Vuoden päiväkirja, ehkä kahden (125 l)

[Ssartzukka]

Tervehdys kaikille!

Vuoden alkajaisiksi pohdiskelin, että mitähän uutta keksisi tälle vuodelle, ja päädyin sitten kokeilemaan akvaariopäiväkirjan pitoa täällä AW:ssa. Olen tykännyt seurata muiden päiväkirjoja ja projektien etenemisiä, mutta harmittavasti jutut aina toisinaan jäävät kesken. Niinpä ajattelin, että tällä päiväkirjalla on ennalta määritelty kesto ja se on yksi vuosi. Koska kyseessä on ihan tavallinen akvaario, niin jututkin on ihan tavallisia vaan .

Akvaariona on 125 litrainen Juwel Rio. Muuta tekniikkaa ei ole kuin ulkosuodatin (Eheim 2426 Experience 350) ja sisäsuodatin irtoroskia keräämässä (Aqua El Turbo Filter 500). Valaisin on Juwelin oma, jossa kaksi T5-lediä Day ja Color. Sisustus ei ole kummoinen, kasveja vaan siellä täällä, kun ei oikein ole tuota sommittelun taitoa ja kultaisista leikkauksista en ymmärrä yhtään mitään. Suosin helppohoitoisia kasveja ja muutoinkin yritän päästä akvaarion hoidossa mahdollisimman vähällä tinkimättä kuitenkaan esim. vedenvaihdoista. Allasasukkeina on parvet kuusiraitabarbeja ja sinineontetroja, pari intiaaninsulkaa sekä muutama helmimonninen. Kieltämättä vähän outo kombo, mutta on yhdistelmä kahden akvaarion kaloista. Monnisia olisi tarkoitus ostaa muutama lisää, mutta muutoin kalasto saa toistaiseksi olla se mikä se on.

Juuri nyt on menossa sinilevän häätö. Tuli karsittua kasveja liian paljon liian lyhyellä ajalla ja valon määrä lisääntyi reippaasti. Myös ulkkarin putsausväli oli päässyt venähtämään. Näistä sinilevä varmaankin reihaantui. Ihan omaa syytä siis. Käytän häätöön Blue Exitiä ja tilanne onkin käytännössä jo ohi. Nyt vaan odottelen vielä pari päivää, että pääsen tekemään vedenvaihdon.

Että näin. Tästä se lähtee. Akvaariovuosi.

[Teemu Salonen]

Hienoa! Pidä vaan päiväkirjaa yllä.

Pakko kuitenkin kysyä, että kuinka pitkäksi sen ulkkarin puhdistusväli venyi jos epäilet sen aiheuttaneen sinilevän villiintymisen? Mulla kun sisäsuodattimenkin puhdistusväli on sellaset kaks vuotta. Jooh, myönnettäköön, et nyt alkais olee aika tehdä jotain. Ulkkareita laadukkailla ja tarpeeseen soveltuvilla massoilla ei oo tarpeen putsailla niinkään usein.

[kr70]

Hyvä Ssartzukka! Kiva seurata. Kun tuo sinisilmätarinani on nyt lopussa, niin päätin, että ennen ei tule uutta tarinaa, ennen kuin joku toinen viitsii kirjoittaa oman jatkokertomuksensa. Ehkäpä aloitan sitten uuden projoktikuvauksen, katsotaan nyt. Toivottavasti joku muukin innostuu kirjoittelemaan!

[Ssartzukka]

Kiitos kannustuksesta Teemu Salonen ja kr70 , aion pitää kiinni lupauksestani. Minäkin toivoisin, että tällä foorumilla olisi hieman enemmän elämää.

Pakko kuitenkin kysyä, että kuinka pitkäksi sen ulkkarin puhdistusväli venyi jos epäilet sen aiheuttaneen sinilevän villiintymisen? Mulla kun sisäsuodattimenkin puhdistusväli on sellaset kaks vuotta. Jooh, myönnettäköön, et nyt alkais olee aika tehdä jotain. Ulkkareita laadukkailla ja tarpeeseen soveltuvilla massoilla ei oo tarpeen putsailla niinkään usein.

Näin pitkistä puhdistusväleistä en ole aikaisemmin kuullutkaan. Putsaan ulkkarin 2-3 x vuodessa ja nyt edellinen kerta oli joskus viime keväänä. Ehkä väliä saisi pidennettyä, jos vaihtaisi sen päällimmäisen hienosuodatuslevyn aina silloin tällöin. Ulkosuodattimen hankinta oli periaatteessa hyvä idea, mutta käytännössä se on kuitenkin painava rohjo, joten en availe sitä putsauskertojen välissä. Olen välillä miettinyt jopa sen vaihtamista toiseen sisäsuodattimeen. Sisäsuodattimessa on käytössä vain vaahtomuovipatruuna, jonka huuhtaisen puhtaaksi silloin kuin se näyttää röhnäseltä tai siinä on näkyviä roskia, enkä jotain 4-8 viikon välein.

