105 l kasviakvaario asukkeineen

[TaijaT]

Vs: No kasvit tarvii lannoitetta, siksi on monenlaista tököttiä. Fosfaattia käytän viherpilkkulevän minimointiin ja on toiminut silloin kun muistaa käyttää. Jokaisen akvaario on erilainen ja tulisi tarkkailla mitä siellä tapahtuu. Ei ole mitään yleisohjetta kuinka pitäisi akvaariota hoitaa. Yhä on monenmoisempia koulukuntia siinäkin. Akvaario on yhä melkoinen mysteeri, josta nykyisin onneksi tiedetään enemmän. Pitää vain reagoida ongelmiin ajoissa ja sit on makuasia millainen rima on ja mitä akvaarioltaan tavoittelee. Itsellä se on korkealla mutta myös kokeiluvaiheessa, mitä oikeasti tarvii ja mitä ei. Ei ole minusta tyhmää kokeilla eri tuotteita, meneehän sitä rahaa muihinkin harrastuksiin. Lääkekuurit on mukava suodattaa pois aktiivihiilellä jota lisätään vaikka sukkahousunmutkassa suodattimeen. Olen leikannut suodatinsienen puoliksi ja pistänyt toisen puolikkaan sukan sisällä jauhetta sisälle viikoksi.

Nyt ei ole ollut pitkään aikaan mitään ongelmia akvaarioissa, paitsi matala ph, kun minulla oli 2 juurakkoa pienessä akvaariossa. Kun otin juurakon pois, ei vedessä ole liikaa tanniineja eikä ph laske enää 5.5:een. Se on sopiva ph varmaankin neontetroille mutta taistelukalalle kyllä vähän liian hapan. Oma hanavesi kun on muutenkin tosi hapan täälläpäin. Jokaisella on lisäksi erilainen hanavesi riippuen paikkakunnasta.

Minä luulen että suurimmat ongelmat ovat johtuneet vain siitä, että ahdoin akvaarioni liian täyteen kaloja ja ne on aika pieniä, verraten monen muun harrastajan jättitankkeihin. Mitä pienempi akvaario, sen suuremmat ongelmat. Lisäksi halvat suodattimet on liian alitehoiset varmaankin moiselle kalamäärälle ja siihen nähden että ruokkii kahdesti päivässä. Nyt kun akvaariot on enemmän kypsyneet, toivon mukaan ei tule lisää ongelmia. Eli olisi pitänyt laittaa VIELÄ enemmän rahaa harrastukseen, eli hankkia vaikka kolmio. Kaksioon isot akvaariot tuntuu liian suurilta. Tai sitten tyytyä tosi pieneen kalamäärään ja lisäillä uudet lajit kuukausien mittaan. Lisäksi minulla ei ole karanteeniallasta, se olisi taasen uusi hankinta ja hankalaa ylläpitää sekä veisi lisää tilaa. Pahinta olisi katsoa kalojen kärsimystä, jos karanteeniallas on esim. vaikka paljas ja ruma astia joka ei ole tarkoitettu kalojen viihtymiseen pitkäaikaisesti. Sellainen ei vaan kuulu minun tyyliin ja on osittain laiskuudestakin kotoisin.

Päiväkirjaa:
60 litran akvaario kasvoi melkein umpeen paksuista viherkasvustoista, jäänyt vähälle hoidolle viimeaikoina. Melkein olen unohtanut ruokkiakin kalat kahdesti päivässä. Taistelukala kun ei levää syö, niin sen ruokkiminen on tärkeämpää kuin muiden yleissyöjien. Vesi on tuoksunut tosi raikkaalle ja puhtaalle, niin olen lykännyt vedenvaihtoa. Siinä on niin paljon kasveja, että ne suodattaa kaiken moskan. Mutta viimein sain aikaiseksi tänään vedenvaihdon ja samalla trimmasin pusikkoa pienemmäksi. Pitäähän kaloilla olla sentään uimatilaa. Viime aikoina olen nähnyt taistelukalaparan pyristelevän pensaikossa, eikä se meinaa löytää edes ruokaa paksun pintakasvikerroksen seasta. Toisaalta se saa paljon nukkupaikkoja. Nyt se oli ihmeissään kun kerralla otin niin paljon pois, että tankki on taas valoisa. Kerrankin sille kelpasi ostamani kalankolo, kun ei ole enää kasvien varsia millä lepäillä. Monniset tuntuu välillä leikkisiltä höperöiltä, mutta ovat erittäin arkoja vain neljästään tankissa. Heti kun lähestyn tankkia, ne uivat piiloon, mikä on aika mälsää. Otocincluseja on vain 2 enää jäljellä, en ole kolmatta enää nähnyt. Isommasta akvaariosta ei ole nyt kuvaa, koska se on kuten ennenkin. Se on aika ruma taas, kun pitäisi levät puhdistaa laseista. Olen jaksanut siihenkin vaihtaa sentään veden n. kerran puolessatoista viikossa.

Ostamani Dennerlen nanoakvaarion imuri oli kyllä turha ostos. Siinä oli markkinoitu kätevästi imurin tehottomuutta sopivalla "hitaudella", hah. Pelkkä lappo jossa on kätevä käsipumppu käynnistykseen on niin kätevä, vaikka onkin hieman vääntynyt. Dennerlen imurin letku on minusta aivan liian kapea, eikä lappoilmiö ole tarpeeksi voimakas imemään moskaa nopeasti tai kovin edes paljon kerralla. En minä tunteja halua akvaarion vierellä istua. Muuten siinä on kätevät telineet ja jopa puristin, jolla lappoilmiön voi melkein pysäyttää. Tuskin noita vesitestejäkään tulee käytettyä, mittasin kyllä fosfaatit akvaariosta ja ne oli arvatenkin nolla. Sitkeä viherpilkkulevä on tarttunut kaikkiin hitaammin kasvaviin kasveihin. Lisäsin puolet fosfaattia ison tankin annostuksesta, joka on minulla ollut 10 ml. Eli lisäsin 5 ml. Seinäkalenteriin on kätevä pistää symboleilla vedenvaihtopäivät. Kun sitä muistasi aina katsoakin. Nitriittitestikin oli kyllä turha ostos, se näyttää tismalleen samaa kuin kätevämpi liuska, eikä sitäkään tarvitse kovin usein käyttää, niin ei ne kulu niin äkkiä. Hirveän työlästä laiskalle ihmiselle tehdä jokaiselle arvolle erilliset tippatestit. Taistelukala tuntuu onneksi viihtyvän yksikseen aika hyvin, ei se tarvi kumppania, jee.. Tuon akvaarion pitäisi olla sille riittävä kun kasvit on vasta nyt päässeet siinä kumma kyllä vauhtiin. Muista kaloista en ole ollenkaan huolissani.

KUVIA:

Pintakasvit:

Kalankolo (Tämän kuvan pitäisi olla pystytasossa):

[TaijaT]

Yksi ilta alkoi kuulua omituista molsketta akvaariosta, leväbarbit villiintyivät täysin ja yrittivät hypätä pois akvaariosta. Ajattelin ettei se ole enää normaalia, vaikka pitkään olen ajatellut että yhdestä isoimmasta pitäisi luopua jo tilan ahtauden takia. Mutta kuka sen ottaisi, joku jolla on isompi akvaario sille.. Tarkistin siis mikähän akvaariossa on vialla, niin olin unohtanut kytkeä suodattimet päälle. Fiksuja kaloja, ne aistivat että jokin on vinossa. Ei se hapenpuutekaan ollut, koska minulla on aina vedenvaihdon aikana varmistuksena ilmastin päällä, että jos käy joskus näin, että unohdan kytkeä laitteiston päälle. Se oli onneksi poissa vain muutamia tunteja. Valot oli jo pimentyneet kun leväbarbit alkoivat molskia kiinnittäen huomioni. Iso akvaario on levättynyt paljon tiheämpää tahtia kun en ole jaksanut lannoittaa niin säännöllisesti. Ajattelin että ei se tarvitse, mutta siinä on lie kirkkaat valot, jotka lisäävät levien kasvua ja silloin kasvit tarvitsevat myös lannoitteita enemmän.

Toisessa akvaariossa levänkasvu on pysähtynyt kuin pari jäljellä olevaa otoa tekisikin "töitä". Tai sitten pienet kotilot, joita yhä on melko runsaasti akvaariossa. En ole lannoittanut sitä mitenkään kun ei ole tarvinnut. Arvaukseni on, että koska siinä on erimerkkinen kalliimpi akvaariomulta, jossa on enemmän ravinteita, se ei tarvitse ylimääräistä lannoitusta. Levät villintyi alussa siinä täysin kun pidin valoja päällä pitempään. Sekin on selitys, kun lyhensin valoaikaa tunnilla, levät on pysyneet sen jälkeen kurissa. Vaikka mälsää on, kun valot syttyy akvaarioon vasta noin keskipäivällä. Valoaika pienessä akvaariossa on 9,5 tuntia, mutta auringonlasku on säädetty pitkäksi. Valojen hidas himmeneminen kestää puolitoista tuntia. Auringonnousu on 11-12 ja auringonlasku on 19-20.30, jolloin syttyy sinertävä yövalo joka kestää kymmeneen illalla. Isossa akvaariossa valoaika on aamulla pitempään, valot syttyy jo kymmeneltä. Parin tunnin "lepoaika" iltapäivällä, jolloin valot on puolella teholla. Valot sammuu yövaloksi klo 9. 10:ltä kaikista akvaarioista sammuu valot kokonaan.

