkähästä siten, että hoito vaikuttaisi kovin hankalalta.

Tekniikkapuolella minulla riittää ihmettelemistä, mutta onneksi on Google. Controllereita ja osmolaattoreita... Hui! Sanakirja pitää olla. Tosi hyvä ketju kyllä, ja hirmu kätevä omia mietintöjäni ajatellen, kun allaskin on samaa kokoa, kuin itselleni haaveilen.

Mites muuten kansilasiasia, kuulemma syö osan valotehosta, jos sellainen on. Ihan järkeenkäypää. Jossain sanotaan, että on hyvä, että vettä haihtuu vapaasti, toisaalla sanotaan toisin... Ilmeisesti eliöstö on kuitenkin motivoitunutta pysymään purkissa, vaikka laseja ei olekaan. Toivottavasti ainakin.

[Aurum]

Ilmeisesti eliöstö on kuitenkin motivoitunutta pysymään purkissa, vaikka laseja ei olekaan. Toivottavasti ainakin.

Riippuu vähän eliöstä... Osa kaloista on hyppijöitä, ja kotilot ainakin mulla kiipeilevät ajoittain vedenpinnan yläpuolelle.

Hoitotoimenpiteistä sen verran, että itse testailen vedestä tärkeimpiä arvoja 1krt/vko vedenvaihdon yhteydessä (Ph, KH, NO3, Ca, suolapitoisuus). Muita testaan harvemmin (n. 4vko välein Mg, PO4, Si).
Vedenvaihtovettä ja korvausvettä (kalkkivesi) teen RO/DI laitteella (käänteisosmoosi & ionien poisto), joten sitäkin pitää siis erikseen valmistaa, eikä vedenvaihtoprojekti kokonoaisuudessa ole niin kovin nopea toimenpide.
Päivittäin lisäilen KH bufferia, kalsiumia ja magnesiumia harvemmin (tarpeen mukaan).

Muutamaksi päiväksi tasapainoisen altaan voi jättää ilman erityisempää hoitoa, pidemmät lomat vaativat automatiikkaa ja/tai osaavan hoitajan.

[Verna]

Veteen lisättäviä aineita tuntuu olevan aika tavalla. Ulkomaankielisiä ohjeita löysin lähinnä, niin en päässyt kärryille, oliko niistä osa joko-tai, vai tarvitaanko niitä kaikkia. En ole kummoinen kemisti, joten tuo hiukan arveluttaa.

[Cano]

Hei.

Sam:n hoitorutiinit yllä ovat kyllä hyvin selvät ja harrastajalla pitkä kokemus, joten siihen voinee luottaa ettei kovin pahasti vikaan mene. Varmasti olet sen verran myös lukenut yleisesti, että mitkä aineet altaassa kuluvat ja vaativat lisäystä? Pienellä kuormalla (korallit) pienessä altaassa jopa pelkällä viikottaisella vedenvaihdolla pärjäät jo pitkään. Toisaalta voit lukea tältä palstalta kaksi vietiketjua alempaa "Suolat + muut lisäaineet -viestit" niin näet mitä muuta VOI lisätä. Rahaa harrastus jossain määrin vaatii, jos haluaa vähentää manuaalisia aineidenlisäyksiä tai haluaa mahdollistaa pidemmät hoitotoimista vapaat ajat arjessa + lomalla.

-Cano-

[SKMake]

Sanoisin, että valitse ensin ne elukat mitä haluat pitää. Hoitorutiinit vaihtelee niin paljon eri setuppien välillä. Jos esimerkiksi pistät pystyyn jonkun pehmytkoralli altaan ilman kaloja on hoito todella vaivatonta. Alkuun et varmasti tarvitse dosereita ja ballinkeja tai lisäaineiden syöttöä eri purkeista. Jättäisin vaahdottajankin pois ja huolehtisin vain säännöllisistä vedenvaihdoista. Tiukalla budjetilla sijoittaisin vaahdottajan rahat korvausvesi automatiikkaan, se on ehdottomasti arjen luxusta.