[kr70]

Puhdistusväliin ei kyllä voi antaa mitään nyrkkisääntöjä, kun se riippuu suodattimesta, eläimistöstä, kasvillisuudesta, pohjanpuhdistuksista, ruokinnasta jne. Joku suodatin tietyssä akvaariossa saattaa mennä tukkoon jo muutamassa kuukaudessa mutta joku toinen kombo taas toimii vuosikausia puhdistamatta. Kannattaa avatessa katsoa, miltä matskut näyttää ja puhdistaa tarpeen mukaan. Vähitellen oppii tietämään omaan altaaseen ja suodattimeen sopivan puhdistusvälin. Täytyy vain muistaa, että se epämääräinen ruskea mönjä suodattimessa ei ole roskaa, mikä pitää välttämättä saada pois, vaan elävää ja kuollutta bakteerimassaa, joka pitää huolen akvaarion vedestä! Ongelma on vain, että jos mönjää tulee niin paljon, että virtaus kärsii, niin sitten sitä pitää saada pois. Hyvä olis puhdistaa kerralla vain osa matskuista, että aina tarpeeksi puhdistavaa bakteerimassaa käytössä.

Ulkosuodattimen puhdistuvälin pidentämiseen suosittelen lämpimästi Eheim-esisuodatinta (Prefilter), joka tulee imuputken päähän akvaarion sisään. Sen kun puhdistaa usein, likaantuu ulkkari vähemmän. Ulkkarin sisällä oleva hienosuodatuslevy kannattaa vaihtaa johonkin muuhun (suodattimen perusmatsku, vaahtomuovi tai jotkut kuulat), koska se on se, mikä ensiksi menee tukkoon. Minulla on prefilttereissä vanua, se poistaa roskaa tehokkaammin kuin vaahtomuovi, mutta toisaalta on hitaampi puhdistaa. Kun on esisuodatin ulkkarissa, ei tarvitse erikseen mitään roskanpoistajasisäsuodatinta.

Ssartzukka, miten mielestäsi toimii kuusiraitabarbien ja sinineontetrojen yhdistelmä?

[Teemu Salonen]

Sisäsuodatin menee kyllä vähän roskaavammallakin kalastolla, esim puuplekot useemman kuukauden ilman puhdistustarvetta. Ulkosuodatin helposti useemman vuoden. Edellämainitut asiat toki ovat riippuvaisia suodatusmateriaaleista. Itse en tuhlaa rahoja mihinkään ylihinnoiteltuihin esisuodattimiin vaan sellaisiin altaisiin, missä roskaa tulee enemmän laitan ulkosuodattimen imuputken päähän sopivan kokoisen suodatinpatruunan. Esim nyt mulla on yhdessä JBL:n ulkosuodattimessa Aqua-el:n turbon patruuna. Muissa altaissa mulla onkin Aquael:n ulkosuodattimet joissa on sisäänrakennettu esisuodatus niin, ettei suodatinta tarvitse edes verkkovirrasta kytkeä pois kun tarvetta esisuodattimen pesulle tulee.
Ja näinhän se on, kuten kr70 tuossa asiantuntevasti aikaisemmin sanoi että se möhnä siellä suodattimessa on sitä joka sen suodatuksen oikeasti tekee. Mitä likasempi suodatin, sen tehokkaammin se toimii.
Ite oon noudattanu ulkosuodattimien kasaamisessa jo pidemmän aikaa brittiläisen tubettajan nimeltä bondguru ohjetta: (Mikäli likavesi virtaa alhaalta ylöspäin), alimmaiseen koriin pohjalle karkea vaahtomuovi. Sen päälle keskikarkea vaahtomuovi ja ihan päällimmäiseksi hienosuodatus. Loppu pöntöstä pelkkää biomassaa. Toki tilanteen niin vaatiessa voi osan biomassasta korvata jollain kemiallisella massalla, mitä nyt tarve kulloinkin vaatii.
Hienosuodatuksen jättämisessä viimeiseksi ei ole mitään järkeä. Miksi ihmeessä jättää hienoimmat likahiukkaset leijumaan sinne pöntön biomassoihin tukkimaan niitä. Hienosuodatus siis aina ennen biomassoja.
Henkilökohtaisesti en näe sinineontetrojen ja kuusiraitabarbien yhdistämisessä mitään ongelmaa.

[kr70]

Eheim Prefilter on toki kalliimpi kuin pelkkä suodatinpatruuna. Prefiltterissä on kuitenkin kaksi etua: 1. Kun suodatinpatruunan irrottaa puhdistettavaksi, osa siihen jääneestä roskasta irtoaa veteen. Jos patruuna on prefiltterin sisällä, osa tästä irtoavasta roskasta jää esisuodatinkotelon sisään eikä pääse karkuun. 2. Prefiltteriin voi laittaa vaahtomuovin sijasta vanua, johon jää pienemmät roskat kiinni kuin vaahtomuoviin, koska vanu on tiheämpää. Haittana silloin tosiaan että vanun puhdistaminen kestää kauemmin.

Ulkosuodatin, jossa on sellainen sisäänrakennettu esisuodatus, ettei koko suodatinta tarvitse avata, on toinen kätevä vaihtoehto, mutta minua pelottaa näissä se, että niissä on yksi mahdollinen vuotopaikka lisää. Suodatinvalmistajathan laittavat suodattimiinsa nykyään kaikenlaisia säätöjä, irrotettavia lämmittimiä jne., joissa kaikissa pitää olla oma tiiviste. Jokainen näistä on yksi potentiaalinen vuotopaikka. Jos esisuodattimen ottaa kerran viikossa pois, eli vähän väliä joutuu vatkaamaan tiivistettä, voisi kuvitella, että se kovettuu ja väsyy nopeammin, kuin jos suodattimen avaa vain kerran vuodessa. Epätodennäköistähän vuoto toki on, mutta ison akvaarion vuoto on niin pelottava asia (Teemu sullahan on kokemusta), että ite tekisin kaiken mahdollisen minimoidakseni vuotomahdollisuudet.