Isoa akvaariota tulee syötettyä enemmän myös, jotenka se moskaantuu nopeammin. Koska siinä on niin paljon ahneita monnisia. Aiemmin syötin niitä enemmänkin, jolloin ne kuti non stop. Nyt kuteminen on loppunut, mutta ne käyttäytyy aina melko villisti yhä, kuin olisivat kutupuuhissa. Mitään kutua ei kuitenkaan enää löydy, mikä on hyvä. Varsinkin vedenvaihdon jälkeen ne innostuvat. Taistelukalaa tulee syötettyä liikaa, monesti jää ruokaa kellumaan pinnalle. Nyt yritän vähentää ja olen imenyt pipetillä jos jää pinnalle kellumaan pitkäksi aikaa, koska ne tippuu sitten pohjalle ja akvaario likaantuu nopeammin. Kala näytti tänään oppineen nimensäkin jo, sillä sanoin sille aamulla huoneen toiselta että "Hei Bao!" Mitä nykyään aina teen kun lähestyn sitä. Se näytti kuulevan ja alkoi innoissaan uida lasissa, koska sillä oli jo taas nälkä. Minulla on huono omatunto kun tulee pelattua liikaa, niimpä yritän aina joka välissä kun joudan puhutella sitä ja käydä katsomassa. Kyllä kala on loistava korvikelemmikki jos on allerginen karvaisille, vaikkei ehkä ihan sama asia. Kalakin on kuin häkkieläin, mikä on vähän mälsää. Lapsena oli undulaatteja ja niitäkin olisi pitänyt huomioida enemmän. Mutta niillä oli sentään toisistaan seuraa.

[TaijaT]

Akvaariot voi hyvin. Säikähdin vain yksi aamu taistelukalan käytöstä, kun se makoili pohjalla liikkumattomana. Kun minulla on ollut niin huonoa tuuria kalojen kanssa, pelkäsin pahinta ja oli aivan pakko herättää kala. Otin puisen sukkapuikon ja varovaisesti sipaisin sitä pyrstöstä, se ei onneksi säikähtänyt vaan liikahti ja heräsi syömään. Joskus se on säikähtänyt kovastikin jos yritän hätistellä sitä kun se on liikkumattomana. Sillä kun ei ole silmäluomia, että näkisi että se nukkuu. Taistelukala on nukkunut paljon ja eri aikoina, kuin sillä olisi epäsäännöllinen unirytmi. En keksi muuta syytä kuin monniset yöllä häiritsemässä kun ne on vilkkaimmillaan tai epäsäännölliset ruoka-ajat. Lisäksi Suomen kesän valoisuus häirinnee sitä, kämppä on ympäri vuorokauden valoisa, vaikka olisi kaihtimet kiinni. Jostain olen myös kuullut että taistelukala vaatisi korkeamman ph:n kuin hanavedelläni on sille tarjota. Se oli erityisen letarginen kun vielä oli juurakko pohjalla luovuttamassa veteen tanniineja ja ph laski 5.5:een. Taistelukala on tosi nirso, sille ei kelpaa vähänkään lionneet ruokarakeet, vaan ne pitää olla vasta lisättyjä ja kuivia. Artemioita se sentään syö vaikka olisi maha täynnäkin. Ehkäpä syötän sitä liikaa. Yritän muistaa ruokkia sen ainakin kahdesti päivässä.

Tänäänkin pitäisi siivota tankki, se on pitkän päälle kovaa työtä. Olen huomannut että esim. lattioiden moppaaminen tuntuu nyt paljon keveymmältä kuin ennen kun on kuntokin kasvanut kantaessa 5 sankollista edestakaisin vettä tankkeihin joka viikko. Kunto ei ole häävi, kun en kuntoile ja lisäksi en ole toipunut kevään flunssista. Keuhkoissa on yhä jotain häikkää. Olen alkanut syödä marjoja että vastustuskyky palaisi takaisin.

Minua surettaa isomman akvaarion suurin leväbarbi, se on entisestään kasvanut ja lihonut, vaikken edes syötä kovin paljon. Sillähän voi olla joku sairaus. Se on kalpeana useimmiten, eli se on stressaantunut, luultavasti tilanpuutteesta. Se ei ole alunperinkään ollut seurallinen kuten muut, vaan ahmatti ja melko aggressiivinen. Nykyisin se on melko vetäytyvä. Mutta niin kauan kuin se syö, en epäile mitään pahaa tautia. Se on lie vain masentunut. Se jatkaa vain paksuuden kertymistä. Ehkäpä niissäkin on eripainoisia, jotkut vain lihovat enemmän. Se on jo sairaalloisen lihava minusta, täysin erinäköinen kuin muut. Jos vain tietäisin minne luovuttaa sen, luovuttaisin. Minä varmaan joskus vielä käyn kaupasta kysymässä, mutta siellä se vasta joutuisi ahtaisiin ja kurjiin oloihin odottelemaan uutta kotia.

KUVAT:

En tiedä näkyykö kala heijastusten takia:

[TaijaT]

Selitän varmaan huonosti, koska olen väsynyt.

Taistelukalalla on ollut suussaan maanantaista asti valkoinen viiru. Siinä näkyi peitettä lievästi ja sisältä ehkä vielä enemmän. Olin tietenkin kauhuissani ja pelkäsin pahinta, että sillä on Columnaris. Tällä kertaa päätin reagoida heti, mieluummin liikaa kuin liian vähän. Pistin Sera Baktopur kuurin käyntiin ja seuraavana päivänä 3 tunnin suolakylpyyn. Kala ei ollut siitä moksiskaan, vaan ihmetteli sankossa 3 tuntia, ei ruvennut kuitenkaan siellä nukkumaan. Pistin sille kalankolon pohjalle piilopaikaksi ja ilmastimen matalalle teholle. Toistin seuraavana päivänä hoidon. Se näytti kolmantena päivänä jo tunnistavan sanan "kylpy" ja kavahtavan sitä ja osasi jo hassun näköisesti kuuristella akvaarion taustalla kun olisi ollut normaali kylpyaika. En minä kuitenkaan ruvennut sitä enempää rääkkäämään. Laskin myös lämpötilan takaisin 24 asteeseen. Kala on kuitenkin ollut ihan kohtalaisen virkeä koko ajan, ja syönyt minusta normaalisti.

Oman stressin managerointi pelätessä pahinta on ollut rankkaa. Mietin päivä kerrallaan, että jokaikinen niistä on lahja kalan kanssa. Jokaikinen päivä kun on toivoa että se paranee, on hyvä päivä. Ja tänään on erityisen hyvä päivä, koska suu näyttää siistimmältä, se on yhä valkoinen mutta siinä ei näy mielestäni mitään peitettä. Tai sitten vain kuvittelen, että se on hieman parempi. Kuvissa vamma ei näy kovin hyvin, koska minun automaattikamera tasaa kontrastin vaihtelut. Sillä saa ihan hyvännäköisiä kuvia, mutta ei kovin "tieteellisiä" kuvia ja monista voi näyttääkin että kala ei ole kunnolla sairas.

Tiistaina olin niin asian kanssa yksin, että päätin soittaa valtakunnalliseen eläinlääkäripäivystykseen. Sain tietoa että Oulussa on 2 eksoottisiin eläimiin erikoistunutta ja kolmas on Porvoossa. Soitin Oulun eläinklinikalle välittämättä mitä eläimen paras mahdollinen hoito tulisi maksamaan. Yksi eläinlääkäri oli lomalla, onneksi eräs lääkäri joka oli kanssa innokas taistelukalaharrastaja otti yhteyttä sähköpostitse ja antoi hyviä neuvoja. Se antoi perspektiiviä tähän hommaan ja olen hänen mukaansa toiminut ihan oikein ja hänen mielestään kyse ei ole luultavimmin Columnariksesta koska tauti on aggressiivinen. En nyt kaikkea tässä jaksa ja osaa selittää mitä olen lääkärin kanssa keskustellut. Älysin kuitenkin testata nyt kunnolla taas veden, myös Ph:n ja se oli taas eilen laskenut alas, vain 5.5.een. Mietin mikähän ph:ta madaltaisi noin äkkiä kun vasta maanantaina veden vaihdoin. Otin pois toisenkin juurakon varalta ph:ta laskemasta. Todellinen mahdollinen syy on että syötän kelluvia palloja taistelukalalle ja joskus niitä jää pinnalle kellumaan. Ne pikkuhiljaa painuu alas, ja jää näemmä syömättä pohjalle. Ne saattavat pilata veden nopeammin kuin muu kalanruoka. Ne ei tunnu kelpaavan kovin hyvin muille kaloille. Tästä lähtien pitää tarkkailla n. 20 minuutin kuluttua, onko pinnalle jäänyt kellumaan yhtään ruokaa ja imaista pipetillä ne pois. Muuta en ongelmaan keksi. Epäilen myös että se on voinut saada tikun suuhunsa, koska viiru on suora ja vinottainen.

