Mustan veden akvaario
Lähetetty: 23:59, 31.10.2024
Tässä projektissa olisi tarkoitus kokeilla mustan veden akvaariota, jonka vesi olisi ”oikeaa” mustaa vettä, ei pelkästään turveuutteella värjättyä vesijohtovettä. Musta vesi on yksi tropiikin vesien päätyypeistä. Se syntyy suoseuduilla, joilla sadevesi rikastuu humusaineista. Seurauksena on hyvin pehmeää (mineraaliköyhää) vettä, joka on humushappojen vuoksi hyvin hapanta. Kovuus ei yleensä ole tippatesteillä mitattavissa ja pH luokkaa 4-5.
Akvaarionhoidossa yleensä neuvotaan, että KH (karbonaattikovuus) pitäisi olla vähintään x, muuten on vaarana, että pH romahtaa miinus äärettömään. (x on lähteestä riippuen 2-5.) Mustan veden akvaristien onneksi humusaineiden sanotaan myös puskuroivan pH:n, mutta ei karbonaatin tapaan arvoon 7 vaan arvoon jotain 5-6. Tunnen joitakin akvaristeja, jotka pitävät tällaisia mustanveden akvaarioita ja olen lukenut joitakin juttuja. Nettikertomuksissa ja youtube-videoissa musta vesi tosin yleensä tarkoittaa ”pseudo-mustaavettä”, eli tavallista keskikovaa vesijohtovettä, jota on värjätty ToruMinilla tai lepänkävyillä tai turpeella. Vähän saattaa siinä pH:kin laskea, mutta vedessä on yleensä sen verran karbonaattia, että pH jää reilusti yli 6. Miten oikean mustavesiakvaarion ylläpito onnistuisi minulta? Tällaisen etuna on ainakin, että bakteerit viihtyvät huonosti happamassa vedessä, joten bakteeritiheys on alhaisempi kuin normaaliakvaariossa. Sanotaan, että nitrifikaatio toimii myös heikosti, mutta se ei haittaa, koska kasvit käyttävät ammoniumin eikä se pääse rikastumaan.
Tarkoitus on siis käyttää RO-vettä, turvetta ja pohjalla kuolleita puunlehtiä. Käyttämäni RO-vesi on lähes tislattua vettä, mittasin sähkönjohtavuudeksi 2 µS/cm. Tämä on niin vähän, että ihan puhtaana sitä ei ehkä voi käyttää, tosin sähkönjohtavuutta nostanevat myös lehdistä ja turpeesta liukenevat aineet sekä kasviravinteet, ja myös kalojen jätökset.
Koekaniineina toimii neonsinisilmäpopulaationi. Neonsinisilmä (Pseudomugil luminatus) on kotoisin Uudesta Guineasta suometsien pienistä lähes seisovista puroista ja lammikoista. Vesiarvoiksi luonnonhabitaateissa on mitattu lämpötila 27-28 °C, pH 4,8-7,2 ja sähkönjohtavuus 7-126 µS/cm. Nuo pH 7,2 ja johtavuus 126 ovat ilmeisesti poikkeuksia, tyypillisesti vesi on hyvin pehmeää ja hapanta. Akvaariossa tämä laji ei kuitenkaan tarvitse välttämättä oikeaa mustaa vettä vaan voi hyvin ja kuteekin keskikovassa vedessä ilman humuslisiä, mutta kaikki munat eivät silloin välttämättä kuoriudu. Oma vesijohtoveteni on (valitettavasti) keskikovaa. Vesilaitoksen mukaan sähkönjohtavuus vaihtelee välillä 444-493 µS/cm, GH 12-13 ja KH 11. Vedessä on kuparia (luultavasti talon putkista) ja siksi lasken veden ennen akvaarioon johtamista aktiivihiilisuodattimen läpi, joka poistaa raskasmetalleja tehokkaasti ja samalla laskee sähkönjohtavuutta hieman, mittauksieni mukaan noin 12 yksiköllä.
Akvaario on mittatilauksena tehty 90x30x30cm, bruttotilavuus 81 l. Vedenpinnan yläpuolelle jää tyhjää tilaa ja lisäksi 3D-takaseinä ja iso karahka ottavat tilaa, joten vettä akvaariossa on vain 60 l. Takaseinään on liimattu Back to Nature Slimline Amazonas -3D-moduuli. Pohjalla on tällä hetkellä hyvin ohut kerros hienoa hiekkaa. Koristeena on lähes akvaarion pituinen mangrove-karahka. Suodatin on Eheim biopower 200 -sisäsuodatin. Alimmassa korissa esisuodatuksen hoitaa vanu, jonka pesen noin kerran kuussa. Ylemmät kaksi koria sekä moottorin alla on tähän malliin saatavat vaahtomuovilevyt, yht. 5 kpl. Koska suodatin ei sovi olemaan pystyssä, se on vinossa. Puhallus on minimillä ja osoittaa takaa eteen viistosti pintaa kohti, joten vedenkierto on maltillinen. Lämmitin on Eheimin 50-wattinen ja on säädetty 27 asteeseen. Kellokatkaisin sammuttaa sen yöksi, jolloin lämpö tippuu pari astetta. Lamppuna on onex70 plant 19 W 5000 K –LED-palkki. Kasveina on pelkästään pistiaa (Pistia stratiotes) pinnalla. Akvaario on toiminnassa jo noin puoli vuotta ja alussa karahkassa oli kiinni Riccardia chamedryfolia -sammalta (korallisammal?), mutta kesäloman aikana akvaarioon iski sellainen sinileväinvaasio, että sammalet peittyivät kokonaan ja otin ne levien mukana pois. Kalastona on siis noin 30 kpl neonsinisilmiä, joista suurin osa on itse viljeltyjä. Uusimman poikueen kehitystä seurattiin tässä ketjussa:
viewtopic.php?t=246262
Lisäksi akvaariossa on 4 kpl leväsukarapuja (Caridina multidentata), mutta mahdollisesti ne pitää ottaa pois kunhan vesi alkaa hapantua ja pehmentyä.
Hoitotoimenpiteet tähän mennessä: Vaihdan kerran viikossa 1/3 vedestä ja rapsutan levää pois. Kaksi kertaa viikossa otan pois noin 1/3 pistiasta, joka on siis hirmuisessa kasvussa. Otan varsinkin isompia pois, koska jo pari kolme täysikasvuista pistiaa täyttäisi koko akvaarion. Kaksi kertaa viikossa mittaan myös nitraatin, fosfaatin ja raudan ja lannoitan sen perusteella. Nitraatit pitää nostaa 2 kertaa/vko arvoon 10 mg/l, josta se siis laskee nollaan jo puolessa viikossa. Fosfaatti tavoitteena vähintään 0,1 ja rauta 0,05. Raudan mukana muut mikroravinteet ja kalium tulee nitraatin tai nitraatti+fosfaatin mukana. Kuinka pistia pärjää mustassa vedessä, on kysymysmerkki. Kalat saavat pääasiassa JBL NovoBel -hiutaleita sekä pakastettuja hankajalkaisia, silloin tällöin myös eläviä vesikirppuja ja eläviä grindal-matoja.
Akvaario näyttää tältä:
Kesälomalla alkanut sinileväongelma ei ole vieläkään ohi, mutta en ole ottanut siitä stressiä. Koska pintakasvien lisäksi ei ole muita kasveja, eivät kasvit voi peittyä sinilevään ja juurakosta sitä voi aina rapsuttaa pois. En ole pitänyt mitään pimeäkuuria enkä pidä valotaukoja vaan LED posottaa 10-12 h/pv yhtä mittaa. En ole myöskään yrittänyt saada kaikkea sinilevää pois, vaan odottanut, että se häviäisi itsekseen, mutta ei ole hävinnyt. Samalla kun vaihdan pohjamateriaalin, yritän saada sitä pois niin paljon kuin mahdollista. Saa nähdä, mitä veden happamoituminen sinilevään vaikuttaa. Mahdollisesti voisi lannoitusta lisätä, ettei nitraatti pääse koskaan nollaan laskemaan.
Tähän saakka akvaariossa on siis pelkkää vesijohtovettä ilman muita lisäaineita lannoituksen lisäksi. Aluksi juurakko värjäsi veden melko ruskeaksi mutta enää väriä ei irtoa kuin hyvin vähän. Mittasin juuri akvaariosta tällaiset arvot: sähkönjohtavuus 454 µS/cm, KH 11 ja pH 7,7. Ostin ihan tätä projektia varten sähkönjohtavuusmittarin ja sähköisen pH-mittarin. Muut vesiarvot mittaan JBL-tippatesteillä.