Teemu, mitä sun "biomassat" on?

[Teemu Salonen]

Aqua-el:n Ultramax suodattimissa on kaksi o-rengasta tiivisteinä. Toinen kotelon kannessa ja toinen sen esisuodattimen luukun kannessa. Molemmat tosi jykevää tekoa ja kestää varmasti. Esisuodatinkin nimittäin sellaista kokoluokkaa ettei sitä tarvitse olla alvariinsa putsaamassa

Mulla tosiaan on vuosien varrella sattunut useampikin vuoto/rikkoontuminen. Tosin yksikään niistä ei ole johtunut ulkosuodattimesta vaan nimenomaan akvaariosta.

Mä käytän biomassana Aquael:n Bioceramax 1200. Vähän samantyyppinen kun Seran tuotemerkin alla myytävä Siporax.

[kr70]

Noista "biomassoista" vielä. Näistähän on ollut täällä jo moneen kertaan juttua eikä tämä Teemu sulle uutta ole. Kirjotan vaan, jos joku uusi täällä tätä lukee.

Olen siis siinä uskossa, että sintratusta lasista tehdyt suodatusmateriaalit, joita suodatinvalmistajat kaupittelevat biomassoina, eivät todellisuudessa ole hyviä biologisia suodatinmateriaaleja. Kirjoitan "uskossa", koska akvaarionhoidossa on paljon "uskonasioita": Akvaarioharrastus on sen verran marginaalinen talouselämän haara, etteivät tieteelliset instanssit juuri tee tutkimuksia harrastuksemme tiimoilta. Niinpä olemme suurelta osin valmistajien tuottaman tiedon varassa. Ja valmistajien ensisijainen tavoitehan on myydä tuotteitaan. Suodatuksen osalta tämä näkyy esim. siinä, että monien suodattimien mukana tyrkytetään aktiivihiililevyä, ja aktiivihiilihän on makeavesiakvaariossa täysin turha lukuunottamatta tilannetta, jossa pitää poistaa jotain lääkejämiä. Hiili menettää makeavesiakvaariossa hyvin nopeasti absorbointikykynsä, joten se pitää vähän väliä vaihtaa uuteen, eli valmistaja voi jatkuvasti myydä uutta aktiivihiiltä. Sama oikeastaan muotoonpuristettujen vanusta tehtyjen hienosuodatuslevyjen kanssa: Sitä ei voi oikein pestä, koska se silloin menettäisi muotonsa, joten sekin pitää vaihtaa, jolloin valmistaja saa lisää liikevaihtoa. Valmistajalle on toki parempi diili myydä suodatin, johon voi kuukausittain myydä uutta matskua kuin pelkkä suodatin, joka toimii 10 v ilman uusia matskuja.

Uskon nyt, että sintratusta lasista tehtyjen suodatusmateriaalien kanssa on osittain sama juttu: Ne ovat paljon kalliimpaa tavaraa kuin vaahtomuovi ja lisäksi niihin pieniin huokosiin ei näe, ovatko ne tukossa, joten akvaristille on helpompi uskotella, että nämä biomateriaalit pitää ajoittain vaihtaa uusiin.

Nythän on olemassa jopa ainakin yksi tieteellinen tutkimus, jonka mukaan vaahtomuovi on parempi biologinen suodatusmateriaali. Lisäksi joitakin privaattitutkimuksia. Miksi näin on, voi myös ymmärtää helposti ihan maalaisjärjellä: Jos kerran vanusta tehty hienosuodatuslevy voi mennä tukkoon muutamassa kuukaudessa, kuinka sintratun lasin pienet huokoset eivät menisi tukkoon, koska ne ovat vielä paljon pienempiä kuin vanukuitujen välit. Vaikka huokoset pysyisivät aukikin, vesi löytää helpoimman tien, eli virtaa kuulien tai putkenpätkien välistä eikä niiden pienenpienien huokosten kautta. Lopputulos on, että tehollinen suodatuspinta-ala on vain kuulien tai putkenpätkien ulkopinta. Vaahtomuovissa veden pitää mennä niiden huokosten läpi, sillä muuta reittiä ei ole. Koska vaahtomuovin huokoset ovat pienempiä kuin kuulien tai putkenpätkien välit, on vaahtomuovilla suurempi tehollinen suodatuspinta-ala ja siten se on tehokkaampi biologinen suodatusmateriaali. Siten luulen, Teemu, että sinunkin Aquaelissä suurempi osa biologisesta suodatuksesta tapahtuu alun vaahtomuovissa kuin lopun "biomassassa". Tätä on vaan akvaristin vaikea uskoa, koska tehokas markkinointi on saanut meidät uskomaan siihen, että "biomassojen" sintratussa lasissa on valtavat suodatuspinta-alat. Jotkut tubettajat (mahdollisesti valmistajien tukemana) ovat tätä vielä demonstroineet sillä, kuinka ylös vesipatsas nousee biomassaa pitkin, millä ei oikeasti ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka hyvin massa toimii suodatusmateriaalina.