Vähän sekoittaa ajatuksia akvaarioharrastuksen uusi trendi olla välittämättä vedenvaihdoista. Se on joko tai, joko pitää olla todellakin aktiivinen ja käyttää paljon kemikaaleja, tai sitten täysin naturelli. Mitään välimuotoa ei minusta ole. Niin kauan kun syöttää mitään ruokaa kaloille, vesi menee todella pilalle äkkiä ja vedenvaihdoista ja siisteydestä ei pidä luistaa yhtään. Jos taas ei syötä niitä, silloin pitäisi akvaariossa olla mikroelämää, jota ei normaalista akvaariokaupasta saa. Enkä oikein viitsisi lähteä hakemaan suomen lammista mitään pohjamutaa sitä varten, se on aina riski mitä sieltä voisi tulla. Varsinkin kun on trooppinen akvaario. Minun akvaario ei ole yhtään naturelli kuten ei lähes 100% akvaarioharrastajista ole. Se vain näyttää pettävän naturellilta ja mielestäni upealta siihen nähden miten paljon ongelmia minulla on niiden kanssa ollut. Kasvit minulla tuntuvat pärjäävän melkein ihan itsekseen, ilman erityistä hoitoakaan. Ne ei välttämättä tarvi edes lannoitetta koska niillä on multaa pohjalla, saatampa lopettaa lannoittamisen. Pienet suodattimet molemmissa akvaarioissa likaantuu todella äkkiä ja niitä pitää kerran viikossa puhdistaa, tai vedestä tulee hiutalemaista, ne eivät enää ime pikkuroskia. Nitriittejä ja nitraatteja ei minulle kuitenkaan pääse yleensä kertymäänkään koska kasvit syö ne. Minä en ole jaksanut niin välittää pienestä liasta ja akvaariokalat siis näemmä voi sairastua helpommin. Lääkäri oli samaa mieltä arveluuni, että liikakansoitus yksinään voi olla syy kaikkiin ongelmiini ja toisissa muutostressi kaupasta tultua. Kun on kaloja liikaa mielestäni pitää erityisen hyvin pitää puhtaudesta huolta koska vesi likaantuu todella äkkiä.

Taistelukala on taas virkäempi eilisen vedenvaihdon jälkeen. Nämä kalat ovat mielestäni tottuneet suuriin vedenvahtoihin. Lääkäri sanoi, ettei Sera Baktopur ole edes antibiootti, vaan enemmänkin sellainen desinfioiva valmiste. En ole viitsinyt heti kirjoittaa kauhistelujani kalan taudista tänne, koska se olisi vain lisännyt stressiäni kun monien mielestä kalani eivät ole edes koskaan sairaita. Minun pitää ajatella myös omia elämäntapojani. Taistelukala ei ole niin helppohoitoinen kuin muut lajit, se vaatii paljon enemmän huomiota jos on yksin akvaariossa ilman kumppaneita. Lisäksi se on alttiimpi taudeille kuin muut lajit sekä vaatii puhtaampaa vettä kuin monet helppohoitoisemmat lajit. Minulla on jäänyt akvaario hieman vähemmälle huomiolle liikapelaamisen takia jonka aion nyt rajusti vähentää. Koska minulla ei ole karvaisia lemmikkejä, Bao on minun lemmikkini niin kauan kuin saan nauttia yhteisestä ajasta sen kanssa.

KUVIA:

Uusi kuva tänään:

[kerttu]

En kauhean keskittyneesti jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta onko sulla siis 24 astetta normaali lämpö tuolla? Se on taistelukalalle liian alhainen.

[Lode]

Tulipa mieleen, mitä se "akvaariomulta" on, jota sulla on tuolla? Jos se on sellaista soil-pohjamateriaalia, niin ne käsittääkseni laskee veden pH:ta paljonkin, mikä ehkä voisi selittää tuon sinunkin 5,5 pH:n. Ilmeisesti aquascape-harrastajat käyttävät altaissaan soilin lisänä esim. karbonaattikiviä, jotka nostavat kH:ta ja sen myötä myös pH:ta, mikä ilmeisesti tasapainottaa soilin vettä hapantavaa vaikutusta. Ehkä voisit kokeilla lisätä jonkun isohkon (tietynlaisen) kiven sinne?

Hyvä, että altaiden kanssa sujuu jo paremmin, ja kalat on pysyneet terveempinä. Itselläni juuri sairastui kokonainen allas bakteeritulehdukseen, epäilen syyksi erittäin korkealle noussutta fosfaattia (oli päässyt ihan huomaamatta nousemaan, nyt testaan ahkerasti ja olen saanut aiheuttajia eliminoitua) ja kesän vuoksi tarpeettoman korkealla olevia lämpötiloja. Kaivoin itsekin lääkitykset esiin, vaikka ihan pienestä en lääkitse. Uskon, että itsellä kyseessä saattaa hyvinkin olla se pelätty columnaris, sillä kaloja on kuollut aika tahtia ja oireet levisivät salamannopeasti. Toivottavasti pääsen taudista eroon, tänään on lääkekuurin viimeinen päivä. Ymmärrän siis stressin!

Joku tuossa mainitsikin, että 24 astetta on taistelukalalle aika matala lämpötila, se tykkäisi minimissään noin 26 asteen lämpötilasta useimpien lähteiden mukaan. Neontetrat taas arvostavat hieman viileämpää, niille 24 astetta on hyvä. Muistelen kuulleeni, että korkeat lämpötilat tekevät erityisesti taiston ruuansulatukselle ja aineenvaihdunnalle hyvää. Toki joskus oman harrastuksen alkuaikoina itselläni oli taistelukala 22-23 -asteisessa altaassa, ja se yksilö kyllä eli pari vuotta. Toki elinikä ja viihtyvyys ovat kaksi eri asiaa nykytiedon valossa.

[TaijaT]

Monien lähteiden mukaan olen lukenut että minimilämpötila taistelukalalle on 24 astetta koska laskin sen väliaikaisesti columnarisepäilyn takia. 25 on normaalisti tuossa altaassa ollut lämpötila, mikä on taistelukalalle kai ihan hyvä, ihanne olisi lie se 26 astetta.

Hyvä idea, ehkäpä multa voi happaomoittaa vettä. Tuo multa on tosiaan erimerkkistä kuin isossa altaassa enkä ole ollut siihen tyytyväinen. Isossa altaassa muistaakseni oli JBL-merkkinen multa ja tuossa pienessä oli multa jotain superkallista merkkiä, minusta siinä on vulkaanista tuhkaakin joka ensin sumensi veden. Olisiko ollut Dennerlen joku multa. Mielestäni sen ravinnepitoisuuskin on ollut aika korkea ja levät on siksi villiintyneet jos yhtään lannoitan. Kun en lannoita, levät pysyy kurissa. Ehkäpä sopii paremmin sellaisille joilla on pohjakasveja mattona kasvamassa, enkä ole hankkinut niitä tuohon vieläkään.

[TaijaT]

Taisin mokata eilen, kun menin täysin paniikkiin kun näin taistelukalan alahuulessa pienen mikroskooppisen valkoisen pisteen, joka näytti homepilkulta. Ajattelin että tauti on alkanut levitä ja pistin sen tunnin Paraguard kylpyyn ohjeen mukaan, eli 3g /4 litraa. Löysin läpinäkyvän muovilaatikon, johon mahtuu n.8 litraa vettä ja pistin kalan tällä kertaa siihen. Kala panikoi kun pistin ilmastimen astiaan vasta kun olin laittanut kalan. Se oli erittäin jähmettynyt tämän jälkeen ja puolen tunnin päästä meni laittamaani kalankoloon nukkumaan. Ohjeessa luvattiin pitää kylvyssä kalaa pitempikin aika, jos kala ei osoita stressin merkkejä, mutta väsymys mielestäni on stressin merkki ja otin sen pois. Piste sen huulesta on hävinnyt.

Lisäksi jostain olen kuullut sellaisesta vinkistä, akvaarion "flushing", että vaihtaa 100% vedestä jos on ongelmia. Niimpä vaihdoin eilen aamulla 50% ja illalla 50%. Ph on silti laskenut tänä aamuna lähes neutraalista 6.0:aan. Pistin myös aktiivihiilen suodattimeen, että sera baktopur suodattuu vedestä pois. Pohjalta löytyi myös kuollut petokotilo. En ole huolissani siitä koska sillä oli ollut pitkään halkeama kuoressaan, jo ostaessa. Ehkäpä se on kuollut siihen. Mutta ehkäpä siitä on voinut tarttua kalaan jotain jos se on näykkinyt sitä.

