Taistelukala hyökkää muiden kalojen kimppuun?

[Ruri]

Aloitteleva akvaarioharrastaja täällä, akvaario hankittu noin puolitoista kuukautta sitten.

60l akvaariossani on taistelukalauros, parvi kääpiömonnisia, ja muutama raitanuolimonni. alunperin raitanuolimonneja oli 8, mutta lukumäärä on pudonnut noin viiteen (kaksi olen varmasi löytänyt kuolleena). Monnisten lukumäärästä en ole aivan varma, menevät sukkelasti piiloon kun saavun paikalle.

Alunperin uskoin kalojen määrän vähentymisen johtuvan veden liian korkeasta ph-tasosta (8,5), jota olen nyt hoitanut ja saanut jonkinmoiseen kuntoon (pudonnut nyt n. 7,5-8 alueelle). Uskon vieläkin että tästä oli kyse, mutta tänään huomasin että yksi raitanuolimonneista on saanut jostain pahoja vammoja, eviä revitty jne. Se on ensimmäinen ja ainoa jossa olen vammoja nähnyt, mutta on alkanut hermostuttaa että onko taisto ryhtynyt tappelemaan.

Jos näin on, mikä voisi olla syynä, ja mitä voin tehdä asian eteen? Ruokin taistoa ja muita kaloja asianomaisesti, vaikkakin taisto tuppaa omimaan osan pohjakalojenkin ruuista.

[toukopouko]

Moikka Ruri ja tervetuloa mukaan lutraamaan aquawebiin.

Tuli useita asioita mieleen.

Niin kuin itsekkin toteat, Ph on liian korkea kaikille altaassasi oleville kaloille. Varsinkin otot ovat erityisen herkkiä kaikille vesiarvojen epäsopivuuksille, kääpiömonniset tulevat heti siinä perässä. Todennäköisesti ottosi kuolevat vesiarvojen vuoksi. Kun kala elää epäsopivissa vesissä, sairastuu/heikentyy, niin kalat ovat siitä pirullisia, että alkavat näykkimään ja tökkimään heikkokuntoista. Eli kyse voi olla tästä.

Taistot voivat kyllä olla todella pirullisiakin. Heikäläisissä on kovasti persoonia ja persoonat poikkeavat isostikin toisistaan. Joidenkin kanssa voi hyvinkin pitää naaraita haaremina, sukarapuja, kääpiörasboroja jne. samassa altaassa. Sitten on tyyppejä, joiden kanssa ei kertakaikkisesti voi laittaa yhtään mitään. Joten voi olla myös, että taisto ihan taistomaisuuttaan käy repimässä.
MUTTA, jos otot ovat yhtään näkösällä, samoin monniset, niin sen kyllä pitäisi lyhyelläkin aikavälillä näkyä. Taisto pelkästään jo nähdessään käy hyökkimässä kohti, vaikkei iholle menisikään. Joten tuoli akvan eteen ja hetkeksi seuraamaan tilannetta mitä siellä tapahtuu. Kun pysyt rauhallisesti paikoillasi, ei monniset sinkoile, josta pääsee seuraavaan asiaan...

Osaatko heittää veikkausta, montako monnista sinulla on? Käppänät ovat liian pienessä porukassa todella arkoja, jos niitä vielä sattuu taisto hätyyttelemään, sitäkin enemmän. Määrän olisi hyvä olla min. se 10-12kpl.

Ovatko kalasi kuitenkin esillä, silloin jos katselet akvaa kauempaa?
Onko sinulla akvassa paljon piiloja (kannot ja kepitkin laskevat veden Ph:ta) ja kasveja?
Millä koitat laskea veden Ph:ta?
Paljonko pidät lämpöä altaassa?

Tuossa sivun yläosassa, viestien yläpuolella, on punaisella lueteltuna sellaisia perustietoja, jotka olisi hyvä tietää altaasta, jossa on jotain ongelmaa, se helpottaa pohtimista. Kaikkiahan ei välttämättä tiedä, esim. jollei omista erilaisia vesitestejä, mutta ne jotka tietää. Voisit vastailla niihin, niin saisi paremman kokonaiskuvan .

Sattui sikäli sopivasti, että itselläni on samoja kaloja altaissa. Käppänät ja taistoukko ovat keskenään, heidän yhteiselo sujuu. Toisessa altaassa on taistoukko ja hehkurasboroja, sujuu. Aiemmin kun altaassa eleli taistonaaras, hän lounasteli rasboroilla, joten tuli lähtö toiseen altaaseen, turhan kalliit sapuskat. Otot taas ovat 600l altaassa monien muiden kanssa ja historia on opettanut pitämään veden laadun tasaisen hyvänä. Otot (eli nuolimonnit), eivät useinkaan anna anteeksi unohdettuja/väliin jääneitä vedenvaihtoja.

Mutta tulehan vielä vähän täyttämään puuttuvia tietoja, niin eiköhän tämä selviä.

[Ruri]

Sen verran mitä olen katsellut vierestä, ei taisto heti iske kiinni kun näkee jonkun toisen kalan, pienta varoittavaa näykkimistä olen huomannut kun monni on syömisaikaan tupannut liian lähelle, mutta ei mitään sen suurempaa. Sen puoleen koko hyökkäys ihmetyttääkin. Otot ovat suht näkösällä kaiken aikaa, ja taisto on välillä kovinkin lähellä eikä tunnu ärsyyntyvän.

Monnisia oli alunalkaen 12 kpl, ihan varma nykymäärästä en ole, mutta viimeisimmän veden vaihdon aikaan onnistuin laskemaan ainakin noin 7 ennen kuin pyrähtivät piiloon.