Sitten jos/kun allas on joku päivä täynnä korallia (ja muutakin kuin pehmyttä) niin jo pelkällä kalkkivedenlisäyksellä (vedenvaihtojen kanssa) pärjää jo pitkälle. Jos allas sattuu olemaan täynnä SPS:siä niin ballingit yms. on aika must ja tuo paljon vakautta koko hommaan.

Niinku sanoin, hoidonmäärä riippuu paljon siitä mitä elukoita haluaa pitää.

Rauhassa alkuun ja aikaa kyllä riittää sisäistämään tarvittavat asiat.

Oma setup: 60 litran kuutio pehmytkoralli voittoisella elävällä, jokunen rapu/katka ja kala joukossa. Hoitorutiineina viikottainen 10% vedenvaihto ja lasien putsaus. Kerran kuussa vaihtuu aktiivihiilet ja fosfaatin poistajat. Elukoiden ruokkiminen tarpeen mukaan.

Korvausvesi (jonka mukana dosaan kalkkivettä) menee automaattisesti ja valaistus on ajastimella.

Helppoa harrastamista!

[Verna]

Ihan jo valaistuksen takia ajattelin, että pehmytkorallit riittävät. Nehän eivät ymmärtääkseni tarvitse ihan niin paljon valoa. Ja mitä tuossa kuvia etsiskelin, niin kauniitakin ne ovat.

Kalojen suhteen yllätyin, ajattelin niiden olevan järjestään niin isoja vonkaleita, ettei niitä pikkualtaaseen edes saa. Näkyy saavan sittenkin, mutta luulen silti, että kalojen osalta minulle riittää tuo parasta aikaa kypsyttelemäni makeavesiallas. Kaloja enemmän minua kiehtoo riuttamaisema, ne ovat hienoja! Mittakaavaa on hankala ymmärtää, kun en ole suolavesiallasta nähnyt kuin kuvissa, mutta tuollaiseen 60-litraiseenkin näkyy mahtuvan paljon hienoja, pieniä yksityiskohtia!

Elävän kiven mukana altaaseen saattaa ilmeisesti saapua kalojakin mielenkiintoisempia öttiäisiä. Niissä riittäisi minulle tutkimista pitkäksi aikaa. (Mistä kummasta voi tietää, mitä ne syövät?)

Tämä lienee niitä harrastuksia, että annapa pikkusormi, niin... Mutta kun ottaa sen siltä kannalta, että on loppuikä aikaa harrastaa, eikä hätiköi, niin pikku hiljaa voi kerryttää sitä tarvikepuoltakin. Pukinkonttiin sitä ja joskus säästöpossun kustannuksella tätä. Siinä keräämisen ohessa voi pehmitellä miestäkin, tiedä, vaikka hänkin innostuisi.

[Aqualung]

Merivesialtaassa itseasiassa on hyvin vähän mitään mitä pitäisi syöttää. Lähinnä kalat. Kaikki muut kyllä pärjäävät mainiosti vettä vaihtamalla ja silloin tällöin parin hiutaleen ruokinnalla. Elävä kivi kun on lähes oma toimiva ekosysteeminsä ihan sellaisenaankin. Eli jos yksikin ruokittava kala on altaassa, ei pikkuötöistä tarvitse huolehtia koskaan eikä kalattomassakaan useaan kuukauteen.

[Bluefrog]

Ilmeisesti eliöstö on kuitenkin motivoitunutta pysymään purkissa, vaikka laseja ei olekaan. Toivottavasti ainakin.

Riippuu vähän eliöstä... Osa kaloista on hyppijöitä, ja kotilot ainakin mulla kiipeilevät ajoittain vedenpinnan yläpuolelle.