Muutama kourallinen puunlehtiä on jo vettymässä RO-vedessä ämpärissä. Kunhan ne painuvat pohjaan, alkaa akvaarion vähittäinen transformaatio ja mustavesi-koe. Kommentit ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.
Akvaarionhoidossa yleensä neuvotaan, että KH (karbonaattikovuus) pitäisi olla vähintään x, muuten on vaarana, että pH romahtaa miinus äärettömään. (x on lähteestä riippuen 2-5.) Mustan veden akvaristien onneksi humusaineiden sanotaan myös puskuroivan pH:n, mutta ei karbonaatin tapaan arvoon 7 vaan arvoon jotain 5-6. Tunnen joitakin akvaristeja, jotka pitävät tällaisia mustanveden akvaarioita ja olen lukenut joitakin juttuja. Nettikertomuksissa ja youtube-videoissa musta vesi tosin yleensä tarkoittaa ”pseudo-mustaavettä”, eli tavallista keskikovaa vesijohtovettä, jota on värjätty ToruMinilla tai lepänkävyillä tai turpeella. Vähän saattaa siinä pH:kin laskea, mutta vedessä on yleensä sen verran karbonaattia, että pH jää reilusti yli 6. Miten oikean mustavesiakvaarion ylläpito onnistuisi minulta? Tällaisen etuna on ainakin, että bakteerit viihtyvät huonosti happamassa vedessä, joten bakteeritiheys on alhaisempi kuin normaaliakvaariossa. Sanotaan, että nitrifikaatio toimii myös heikosti, mutta se ei haittaa, koska kasvit käyttävät ammoniumin eikä se pääse rikastumaan.
Tarkoitus on siis käyttää RO-vettä, turvetta ja pohjalla kuolleita puunlehtiä. Käyttämäni RO-vesi on lähes tislattua vettä, mittasin sähkönjohtavuudeksi 2 µS/cm. Tämä on niin vähän, että ihan puhtaana sitä ei ehkä voi käyttää, tosin sähkönjohtavuutta nostanevat myös lehdistä ja turpeesta liukenevat aineet sekä kasviravinteet, ja myös kalojen jätökset.
Koekaniineina toimii neonsinisilmäpopulaationi. Neonsinisilmä (Pseudomugil luminatus) on kotoisin Uudesta Guineasta suometsien pienistä lähes seisovista puroista ja lammikoista. Vesiarvoiksi luonnonhabitaateissa on mitattu lämpötila 27-28 °C, pH 4,8-7,2 ja sähkönjohtavuus 7-126 µS/cm. Nuo pH 7,2 ja johtavuus 126 ovat ilmeisesti poikkeuksia, tyypillisesti vesi on hyvin pehmeää ja hapanta. Akvaariossa tämä laji ei kuitenkaan tarvitse välttämättä oikeaa mustaa vettä vaan voi hyvin ja kuteekin keskikovassa vedessä ilman humuslisiä, mutta kaikki munat eivät silloin välttämättä kuoriudu. Oma vesijohtoveteni on (valitettavasti) keskikovaa. Vesilaitoksen mukaan sähkönjohtavuus vaihtelee välillä 444-493 µS/cm, GH 12-13 ja KH 11. Vedessä on kuparia (luultavasti talon putkista) ja siksi lasken veden ennen akvaarioon johtamista aktiivihiilisuodattimen läpi, joka poistaa raskasmetalleja tehokkaasti ja samalla laskee sähkönjohtavuutta hieman, mittauksieni mukaan noin 12 yksiköllä.