Kala ei suostunut syömään tänään kuin vähän. Se makoilee enimmäkseen kylvyn jälkeen kasvien oksilla. Voihan se mököttääkin, se ei varmaan luota vähään aikaa minuun. Ongelma oli yrittää rauhoitella sitä ja puhua sille. Parasta olisi ollut jättää se vain rauhaan kylpyyn ja se rauhoittui vasta kun jätin sen rauhaan. Lisäksi vedenvaihto stressaa varmaan sitä sekä vaihteleva ph, koska vedenvaihdon jälkeen aina ph nousee, mutta laskee samantien. En luota tuohon akvaarioon ollenkaan ja haluaisin mahdollisimman pian muuttaa sen isompaan akvaarioon, jossa ph on aina tasainen, melkein sama kuin hanavesi, vaikka olisi vaihtamatta kuinka kauan sitten vettä. Olisi varmaan pitänyt käyttää suolakylpyä, koska se näyttää olevan hellävaraisempi vaihtoehto kuin paraguard, sekä käyttää astiana pimeää pyyhkeellä peitettyä sankkoa. Kalat ovat aina olleet rauhallisia pimeässä.

Lisäksi tänä aamuna löytyi pinnalta liikkumaton neontetra, ajattelin heti että se on kuollut. Se olikin vain juuttunut pinnalla olevaan juurakkoon. Kuinka hassua! Onneksi löysin sen ja se pinkaisi virkeänä pakoon. Ajatella jos kävisi noin lomalla, kala ehtisi varmaan kuolla.

Taidan antaa kalan vain levätä, koska stressi on pääsyy kalakuolemiin. Mutta kumpa tietäisin milloin se on valmis siirtoon, puolet suusta on aika vahingoittunut. Ehkäpä se tekee hidasta kuolemaa, en tiedä. Hoitoihin se ei tunnu reagoivan tarpeeksi. Ehkäpä sen pitää antaa vain yrittää parantua rauhassa. Kala ei ole vielä lie kovin sairas, voihan sen ruokahalu vaihdella muutenkin. Ehkäpä virkeitä kaloja ei pitäisikään hoitaa. Ajattelin vain että jos hoitaa heti, niin on suurempi mahdollisuus kalan kestää stressaavat hoidot. Ehkäpä ph on vaihdellut muutenkin enkä vain ole huomannut. En usko, että tuo edes on kovin tarttuvaa ja vaikka olisikin, terve onnellinen kala osaa torjua kalataudit.

Nostin myös lämpötilaa takaisin 25 asteeseen. Lämmittimeni on aika huono ja epätarkka, melko hidas nostamaan tai laskemaan lämpöä. Vieläkin kyllä vähän pelottaa että jos tämä on columnaris, joka on hidasta varianttia ja tarttunut vain heikompivointisimpaan kalaan.

[TaijaT]

Tänään sain yhteyden taas lääkäriin joka oli sitä mieltä, että kalalle pitäisi hankkia oikeat antibiootit kun suu ei kerta näytä hoitojenkaan jälkeen yhtään siistimmältä. Tänään näin vilahduksen myös suun sisälle kun kala taas "haukotteli" ja sisällä näkyy vielä enemmän valkoista kuin ulkona. Kala on ollut säikky ja syö aika huonosti. Mutta EU:n direktiivin mukaan kaikenlaisten "oikeiden" kalalääkkeiden valmistus on EU:ssa kielletty, mutta lääkäri tiesi yhden kauppiaan millä oli vielä viimeinen Furanol jäljellä. Soitin samantien kauppiaalle, joka ehti lie laittaa vielä samanpäivän postiin tavaran. Eli huomenna tai ylihuomenna pitäisi tulla. Kummallisesti molempien mielipide tässä oli nyt pistää antibiootit koko tankkiin, vaikka aamupäivän tuskailin ja laitoin valmiiksi jo karanteenialtaan mahdollista "rankempaa" lääkekuuria varten koska en haluaisi sotkea tankkia sen enempää. Lisäksi tällä kertaa ostamistani "hyötybakteereista" onkin hyötyä antibioottikuurin jälkeen, niitä on käytettävä, koska antibiootit tuhoavat hyviäkin bakteereita.

Lääkärille luettelemani "lääkkeet" varastossani ovat kaikki pelkkiä kalan tukihoitoja, jotka kyllä desinfioivat, mutta eivät ole antibiootteja. Huijausta minusta siis joihin on uponnut varmaan jo kohta 100 euroa. Vakaviin sairauksiin ne ei tepsi, eikä ylipäänsä vähemmänkään vakaviin, mihin suolakylpy ei auttaisi. Se vain on stressaavaa pyydystää kala päivittäin siihen, varsinkin jos on vikkelää lajia. Onneksi taistelukala ei ole, sekä minulla on iso musta haavi jota kalat ei niin näe. Olen taittanut pitkän kahvan siitä kahtia, että sillä mahtuu ahtaisiinkin paikkoihin. Taistelukala ei näytä niin stressaantuneelta kun laittaa sen tummaan sankkoon ilmastimen kanssa, kolahduksia se kyllä säikähtää. Vähän huolettaa, että 3:ssa tunnissa lämpötila sankossa laskee, mutta ei se minusta ole laskenut niin rankasti. Minkäänlaista lämmitintä sankkoon ei mahdu. Taistelukala on aina väsynyt suolakylvyn jälkeen koska se ei osaa rentoutua sankossa, se ei rupea nukkumaan. Mutta ei se näytä olevan paniikissakaan. Tilasin myös catappan lehtiä, joita kauppias suositteli myöskin antibiootin jopa korvikkeiksi. Kun raskisi joskus tilata kilon jokaista tavaraa, ettei ole koko ajan lopussa.

Ja taas löytyi tänään kuollut petokotilo tankin pohjalta, ompa epäilyttävää. Ehkäpä tankissa onkin jokin tauti. Laitan sen tarkkailuun vesikuppiin yöksi, jos se ei ole liikahtanutkaan pistän sen huomenna roskiin. Petokotilot ovat lisääntyneetkin akvaariossa, koska muutama viikko sitten näin pienen kotilon pinnan tuntumasta, joka oli samannäköinen kuin aikuiset, mutta haaleampi.

Minulla on silti oudon toiveikas olo, koska suu näyttää tosi siistiltä nyt ulospäin. Valkoinen viiru siitä ei lähde, mutta siitä ei roiku mitään sienimäistä rihmastoa. Olen huolissani aamulla näkemästäni valkoisesta pisteestä suun sisällä. Eilen en jaksanut tehdä mitään hoitoja, koska mikään ei tunnu kunnolla tepsivän. Sieni tuhoaa tosi nopeasti kalan elimistöä. Edellinenkin otocinclus kuoli sieneen, joka tuhosi sen selän todella nopeasti.

Toivon että sillä ei ole suu tuhoutunut, muutokset sen suussa on kuitenkin tosi pieniä. Ylähuuli on pienentynyt toiselta puolen ja keskellä ylähuulta on kuin valtava valkoinen rupi. Yritän nyt jättää sen mahdollisimman rauhaan koska liika huomio stressaa kalaa. Jatkan suolakylpyjä niin kauan kunnes lääke tulee postista ja tutustun kunnolla ohjeisiin.

Ihmetyttää tämä antibioottihysteria ja EU:n uudet direktiivit. Kaloillakin on oikeuksia. "Fish are people too!" olisi hauska slogan. Siis EU:n mielestä kalat joutaakin kuolla jos niille tulee jokin vakavampi tauti. Niinhän normaalit akvaarioharrastajat varmaankin tekee. Nehän on vain koristeita, uuden saa halvalla kaupasta.

[Neomarica]

Tuosta antibioottien kieltämisestä kaloilla EU alueella olikin jo juttua aiemmin tässä ketjussa. Mietin vain olisiko eläinlääkärillä ollut mitään antibioottia määrättäväksi, jos et olisi saanut Furanolia. Ongelmaksi tässäkin olisi tullut Suomen lainsäädäntö jossa eläinlääkärin on itse varmistuttava lääkehoidon tarpeellisuudesta, eikä näin ollen voi määrätä antibioottia näkemättä eläintä (Ruokavirasto). Samaa mieltä eläinlääkärin ja kauppiaan kanssa, että tässä tapauksessa lääke koko tankkiin jo senkin perusteella, ettei lääkettä saa enempää, jos tauti jyllääkin koko altaassa.

Kokonaisuudessaan tämä antibioottien kieltämisen pitäisi herättää kaikki kanssa lotraajat ajatukseen, ettei altaan vesihuollosta kannata lipsua, koska hoitokeinot alkavat olla vähissä jos joku bakteeri pääsee jylläämään. Näin toki voi tapahtua myös kun tuo uusia kalojakin altaaseen, mutta sille ei voi muuta kuin huolellisesti karanteenata kalat ja rokottaa ne toistensa bakteereille pikku hiljaa.

Toivottavasti taistosi parantuu. Joistakin kaloista tulee vain enemmän lemmikkejä kuin toisista.

[TaijaT]

Mutta esim columnaris voi iskeä muutenkin, vaikka hoitaa hyvin kalat. On minusta epäreilua elää moisessa epävarmuudessa, että milloin omat kalat sairastuu ja siis lähes varmuudella kuolee. Suomessa kalaharrastus on muutenkin vähenemään päin. Niimpä näillä ihmisillä ei ole mitään merkitystä kellekään koska ehkä harrastajia on vain muutama sata. Täälläkin näkee lähinnä vain tankkien myynti-ilmoituksia ja luovutusilmoituksia. Kalat on minusta kuitenkin lemmikkejä. Ne eivät EU:n mielestä ole ja sairaat kalat joutaa roskiin.