Hoitotoimenpiteistä sen verran, että itse testailen vedestä tärkeimpiä arvoja 1krt/vko vedenvaihdon yhteydessä (Ph, KH, NO3, Ca, suolapitoisuus). Muita testaan harvemmin (n. 4vko välein Mg, PO4, Si).
Vedenvaihtovettä ja korvausvettä (kalkkivesi) teen RO/DI laitteella (käänteisosmoosi & ionien poisto), joten sitäkin pitää siis erikseen valmistaa, eikä vedenvaihtoprojekti kokonoaisuudessa ole niin kovin nopea toimenpide.
Päivittäin lisäilen KH bufferia, kalsiumia ja magnesiumia harvemmin (tarpeen mukaan).

Muutamaksi päiväksi tasapainoisen altaan voi jättää ilman erityisempää hoitoa, pidemmät lomat vaativat automatiikkaa ja/tai osaavan hoitajan.

Millä testillä tuota suolapitoisuutta mitataan? Katselin läpi vaikuttavan valikoiman vaihtoehtoja mutta silmään ei osunut juuri suolatestiä. Tarkoituksena on perustaa lajiakvaario ritaritokolle, joten murtoveden puolelle mennään. Tarvitsee muutenkin miettiä miten sen veden ''keittää'' ja mitkä kasvit siinä vedessä pysyvät hengissä.

[_Suklaamonni_]

Suolapitoisuuden mittaukseen ei tippa- tai muita testejä käytetä, vaan homma hoituu refraktometrillä tai hydrometrillä
http://www.akvaarioon.fi/Refraktometri
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 106510025H

[Aqualung]

Ja noista vaihtoehdoista se viisarimallin hydrometri on se "sinnepäin näyttävä liuskatesti" ja refraktometri se "tarkka tippatesti".

[Bluefrog]

Ja noista vaihtoehdoista se viisarimallin hydrometri on se "sinnepäin näyttävä liuskatesti" ja refraktometri se "tarkka tippatesti".

Ilman muuta hankimme siis tuon tarkemman. Seuraava kysymys kun ritaritokko on kotoisin Intian ja Indonesian suistoalueilta minkälaista liuosta suosittelisitte tehtäväksi. Lämpötila ja ph-arvo ovat selvillä, mutta nehän eivät vielä kerro mitään siitä mistä sen veden tulisi koostua.

[Aqualung]

Yleensähän murtovesialtaissa pidetään 1.005 - 1.016 ppt suolaisuutta, mutta on hyvä muistaa ettei suurin osa vesikasveista pärjää yli 1.010 ppt suolaisuudessa. Mutta toki kannattaa harkita myös meriveden makroleviä! Halimeda ja Caulerpa suvuista löytyy paljon hyviä kasviksia. Niillä itse lähtisin liikkeelle. Ja suolaksi tosiaan joku kaupallinen valmis valmiste. 4kg pänikkä riittänee jo hyvän tovin, ja muistathan aina tehdä ensin valmiin liuoksen eikä KOSKAAN kaataa suolaa suoraan altaaseen. Peruskauraa, mutta hyvä silti mainita. Ja muista päivittää tilanteita kun saat altaan pystyyn.

[Bluefrog]

Yleensähän murtovesialtaissa pidetään 1.005 - 1.016 ppt suolaisuutta, mutta on hyvä muistaa ettei suurin osa vesikasveista pärjää yli 1.010 ppt suolaisuudessa. Mutta toki kannattaa harkita myös meriveden makroleviä! Halimeda ja Caulerpa suvuista löytyy paljon hyviä kasviksia. Niillä itse lähtisin liikkeelle. Ja suolaksi tosiaan joku kaupallinen valmis valmiste. 4kg pänikkä riittänee jo hyvän tovin, ja muistathan aina tehdä ensin valmiin liuoksen eikä KOSKAAN kaataa suolaa suoraan altaaseen. Peruskauraa, mutta hyvä silti mainita. Ja muista päivittää tilanteita kun saat altaan pystyyn.

Tuo suolapitoisuus on myös kysymysmerkki luettuani noin 20 keskustelua ja kuvausta ritaritokosta näyttää sitä että parhaat tuloksia on saatu esim. 1.002-1.004. Seriously fish sanoo aiheesta seuraavaa: ''Although commonly found in freshwater in nature, this goby appears to do better with the addition of salt to around 1/4 marine strength (1.005sg) in the aquarium. Saying that though, this species has also been kept with great success in hard, alkaline freshwater.''