Kauempaa katsottuna monnisia näkyy silloin tällöin, ja välillä niitä onnistuu bongailemaan piiloista (yksi puunkarahka, useita kiviä, yksi kunnon luola, useita kasveja) . Pääasiassa tulevat kuitenkin esiin vain kun en ole huoneessa. Taisto ja otot näkyvät suurimman osan aikaa.

Ph:ta lasken tällä hetkellä nestemmäisen turpeen avulla, plus lisäsin edellä mainitun puukarahkan (joka tosin on suht pieni, harkitsen lisääväni toisen, vähän isomman). Kuulin myös että veden virtauksen hidastaminen voisi auttaa, mutta filtterissäni ei ole virtausen voimakkuuden säädintä, joten mietin vielä miten sen toteuttaa.

Lämpötila on tasaisesti 27 astetta.
Ph:ta seuraan tippatestillä, muita arvoja liuskatestillä. Muut kuin Ph ovat pysyneet suosituksissa, en tosin pysty juuri nyt niitä tarkistamaan jotta voisin tarkemmat luvut kertoa (en ole kotona, saan tarkistettua asian sunnuntaina).

Vaihdan vesiä kerran kahteen viikkoon noin kolmasosan verran. Ruokin taistoa pintaruualla pienen määrän kaksi kertaa päivässä, muita pohjatabletilla kerran päivässä. Paastopäivä kerran viikossa, ja surviaisen toukkia kerran viikossa.

Akvaario on Juwelin Primo 60, uutena ostettu. En ollut ihan varma mitkä kaikki tiedot tähän ongelmaan pitäisi liittää, mutta nämä nyt osaan sanoa varmasti.

[toukopouko]

Tuo taistojen herpaantuminen "omien" ruokiensa puolesta on yleistä, ahne mikä ahne. Evät voisi olla sellaisestakin tilanteesta, mutta otot ovat sen verran vauhdikkaampia kuin taistot, ettei taisto kyllä yhdellä ruokanahistelulla pääse ottoa kovasti rempomaan (onko kalasi hulmupyrstöinen koiras vaiko mikä), ellei otto ole valmiiksi heikko. Taistohan saattaa omia tuon pohjaruokanapin itselleen, oletko sellaista nähnyt?

Meillä taiston ja kääpiömonnisten altaassa saa olla tarkkana ruokinnan suhteen, että pohjaelävät (kierteiset mukaan lukien), saavat mitään ruokaa, koska taisto syö kaiken. Toiset ei saa mitään ja taisto poksahtaa. Hakee raeruoan pohjalta aivan monnisten nenun edestä. Tämä meillä ratkaistiin niin, että osa ruoasta mutustetaan sormien välissä liki jauheeksi ja ripotellaan akvaan. Sitä taisto ei käy näpsimässä kun ei varsinaisesti näe ruokaa, monniset saa tuhnuttaa ruokaa pohjalta. Kierteiset putsaa loput. Koita jättää toviksi tabut pois ja mutusta ruokaa monnisille ja otoille, monniset putsaa pohjan ja nuolimonnit pohjaa sekä lehdiltä että muilta pinnoilta. Onko altaassasi kierteisiä?

Vedenkierron hidastus ei onnistu ottojen kanssa, kaipaavat ehdottomasti hapekasta vettä, toisenlaista kuin taisto. Taistolle riittää kuitenkin altaaseen syntyvät suvannot + pintakasvit/pintaan saakka kasvaneet kasvit. Lämpötila 27 vaatii otolle jo kuitenkin hapekkaampaa vettä kuin viileämmässä. Korkeahko Ph ja hapettomuus ja 27 lämpö yhdessä ovat ennen pitkää ottojen tuho. Kiertäähän vedenpinta kunnolla?

Mitä pienempi allas, sitä tärkeäpää on pitää huoli vedenvaihdoista. Pienetkin erheet ja virheet kertaantuvat pienessä altaassa moninkertaiseksi suureen nähden, joten jos vain aikasi antaa periksi, niin vaihtaisin veden 1 x vko. Oletko testannut nitraattia?

Puuta voisit lisätä altaaseen laskemaan Ph:ta ja vaikka muutaman catappalehden pohjan koristeeksi. Vaikkakin kalasi pitävät matalammasta Ph:sta, sinne on edettävä maltillisesti, ei rysäyttäen, ihan niin kuin olet tainnut tehdäkin. Mutta uskoisin silti tuon Ph:n olevan syyllinen monnisten sekä ottojen kuolemiin. Vielä kun selvität sen, että monnisille ja otoille vesi on raikkaan hapekasta, se on näille kyseisille ötököille tärkeää.

En halua kuulostaa kenkulta, mutta ne liuskatestit voisi heittää muovinkeräykseen. Ovat kovinkin suurpiirteisiä ja antavat usein aivan täysin virheellisiä tuloksia. Sikäli ikävää, koska ovat edullisempia kuin tippatestit mutta syystä. KH, Ph ja NO3, niillä pärjää jo hyvin.

Mutta, lyhyestä virsi kaunis , vesiarvot ja hapekkuus kuntoon, ehkäpä vähän kasveja lisää joissa otot tykkäävät vipeltää ja kölliä sekä saavat monnisten kanssa turvaa. Kasveistahan se taistokin kyllä pitää. Pari catappalehteä ja puunkäkkärä. Vedenvaihdot 1 x vko ja ruokinta pohjalle nyt tovi putuna.

Nyt juuri ei irtoa muuta joten muut lisäilköön tai heitelköön omia moovejansa.

Muuten, hyvää ystävänpäivää.