Mutta kylläpäs harmittaa kun eilen paniikissa luulin että kala on nopeasti huonontunut ja en malttanut odottaa antibioottia postista, ajattelin että se kuitenkin tulisi vasta tänään kuten normaalistikin posti kulkee. En ajatellut että nyt kuuri lykkääntyy sen takia. Pistin eilen Sera Baktopuria veteen heti aamusta koska kala oli väsyneen oloinen ja söi huonosti. Mutta sekin on tulkinnanvaraista tuo väsymys. Ajoittain se on hyvinkin pirteä ja uiskentelee uteliaana pitkin tankkia. Mutta se nukkuu aika paljon, varsinkin aamuisin. Illalla se on paljon aktiivisempi. Se söi taaskin vain 2 palaa ruokaa. Ehkä tuolla suulla on vaikeaakin syödä. Nielu saattaa olla tukossa. Eilen heti Baktopurin lisäämiseen veteen jälkeen kala taas näytti virkeältä ja aktiiviselta ja tuli uteliaana katsomaan vihreää "pilveä" ja yritti kuin syödä sitä. Ihan kuin se olisi tiennyt että se on lääkettä, hassua.

Mietin mistäköhän vamma on tullut. Lämmittimen teline oli rikki ja lämmitin oli irti. Siinä on teräviä kulmia. Toinen on rautalangat joista ripariumkasvit on roikkuneet mutta ei niiden terävien päiden pitäisi yleensä ainakaan koskea vettä. Minä haluankin lykätä antibioottikuuria alitajuisesti koska se on viimeinen keino. Jos se ei tepsi, niin ei sitten mikään. Tänään pitänee vaihtaa taas vesi ja suodattaa entinen lääke vedestä ulos aktiivihiilellä. Huomenna olisi turvallisinta aloittaa antibiootti, ehkä aloitan jo tänä iltana jos kala näyttää tosi huonolta. Sen ruokahalu ilmaisee että se on sairas. Se on koko ajan vain vähentynyt. Mutta lääkkeessä luvataan että pitkällekin ehtineet taudit voi parantua sillä. Mutta mitäköhän tuhoa tuo tulehdus on aiheuttanut jo kalan nielulle ja suulle.. kääk.

[Neomarica]

Eu ei varmaan väheksy kaloja lemmikkeinä vaan kyse on vain ja ainoastaan siitä, että kaikki antibiootit pitää saada pois julkisesta kaupasta antibioottiresistenssin takia. Ongelma on todella valtava koko maailman laajuisesti, eikä sitä käy väheksyminen yhtään. Suomessa ollaan hyvin valveutuneita asiasta verrattuna moneen muuhun maahan. Yleisesti ottaen ihmiset ovat vastuuttomia, ajattelemattomia ja usein myös tietämättömiä koko maailman mittakaavassa ja antibiootteja käytetään holtittomasti. Mutta nyt herääkin kysymys miten Eu:ssa on sitten ajateltu, että kuinka sen alueella tosiaan hoidetaan mm kaloja. Olisihan se nyt oikeus ja kohtuus, että esim nämä furanolit jne saisi sitten eläinlääkärin kautta, vaikkapa videoyhteydellä kun kaloja ei käytännössä viedä lääkäriin. Tai jos ruokaviraston kautta tutkituttaisi jonkun oirehtivan kalan ja sitä kautta varmistuisi mikä akvaariossa jyllää. Toisaalta tämä on kallis tie ja kuinka moni olisi valmis maksamaan kalojensa hoidosta tätä kautta. Ja toinen ongelma tulee siinä ettei eläinlääkärien koulutukseen kuulu akvaariokalat kovinkaan isona osana, joten osaajia siltäkin puolelta pitäisi sitten löytyä. Toisaalta nykypäivänä eläinlääkäritkään eivät määrää antibiootteja kuin äärimmäiseen tarpeeseen esim kissoille ja koirille. Ihan selvä muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Sama ihmispuolella.

Vaikka täällä näkee tankkien myynti ja poistoilmoituksia, esim facen puolella on näkyvissä samaa tahtia uusia harrastajia Harva niistä uusista eksyy tänne, kun somesta saa kaiken tiedon heti tässä ja nyt. Akvaarioharrastusta nykypäivänä rasittaa suuresti, että akvaariokaloja myyvät liikkeet ovat vähentyneet tosi paljon, ja monta kertaa joutuu ajelemaan pitkät matkat lähimpään kaloja myyvään liikkeeseen jopa täällä Etelä-Suomessa.

[kr70]

Ja toinen ongelma tulee siinä ettei eläinlääkärien koulutukseen kuulu akvaariokalat kovinkaan isona osana, joten osaajia siltäkin puolelta pitäisi sitten löytyä.

Kuulin juuri, että Saksassa 1 % eläinlääkäreistä on koulutus akvaariokalojen sairauksista. Lisäksi 2 % eläinlääkäreistä tietää akvaariokalojen sairauksista siksi, että ovat itse akvaristeja. Siis 3 % yhteensä.

Akvaarioharrastusta nykypäivänä rasittaa suuresti, että akvaariokaloja myyvät liikkeet ovat vähentyneet tosi paljon, ja monta kertaa joutuu ajelemaan pitkät matkat lähimpään kaloja myyvään liikkeeseen jopa täällä Etelä-Suomessa.

Tästähän saavat harrastajat itseään syyttää. Tarvikkeet tilataan muutamasta saksalaisesta nettikaupasta. Pelkästään kaloja myymällä ei kauppa elä.

[Neomarica]

Tästähän saavat harrastajat itseään syyttää. Tarvikkeet tilataan muutamasta saksalaisesta nettikaupasta. Pelkästään kaloja myymällä ei kauppa elä.

Totta, tosin suomalaiset tilaavat onneksi paljon myös suomalaisista nettikaupoista. Itsekin tilaan, koska on pakko. Tuotteita joita käytän ei koskaan ole paikallisessa liikkeessä. Ihan varmasti ostaisin ne siitä, jos olisi. Liike on jopa ruokakauppani vieressä, ei edes tarvitsisi erikseen lähteä. Ymmärrän kyllä ettei hyllyssä kannata pitää erikoistavaraa. Kalat sentään saimme takaisin kun liike vaihtoi ketjua. Lemmikkibisnes on muutenkin murroksessa, enkä yhtään ihmettelisi vaikkei kohta saisi myydä yhtään ainutta eläintä minkään valtakunnan kaupassa EU alueella. Kaikilla kai pitää kohta olla kasvattaja ja todistukset eettisestä alkuperästä jne.

[TaijaT]

Akvaarioharrastus on liian kallis, ei ihme että nettikauppoja käyttää. Varsinkin jos omat paikalliset kaupat ovat liian pienivalikoimaisia ja joutuvat pitämään kamalan isoja hintoja siksi. Olen yrittänyt "tukea" paikallista kauppaa käymällä ostamassa sentään perusruoat sieltä. Ne nyt ei ole kamalan kalliita mutta esim monet kemikaalipullot ovat älytttömän kalliita paikallisessa kaupassa. Nyt kun hinnat on nousseet pilviin, joudun karsimaan kalaharrastusta. Yleinen hintojen nousu ei tunnu päättyvän koskaan. Ruoasta en haluaisi luopua kalojen takia. Mistään muusta ei pysty enää säästämään.

Toivo alkaa mennä kun en tiedä, tietäneekö kukaan mitä kaloja vaivaa. Soitin jo liikkeeseenkin, mistä sain antibiootit mutta myyjä ei joutanut keskustelemaan. Antibioottikuuri on näyttänyt vain pahentavan kalojen vointia. Neontetralle on ilmestynyt entisestään nysään pyrstöönsä rakkulamainen patti, joka on valkoisen läpikuultava, höytyväinen. Pyrstö on rihmaantunut vieläkin enemmän rikki kuin ennen. Se oli jo eväruton jäljiltä sellainen eikä ole parantunut. Pyrstö on jäänyt nysäksi, valkoiseksi reunoista. Mutta kala on yhä virkeä ja ahmatti. Näin muut tetrat kiusaamassa kalaa aamulla mutta nyt kalaparvi näyttää rauhoittuneen. Taistelukalalla on lähtenyt kyljestään suomu. Muutoin suu on yhä valkoinen. Mahtaakohan pelkkä arpikudos jäädäkin valkoiseksi, ei se välttämättä ole tulehduksen merkki? Suu oli jo ennen antibioottkuurin aloitusta suhteellisen siisti ja keskeltä oleva iso valkoinen rupi tuntui pienentyneen, kuin lähteneen. Siinä nyt tilalla on reikä keskellä kalan suuta. Ylähuulen oikea puoli on yhä kuin olisi värjätty valkoisella huulipunalla. Kala piilottelee paljon, mutta tulee välillä syömään, ei syö kovin paljoa. Kuitenkin sen uiminen on virkeää, vaikka se nukkuu hyvin paljon. Anbitioottikuuri on tehnyt sen kalpeaksikin. Mutta eipä auta kuin kiusata kaloja vielä 4 päivää. Sitten mahdan lopettaa kaikki hoidot ja keskittyä vain puhtaaseen veteen. Mitä tahansa teenkin, se vain stressaa kaloja aivan samallalailla, lääkkeestä riippumatta. Varsinkin tuo antibiootti stressaa vieläkin enemmän.