Ssartzukka, ei ole tarkoitus varastaa päiväkirjaasi saarnaamiseen. Lopetan tästä aiheesta tähän. Sori!

[Teemu Salonen]

Meillä täällä Suomessa ja käsittääkseni koko EU alueella on sellanen hassu juttu kun kuluttajansuojalaki sekä kuluttajansuoja. Jos siis kuluttajalle myydään tuote, joka lupaa vaikka 500m2 suodatuspinta-alaa litrassa suodatusmassaa on tuon tuotteen täytettävä se lupaus. Aktiivisestihan näitä asioita ei kukaan valvo, mutta kuka tahansa yksittäinen kuluttaja voi haastaa valmistajan todistamaan lupauksensa. Erilaisia biomassoja on kuitenkin myyty jo ainakin sen 40 vuotta ja siitäkin ajasta ollaan suurin osa oltu EU:n jäseniä eikä ainakaan minun korviini ole tullut yhtään juttua saati sitte langettavaa tuomiota valheellisesta markkinoinnista. Villin lännen käärmeöljyjen aika on ohi. Nyt valmistajien pitää myydä sitä mitä lupaavat.

Aktiivihiilisuodatinlevyn kauppaaminen joidenkin suodatinmallien mukana Suomessa on tarpeetonta. Siitä olemme samaa mieltä. Kuitenkin suuressa osassa maailmaa vesijohtovesi on niin huonolaatuista että aktiivihiilen jatkuva käyttö on perusteltua. Suomi ja muut pohjoismaat ovat markkina-alueena niin pienet, ettei isojen valmistajien yksinkertaisesti kannata jättää aktiivihiililevyä pois paketista ja painattaa näitä maita varten omia käyttöohjeita. Sitä varten meillä on (tai ainakin joskus oli) asiantuntevat akvaarioliikkeet jotka kertoivat asiakkaille tämän faktan.

Biomassat ovat biomassoja juuri sen takia että niissä tapahtuu sekä aerobista että anaerobista bakteeritoimintaa. Eli "tukkeutuneesta" ontelosta ei vesi virtaa enää läpi eikä sinne sen takia tule happea jolloin bakteeritoiminta muuttuu hapettomaksi. Korkeatasoisella ja oikein mitoitetulla biomassalla saadaan sekä aerobinen että anaerobinen bakteerimassa hyvin tasapainoon ja suodatin toimimaan tehokkaasti. Jotkut valmistajat käyttävät röyhkeästi hyväkseen sanaa bio. En nyt viitsi mainita nimiä, mutta minut tuntevat, tietävät vallan hyvin mitä tarkoitan kun kerron erään ison valmistajan käyttävän muovijätepalojen myymistä biomassana. Sitähän se ei todellakaan ole. Ja jos on, niin silloin mitä tahansa suodatusmassaa voitaisiin myydä biomassana koska ennemmin tai myöhemmin minkä tahansa materiaalin pinnalle kehittyy aerobinen bakteerikasvusto.

[Ssartzukka]

Ssartzukka, ei ole tarkoitus varastaa päiväkirjaasi saarnaamiseen. Lopetan tästä aiheesta tähän. Sori!

Nou hätä saa täällä näkemyksiään jakaa ja on jopa suotavaa, joten jatkankin tästä sujuvasti omiini

Akvaariotouhuissa on aina mahdollisuus vesivahinkoon. Uskoisin, että valmistaja on suunnittelussaan omalta osaltaan yrittänyt minimoida vesivahingon riskiä edellyttäen, että käyttäjä noudattaa annettuja ohjeita . Jos suodatin alkaisi vuotaa ja vahinko kävisi, tulisiko vakuutustarkastaja katsomaan missä kunnossa suodatin on ja mitä se on syönyt, en tiedä mutta siltä varalta että tulisi, en ole korvannut esim. hienosuodatuslevyä omilla virityksillä, koska käyttöohjeessa on tarkkaan määritelty miten ja mihin hienosuodatuslevy kuuluu laittaa. Korit voinee sitten täyttää niin kuin täyttää.

Puhdistan suodattimen, kun virtaus selvästi hidastuu, mikä yleensä tapahtuu viimeistään noin 6 kk:n kuluttua. Ja kun suodattimen avaan, niin puhdistan sen samalla kokonaan, koska kuten todettua, painavan suodattimen käsittely on hankalaa. Käytännössä vaihdan vanulevyn ja huuhtaisen koreissa olevat matskut sekä pumpun osat. Ehkä kerran vuodessa puhdistan myös letkut. Lisäksi tarkastan kumitiivisteiden kunnon ja tarvittaessa vaihdan uusiin sekä voitelen tiivisterenkaat vaseliinilla.

Prefilter vaikuttaa toimivalta ja hyödylliseltä, mutta sen käyttö hieman työläältä, laiska kun olen. Jotta mötikän saa putsattua se täytyisi kiskoa veden alla irti imuputkesta ja siinä sitten vesi roiskuu ja ärräpäät lentää. Lisäksi vihaan imukuppien kanssa taistelua, joko niitä ei saa kiinni tai sitten ne liimautuvat niin kiinni lasiin, että niitä ei saa irti ja kaiken lisäksi niitä joutuu vähän väliä vaihtelemaan uusiin kun ovat kovettuneet käyttökelvottomiksi.