Elikkäs..jos luonnossa tavataan usein makeassa vedessä ja akvaariossakin pärjää kovassa vedessä niin eikös se silloin antaisi osviittaa että suolapitoisuuden on hyvä olla matala. Vaikeaa..vaikeaa

[Aqualung]

Tai että pysyy hengissä myös vain kovetetussa vedessä sillä suolapitoisuuden pistäminen koetaan liian työlääksi/vaikeaksi. Vrt. miljoonakala pehmeässä vedessä ja jo 2 poikuetta, niin kyllä sen täytyy voida vähintään yhtä hyvin kuin luonnossakin?

[Bluefrog]

Tai että pysyy hengissä myös vain kovetetussa vedessä sillä suolapitoisuuden pistäminen koetaan liian työlääksi/vaikeaksi. Vrt. miljoonakala pehmeässä vedessä ja jo 2 poikuetta, niin kyllä sen täytyy voida vähintään yhtä hyvin kuin luonnossakin?

Eijeijei..just tuota ajattelutapaa yritän kynsin hampain välttää. En saa tolkkua mikä se suolapitoisuus on jossa tämä veijari elää luonnossa. Sitä kun tavataan luonnossa myös makeassa vedessä. Se että se pärjää suolattomassa vedessä tukee ehkä? ajatusta, että se saattaisi luonnossa elää osapuilleen sillä alueella missä makea vesi ja suolainen vesi kohtaavat. ''Occurs in estuaries and tidal zone of rivers'' sanoo Badman's tropical fish niminen lähde.

Toinen mitä mietin on alkaalisuus, muistan hämärästi lukeneeni joskus jotakin suosta ja alkaalisuudesta. Mahtaakohan tämä alkaalisuus päteä myös suistoihin joissa joki yhtyy mereen.

[Sharkyone]

Jos laji todellakin elää luonnossa "in estuaries and tidal zone of rivers", niin ei ole kyllä makean veden laji...
Kävin keväällä tutustumassa maailman kolmanneksi suurimpaan "tidal zone of riveriin", jossa merivesi nousee 15 metriä korkealle vuoksen aikaan, jolloin koko joki on suolainen useita kymmeniä kilometrejä sisämaahan rannikosta.
Luoteen aikaan taas alue on luonnollisesti ihan vaan tavallinen joki.

Optimaalinen olotila kalalle olisi siis puolet ajasta makeaa vettä ja puolet ajasta suolaista vettä.
Luulen tosin, että kannattaa tuollaisessa suljetussa ekosysteemissä suosia sitä enemmän suolaista vaihtoehtoa. LÄhtisin ehkä itse liikkeelle Liejuryömiöiden vaatimuksilla... En usko, että niillä voi mennä kovin pahasti metsään.
Suolaa laittaisin vähintään 10‰ ja enintään ehkä sen 18-2,5‰, jolloin ollaan vielä prosentin verran alle sen, mitä on sen jälkeen kun se suistoalue loppuu.

Ja kuten Agualung sanoi, makroleviä! C. taxifolia tuntuu pärjäävän matalammassa saliniteetissa ihan kivasti, ja on nätti. Ja miksei mangrovejakin... Tiedän yhden tyypin jolla on mangroven podeja parhaillaan itämässä

[Bluefrog]

Jos laji todellakin elää luonnossa "in estuaries and tidal zone of rivers", niin ei ole kyllä makean veden laji...
Kävin keväällä tutustumassa maailman kolmanneksi suurimpaan "tidal zone of riveriin", jossa merivesi nousee 15 metriä korkealle vuoksen aikaan, jolloin koko joki on suolainen useita kymmeniä kilometrejä sisämaahan rannikosta.
Luoteen aikaan taas alue on luonnollisesti ihan vaan tavallinen joki.

Optimaalinen olotila kalalle olisi siis puolet ajasta makeaa vettä ja puolet ajasta suolaista vettä.
Luulen tosin, että kannattaa tuollaisessa suljetussa ekosysteemissä suosia sitä enemmän suolaista vaihtoehtoa. LÄhtisin ehkä itse liikkeelle Liejuryömiöiden vaatimuksilla... En usko, että niillä voi mennä kovin pahasti metsään.
Suolaa laittaisin vähintään 10‰ ja enintään ehkä sen 18-2,5‰, jolloin ollaan vielä prosentin verran alle sen, mitä on sen jälkeen kun se suistoalue loppuu.

Ja kuten Agualung sanoi, makroleviä! C. taxifolia tuntuu pärjäävän matalammassa saliniteetissa ihan kivasti, ja on nätti. Ja miksei mangrovejakin... Tiedän yhden tyypin jolla on mangroven podeja parhaillaan itämässä

Onnistuin löytämään sivuston jossa on kuvattuna kalan luonnollista esiintymisaluetta. http://www.ecologyasia.com/verts/fishes ... t-goby.htm Mangrovea näyttää kasvavan kovasti. Täytyy edelleen tutkia jos löytysi muitakin kasveja jotka ovat oikeasti samalta alueelta.

Suolan suhteen, on mielestäsi 1.003 liian vähän?

Tuon linkin perusteella kalan luonnollinen olotila näyttäisi olevan kohta, jossa makean veden sivuhaarat yhdistyvät siihen mainitsemaasi pääjokeen jossa taasen suolapitoisuus voi vaihdella suurestikin. Ihanne olisi kai akvaario jonka toisesta päästä virtaisi hiljalleen makeaa vettä murtovesipitoiseen akvaarioon ja toisessa päässä olisi automaatti joka lisäisi murtovettä siten että pitoisuus säilyisi samana.

Yksi lähde, jota pidän luoetettavana: fishes of the Cambodian Mekong, by Walter J. Rainboth; Department of Biology and Microbiology sanoo tokosta seuraavaa: '' Prefers fresh water, rarely found in brackish water'' . Kysymys miten biologit luokittelevat veden joka on luoteen aikaa makea ja nousuveden aikaan suolainen? Onko se makeaa vettä, vai suolaista vettä?

Tietysti tämä on melkoista säätämistä, mutta pudottelen taistojenkin akvaarioiden lämpötiloja Thaimaan sääolosuhteiden mukaan..ja kieltäydyn uskomasta että niille on tarkoituksenmukaista sama lämpö läpivuoden.






http://www.fishbase.org/summary/Stigmat ... undio.html# :''Occurs in estuaries and tidal zone of rivers. Prefers fresh water, rarely found in brackish water.''
Tietojen taustalta tässä lähteessä löytyy: Fishes of Cambodian Mekong; Department of Biology and Microbiology.

[Aqualung]

Tuohon sun makeavesi-suolavesi sekoitussysteemiin voisi todeta että unohda. Toki pulssitus onnistuu, mutta vaatii ylivuodon viemäriin sekä kunnon säiliöt makealle ja suolatulle vedelle. Toki enää ei tarvitsisi vettä vaihtaa, mutta kyllä sitä suolaakin sitten kuluu. Avoimesta altaasta saa kyllä haihtumaan sen 5dl vuorokauteen, nin itse pitäisin jonkun pienen streamin (1000lph) siellä ja kerran päivään kippaisin sen päälle sen korvausveden. Sillä saa pienen pulssin aikaan ennen kuin vedet sekoittuvat.
Mangrovea saa tosiaan edullisesti ja nyt kesällä on helppo tilata suoraan Karibialta punamangrovea. Muita lajeja ei oikein mistään saa.

Ja mitä muuhun tulee, niin sharky antoi kyllä hyvää ohjeistusta.