Akvaario on mittatilauksena tehty 90x30x30cm, bruttotilavuus 81 l. Vedenpinnan yläpuolelle jää tyhjää tilaa ja lisäksi 3D-takaseinä ja iso karahka ottavat tilaa, joten vettä akvaariossa on vain 60 l. Takaseinään on liimattu Back to Nature Slimline Amazonas -3D-moduuli. Pohjalla on tällä hetkellä hyvin ohut kerros hienoa hiekkaa. Koristeena on lähes akvaarion pituinen mangrove-karahka. Suodatin on Eheim biopower 200 -sisäsuodatin. Alimmassa korissa esisuodatuksen hoitaa vanu, jonka pesen noin kerran kuussa. Ylemmät kaksi koria sekä moottorin alla on tähän malliin saatavat vaahtomuovilevyt, yht. 5 kpl. Koska suodatin ei sovi olemaan pystyssä, se on vinossa. Puhallus on minimillä ja osoittaa takaa eteen viistosti pintaa kohti, joten vedenkierto on maltillinen. Lämmitin on Eheimin 50-wattinen ja on säädetty 27 asteeseen. Kellokatkaisin sammuttaa sen yöksi, jolloin lämpö tippuu pari astetta. Lamppuna on onex70 plant 19 W 5000 K –LED-palkki. Kasveina on pelkästään pistiaa (Pistia stratiotes) pinnalla. Akvaario on toiminnassa jo noin puoli vuotta ja alussa karahkassa oli kiinni Riccardia chamedryfolia -sammalta (korallisammal?), mutta kesäloman aikana akvaarioon iski sellainen sinileväinvaasio, että sammalet peittyivät kokonaan ja otin ne levien mukana pois. Kalastona on siis noin 30 kpl neonsinisilmiä, joista suurin osa on itse viljeltyjä. Uusimman poikueen kehitystä seurattiin tässä ketjussa:
viewtopic.php?t=246262
Lisäksi akvaariossa on 4 kpl leväsukarapuja (Caridina multidentata), mutta mahdollisesti ne pitää ottaa pois kunhan vesi alkaa hapantua ja pehmentyä.
Hoitotoimenpiteet tähän mennessä: Vaihdan kerran viikossa 1/3 vedestä ja rapsutan levää pois. Kaksi kertaa viikossa otan pois noin 1/3 pistiasta, joka on siis hirmuisessa kasvussa. Otan varsinkin isompia pois, koska jo pari kolme täysikasvuista pistiaa täyttäisi koko akvaarion. Kaksi kertaa viikossa mittaan myös nitraatin, fosfaatin ja raudan ja lannoitan sen perusteella. Nitraatit pitää nostaa 2 kertaa/vko arvoon 10 mg/l, josta se siis laskee nollaan jo puolessa viikossa. Fosfaatti tavoitteena vähintään 0,1 ja rauta 0,05. Raudan mukana muut mikroravinteet ja kalium tulee nitraatin tai nitraatti+fosfaatin mukana. Kuinka pistia pärjää mustassa vedessä, on kysymysmerkki. Kalat saavat pääasiassa JBL NovoBel -hiutaleita sekä pakastettuja hankajalkaisia, silloin tällöin myös eläviä vesikirppuja ja eläviä grindal-matoja.
Akvaario näyttää tältä:
Kesälomalla alkanut sinileväongelma ei ole vieläkään ohi, mutta en ole ottanut siitä stressiä. Koska pintakasvien lisäksi ei ole muita kasveja, eivät kasvit voi peittyä sinilevään ja juurakosta sitä voi aina rapsuttaa pois. En ole pitänyt mitään pimeäkuuria enkä pidä valotaukoja vaan LED posottaa 10-12 h/pv yhtä mittaa. En ole myöskään yrittänyt saada kaikkea sinilevää pois, vaan odottanut, että se häviäisi itsekseen, mutta ei ole hävinnyt. Samalla kun vaihdan pohjamateriaalin, yritän saada sitä pois niin paljon kuin mahdollista. Saa nähdä, mitä veden happamoituminen sinilevään vaikuttaa. Mahdollisesti voisi lannoitusta lisätä, ettei nitraatti pääse koskaan nollaan laskemaan.
Tähän saakka akvaariossa on siis pelkkää vesijohtovettä ilman muita lisäaineita lannoituksen lisäksi. Aluksi juurakko värjäsi veden melko ruskeaksi mutta enää väriä ei irtoa kuin hyvin vähän. Mittasin juuri akvaariosta tällaiset arvot: sähkönjohtavuus 454 µS/cm, KH 11 ja pH 7,7. Ostin ihan tätä projektia varten sähkönjohtavuusmittarin ja sähköisen pH-mittarin. Muut vesiarvot mittaan JBL-tippatesteillä.
Muutama kourallinen puunlehtiä on jo vettymässä RO-vedessä ämpärissä. Kunhan ne painuvat pohjaan, alkaa akvaarion vähittäinen transformaatio ja mustavesi-koe. Kommentit ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.