Nanoakvaarion perustamisesta

[Nanosumppi]

Hei! Netti ja lemmikkikauppa sanoo ihan päinvastaisia asioita, joten päätin logata tänne viisaammilta kyselemään.

30l nano, montako sukarapua sinne uskaltaa hyvillä mielin laittaa? Suunnittelin, että jos ostaisi seitsemän ravun satsin ja katsoisin alkaisiko heitä lisääntymispuuhat kiinnostaa. Lemmikkikaupan myyjä sanoi, että voisin rapujen lisäksi laittaa sinne 10kpl hehkurasboran parven, mutta netissä konsensus siitä saako niin pieneen laittaa kaloja tuntuu vaihtelevan. Väen vängällä ei ole tarkoitus mahduttaa sinne kaikkea mikä liikkuu, mutta olisihan noita hauska seurata. Vetääkö rasborat rapulapset kitusiinsa?

Internet sanoo, notta Aquasoil paras pohja sukaravuille. Voiko samaan heittää hiekkaa/kiviä vai muuttaako ne merkittävästi vesiarvoja? On hiukan kurjaa, että löydän aquasoilia vain mustana ja haaveilen mustista/sinisistä ravuista, jotka sitten hädintuskin erottuu pohjamateriaalin seasta.

Kuinka riskin pöydän tuollainen nano tarvitsee? Vähän keikkuva yöpöytä varmasti huono, mutta miten paljon pitää kiinnittää huomiota "kohtuupienen" akvaarion kanssa pöydän laatuun? Perusruokapöytä, televisiotaso?

Kiitos jo etukäteen. Lisääkin kysymyksiä mm kasveista on, mutta jos mennään näillä alkuun

[kr70]

10 hehkurasboraa on minusta liikaa 30 litraan. Minusta voisit ottaa niiden 7 pienen sukaravun lisäksi 6 hehkurasboraa, jos kyseessä on nimenomaan joku pieni sukarapulaji. Jotkuthan kasvavat isommaksi kuten leväsukarapu. Ota kuitenkin ensin ne sukaravut. Kun ne ovat sopeutuneet ja mahdolliset nitriittipiikit ovat ohi, voi ottaa rasborat. Rasborat eivät aikuisia sukarapuja saa suuhunsa mutta toukkia varmaan syövät. Toukkia saattaa silti jäädä syömättäkin ja rapukanta kasvaa.

Soil-pohjat on tarkoitettu kasvien kasvattamiseen. Eli se on siitä kiinni, onko sinulla tarkoitus kasvattaa vähän vaativampia kasveja. Hiekat ja kivet eivät saisi olla kalkkipitoisia, silloin ne eivät muuta vesiarvoja. Tietenkään mitään metalleja ei saisi kivissä olla, esim jos näkyy ruostetta.

30 l akvaario pohjineen painaa 35-40 kg. Tämän mukaan pitää valita sellainen taso, joka on tukeva tuon painon alla eikä saa tietenkään heilua, jos sitä tönäisee. Perusruokapöytä varmaan riittää. Pöydälle istumalla saa vähän osviittaa, riippuen tietysti omasta painosta.

[Aquamies]

Tuo istumatesti alustalle on nanojen kohdalla hyvä. Perus yöpöydät on yleensä hyviä ja sopivan kokoisiakin.
Useampi kymmenen rapua tuohon lopulta kevyesti menee, aloitus toki vähemmällä. Mulla on puolta pienemmässä parikymmentä.
Kalojen kanssa yhdistämisessä ottaisin huomioon, että yhteensopivuuslainalaisuudet eivät kokemukseni mukaan päde kun mennään pienempiin nanoihin; reviirit pienenevät ja tämä saa ns. rauhallisemmistakin nanokaloista ihan uusia piirteitä esiin...