Pistin jo eilen akvaariosta toisen suodattimen erilliseen altaaseen, että jää suodatusbakteerit sentään eloon. Ehkä se oli virhe. Minulla oli jo varasuodatin kuivumassa astiahyllyssä kloorikylvyn jäljiltä, mutta se ei ehtinyt kuivua illaksi. Pistin varasuodattimen käyntiin tankkiin vasta aamulla. Tarkistin ettei suodatin haise enää yhtään kloorille. Mielestäni myöskin Sera Baktopur oli sen verran eilen vedestä haihtunut (kun olin päivän suodattanut aktiivihiilellä ja uv-lampulla), ettei vesi haissut enää juuri yhtään lääkkeille. Varalta vaihdoin vielä illallakin puolet vedestä ennenkuin laitoin antibioottikuurin tankkiin. Pistin illalla varalta myös suodatusbakteereja, jos tulee äkillinen nitriittipiikki. Tankki haisee yhä puhtaalle. Lisäksi altaassa on 2 suurta catappanlehteä kellumassa joka värjää jo nyt vettä hieman tummemmaksi. Antibiootti on väriltään keltaista ja hiutalemaista, sekin saa veden näyttämään sumeammalta. Lisäksi minulla on nyt ilmastinkin tankissa varalta, voisihan sen pistää isommallekin.

Hanaveden GH on yhä laskenut tänä kesänä, se on nyt lähes nolla. En ymmärrä miksi, kaipa ne puhdistaa mineraalit vedestä vesilaitoksella. Sama on myös tietenkin tankissa. Koska minulla on petokotiloita, niin pitäisi näemmä viikottain lisätä mineraaleja veteen. Pitäisi ostaa lisää mineraalisuolaa, se kuluu äkkiä loppuun, samoin kuparitesti. Ihmettelen kerrostaloni hanaveden metallista makua, itse en pysty sitä edes juomaan. Olen aina käyttänyt akvaarion vedenparannusainetta, kauppias suositteli Tetra -merkkistä.

Alan miettiä että ehkä holistisempi hoito olisi parempi sittenkin kaloille. Se vaatii paljon enemmän kärsivällisyyttä ja voi mennä viikkoja ennenkuin kalat on terveitä. Suolakylvyt stressaa kaloja, mutta sentään eivät sotke veden kemiaa. Ja niistä kestävimmät vain selviää ylipäänsä, tai sitten jos on hyvä tuuri, niin kaikki. Kaloille kun ei saa tehtyä labratestejä, että voisi tehdä tarkan taudinmäärityksen.

[TaijaT]

3. Päivä epätoivo valtaa mielen. Poissa näkyvistä, poissa mielestä on paras ratkaisu, sammutin akvaariosta valot, ettei tule tarkkailtua liikaa kalaa. Se oli ensin kalan stressin minimoimiseksi mutta myös itseni. Pidän akvaarion pimeänä, ettei se muistuta koko ajan että minulla on sairas kala. Samantien kala tuli kerjäämään pimeässä ruokaa, se on kuitenkin iso ja erotan sen jos se tulee etulasiin kiinni. Mutta valoisassa se makasi aamun ja iltapäivänkin vielä liikkumatta tunteja kalpeana. Siitä ei nähnyt onko se edes elossa kuin siitä, että se hengitti. Tiedän olevani hullu, enkä pysty ajattelemaan enää järkevästi. Olen niin stressaantunut paraneeko kala, että pilaan kaiken hössäämällä ja murehtimalla. Olen ollut itsekin masentunut ja makoillut vain sängyllä miettien että kaikki mitä koskaan yritän menee aina pilalle. Minulla oli yksi yö hullu ajatus, että minulla on kuin jokin spirituaalinen linkki kalaan. Ehkä se on trauma bonding, minua niin pelottaa ett se kuolee liian aikaisin. Eilen illalla kala kuitenkin söi vielä mutta neontetrat tuli ryöstämään suoraan pinnasta ruoan. Se pörhisteli niille aikansa ja meni sitten murjottamaan. Kalalla on ehdottomasti ainakin masennus päällä.

[Helsku]

Kyllä muillakin menee välillä akvaarion kanssa asiat pieleen. Itsellä kuoli reilu vuosi sitten kymmenen naamiomonnista viikon aikana luultavasti bakteeritulehdukseen. Oli hirvittävää lopettaa niitä yksi toisensa jälkeen mutta ei siinä muutakaan voinut, koska tulehdus oli jo liian pitkällä eivätkä ne kestäneet lääkitystä. Siitä viikosta kuitenkin selvittiin jotenkin eteenpäin. Jonkin ajan kuluttua otin niiden tilalle ryhmän avainkirjoahvenia. Niistä ei tullut paria vaan niiden yhteiselo loppui ylitsepääsemättömiin erimielisyyksiin, joissa suomutkin jo lentelivät. Tässä on kuitenkin oppinut kaikenlaista ja luultavasti asiat helpottuvat, kun kokemusta tulee lisää. Tai sitten voi valita jonkin toisen harrastuksen ja heittää akvaariot mäkeen.

[TaijaT]

Joo kyllä on kaduttanut ja potuttanut syvästi tämä akvaarioharrastus, tämä on yksi vaikeimpia ja työläimpiä harrastuksia eikä sovi jos ei ole täysissä voimissa. Varsinkin jos ottaa tunteella asiat kuten minä. Tänään kala näyttää kylläkin virkeämmältä. On suhteellista miten tulkitsee kalaa, oma mieliala helposti vaikuttaa näkemään katastrofeja sielläkin missä niitä ei ole. Olen lopettanut ruokapalojen laskemisen paljonko se ylipäänsä syö, syökö tarpeeksi koska itse tulen hulluksi ja neuroottiseksi. Kalan uinti on kuitenkin ollut koko ajan ihan erilaista kuin sen valkoisen taistelukalan joka kuoli, jonka uinti oli vaivalloista ja sen piti pysähtyä välillä lepäämään. Mutta kun tämä kala ui silloin kun ui, se ui rivakoin liikkein, sillä on lihaksissa voimaa.

Huone haisee lievästi antibiootille, vaikka vedessä ei se haise millekään. Valon voimakkukuden vähentäminen tuntuu toimivan ja kalan rauhaan jättäminen. Se on hyvin vaikeaa kun on tällainen hössääjä. Kala ei tykkää että sitä koko ajan kyttää, se on luonteeltaan kuin kissa, se haluaa omaa tilaa ja rauhaa. Himmensin nyt valoja päiväksi kun nyt pari päivää olen pitänyt valoja pimeänä ja vasta illalla sytyttänyt valot. Akvaario tuoksuu yhä puhtaalle ja vesiarvot tuntuu olevan kunnossa. En ole mitannut tosin ph:ta. Olen lisännyt 2 Black Ryuoh -kiveä vettä kovettamaan ja simpukankuorimursketta pohjalle. En tosin tiedä onko niillä vaikutusta, mutta nättejä kiviä ovat. Ne olivat myynnissä aika edullisessa rasiassa, se maksoi 23 euroa ja siitä riittää minulle akvaariokoristeita loppuiäkseni. Lämpötilan olen uskaltanut nostaa takaisin 25 asteeseen, se näyttää virkistävän kalaa. Ehkäpä pitäisi nostaa 26 asteeseen koska siitä kala tykkäisi vielä enemmän. Se yhä tykkää värjötellä usein lämmittimen lähellä. Mikä tahansa mikä parantaa kalan yleistä oloa auttaa sitä paranemaan, jos sillä ylipäänsä on ollutkaan mitään vakavaa sairautta kuin minun jatkuva hössääminen.

Tämä kala on luonteeltaan hyvin vaihteleva, välillä sillä on muutenkin aktiivisempia päiviä ja välillä se on väsyneempi. Mielialakin välillä sillä on ärtynyt, välillä se on iloinen. Jatkuva epätietoisuus pelottaa tässä harrastuksessa kaikkein eniten. Kaloista kun ei aina näe, mikä niillä on. Huuli sillä on yhä valkoinen toiselta puolen, lienee jääkin sellaiseksi.

[TaijaT]

Otin antibiootit tänään jo päivällä pois vedestä. Koko ajan on tuntunut niiden pito väärältä, varsinkin kun kalojen vointi nopeasti tuntui vain heikkenevän sen takia. Selvästikään mikä lie niitä vaivaakin ei ole mikään bakteeri. Tai mikään ainakaan mihin antibiootti tepsisi. Kala on maannut sairaana vain lämmittimen äärellä kalpeana ja sen pyrstössä näkyi kohta joka näytti olevan jo vereslihalla. Se näkyy vain tietyssä valossa ja on todella lievä. Ehkäpä lääke poltti sitä. Samantien kun vaihdoin veden taistelukala virkistyi ja alkoi kuin riemuissaan tanssia. En ole nähnyt sitä noin iloisena aikoihin. Kuin pieni hevonen se heilutti päätään edestakaisin harja hulmuten. Se uiskentelee riemuissaan pitkin tankkia. Se söi samantien hyvällä ruokahalulla.