[Bluefrog]

Tuohon sun makeavesi-suolavesi sekoitussysteemiin voisi todeta että unohda. Toki pulssitus onnistuu, mutta vaatii ylivuodon viemäriin sekä kunnon säiliöt makealle ja suolatulle vedelle. Toki enää ei tarvitsisi vettä vaihtaa, mutta kyllä sitä suomalaisin sitten kuluu. Avoimesta altaasta saa kyllä haihtumaan sen 5dl vuorokauteen, nin itse pitäisin jonkun pienen streamin (1000lph) siellä ja kerran päivään kippaisin sen päälle sen korvausveden. Sillä saa pienen pulssin aikaan ennen kuin vedet sekoittuvat.
Mangrovea saa tosiaan edullisesti ja nyt kesällä on helppo tilata suoraan Karibialta punamangrovea. Muita lajeja ei oikein mistään saa.

Ja mitä muuhun tulee, niin sharky antoi kyllä hyvää ohjeistusta.

Kiitos, näillä ja sharkyn ohjeilla mennään.

[Sharkyone]

Ja en siis väitä tietäväni tuon lajin hoidosta mitään, mutta hieman noista elinaluesta kyllä.
Pohjaan siis oletukseni vaatimuksista lajin esiintymisalueeseen.

Kannattaa myös muistaa, että kaloja pyydystetään aina tiettyinä vuoden- ja vuorokauden aikoina.
Se, että kala on löytöhetkellä makeassa vedessä ei tarkoita, että se on siellä 24/7/365.
Monesti kaloista kirjataan pyyntiolosuhteen ylös, ja kauppias tai tukkuri laatii niistä "hoito-ohjeet".

[Kinkula]

Hei!

Olen myös haaveillut merivesiakvaariosta ja lueskellut tätä palstaa ja nettiä ahkerasti. Tuntuu vain, että homma on kovin vaikeaa ja hirveästi pitäisi tietää tekniikasta (olen nainen).

Mielessä pyörii paljon kysymyksiä. Olen suunnitellut akvaarion kooksi 80-120l. Voinko toteuttaa tämän kokoisen akvaarion ilman ala-allasta ja mitä kaikkia härveleitä tarvitaan? Käsitin ensin, että esim. vaahdotin on pakollinen, mutta onko? Katselin kuvia ja luin juttua tuosta Samin pikkualtaasta. Siinähän ei ole ala-allasta?

Ajattelin ensin myös, että rakentaisin akvaarioon väliseinän jonka taakse tekniikka tulisi, mutta kun en yhtään tiedä miten paljon kaikki nuo härvelit vievät ja mahtaisinko edes osata väliseinää tehdä.

Voinko siis vain hankkia kokolasisen akvaarion ja tehdä siitä suolapurkin? Valaistusasiatkin ovat ihan hepreaa...

[Kalakaverit]

Ei tämä harrastus katso sukupuoleen kun homman vaan opettelee... tai sitten olen itse mies.
Pienistä altaista löytyy valmiitakin settejä tuossa kokoluokassa, joten jos sitä rakentelutaitoa ei ole, niin suosittelen vilkuilemaan niitä.
Jos sitten on muuten epävarma omista osaamisistaan, niin suosittelen kääntymään meriakvaarion pidosta tietävien liikkeiden puoleen jossa henkilökunta näyttää homman kädestä pitäen ja alusta alkaen.

[Aqualung]

Mikäli mahdollista niin käypä jonkun paikallisen nurkissa katselemassa allasta ja juttelemassa hoidosta yms. Ja tämä jos mikään ei ole mitenkään sukupuolisidonnainen harrastus.

Tekniikkaa on monenlaista joten mitat määräytyvät ihan sen mukaan mitä päätyy käyttämään. Väliseinä voi olla lasia, pleksiä, pvc:tä tai mitä tahansa meriveteen soveltuvaa materiaalia. Silikonilla sen kiinnittää helposti eikä tartte edes stressata tuleeko tiivis, sillä koko hoitohan on altaan sisällä.

Lyhyesti, kokolasinen allas, tekniikat, hiekat, kivet sun muut sisään ja eikun harrastamaan.