[Nanosumppi]

Kiitos teille molemmille! Hyvä tietää, että reviirikiistaa saattaa tulla; se kymmenen kalaa tuntui jotenkin isolta määrältä, mutta kyllähän ne rasborat siellä kaupassa pirun pieniä olivat. Ne rasborat jäävät siis kauas tulevaisuuteen, ensin rauhassa rapukanta. Mä olen itse ensisijaisesti hurahtanut viherkasveihin, joten vihreää sinne olisi tarkoitus ihan jonkun verran asuttaa. Kasvien vaativuustasot pitänee kuitenkin aika simppeleinä pitää, sillä käsitin että ravut tarvitsee happirikasta vettä, eli kasveille ei sovi laittaa hiilidioksidilisää ja että ravut kuolee myös kasviravinteisiin... Mutta akvaario ilman mitään käyskentelevää elämää on ehkä vähän tylsä itselle. Joten soil-pohja on sitten ehkä ainoa kasveille iloa tuottava asia, minkä pitänee olla ihan kunnossa. Harmittaa vain noi tummat värivaihtoehdot. Lemmikkikaupasta käskivät laittaa mitä mieli tekee ja katsoa sitten mitä tapahtuu, mutta tuntuu järjettömältä rahan, ajan ja innon tuhlaamiselta tehdä asiat puolihuolimattomasti ja huomata, että kaikki kuolevat ja hommasta jää käteen vain paha mieli.

Mä painan itse sen 65kg ja toi ikean malm-yöpöytä kestää mua kyllä helposti, mutta piru kun se on vähän epävakaa ja vaappuu. En tiedä millä sen vakauttaisi, koska muuten olisi aika täydellinen paikka. Noh, pitänee vielä selailla ja miettiä. Ärsyttävää, kun projekti on jäissä niin kauan kunnes löytää sille hyvän paikan, mutta eihän tässä kiire ole.

Mites, jos ravut päätyisivätkin elämästään nauttimaan ja lisääntyisivät, miten huolissaan pitää suljettuun tilaan tungetun populaation sisäsiittoisuudesta? Varmaan sinne pitää muutama uusi välillä hankkia, ettei ala värit himmenemään ja koko pienenemään?

[TopiT]

Ei se soili pakollista ole. Voit korvata sen myös ravinne tableteilla yms. Itse olen käyttänyt hyväksi todettua taktiikkaa ja laittanut soilin pussin sisään ja päälle mieluinen pohjamateriaali. Tällä tavalla saat soilin juuri siihen kohtaan mihin haluat kasveja eli et maksa turhasta sekä soili ei sekoitu hiekan kanssa vaan pysyy nätisti pussin sisällä ja on helppo myöhemmin siirtää tai poistaa. Lisäksi olen käyttänyt ravinne tabuja, mutta minulla on aika high end akvaario niin et välttämällä tarvitse molempia. Pussina voit käyttää melkein mitä tahansa, pesupusseja, sukkahousuja yms yms.

Laavakivi on loistava ja halpa valinta. Maksaa muutaman euron per kilo, saa eri värisinä, helposti itse muovattava, tuo hyvin pinta-alaa bakteereille kasvaa, siihen on helppo kiinnittää sammalia ja kasveja yms yms.

Hiilarin voit huoletta laittaa akvaarioon mikäli sen haluat kunhan pidät huolta, että vesi akvaariossa kiertää ja pinta liikkuu niin ei varmasti tule mitään ongelmia. Tosin, jos olet uusi harrastuksen kanssa niin en heti lähtisi hiilarin kanssa leikkimään. Todella vaikeaa oppia akvaarion muutoksista ja mahdollisista levän kasvuista, jos pitää valojen, ravinteiden, vedenvaihtojen yms lisäksi miettiä mistä joku johtuu.

Vihreistä kasveista voisin suositella Ranunculus inundatus, fissidens fontanus, rotala 'bonsai', Monte carlo. Suhteellisen helppoja kasveja, mutta ei kuitenkaan näe ihan joka altaassa.

Hehkurasboroista ei ole nanossa kokemuksia, mutta tuolla melkein 400L altaassa niitä on ja ovat kyllä olleet hyvä kokemus.

Suosittelen kierteissarvikotiloita helpottamaan pitämään pohjan kunnossa. En osaa sanoa mitä esim. joku leväkotilo tykkäisi tuon kokoisesta altaasta, mutta lisäksi voit laittaa vaikka punaisia tai sinisiä kiekkokotiloita. Kaikki ei tykkää kotiloista, mutta itse en voisi kuvitella yhtään akvaariota ilman niitä.

Kun ravut alkavat lisääntymään niin jälkikasvua seuraat ja otat epämieluisat pois niin värit pysyy parempana. Hommaa helpottaa, jos saisit ostettua rapuja muutamista eri paikoista esim. harrastajilta niin saat todennäköisesti laajemman sukutaustan.

[kr70]

Hiilidioksidi ei ole hapesta pois eli jos laittaa hiilidioksidia niin happea ei lähde automaattisesti pois vedestä, vaan molempien pitoisuudet voivat olla riittäviä. Topi on kuitenkin ehkä oikeassa, että kannattaa aloittaa ilman hiilidioksilisää.

Ravinteistakaan eivät ravut välttämättä kuole. Jos haluaa optimaalisesti kasveja hoitaa, on tärkeätä, että mittaa ravinteiden pitoisuuksia ennen kuin lisää niitä. Jos laittaa aina vain purkissa suositellun määrän, voi jotain ravinnetta tulla liikaa ja jotain toista liian vähän. Sitten on vielä tärkeää muistaa, että kasvit kasvat heikoimman tekijän mukaan: vaikka kaikkien ravinteiden pitoisuudet olisivat riittävät, mutta jotain muuta kasvutekijää (CO2, valo, lämpö) puuttuu, on kasvu heikkoa.

Epävakaalle ja vaappuvalle pöydälle ei pientäkään akvaariota passaa laittaa.

Kierteissarvikotiloista: ne pitävät tosiaan pohjan hapekkaana, mutta riippuen ravinnon määrästä saattavat lisääntyä niin paljon, että haittaa katsojaa, kun kaikilla pinnoilla on kotiloita. Toiseksi (tämä vain omaa pohdintaa) kotilot eivät elä iäisesti ja mätänevät kotilot saattavat kuormittaa vettä. Mutta kyllähän näitä paljon pidetään ja Markku Varjokin on kirjoittanut niiden olevan akvaarion hyödyllisimmän eläimen.

[TaijaT]

Soilia voi yrittää pistää pohjalle kerrokseksi myös, kyllä niiden kasvien juurten pitäisi se löytää, päälle hiekkaa aika paksusti niin tulee nättiä ja ravut erottuu pohjaa vasten ja ettei multarakeet tule ylös. Kyllä parempi mitä vähemmän lajeja tunkee altaaseen, ravut lisääntyy kuulemma aika helposti ja runsaasti ja silloin akvaarioon kertyy paljon enemmän biokuormaa. Sukaravut on ihan yhtä hyödyllisiä kuin kotilotkin, ne syö pohjalta ihan kaikkea pitäen akvaarion puhtaana mutta kyllähän ne myös paskoo altaaseen. Niitä voi yrittää ruokkia esim joka toinen päivä tai harvemmin erillisillä sukaravunruoilla ja antaa muulloin puhdistaa allasta.

[kr70]

sukaravut toki myös syö kaikkea eloperäistä pohjalta. Erona kierteisiin on ,että kierteiset syövät kaikkea myös hiekan sisästä. Ravut vain pinnalta

[Nanosumppi]

Soilipussitaktiikan itseasiassa näin jollain youtuben rakenteluvideolla. Tällä tavalla saisi senkin hyödyt ehkä käyttöön akvaariossa, mutta saisi jotain vaaleampaa hiekkaa pohjalle, notta tummat ravut tulisivat kunnolla näkyviin pohjasta. Toisaalta, ajatuksena on lähteä kasaamaan tätä pikkuhiljaa, jotta biofilmiä ehtii muodostumaan kunnolla rapuille laidunnettavaksi, joten mikään ongelmahan ei ole ylläpitää nanoa pelkillä vihreillä muutaman kuukauden. Sinä aikana saisi varmaan kasvitkin kotoutumaan hyvin. Kr70 mainitsi noi ravinteiden pitoisuuksien mittaamiset - liuskatestejä tuntuu olevan kiljuuna erilaista, mutta mitkähän olisi tärkeimmät mitattavat (kovuus, karbonaatti, mitä näitä nyt on! toistelen vain sanoja ja termejä, joista oon nyt reilun viikon yrittänyt opiskella).

Laavakivet näytti muuten tosi hyvältä! Toi ranunculus oli muuten todella veikeän näköinen, menee listalle ehdottomasti muiden kanssa. (Tämä on nyt taas "luin netistä" -hajatelma, jossain luki että punasävyiset kasvit ja ravut eivät ole ystäviä keskenään niiden vaatimien erilaisten ravinneasioiden takia, mutta kyllä mä vähän kaipaisin sellaista väriä, joten varmaan menee kokeiluun silti).

Joskus näkee hyvin voimakkaasti kelluvien kasvien valtaamia rapuakvaarioita, mitenköhän paljon se hankaloittaa valaistusta (lähinnä kaikkien pinnanalaisten kasvien ja eliöiden hyvinvointia miettien)? Todella veikeän näköisiä, mutta lemmikkikaupassa varoittivat että ne kelluvat lisääntyy hirveitä määriä kerralla ja on sitten ongelmaksi liki loppuelämäksi.

400 litraisessa varmasti vähän enemmän katseltavaa ja tilaa rasboroille, varmaan aika vaikuttavan näköinen vesitonkka!

Kotilot ei lie lisääntyvän suvuttomasti, joten ehkä mä hankin pari yksittäistä eri lajin kotiloa, eivätpähän pääse lisääntymään, mutta tekevät työtä käskettyä Mites monnit, onko ne kaikki liian isoja noin pieneen pohjaan, varmaan? En ihan täysin saa kiinni ajatuksesta, että kotilot syö hiekan sisästä, siis kerroksista?

Mutta tosi huojentava kuulla, että hiekka soilin päällä ei pilaa koko vesiarvohajatelmaa, koska vaikka mustapohjaiset akvaariot kauniita onkin, on ne vähän liian tummia jos tosiaan niihin tummatakkisiin rapuihin päädyn.

[kr70]

Liuskatestejä nimenomaan ei pidä ostaa. Ne on todettu useaan kertaan hyvin epäluotettaviksi. Tarvitset tippatestit, mielellään JBL-merkkiset. Akvaarion sisäänajon/käynnistyksen edistymisen seuraamiseen tarvitset NO2-testin. Vesijohtoveden karbonaattikovuus olisi hyvä tietää, mutta sen saat myös vesilaitokselta/nettisivulta, muuten KH-testillä. Sitten ravinteiden mittaukseen jotain. Hifistit mittaa ja annostelee jokaisen ravinteen erikseen. Itse mittaan NO3 ja Fe, ja annostelen NO3:n mukaan makroravinnetta (NPK) ja Fe:n mukaan mikroravinnetta (rauta ja hivenaineet); on toiminut hyvin mutta en ole mikään kasvifriikki. Monet peruslannoitteet eivät sisällä NO3:sta ja PO4:sta lainkaan, koska niitä tulee runsaskalaisessa akvaariossa tarpeeksi jätöksistä. Kuitenkin jos kasveja on paljon, loppuvat makroravinteet äkkiä. Myös jotkut täyslannoitteet, jotka sisältävät kaikki tarvittavat ravinteet (myös NO3) sisältävät liian vähän makroja. Siksi minusta on tärkeää mitata erikseen NO3 ja rauta.

Kelluskasvit pimentävät tosiaan akvaariota. Voi kasvattaa vain vähän valoa tarvitsevia kasveja, jos kelluskasveja on paljon. Kelluskasvit ovat siitä hyviä, että ne saavat CO2:sta suoraan ilmasta ja valoakin paljon, joten ne kasvavat tosi nopeasti ja siten puhdistavat vettä tehokkaasti. Siten niitä pitää karsia säännöllisesti; samalla poistaa haitta-aineita ja ravinteita kasvimassan mukana. "ongelma loppuiäksi" on vähän liioittelua, ehkä korkeintaan limaskaa lukuunottamatta. Kyllä ne akvaariosta pois saa, jos liikaa kasvavat.

Mainitsemani kierteissarvikotilot tosiaan kaivautuvat hiekan sisään ja syövät roskaa myös sieltä. Ja juuri nämä kierteissarvikotilot ovat kaksineuvoisia, eli jo yksi yksilö voi lopulta saada aikaan populaatioräjähdyksen. Useimmat muut kotilolajit ovat yksineuvoisia eivätkä lisäännyt yksinään. Jotkut (esim. Neritina-leväkotilot) ovat myös sellaisia, että toukat tarvitsevat suolavettä, joten eivät lisäänny makeassa vedessä.

Monneja en laittaisi noin pieneen.

Hiekan kalkittomuus kannattaa varmistaa happotestillä, tai käyttää tunnettua merkkiä, joka tiedetään kalkittomaksi. On ollut tapauksia, että kauppias myy hiekan kalkittomana mutta sitten se kovettaakin vettä.

[Teemu Salonen]

Muuten olen kr70 kanssa samoilla linjoilla, mutta olen eri mieltä tuon KH arvon kysymisestä vesilaitokselta. Sieltä toki saat jotain osviittaa, mutta se tieto, mikä sieltä irtoaa on se mikä on vesijohtoveden lähtötilanne. Sen jälkeen vesi virtaa vielä kymmeniä, ehkä satoja kilometrejä putkistossa jonka kunnosta meillä kenelläkään ei ole mitään hajua.
KH arvo kannattaa siis mitata akvaarion lisäksi myös siitä hanasta mistä veden akvaarioon ottaa. Meillä esimerkiksi keittiöstä tulee tippatesteillä mitattuna asteen pehmeämpää vettä kuin kylppäristä josta veden akvaarioon otan. Tuo asteen ero toki normi akvaariossa ei haittaa yhtään mitään, mutta ite joudun kovettamaan vettä joten silloin sillä on merkitystä. Tämä myös todistaa sen, että putkiston pituus, kunto ja aika mitä vesi siellä viettää vaikuttaa siihen, mikä veden todellinen KH on kun se akvaarioon otetaan. Vesilaitoksen tiedoista ei siis ole juurikaan hyötyä.

[TopiT]

Laavakivet näytti muuten tosi hyvältä! Toi ranunculus oli muuten todella veikeän näköinen, menee listalle ehdottomasti muiden kanssa. (Tämä on nyt taas "luin netistä" -hajatelma, jossain luki että punasävyiset kasvit ja ravut eivät ole ystäviä keskenään niiden vaatimien erilaisten ravinneasioiden takia, mutta kyllä mä vähän kaipaisin sellaista väriä, joten varmaan menee kokeiluun silti).

Joskus näkee hyvin voimakkaasti kelluvien kasvien valtaamia rapuakvaarioita, mitenköhän paljon se hankaloittaa valaistusta (lähinnä kaikkien pinnanalaisten kasvien ja eliöiden hyvinvointia miettien)? Todella veikeän näköisiä, mutta lemmikkikaupassa varoittivat että ne kelluvat lisääntyy hirveitä määriä kerralla ja on sitten ongelmaksi liki loppuelämäksi.

400 litraisessa varmasti vähän enemmän katseltavaa ja tilaa rasboroille, varmaan aika vaikuttavan näköinen vesitonkka!

Kotilot ei lie lisääntyvän suvuttomasti, joten ehkä mä hankin pari yksittäistä eri lajin kotiloa, eivätpähän pääse lisääntymään, mutta tekevät työtä käskettyä Mites monnit, onko ne kaikki liian isoja noin pieneen pohjaan, varmaan? En ihan täysin saa kiinni ajatuksesta, että kotilot syö hiekan sisästä, siis kerroksista?

Itsellä ollut aina punaisia kasveja ja rapuja eikä ole tullut ongelmia vastaan.

Itse pidän pintakasveista ja joskus teen niille omat alueet vaikka ilmaletkusta niin pysyvät poissa altaan keskeltä. Kerran viikossa tai kahdessa heitän osan kasveista bioskaan. Kouralla nostaa vain, ei mitään ongelmaa. Limaska tosin voi olla hankalampi saada kokonaan pois.

Voit laittaa altaaseen kierteisiä ja pari petokotiloa. Mikäli lisääntyy liikaa niin muutaman nappaa pois silloin kun siltä tuntuu. Hiekka saattaa mennä helposti tukkoon ilman kierteisiä, varsinkaan jos hiekkaa ei voi kunnolla möyhiä, jos seassa kasviravinne tabuja tai soilia.

Kuvassa erittäin rähjäisessä kunnossa oleva altaani, jossa kaarevat etukulmat eli silikonisaumat vain takanurkissa (mikäli saan lisättyä kuvan). Ruusutetroja, mustakiilakylkiä, hehkutetroja, kardinaalitetroja, ottoja, eri monnislajeja (koru-, pikku-, kääpiö-, leopardi-, panda-)(kaikkia paitsi pandoja tällä hetkellä sopivasti omaksi parvekseen, pandalle tulossa kavereita myöhemmin), leväsukarapuja, sukarapuja, erilaisia neritina kotiloita, petokotiloita, kierteisiä. Kaikki monniset näköjään kuvassa piilossa.

Altaaseen olen tekemässä pian uudelleen järjestelyä niin sen takia aivan hirveän näköinen. Allas hieman alta 400L, 150cm leveä, hiilari käytössä, ravinteena: 2hr aquarist APT3 complete suosittelen erittäin lämpimästi tätä ravinnetta, hieman vaikea löytää, tällä hetkellä ainoastaan aquabunker.fi myy sitä, onneksi suhteellisen hyvään hintaankin vaikka aasiasta tulee.

Valot: 2x chihiros wrgb2 pro 60cm käytössä 60-75% tehosta. Suodatin: fluval fx6, jossa pre-filter suoja, ja pinta kalvon/roskan kerääjä AquaOne JY 03(amazon.de). Mielestäni ehdottomasti paras, muihin tuntuu päätyvän sukarapuja joita saa koko ajan olla pelastamassa.

Valoille olen rakentamassa telinettä sekä häikäisy suojaa, jotta saan valot roikkumaan. Valot ei kuvassa edes ole keskellä akvaariota ja jättää tyhmän tummemman alueen, mutta ei nyt jaksanut panostaa kuvaamiseen.

[kr70]

Teemulle kiitokset korjauksesta. Olet oikeassa, karbonaattikovuus voi muuttua matkalla pH:n mukana. Karbonaattikovuushan ei oikeastaan ole mikään kovuus vaan puskurointikyky. Karbonaatti voi muuttua CO2:ksi ja hävitä. En kyllä usko, että siinä isoa heittoa tulee. Kokonaiskovuus GH sitä vastoin ei pitäisi muuttua. Ei ole tiedossani, että putkistoihin kehittyisi kalkkikerrostumia (kovuuden lasku) eikä putkistoja liioin tehdä kalkista (kovuuden nousu).

Topilla hieno akvaario! Jos se oikeasti on hirveän näköinen, niin olet onnistunut kuvaamaan sen niin, että kaikki hirveydet peittyvät. Omaan makuuni ehkä vähän turhan paljon punaista lehteä, mutta tämä vain makuasia.

[Nanosumppi]

Onpa nostalgista tulla katsomaan vanhanajan keskustelufoorumeja ja nähdä siellä uusia viestejä Olin vähän epäileväinen aluksi, että näinköhän kaikki liikenne ei ole siirtynyt somealustoille, mutta ihana huomata olevansa väärässä. Kiitos siis kaikille, jotka on vastailleet.

Kävin selailemassa noita tippatestejä, reagenssipuuhat onneksi tuttuja töidenkin puolesta, eikö noilta myrkyiltä pääse edes kotona pakoon! Eli oleellisimmat testit olisi nitriitti ja karbonaattikovuus (ja pH?), ja sitten noita ravinteita. Karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus (GH) ilmeisesti ihan eri asioita? Useimmissa oli aika riittoisat paketit - jos paketissa on 50 testiä ja testin tekee vaikka vedenvaihtojen yhteydessä (nanoissa ilmeisesti se 10-30% vaihto kerta viikkoon) niin kyllähän sillä melkein vuoden pärjää. Hyvä tietää, ettei liuskoilla tee mitään.

Tuo limaska on muuten juuri sen näköinen, joihin miellyin No, onneksi niitä on muitakin kelluvia.

Todella vaikuttavan näköinen Topi sun akvaario! Todella seesteisen näköinen kun etualan rauhallisuus tuo kivan kontrastin takaosan tulimereen. Mikähän tuo edessä oleva, vähän muita pidempi pyöreälehtinen kaveri on? Tosi kivan näköinen.

Nano sai paikkansa makkarin nurkasta, edelleen vaappuvan yöpöydän päällä, mutta siitä tuli nyt hetkeksi tuon snow queen -kultaköynnöksen valovankila, kun on ollut vähän lisävaloa vailla. Katsotaan onko liian tuhti, kun nuo valkolehtiset palaa niin helposti läpi, mutta tylsä sitä tyhjänäkään pitää. Aikani sitä tuijoteltuani jäin pohtimaan tuota valon ajastamista. Joissain nanopaketeissa oli päivävalomoodi ja yövalomoodi. Tässä mun (Diversa 30l 7,2w ledi) on toki vain yksi moodinsa - montako tuntia valoa akva kaipaa vuorokaudessa?

[kr70]

Voihan sitä pH:takin mitata, ainakin alussa, että näkee mihin se asettuu ja sillä perusteella voi kaloja valita. Ite olen lopettanut pH:n mittaamisen, kun se on kuitenkin koko ajan suunnilleen sama. Eri juttu on, jos karbonaattikovuus on hyvin matala, silloin pH voi heitellä, ja silloin olisi parempi nostaa KH:ta n. 2:een. Sama juttu kovuuksien kanssa, alussa voi kerran mitata, mutta ei tarvitse myöhemmin. Tällaiset mittaukset voi teetättää myös akvaariokaupassa, niin ei tarvitse 1-2 testikerran takia koko pakettia ostaa. NO2:ta pitää alussa mittailla ahkerasti, ja se kannattaa siksi itselle ostaa. Myöhemmin, kun bakteerikanta on kehittynyt, ei sitä tarvitse enää mittailla. Ravinnetasoja on hyvä mittailla myöhemminkin.

Karbonaattikovuustesti mittaa CO3-ionien ja HCO3 -ionien määrä. Tämä on siitä tärkeä, että karbonaatit estävät ylenmääräisen happamoitumisen. Kokonaiskovuustesti mittaa Ca- ja Mg-ionien määrää ja on mittana siihen, kuinka paljon vedessä on mineraaleja. Nimet on harhaanjohtavia. Karbonaattikovuus voi olla myös korkeampi kuin kokonaiskovuus, jos vaikka veteen laittaa soodaa (Na2CO3).

Avatut testit menevät huonoksi aiemmin kuin parasta ennen -päiväys sanoo! Ite käytän korkeintaan vuoden avaamisesta, mutta en ole tätä mitenkään testannut.

Tropiikissa päivä on 12 tuntia. Jotkut pitävät lyhyempää päivää 8-10 tuntia. Jos on leväongelmia, voi keskellä pitää tauon, mutta valoa pitää tulla huoneesta sen verran, etteivät kalat nukahda.

[TopiT]

Todella vaikuttavan näköinen Topi sun akvaario! Todella seesteisen näköinen kun etualan rauhallisuus tuo kivan kontrastin takaosan tulimereen. Mikähän tuo edessä oleva, vähän muita pidempi pyöreälehtinen kaveri on? Tosi kivan näköinen.

Hydrocotyle verticillata, voi istuttaa, pitää kellumassa tai laittaa johonkin kiinni. Tosi monipuolinen kasvi!

Itse pidän 8h valoja päällä, 30 min auringon nousu ja lasku. Olen viime aikoina yrittänyt selvittää mistä johtuu, että BBA, tupsulevä, tulee jatkuvasti joihinkin kohtiin, ihmeellisesti ympäri akvaariota. Valoisat, varjoiset, virtaavat, seisovat, enemmän tai vähemmän hiilaria lähellä... hieman joka paikassa silloin tällöin, mutta en vain onnistu löytämään syytä..

Nyt pimeäksi ajaksi olisi mukava nostaa aikaa, mutta haluaisin ensin selvittää mistä levän tulo johtuu.

Ai niin ja limaska on itsellenikin yksi suosikeista ja suostuttelen kokeilemaan. Itsellä se ei ikinä ole ongelmaksi asti jäänyt, mutta suurin osa sanoo niin. Tällä hetkellä haluaisin Red Root Floaters eli Phyllanthus Fluitans. Luulin jo, että sain, mutta myyjä huomasin ja myi normaalia...

[Teemu Salonen]

Jätän taas eriävän mielipiteen kr70 kommenttiin.

Akvaario on eräänlainen bioreaktori jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Myös sen kemiaan. Vaikka saisi samasta arvosta vuoden putkeen saman mittaustuloksen, voikin olla niin että sen jälkeen se kyseinen arvo onkin keturallaan. Syyn etsiminen on paljon, paljon helpompaa kun tietää akvaarion nk. normaalit olosuhteet silloin jos jotain poikkeavaa sattuu.

Mä oon koko akvaarioharrastuksen ajan toiminut niin kuin paikallinen akvaariokauppias mua about 35v sitten opetti. Vesiarvojen mittaus kerran viikossa. Näin hän toimi omassa myymälässään, johon myöhemmin menin myös töihin. Sieltä muuten sai kaupungin terveimmät ja elinvoimaisimmat kalat.

[kr70]

Topi, mittailetko ravinnearvoja? Mitä niistä?

[kr70]

Ja Teemulle vielä: Kyllä sulla on myös pointti. Jos vaikka keskellä viikkoa tukkeutuu suodatin ja NO2 alkaa nousta, ja sunnuntaina mittaa, se on ehkä jo koholla mutta ei vielä tappavalla tasolla, joten voi alkaa etsiä syytä. Itekin mittailin arvoja ennen viikottain, mutta sitten ne jäivät. Ongelmat olen huomannut muutenkin ennen massakuolemia. Eli kai vain omaa laiskuutta. GH:ta nyt ei ainakaan tarvitse säännöllisesti mitata.

[TopiT]

Topi, mittailetko ravinnearvoja? Mitä niistä?

En periaatteessa tällä hetkellä mitään. Annostelen tuota ATP3 ohjeen mukaan 3ml/100L/päivä. Annostusaika yleensä 12-15 kun valot tulee päälle klo 13 ja sammuu klo 21. Hiilari lähtee klo 10 päälle ja sammuu klo 19. Hiilaria varten on tuo "drop checker".

Perus testit löytyy kotoa esim. No2, No3, Fe, Gh, Kh, Ph. Melkein kaikki taitaa olla Seran tippa testejä. Pitää ehkä ostaa muutama testi, että saisi tuon tupsulevän syyn selville..

[kr70]

No siinä olis sitten yksi mahdollisuus yrittää hillitä levänkasvua. Eli mitata, mitä ravinteita tarvii oikeasti lisätä. Jos vaikka fosfaattia tulee liian paljon. Minulla on käytössä yksi vastaavanlainen complete-ravinne, MasterLine All In One, mutta siinä on ravinnesuhteet ihan metässä minun tarpeita varten: annosteluohjeen mukaan rautaa tulee aivan liikaa ja nitraattia taas aivan liian vähän. Jotta tilattu iso pullo tulee käytettyä, laitan sitä puoli annosta sekä lisäksi kaksinkertaisen annoksen Amtra Flora Y -NPK-lannoitetta. Mutta nuo tupsulevät ovat kyllä vaikeita. Kuten kirjoitit, voi olla vaikea keksiä, missä syy on. Valotaukoa voisit ehkä myös kokeilla.