Sen suu on kyllä pahentunut mutta ei tunnu haittaavan menoa. Vaikka arpikudos on pienentynyt, se pieni läntti on entistä valkoisempi ja siinä näyttää taas olevan kuin jokin pintakerros, bakteerikalvo vai sientä, en osaa sanoa. Ajattelin että annanpa olla pari päivää, ehkäpä aikaisintaan huomenna laitan sille taas suolakylvyn. Voihan olla että tämä ei parane aikoihin, tai paranee jopa itsestään. Laitoin kokeeksi suolakylpyyn kuitenkin neontetralle jolla on syylä pyrstössään. Suola lievittää ainakin kaikkai vaivoja, vaikkei parannakaan, jopa loisia. Neontetrat ovat kyllä kaikkein hankalimpia kaloja eristyksessä. Se on koko ajan non stop pyrkinyt pois astiastaan ja on stressistä kalpeana. Se oli tosi vaikea pyydystääkin, vaati kärsivällisyyttä häätää se haaviin kun koko neontetraparvi ei ollut enää paniikissa. Neontetrat varmaan on siksi niin hankalia koska eivät viihdy yksin.Tuntikin yksin on helvettiä tetralle. Ne ei ollenkaan tutki tankkia missä ovat, eikä pyri suojakoloon, jonka niille aina karanteenialtaaseen laitan, tetra ei ole pätkääkään utelias, ainakaan yuksinään. Eivätkä ne suostu syömään koska ovat liian stressaantuneita. Ei se toinenkaan yrittänytkään syödä koko viikon aikana ennenkuin sen lopetin. En tiedä olisiko sama tilanne jos olisi tankissa edes 2 tetraa.

Epäilen, että ehkäpä sittenkin oli jotain lääkejäämiä vedessä jotka on reagoinut kemiallisesti antibiootin kanssa muodostaen veteen jotain kaloja ärsyttävää. Ja siksi kalat ovat käyttäytyneet stressaantuneesti.

Laitoin myös vanhan suodattimen takaisin tankkiin joka on käynyt sillä aikaa tyhjässä vesiastiassa täynnä akvaariovettä. Sekä pistin aktiivihiilipussin suodattimeen. On ollut hirveää katsoa kalan kärsimystä kuurin aikana, ihan kuin sillä olisi ihan fyysisiä kipuja.

En todellakaan tiedä mikä kaloja vaivaa. Neontetrojen syylät ovat tismalleen samanäköisiä kuin kaikissa kuvissa neontetrataudisssa, joka on parantumaton ja tappava. Löysin kuitenkin yhden artikkelin, jossa sanottiin että tauti voi kestää jopa vuosia ennenkuin tappaa kalan. Ja taistelukalakin on ikävä kyllä sen sitten varmaan saanut. On täysin kyse kalan vastustuskyvystä, kuinka tauti leviää ja kuinka kauan kalat siitä kärsivät ennenkuin kuolevat. Ja siihen lie auttaa vain puhtaus ja stressitön ympäristö.

[kerttu]

Voisiko lämmittimen lähellä viihtyminen johtua myös siitä, että siinä on lämpimintä ja akvaariossa sille liian kylmä? Monet sairaudetkin paranee nopeammin kun nostaa vähän lämpöjä, ja jos et vielä oo kokeillut altaassa taistolle sopivampaa korkeampaa lämpötilaa, niin suosittelen kyllä testaamaan sen seuraavaksi.

[TaijaT]

Yleisön "pyynnöstä" pistin taas asteen lisää lämmittimeen. Lämmitin on epätarkka, se on säädetty 26 asteeseen mutta lämpötila tankissa pysyttelee 25 asteessa. Nyt pistin lämmittimen 27 asteeseen. Olen tykännyt yleensäkin alhaisemmasta lämpötilasta, koska vesi pysyy parempana kauemmin, eikä levät villiinny. Muille kaloille aina pidän 24 astetta, joskus jopa 23 astetta.

Alan hyväksyä että kala saattaa olla mennyttä, pelkään vain katsella pitkään sen kärsimystä. Tähän mennessä se ei kauheasti kärsi, se ei ole terve mutta ei kovin sairaskaan. Se piileskelee minusta aivan liikaa ollakseen terve kala. Sitä hädin tuskin näkee enää, mutta kyllä se kuitenkin aina välillä virkeästi tulee uimaan etulasiin ja syökin. Se on löytänyt tiheästä kasvustosta niin hyvät piilopaikat, ettei sitä monesti etsimälläkään löydy, mikä on turhauttavaa. Yleensähän terve kala tutkii tankkia. Aktiivinen aika sillä on hyvin lyhyt päivästä. Sillä on lisäksi tosi hyvä suojaväritys, koska se on täysin taustakuvan värinen. Aamuisin on aina huoli kalasta, mikä on sen vointi, eikä sitä välttämättä löydy tunteihin. Valkoinen pilkku sen suusta ei lähde, mutta ei kasvakaan. Päädyin lakata hoitamasta sitä pilkkua, koska mitkään hoidot ei tunnu siihen tepsivän.

Pahempi vaiva sillä nyt tuntuu olevan ummetus. Pitkä kakka roikkunut jo 2 päivää sen perässä ja maha on pullea, jotenka tänä aamuna pyydystin sen epsomkylpyyn. Netin ohjeen mukaan ruokalusikallinen gallonaan, eli 4 litraan 10-15 minuutiksi. Bao on helppo potilas, se on ollut aina hoidoissa aika rauhallinen. Nyt olen "sisustanut" karanteeniastian siten, että olen liimannut loput taustakuvista sen kahdelle sivulle, taka ja sivuseinämälle, että kala ei tunne olevansa ihan turvaton. Se ei tunnu pelkäävän haaviakaan kun käyttäytyy vain rauhallisesti vaikka toki väistelee sitä. Kala tuntui olevan tosi rento epsomkylvyssä, mutta 10 minuutin päästä kakka ei roikkunut sen perässä enää, joten pyydystin sen pois. Se tuntui vain tutkivan uutta olotilaa uteliaana, jätin haavinkin astiaan. Kala voi toki olla ikävystynytkin, siksi nököttää vain enimmäkseen jossain piilossa. Kylpyihin käytän aina akvaariovettä, mikä tarkoittaa sitä, että pitää jälkikäteen täyttää akvaario. Vahingossa kaadoin vettä Baon päälle ja näin eka kertaa sillä stressiraidat. Se sinkoutui melkein pohjaan ja säikähti kovin. Pistin myös pitkään purkissa olleen monte carlon kasvamaan akvaarioon. En jaksa vaihtaa multia ainakaan vielä. Mullat on ruvenneet hajoamaan kokonaan vanhemmassa akvaariossa, mullat pitäisi kyllä siihenkin uusia ja ostaa uusia kasveja. Ongelma on ettei ole varaa.

Kaikki muut kalat on erittäin elinvoimaisia ja terveitä, vaikka niillä on vaikka mitä vammoja. Yhdeltä tetralta puuttuu toinen kiduslevy, yhdellä on syylä alahuulessa, toisella hännässä, joka on syöpynyt osaksi pois. Hassuinta, että tämä kurjimman näköinen kala on kaikkein virkein ja syö hyvin. En voi kuin ihailla sen sinnikkyyttä. Tetrat on tosi sitkeitä jos niillä on hyvät olot. Monnisella on viikset kuluneet ja ovat tyvestä valkoiset. Sekin on virkeä kuitenkin ja kaikki muut kalat vaikuttavat onnellisilta ja tyytyväisiltä olotilaansa. Monnisetkin pienesssä akvaariossa jo uskaltaa syödä minun nähden jos vain istun liikkumatta paikoillaan katsomassa niitä. Petokotilot ovat lisääntyneet molemmissa akvaarioissa. Olen bongannut pikkuisen petokotilon kiipeämässä etulasia pitkin. Monniset jopa kutivat pienessä akvaariossa silloin kun vaihdoin vettä monesti viikossa tautiepäilyjen takia.

Loma on pitkittynyt akvaarioiden takia, en uskalla lähteä pois kotoa vahtimasta niitä. Silti ajattelin lähteä muutamaksi päiväksi käymään jonnekin. Ajattelin myös käydä katsomassa olisiko akvaariokaupassa pakasteruokaa, koska luin että kuivaruoka ummettaa taistelukaloja. Ihmetyttää miksi niihin pistetään myös kasviksia tai muuta sontaa, koska kala on pelkästään lihansyöjä. Mitä proteiinipitoisempi ruoka, sen parempi ruoansulatus. En ole antanut lääkekuurien aikana artemioita sille ja lämpötilakin oli columnarisepäilyn takia 24 astetta, niin heti on tietenkin suoli tukossa.