Vaikka peruskriittinen kuluttaja olenkin, niin välillä sitä lankeaa markkinamiesten ansaan ja uskoo kaiken maailman hullutuksiin. Muutama vuosi sitten sain päähäni, että suodattimessa olleet täysin toimivat mitkälie-raksut täytyy vaihtaa sintrattuun lasiin. Niinpä sitten vaihdoin kerralla koko korillisen materiaalia uuteen. No siitähän seurasi ihan kauhea rihmaleväinvaasio, josta eroon pääseminen vei kuukausia. Että juu, ei näin .

[Ssartzukka]

Ssartzukka, miten mielestäsi toimii kuusiraitabarbien ja sinineontetrojen yhdistelmä?

En suosittelisi ainakaan näin pieneen akvaarioon. Sinineonit on perusarkoja kun kuusraidat taas on hyväntahtoisia häsläreitä. Niillä on jatkuvasti menossa pientä kisaa ja sinineonit ei oikein tiedä miten päin pitäisi olla kun kuusraitoja suhahtelee edestä ja takaa. Ei ne kuitenkaan täysin alakynteen jää, vaan osallistuvat aktiivisesti ruokailuun ja käyvät monnisten tabujen kimppuun ihan yhtä lailla kuin kuusraidatkin. Parhaimmillaan olivat omassa akvaariossaan monnisten kanssa. Jos ovat vain keskenään niin silloinkin muuttuvat aroiksi eli tarvitsevat suojakaloja.

Ottaako sitten sinineontetroja vai neonteroja? Sinineonit on kooltaan pienempiä, joten mahdollisesti niitä voi ottaa vähän isomman parven, joskin suurimmat yksilöt ainakin omassa parvessani ovat neontetran kokoisia. Sinineonit pysyvät enimmäkseen parvessa, kun taas neontetrat haahuilee kuka missäkin. Yleisväriltään sinineonit ovat intensiivisen turkooseja, tai vaaleansinisiä miten nyt kukin värit hahmottaa. Punaista ei kauempaa juurikaan havaitse. Lajit erottaa helposti sinisestä raidasta, joka sinineoneilla jatkuu ihan pystön tyveen saakka. Sinineonit on pärjännyt oikein mainiosti
lämpöisessä vedessä. Eivät ole olleet moksiskaan, vaikka veden lämpö huitelee kesällä kolmenkympin hujakoilla ja ylikin. Neontetrat ei taida näin lämpöisestä tykätä.

[Ssartzukka]

Juuri nyt on menossa sinilevän häätö. Tuli karsittua kasveja liian paljon liian lyhyellä ajalla ja valon määrä lisääntyi reippaasti. Myös ulkkarin putsausväli oli päässyt venähtämään. Näistä sinilevä varmaankin reihaantui. Ihan omaa syytä siis. Käytän häätöön Blue Exitiä ja tilanne onkin käytännössä jo ohi. Nyt vaan odottelen vielä pari päivää, että pääsen tekemään vedenvaihdon.

Lainaan itseäni, jotta pysyy jutut kasassa

Sinilevä meni menojaan. Toimin ohjeen mukaan: viitenä peräkkäisenä päivänä Blue exitiä, jonka jälkeen 9 päivää ilman vedenvaihtoa. Haihtuneen veden korvasin kuitenkin uudella. Tämän jälkeen perusvedenvaihto eli noin kolmannes vanhaa vettä pois ja saman verran uutta tilalle. Lopuksi vielä 10 ml Blue exitiä, varmuuden vuoksi. Edellisen kerran sinilevä yritti nurkanvaltausta muistaakseni keväällä 2022. Silloinkin käytin häätöön Blue exitiä. Syano oli nyt ja aina aiemminkin väriltään tumman sinivihreää, melkein mustaa ja hajutonta.

En lisännyt kuurin aikana nestemäistä kasvilannoitetta. Ei ollut mitenkään tarkoituksellista vaan unohtui, enkä viitsinyt sitä sitten myöhemminkään enää lisätä. Tänä aikana vedensuosikki ei kasvanut varmaan milliäkään, mutta vesimiekka pukkasi neljä uutta lehteä. Olin juuri muutamaa viikkoa aiemmin lisännyt pohjalannoitteita. Vedenvaihdon ja nestemäisen kasviravinteen lisäämisen jälkeen vedensuosikki pörhistyi selvästi ja sai lisää pituutta.

Yhdellä sinineonilla on ollut jo pidemmän aikaa vaaleahko tiplu kyljessä. Vaikuttaa enemmän sisäiseltä kuin ulkoiselta. Suomut näyttäisivät olevan kunnossa eikä pinnassa ole nöyhtää tms. Myös kalan käytös on normaalia, syö ja pörrää kuten ennenkin. Tarkoitus ei ole ryhtyä minkäänlaisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin, kunhan seurailen tilannetta.

Kuusiraitabarbien touhuiluissa oli outo episodi. Yhtäkkiä kaikki naaraat vetäytyivät omiin koloihinsa kauas toisistaan ja kyyhöttivät näissä poteroissaan lähes liikkumattomina useita päiviä. Aina eivät tulleet edes syömään. Aikaisemmin olen havainnut vastaavaa käyttäytymistä satunnaisesti jonkun yksittäisen yksilön kohdalla. Olisiko voinut olla jotain kutujuttua. En ole koskaan nähnyt kuusiraitabarbien kutevan, kun jotenkin ihmeellisesti onnistuin vuosia sitten saamaan parven, jossa oli vain naaraita. Täydensin parvea noin vuosi sitten ja nyt porukassa on kaksi urostakin. Heitä ei kylläkään näyttänyt naaraitten puuhat kiinnostavan, kunhan hengailivat vaan kahdestaan. Ovat muuten väriltään aivan upean punaisia. Myös naaraat ovat värikkäitä. Valon taittuessa sopivasti kyljet hohtavat kultaisena ja raidoissa on metallinvihreää kimalletta. Ovat niiiin mun suosikkeja .

[TaijaT]

Jokaisellahan on ihan oma tyyli hoitaa akvaariota ja siinä on suuria eroavaisuuksia joskus jopa riidan aihe. Minua kauhistuttaa itseäni kaikenlaiset levämyrkyt, jotka voivat rasittaa kalojen limakalvoja. Mutta ehkäpä tilapäisessä käytössä ne ei ole niin vaarallista. Itse luovuin niistä kokonaan kerrasta kun kalat alkoi osoittaa selkeitä ja voimakkaita stressin merkkejä, vaikka mielestäni noudatin annostusohjetta. Parin päivän päästä kirsikkabarbien suut menivät valkoisiksi. Säikähdin ja päätin etten koskaan käytä enää. Suiden valkoisuus hävisi parissa päivässä. Yritin googlettaa niin muille ei ole käynyt ilmeisesti samoin eikä kalojen stressistä puhuta mitään. Outoa sinänsä, mutta olen mieluummin varovainen siinä.

Sinilevään minulla on auttanut 3:n päivän pimeys ja on lisäksi täysin ilmaista ja helppo konsti, kasvit pärjää 3 päivää hyvin ilman valoa eikä kalat valoa tarvitse. Sinilevä katosi kokonaan, eikä ole palannut takaisin. Kiinnostaa olisiko mahdollista laittaa minkäänlaista kuvaa akvaariosta? Kivahan sitä on muidenkin kaloja katsella.

Tosta kaupallisuudesta ja tieteellisen tutkimuksen puolueellisuudesta valmistajien suuntaan alan olla samaa mieltä Kr70 kanssa, vaikka en juuri muusta olisikaan. Tämä on vain mututuntumani asiaan, en tiedä mikä tieto siis on oikeaa ja mikä ei, koska saatavilla tieto on hirvittävän ristiriitaista. Hirveästi on tyrkyllä kaikenlaisia tökötteja, jotka on täysin turhia kun akvaario alkaa kypsyä ja pysymään tasapainossa. Kalat tuntuvat viihtyvän sitä paremmin mitä vähemmän niitä häiritsee. Ei niistä lie haittakaan ole, mutta empä ole juuri sanottavaa hyötyäkään nähnyt. Itse käytän enää vain Tetra Aquasafea kuparin poistoon hanavedestä sekä vesitestejä. Lannoitteet olen korvannut vähemmillä vedenvaihdoilla sekä catappan ja tammen lehdillä. Kasvit kasvaa liiankin nopeasti. Annan lehtien mädäntyä pohjalle, mikä voi olla epäesteettistä pitemmän päälle ja joidenkin mielestä myrkyttää vedet nitriiteillä. Ei pidä paikkaansa, ammoniakit ja nitriitit pysyy nollissa kun kasvit käyttää ne, vaikka vettä ei vaihtaisi ikinä. Kalojen hyvinvointi ei tästä muutoksesta ole mihinkään muuttunut. Osa lajeista pärjää erittäin hyvin ja osa taas ei lie pidä nykyisistä vesiarvoista niin hyvin mikä on aina haasteellista seura-akvaariossa. Sama kasvien suhteen, osa niistä pärjää erittäin hyvin ja osa ei pärjää kilpailussa nopeampikasvuisille kasveille.

Aika jytkyt suodatukset sinulla on käytössä, mikä on ainoastaan positiivista, suodatusta ei ikinä voi olla liikaa, mutta sitä voi olla liian vähän. Se on tietenkin haasteellista ja kallista, itsellä on käytössä vain pari sisäsuodatinta per allas, mikä on haasteellista kun suodattimet menee tukkoon aika nopeasti aquasoilin takia, siksi monet ei käytä sitä. Toisaalta silloin ei tarvitse lannoittaa kasveja juuri ollenkaan. Mutta ompa minulla paljon pienemmät altaatkin. En tosin tiedä onko suodatus altaassasi ali- vai ylimitoitettu, isommista altaista kuin 105 l ei ole minkäänlaista kokemusta. Toivottavasti omat mielipiteeni eivät säikäytä kirjoittamasta omia juttuja tänne jatkossakin.

[Ssartzukka]

Toivottavasti omat mielipiteeni eivät säikäytä kirjoittamasta omia juttuja tänne jatkossakin.

Mielipiteiden ja ajatusten vaihto on vain mukavaa ja tervetullutta .

Altaassa on tosiaan reippaanpuoleisesti suodatusta ja vähempikin riittäisi. Ostin kunnon myllyn heti kättelyssä, kun ajattelin, että isompaa akvaariota sitä kuitenkin jossain vaiheessa halajaa. 250 litraa olisikin haaveissa, mutta uusi akvaario pitäisi sijoittaa samalle paikalle kuin nykyinen. Aika ruljanssi purkaa ja pystyttää molempia samanaikaisesti.

Vanhan Blue exitin vaikuttava aine on ymmärtääkseni salisyylihappoa, josta aspiriinikin valmistetaan, joten en pidä sitä varsinaisena levämyrkkynä. Muita levämyrkkyjä tai uutta Blue exit Bio-versiota en käytä. Myrkyistä puheen ollen tippatestien reagenssit ne vasta myrkkyjä onkin, kun niitä pääsee vesistöihin niin kaikki kalat kärsii . Mutta joo pimennys toimii varmaan yhtä lailla, mutta nyt sain samalla ostettua vähän lisäaikaa sopeutumisessa lisääntyneeseen valon määrään. Juwelin ledit on jotenkin tosi tehokkaat. Hiililarivehkeiden kanssa voisi varmaan kasvattaa vaativiakin kasveja.

Oikeita tapoja hoitaa akvaariota on varmaan yhtä monta kuin harrastajia. Ite uskon säännölliseen ja suht usein tapahtuvaan maltilliseen vedenvaihtoon. Lisään veteen lähinnä vaan vedenparannusainetta ja kasvilannoitteita sekä tammenlehtiä ja lepänkäpyjä. En tiedä onko lehdistä ja kävyistä oikeasti jotain hyötyä, mutta ovat kauniin näköisiä ja tammenlehtien alle voi mennä piiloon lepäilemään. Tippatestejä, Ph, nitraatti teen muutaman kerran vuodessa ja saan aina suunnilleen samat tulokset. Välillä epäilyttää, että voiko ne oikeasti toimia, kun määrät on tosi pieniä. Pienikin virhe annosteluissa voi merkitä paljon.

Allas on juuri nyt todella ankean näköinen, eikä ilo silmälle kenellekään. Ehkä kuva sitten kun kasvit on taas vähän rehevämpiä. Ei ole kyllä kunnon kameraa. Tykkään sun altaista, ne on hienosti sommiteltuja ja kauniita.

[kr70]

Myrkyistä puheen ollen tippatestien reagenssit ne vasta myrkkyjä onkin, kun niitä pääsee vesistöihin niin kaikki kalat kärsii .

Onko sulla tästä tietoa vai oliko tuo vain omia otaksumia?

[buttnekkid]

Lisään veteen lähinnä vaan vedenparannusainetta ja kasvilannoitteita sekä tammenlehtiä ja lepänkäpyjä. En tiedä onko lehdistä ja kävyistä oikeasti jotain hyötyä, mutta ovat kauniin näköisiä ja tammenlehtien alle voi mennä piiloon lepäilemään.

Ei noilla oikein voi mennä pahasti metsään. Itsekkin laitan usein Intianmantelipuun ja Magnolian lehtiä, käpyjä, Tropolia ja Roiboos -teetä.

[Ssartzukka]

Myrkyistä puheen ollen tippatestien reagenssit ne vasta myrkkyjä onkin, kun niitä pääsee vesistöihin niin kaikki kalat kärsii .

Onko sulla tästä tietoa vai oliko tuo vain omia otaksumia?

Viittaus merenelävien hyvinvointiin oli puhtaasti vertauskuvallinen, mutta eihän ne reagenssit mitään limukkaa ole.

[Ssartzukka]

Lisään veteen lähinnä vaan vedenparannusainetta ja kasvilannoitteita sekä tammenlehtiä ja lepänkäpyjä. En tiedä onko lehdistä ja kävyistä oikeasti jotain hyötyä, mutta ovat kauniin näköisiä ja tammenlehtien alle voi mennä piiloon lepäilemään.

Ei noilla oikein voi mennä pahasti metsään. Itsekkin laitan usein Intianmantelipuun ja Magnolian lehtiä, käpyjä, Tropolia ja Roiboos -teetä.

Miten, kuinka paljon ja kuinka usein olet käyttänyt Rooibosta? Vilkaisin nopsaan netistä, ilmeisesti siinä voisi olla kalojen hyvinvointia vahvistavia ainesosia.

Aina toisinaan tulee rooibosta juotua, kun kofeiini iltapäivällä tuppaa viemään yöunet. Sitähän voisi siinä samalla sitten tarjoilla myös kaloille . En tiennytkään, että kasvaa ainoastaan Et-Afrikassa.

[kr70]

Viittaus merenelävien hyvinvointiin oli puhtaasti vertauskuvallinen, mutta eihän ne reagenssit mitään limukkaa ole.

Ei ole limukkaa, mutta saattaa olla, että se veteeen joutuessaan muodostaa veden kanssa reagoidessaan jotain vähemmän haitallista. En tiedä tuota, mutta voisin kuvitella, etteivät ne yhtä haitallisina vedessä säily, koska ei niitä muuten saisi myydä.

[Ssartzukka]

Ovat kuitenkin ns. vaarallisia aineita, joita ei saisi päätyä luontoon. Varmaan aika moni kippaa vanhentuneet tai muuten tarpeettomat tökötit vessanpönttöön tai roskikseen. Itse olen vienyt ongelmajätekeräykseen, mutta helppoahan se on kun keräysauto käy melkein kotiovella.

[kr70]

Tarkoitan että vaikka suolahappo on sellaisenaan voimakkaan syövyttävää ja siten vaarallista mutta kun sitä laittaa veteen, tulee vain hapanta vettä (jossa siis on ylimäärä vetyioneja) jossa on kloridia. Kloridi ei ole vaarallista (suolavedessä on sitä). Voi olla että reagenssitkin muodostaa jotain vähemmän haitallista vedessä. Joksikinhan niiden pitää muuttua että testi toimii. Mutta mulla ei ole enemmän tietoa tästä

[Ssartzukka]

Sen verran alkoi kiinnostaa tippatestien sisältämät kemikaalit, että kävin JBL:n sivuilta katsomassa mitä ne oikeastaan sisältää. Lista oli aikas pitkä. Harmi vaan, että ymmärrykseni kemiasta on kutakuinkin pyöreä nolla. Pikaperehtymisen tuloksena löysin kuitenkin tiedon, että hapot yleisesti, vaikka olisivatkin syttyviä, syövyttäviä ja vaarallisia vesieliöille, laimenevat veteen sekoitettaessa. Ota tästä sitten selvää .

[kr70]

No niin, minäkin vilkaisin esimerkinomaisesti JBL ProAquaTest pH 3.0-10.0:n Safety data sheet:iä JBL:n sivuilta. Kohdassa 12 "Ecological information":
12.1 Toxicity
· Aquatic toxicity: No further relevant information available.
· 12.2 Persistence and degradability No further relevant information available.
· 12.3 Bioaccumulative potential No further relevant information available.
· 12.4 Mobility in soil No further relevant information available.

Eli ei tietoa myrkyllisyydestä. Sitten:
General notes:
Water hazard class 1 (German Regulation) (Self-assessment): slightly hazardous for water
Do not allow undiluted product or large quantities of it to reach ground water, water course or
sewage system.

Kohdassa 13:
13.1 Waste treatment methods
· Recommendation
Must not be disposed together with household garbage. Do not allow product to reach sewage system.

Eli ei saisi hävittää talousjätteen seassa eikä saisi kaataa laimentamattomana viemäriin.

NO2-testissä on nuo samat plus vähän lisää:
Must not reach sewage water or drainage ditch undiluted or unneutralised.
Rinse off of bigger amounts into drains or the aquatic environment may lead to decreased pHvalues.
A low pH-value harms aquatic organisms. In the dilution of the use-level the pH-value is
considerably increased, so that after the use of the product the aqueous waste, emptied into drains,
is only low water-dangerous.

Eli yhteenvetona, ilmeisesti nämä ovat lievästi vahingollisia eikä pitäisi hävittää vanhentuneita testejä kaatamalla niitä viemäriin. Miten sitten? Ongelmajätteisiin?

[Ssartzukka]

Päivitetäänpä päiväkirjaa edeltävän neljän viikon ajalta. Perusvedenvaihdot kerran viikossa, kyytipojaksi AquaSafea ja päälle ProFitoa. Kerran lisätty rautatabuja. Yksi hieman isompi huolto, jolloin putsasin kaikki lasit, vaihdoin lehdet ja kävyt sekä huuhtaisin somisteet. Somisteita ei ole monta: puolikas kukkaruukku, pieni keraaminen kanto sekä pakollinen No fishing -kyltti . Kasveja edelleen vähänlaisesti, joten lyhensin valaistusaikaa tunnilla. Valot nyt päällä 08-20 ja taukoa noin 4 tuntia. Otin käyttöön ToruMinin pitkästä aikaa, mutta en ole siihen ihan tyytyväinen. Aiemmin käytin pitkään Discusfoodin Natural Huminia, joka oli riittoisaa ja jolla sai säädettyä veden tummuuden mieleisekseen. Sisäsuodattimen olen putsannut kerran.

Sain pari viikkoa sitten muutaman hipun pikkulimaskaa ja nyt jännityksellä seuraan miten käy. Kuulemma kauhea riesa, josta vaikea päästä eroon. Toistaiseksi on lisääntynyt hyvin maltillisesti. Löysin aw:sta juttua myös isolimaskasta. Ei tuttu sekään, eikä löytynyt myöskään Akvaariokasvit-kirjasta (2011). Kun etsin netistä niin törmäsin erääseen opinnäytetyöhön, jossa mielenkiintoista tietoa limaskasta Suomessa. Ensi kesänä aionkin tiirailla vesistöjä ihan uudella mielenkiinnolla.

Kuusraitojen oudot puuhat on tällä erää ohi ja ovat taas omia itsejään, mutta vielä pari viikkoa sitten kaksi tyttöä kieppui toistensa ympärillä useana peräkkäisenä päivänä ihan kuin olisivat olleet kutua tekemässä. Toinen poitsuista yritti päästä leikkiin mukaan, mutta ajettiin saman tien matkoihinsa .