[TaijaT]

No nyt on ostettu kalalle pakasteruokaa. Vähän huonommin on syönyt mutta syönyt kuitenkin. Ostin samalla pienemmän keinotekoisen kaarnakolon sairaala-astiaan käytettäväksi sekä muutoin 60 litran akvaariossa. Kalat kuitenkin tykkäävät niistä vielä enemmän kuin juurakosta, koska se on kolo. Otocinclusit tykkäsivät tosin lököttää juurakon päällä mutta nyt niitä näkee muuallakin akvaariossa. Tuosta lähikaupan tukemisesta sen verran, että kyllä minulla akvaariokauppaankin kului alussa 50 euroa kuussa. Olen ostanut kaikenlaista pikkutarviketta sieltä, letkuja, haaveja, venttiilejä, ilmapumpun, koristeita yms.. Lisäksi kauppa ei menestyisi varmaan ellei myisi kissa- ja koiratarvikkeita, niitä asiakkaita siellä on päivittäin.

ILTAPÄIVÄ:
Tämän kalan hoksottimet ei ole kyllä kunnossa. Nyt se ei huomannut edes uppoavaa pakasteruokaa, joka tuli heti minuutissa ahmituksi neontetraparven kesken. Se oli niin älykkään oloinen kun otin sen kaupasta, se tuntui tykkäävän tehdä temppuja ihan huvikseen. Mutta yksi pieni matonen jäi kellumaan onneksi pinnalle ja se katseli sitä hetken uteliaana ja varovaisesti maistoi. Selvästi oli herkkua ja se kerjäsi lisää. Mutta kun hain lisää se upposi samantien pohjalle, eikä pöljä kala älynnyt etsiä sieltä, eikä se minun viittomia ymmärrä. Mutta kun se meni ohi pohjasta mihin ruoka oli uponnut, se haistoi vielä ruoanjämän ja tuntui etsiskelevän sitä turhaan. Olkoon. Sen pitää kyllä oppia syömään pohjalta. Hirveän hajuista ruokaa, sormet meni ihan verenhajuisiksi eikä lähde haju pesuaineellakaan pois. Pitänee yrittää jollain pinseteillä pidellä ruokaa pinnalla, jos oppisi siten syömään. Ompa kyllä hankalaa.. Onneksi sentään maistui pieni suupala.

[TaijaT]

Kyllä nälkä ajoi asiansa. Minä olen liikaa hemmotellut sitä pitkin päivää makupaloilla, nyt en laittanut moneen tuntiin mitään. Nyt ennen valojen sammumista pistin kunnon palasen akvaarioon, Bao hyökkäsi melko heti sen kimppuun. Se on kylläkin muita hitaampi huomaamaan mitään. Se on jostain syystä aika arka, ehkä sitä on hoidot stressaanneet liikaa. Se ei siksi kiinnitä paljon huomiota ympäristöön. Se makoili takaseinämässä pohjalla enkä meinannut taas löytää sitä ollenkaan. Lopulta se uskaltautui sukeltamaan pohjalle, josta sillä oli kiire haukkaamaan happea pinnalle. Eihän se ole ihanteellista että joutuu syömään pohjalta, mutta hyvä kun maistui. Pakasteruoka on kyllä hyvä vaihtoehto kun ei jaksa koko ajan artemioita kasvattaa. Paketti tosin hupenee aika äkkiä.

KUVIA:

[kerttu]

Äkkiseltään kuvissahan taisto näyttää oikein hyvältä ja terveeltä! Peukut pystyssä että se ei enää sairastelisi.

Mulla itsellä on tuollaiset pakastelevyt menneet joskus jopa vanhoiksi, kun ei ole ollut isoja altaita tai suuria kalamääriä koskaan. Ne on sen verran tuhtia kamaa ettei tohdi liikaa syöttää... Kerran kyllä epäilen yhden kalan myös kuolleen pakastesurviaisten takia, koska se kuoli juuri kun olin pitkästä aikaa niitä syöttänyt (seuraavana päivänä löytyi siis ilman ennakkovaroituksia kuolleena). Oli varmaan just vanhentunut paketti tms.

Ja peukut muuten pystyssä myös sille, että lämpimämpi sopisi kalastolle paremmin. Neontetrojen ja taistojen yhdistämisessä toi lämpötila tosiaan on haettava kompromissiksi, mut uskoisin neonien olevan tässä joustavampia kuin taistot.

[TaijaT]

Joo pitänee muistaa kattoo päiväys pakasteesta. Itseäkin vähän epäilyttää, että se jos jää syömättä, se likaa tankin tosi nopeasti. Imaisin osan pipetillä pois aamulla, kun taistelukalalle ei kelvannutkaan aamiainen.

En tiedä mikä tuolla kalalla taas on. Se piileksii koko ajan. Ajattelin jättää sen rauhaan viikoiksi kun sen olo ei kerta tuosta kummene. Ehkäpä se söi liikaa eilen illalla. Se keksii piiloja, joista sitä ei löydä. Epäilen masennusta. Houkuttelisi ostaa ja pelastaa yksi taistelukalanaaras kaupasta, ne on siellä tosi kurjissa oloissa yhdessä ilman kasvillisuutta. Osalla on tappeluarpia. Osalla on stressiraitoja. Ne on olleet siellä vaikka kuinka kauan. Tällä kertaa kokeilen pistää sen karanteeniin 2 viikoksi youtuben neuvojen mukaan koska niillä voi olla valmiiksi jo joku tarttuva tauti. Olisi pitänyt tehdä ajat sitten niin muille kaloille lie. Sitten jos ne ei viihdy yhdessä, laitan sen isompaan akvaarioon yksinään. Vaikka se on jo aika liikakansoitettu. Että hyi minua eläinrääkkääjää. Lapsena meillä oli taistelukalapari joka viihtyi yhdessä ja teki jopa poikasia. Se oli paljon helpompi yksilö, vaikka ei todellakaan hoidettu paljoa. Huvittavaa, että näiden vakifoorumilaisten mielestä myrkytän kalani ja ne ui NO2 vellissä ja pesen ennestään puhtaita suodattimia. Ne on tukossa viikossa soilista jota haukkui kauppiaskin jolta kyselin neuvoja antibiootin suhteen. Jos he lukisivat edes koko pitkän ketjun, en ole kertaakaan valittanut NO2:sta ja minä mittaan sitä säännöllisesti, nyt jopa kunnon erillisellä NO2 testillä. Ei sekään varmaan näille nirppanokille kelpaa, jos ei ole oikean merkistä. Se on AINA vakineuvo jos kalat on sairaat, niiden täytyy uida NO2:ssa ja suodatusbakteerit ei ole kunnossa.

Olen lukenut eri foorumeilta kaikenlaisia neuvoja ja suurin syy kalakuolemiin on stessi. Ne on herkkiä yksilöitä. Ehkäpä siksi laiskoilla harrastajilla kalat onkin terveitä, ne saa olla rauhassa, ne ei tarvitse ihmisen seuraa ja häirintää. Toisaalta jos kalat sairastuu ne noteerataan vasta kun ne on jo kuolleet eikä yritetä turhaan estää taudin etenemistä kalassa. Sairaat kalat lääkitään yleensä terminaalivaiheessa muutenkin jolloin se on myöhäistä. Mutta ei muualla, esim. Amerikassa. Järkyttävän eri kulttuurit. Kaloja on kyllä vaikea lääkitä, olen oppinut sen kantapään kautta. Ne ei ole kovin helppohoitoisia jos ovat jo ehtineet sairastua.

Ph on noussut 7:ään. Huolettaa se, jos nousu on liian nopea. Ryuoh kivet ja simpukkamurske toimii. Nyt pidän erityisesti huolta, että kaikki vesiarvot on suositusten mukaiset taistelukalalle ja se elää mahdollisimman stressittömästi. Kumpa sille olisi oma erillinen akvaario, koska se ei tarvi muiden kalojen seuraa, sekin voi stressata kalaa.

Mutta: ehkäpä minun pitäisi investoida isompaan suodattimeen. Laitasuodattimet ja pönttösuodattimet on kyllä aika hankalia, en pidä siitä, että niistä voi tulla vesivahinko. Ehkä silloin kalat ei sairastelisi niin paljon. Se on kallis hankinta ja pitäisi tehdä. En väitä olevani mikään asiantuntija, mutta en takuulla mikään idioottikaan, joka ei älyä mitä kaloille pitäisi tehdä ja kuvittelee kaiken päässään "kerätäkseen varmaankin vain huomiota". Se on ainoa mitä en ole tehnyt, lisäinvestointi muutenkin jo kalliiseen harrastukseen. Suodattimet on alitehoisia koko ajan ja niitä pitää liian usein puhdistaa. En tiedä miten muutoin kuin nitriittien noususta näkee peseekö suodattimia liikaa. Nitriitit on pysyneet nollassa koko ajan, paitsi ekojen viikkojen ajan mikä on sen merkki, että en siis pese niitä liikaa. Kaupassa on järkyttävän tehokkaat suodattimet. Ehkäpä voisi investoida edes isompaan sisäsuodattimeen, joka on tarkoitettu isoille altaille.

Tässä ihan piruillessaankin pistän kuvan myrkkyaltaistani, joihin kuolee mitä terveinkin kala:

Ruma, kasvit on kuluneet pois: