Aqua-Web

Tässä projektissa olisi tarkoitus kokeilla mustan veden akvaariota, jonka vesi olisi ”oikeaa” mustaa vettä, ei pelkästään turveuutteella värjättyä vesijohtovettä. Musta vesi on yksi tropiikin vesien päätyypeistä. Se syntyy suoseuduilla, joilla sadevesi rikastuu humusaineista. Seurauksena on hyvin pehmeää (mineraaliköyhää) vettä, joka on humushappojen vuoksi hyvin hapanta. Kovuus ei yleensä ole tippatesteillä mitattavissa ja pH luokkaa 4-5.

Akvaarionhoidossa yleensä neuvotaan, että KH (karbonaattikovuus) pitäisi olla vähintään x, muuten on vaarana, että pH romahtaa miinus äärettömään. (x on lähteestä riippuen 2-5.) Mustan veden akvaristien onneksi humusaineiden sanotaan myös puskuroivan pH:n, mutta ei karbonaatin tapaan arvoon 7 vaan arvoon jotain 5-6. Tunnen joitakin akvaristeja, jotka pitävät tällaisia mustanveden akvaarioita ja olen lukenut joitakin juttuja. Nettikertomuksissa ja youtube-videoissa musta vesi tosin yleensä tarkoittaa ”pseudo-mustaavettä”, eli tavallista keskikovaa vesijohtovettä, jota on värjätty ToruMinilla tai lepänkävyillä tai turpeella. Vähän saattaa siinä pH:kin laskea, mutta vedessä on yleensä sen verran karbonaattia, että pH jää reilusti yli 6. Miten oikean mustavesiakvaarion ylläpito onnistuisi minulta? Tällaisen etuna on ainakin, että bakteerit viihtyvät huonosti happamassa vedessä, joten bakteeritiheys on alhaisempi kuin normaaliakvaariossa. Sanotaan, että nitrifikaatio toimii myös heikosti, mutta se ei haittaa, koska kasvit käyttävät ammoniumin eikä se pääse rikastumaan.

Tarkoitus on siis käyttää RO-vettä, turvetta ja pohjalla kuolleita puunlehtiä. Käyttämäni RO-vesi on lähes tislattua vettä, mittasin sähkönjohtavuudeksi 2 µS/cm. Tämä on niin vähän, että ihan puhtaana sitä ei ehkä voi käyttää, tosin sähkönjohtavuutta nostanevat myös lehdistä ja turpeesta liukenevat aineet sekä kasviravinteet, ja myös kalojen jätökset.

Koekaniineina toimii neonsinisilmäpopulaationi. Neonsinisilmä (Pseudomugil luminatus) on kotoisin Uudesta Guineasta suometsien pienistä lähes seisovista puroista ja lammikoista. Vesiarvoiksi luonnonhabitaateissa on mitattu lämpötila 27-28 °C, pH 4,8-7,2 ja sähkönjohtavuus 7-126 µS/cm. Nuo pH 7,2 ja johtavuus 126 ovat ilmeisesti poikkeuksia, tyypillisesti vesi on hyvin pehmeää ja hapanta. Akvaariossa tämä laji ei kuitenkaan tarvitse välttämättä oikeaa mustaa vettä vaan voi hyvin ja kuteekin keskikovassa vedessä ilman humuslisiä, mutta kaikki munat eivät silloin välttämättä kuoriudu. Oma vesijohtoveteni on (valitettavasti) keskikovaa. Vesilaitoksen mukaan sähkönjohtavuus vaihtelee välillä 444-493 µS/cm, GH 12-13 ja KH 11. Vedessä on kuparia (luultavasti talon putkista) ja siksi lasken veden ennen akvaarioon johtamista aktiivihiilisuodattimen läpi, joka poistaa raskasmetalleja tehokkaasti ja samalla laskee sähkönjohtavuutta hieman, mittauksieni mukaan noin 12 yksiköllä.

Akvaario on mittatilauksena tehty 90x30x30cm, bruttotilavuus 81 l. Vedenpinnan yläpuolelle jää tyhjää tilaa ja lisäksi 3D-takaseinä ja iso karahka ottavat tilaa, joten vettä akvaariossa on vain 60 l. Takaseinään on liimattu Back to Nature Slimline Amazonas -3D-moduuli. Pohjalla on tällä hetkellä hyvin ohut kerros hienoa hiekkaa. Koristeena on lähes akvaarion pituinen mangrove-karahka. Suodatin on Eheim biopower 200 -sisäsuodatin. Alimmassa korissa esisuodatuksen hoitaa vanu, jonka pesen noin kerran kuussa. Ylemmät kaksi koria sekä moottorin alla on tähän malliin saatavat vaahtomuovilevyt, yht. 5 kpl. Koska suodatin ei sovi olemaan pystyssä, se on vinossa. Puhallus on minimillä ja osoittaa takaa eteen viistosti pintaa kohti, joten vedenkierto on maltillinen. Lämmitin on Eheimin 50-wattinen ja on säädetty 27 asteeseen. Kellokatkaisin sammuttaa sen yöksi, jolloin lämpö tippuu pari astetta. Lamppuna on onex70 plant 19 W 5000 K –LED-palkki. Kasveina on pelkästään pistiaa (Pistia stratiotes) pinnalla. Akvaario on toiminnassa jo noin puoli vuotta ja alussa karahkassa oli kiinni Riccardia chamedryfolia -sammalta (korallisammal?), mutta kesäloman aikana akvaarioon iski sellainen sinileväinvaasio, että sammalet peittyivät kokonaan ja otin ne levien mukana pois. Kalastona on siis noin 30 kpl neonsinisilmiä, joista suurin osa on itse viljeltyjä. Uusimman poikueen kehitystä seurattiin tässä ketjussa:
viewtopic.php?t=246262
Lisäksi akvaariossa on 4 kpl leväsukarapuja (Caridina multidentata), mutta mahdollisesti ne pitää ottaa pois kunhan vesi alkaa hapantua ja pehmentyä.

Hoitotoimenpiteet tähän mennessä: Vaihdan kerran viikossa 1/3 vedestä ja rapsutan levää pois. Kaksi kertaa viikossa otan pois noin 1/3 pistiasta, joka on siis hirmuisessa kasvussa. Otan varsinkin isompia pois, koska jo pari kolme täysikasvuista pistiaa täyttäisi koko akvaarion. Kaksi kertaa viikossa mittaan myös nitraatin, fosfaatin ja raudan ja lannoitan sen perusteella. Nitraatit pitää nostaa 2 kertaa/vko arvoon 10 mg/l, josta se siis laskee nollaan jo puolessa viikossa. Fosfaatti tavoitteena vähintään 0,1 ja rauta 0,05. Raudan mukana muut mikroravinteet ja kalium tulee nitraatin tai nitraatti+fosfaatin mukana. Kuinka pistia pärjää mustassa vedessä, on kysymysmerkki. Kalat saavat pääasiassa JBL NovoBel -hiutaleita sekä pakastettuja hankajalkaisia, silloin tällöin myös eläviä vesikirppuja ja eläviä grindal-matoja.

Akvaario näyttää tältä:


Kesälomalla alkanut sinileväongelma ei ole vieläkään ohi, mutta en ole ottanut siitä stressiä. Koska pintakasvien lisäksi ei ole muita kasveja, eivät kasvit voi peittyä sinilevään ja juurakosta sitä voi aina rapsuttaa pois. En ole pitänyt mitään pimeäkuuria enkä pidä valotaukoja vaan LED posottaa 10-12 h/pv yhtä mittaa. En ole myöskään yrittänyt saada kaikkea sinilevää pois, vaan odottanut, että se häviäisi itsekseen, mutta ei ole hävinnyt. Samalla kun vaihdan pohjamateriaalin, yritän saada sitä pois niin paljon kuin mahdollista. Saa nähdä, mitä veden happamoituminen sinilevään vaikuttaa. Mahdollisesti voisi lannoitusta lisätä, ettei nitraatti pääse koskaan nollaan laskemaan.

Tähän saakka akvaariossa on siis pelkkää vesijohtovettä ilman muita lisäaineita lannoituksen lisäksi. Aluksi juurakko värjäsi veden melko ruskeaksi mutta enää väriä ei irtoa kuin hyvin vähän. Mittasin juuri akvaariosta tällaiset arvot: sähkönjohtavuus 454 µS/cm, KH 11 ja pH 7,7. Ostin ihan tätä projektia varten sähkönjohtavuusmittarin ja sähköisen pH-mittarin. Muut vesiarvot mittaan JBL-tippatesteillä.

Muutama kourallinen puunlehtiä on jo vettymässä RO-vedessä ämpärissä. Kunhan ne painuvat pohjaan, alkaa akvaarion vähittäinen transformaatio ja mustavesi-koe. Kommentit ja parannusehdotukset ovat tervetulleita.

Näin ärjyn näköistä soppaa on tulossa.

Tää on todella mielenkiintoinen projekti henkeen ja vereen kiekkoilijalle, koska nekin ovat alunperin lähtöisin mustanveden alueelta. Tästä on ollut juttua joku vuosi sitten tuolla kiekkosaiteilla ja itsekin kaivellut Rio Negron vesiarvoista paikallisten ja harrastajien mittauksista linkkejä, mutta en vaan löydä niitä enää mistään

Tuo vesi ämpärissä on kuin meidän piha-altaasta tällä hetkellä kun siihen on kertynyt kaiken maailman pudonneet lehdet

Seuraan . Mitä lehtiä sulla on tuossa likoamassa?

Neomaricalle: Heiko Bleherin biotooppikirjassa lukee, että Rio Negron kiekkobiotoopeissa pH on 3,6-5 ja sähkönjohtavuus alle 10. Tuossa pH 3,6:ssa on todennäköisesti se matkakertomuksien ja biotooppikuvauksien tyypillinen virhe, että on uskottu pH-mittaria kritiikittömästi, vaikka hyvin pehmeän veden pH:n mittaaminen ei todellisuudessa onnistu yksinkertaisilla mittareilla, vaan ne näyttävät liian alhaista lukemaa. Sama tippatestien kanssa. Humushapotkin nostavat sähkönjohtavuutta, ja alle 10 µS/cm sähkönjohtavuudessa pH on todellisuudessa vähintään 4,5 luokkaa tai kääntäen pH 3,6:ssa sähkönjohtavuus olisi melkein 100.

Negrossahan elää vain se "Heckel-discus" (S. discus). Muut kiekot elävät usein myös mustassa vedessä, mutta muiden mustien jokisysteemien vesi ei ole ihan niin mustaa (pH ja johtavuus korkeampia).

Ssartzukalle: siinä on catappaa ja pyökkiä.

Heiko Bleherin biotooppikirjassa lukee, että Rio Negron kiekkobiotoopeissa pH on 3,6-5 ja sähkönjohtavuus alle 10. Tuossa pH 3,6:ssa on todennäköisesti se matkakertomuksien ja biotooppikuvauksien tyypillinen virhe, että on uskottu pH-mittaria kritiikittömästi, vaikka hyvin pehmeän veden pH:n mittaaminen ei todellisuudessa onnistu yksinkertaisilla mittareilla, vaan ne näyttävät liian alhaista lukemaa. Sama tippatestien kanssa. Humushapotkin nostavat sähkönjohtavuutta, ja alle 10 µS/cm sähkönjohtavuudessa pH on todellisuudessa vähintään 4,5 luokkaa tai kääntäen pH 3,6:ssa sähkönjohtavuus olisi melkein 100.

Itse pidän luotettavampana niitä vesiarvotutkimuksia mitkä eivät varsinaisesti liity akvaarioharrastukseen/kiekkokaloihin/lippulehtikaloihin, vaan ovat ihan muista syistä tehtyjä mittauksia, koska näitä mittaustuloksia löytyy vertailuun huomattavasti enemmän kuin noita kaloihin liittyviä. Kyllä niissäkin mainitaan, että ph olisi jopa 2,9-4,2 ja sähköjohtavuus jopa 8...

Neomarica, tuolla meillä oli juttua asiasta:
viewtopic.php?t=245305

Nyt löysin tuoreen julkaisun jossa oli tutkittu Rio Negron tilaa ilmeisesti 2023 ja siinä ph:ksi oli mainittu 4,5-5,5 ja sähköjohtavuudeksi 9. Alkaako se kuulostaa loogisemmalta? Ehkä nykypäivänä on vähän kehittyneemmät ph mittarit kuin Heiko Bleherin aikana

Voi olla. En ole mitenkään syvällisesti perillä noista. Lisäksi saattaa olla eroja, onko kyse Negron pääuomasta vai pienemmistä sivujoista tai juoluajärvistä tai tulvametsästä. Tuskin ne kiekot Negron pääuomassa asuu, tai voi vaikka asuakin, en ole asiantuntija.

Perhe kutsuu lehtienliotusämpäriä kakkaämpäriksi, kun siltä se vähän näyttää. Yritin tänään mitata kakkaämpärin ammonium- ja nitriittipitoisuutta JBL:n tippatesteillä, että onko ne terveellisiä kaloille vai onko lehdet jo tuottaneet myrkkyjä. Nitriittitesti sujui hyvin, ei nitriittiä, mitenkä sitä voisikaan olla, kun ei kai ämpärissä mitään toimivaa nitrifikaatiota voi olla. Ammoniumtestin kanssa menikin todella mielenkiintoiseksi. JBL:n testissä on asteikko keltaisesta vihreän kautta siniseen. Keltainen=ei ammoniumia. Sininen=paljon ammoniumia. Mutta kakkaämpärin testi meni tummanpunaiseksi! JBL:n ammoniumtestissähän on kolme reagenssia. Vesi lävähti punaiseksi jo heti kakkosaineen lisäämisen jälkeen eikä muuttunut kolmosreagenssin lisäämisen jälkeen. Veikkaan, että testivirhe johtuu siitä, että kakkaämpärin vesi on niin hapanta. Ilmeisesti joku kakkosreagenssin reagenssin ainesosa reagoi hapon kanssa siten, että syntyy punaista väriä. Siten ammoniumtesti ei toimisi reilusti happamassa vedessä, mikä on kurjaa, kun sitä pitäisi saada mitattua siinä tapauksessa, että nitrifikaatio ei akvaariossa toimi (eli siis nitriittiä ja nitraattia ei muodostu).

Mittasin kakkaämpärin veden pH:n mittarillani. Se oli 5,2. Kun vedessä ei ole KH:ta lainkaan (vesiähän on RO-vettä), happamoituu se helposti. Tosin ihan ilman humustakin RO-vesi happamoituu ilman CO2:n vaikutuksesta: ilmasta liukenee hiilidioksidia veteen, jossa osa siitä muuttuu hiilihapoksi. Suoraan kanisterista otetun RO-veden pH:ksi sain 6,2 ja kun jätin sitä avoimeen kuppiin muutamaksi tunniksi, se oli painunut 5,8:aan. Näissä pH-mittauksissa on tosiaan se kysymysmerkki, että näyttääkö mittari nyt oikein, kun sähkönjohtavuus on vain 2 µS/cm.

Tänään oli jo tarkoitus kumota kakkavesi ja lehdet akvaarioon, mutta ei ollut aikaa, joten jää huomiseen.

Niin tuossa uudessa mainitsemassani tutkimuksessahan ei ollut kyse kiekoista eikä kaloista ylipäätään vaan tutkittiin yleisesti joen tilaa saasteiden, asutuksen ym vaikutuksesta. Lähinnä tuota mietin voiko tuolla ph:lla olla sähköjohtavuus 9, vai onko sekin väärä tulos.

Kuten kirjoitin yllä "alle 10 µS/cm sähkönjohtavuudessa pH on todellisuudessa vähintään 4,5 luokkaa", niin tuon lähteeni mukaan löytämäsi arvot ovat tosiaan mahdollisia.

Tänään poistin pistiasta noin puolet, hinkkasin karahkasta ja seinistä levää ja imuroin pohjalta hiekan roskineen pois. Samalla lähti noin kolmasosa vedestä. Tilalle laitoin RO-vettä mukaanlukien sen ämpärillisen, missä lehdet olivat liotuksessa. Pohjalle tulivat ne lehdet. Tulikohan lehtiä vähän liikaa… Vaikutus on aika dramaattinen:


Voihan olla, että sinilevänkasvu tyrehtyy ihan valon puutteeseen.

Lehdistä näyttää lähtevän aika paljon fosfaattia. Vedenvaihdon jälkeen fosfaattitesti näytti 0,4 mg/l. Olinkin lukenut, että näin saattaa käydä. Nitraatti- ja rautatesti näyttivät suunnilleen nollaa, joten lannoitin mikroravinteita sekä nitraatti-kalium-lannoitetta. Saa nähdä, kuinka fosfaattiarvot kehittyvät jatkossa.

Muutama tunti vedenvaihdon jälkeen mittasin seuraavat arvot:
Sähkönjohtavuus: 366 µS/cm
KH: 7,5 dH
pH: 6,9

Mittaan KH:n 10 ml:aan vettä 5 ml sijaan. Siten testi on tarkempi ja saa myös puolikkaita asteita. pH on laskenut yllättävän paljon ottaen huomioon vieläkin aika korkean KH:n.

Kalat voivat hyvin. Neljästä leväsukaravusta siirsin kaksi toiseen akvaarioon. Löysin poikkeavia tietoja siitä, pärjäävätkö ne mustassa vedessä. Jotkut sanovat, että hyvin pehmeässä vedessä niillä on vaikeuksia muodostaa uutta panssaria ja siten vaihtaa nahkaansa. Kaksi jäi siis koekaniineiksi. Eihän tässä ole tarkoitus alle 10 µS/cm mennä. Miten alas, riippuu siitä, kuinka pH kehittyy. Tarkoitus on viikottain vaihtaa kolmasosa vedestä RO-vedellä, joten tässä kestää, ennen kuin KH painuu kunnolla alas. Paitsi jos tulee ongelmia, esim. jos hajoavien lehtien vuoksi tulee bakteerikelmua pintaan tai jotain muuta ikävää, niin sitten pitää miettiä, miten muuttaa suunnitelmaa.

Yksi varsin mielenkiintoinen seurattava tässä projektissa on tuo sinilevää vastaan taistelu. Sinilevä on ollut akvaariomaailman kirosana jo kautta aikojen, ja tässähän voi tulla esiin jotain nippeli tietoa, joka hyödyttää myös muita saman asian kanssa painivia ja auttaa kenties muitakin pääsemään ongelmasta eroon.

Aika iso tuo ph muutos ämpäritavaran lisäämisen jälkeen. Mitä kalat ovat tuumanneet siitä?

Nyt on ketju parhaimmasta päästä!
Justiin tuli teeman mukaan kolme pussia Magnolian lehtiä ja pari palmun kukkaa. Nämä riittää ainakin vuodeksi, ehkä.

Vesi on ehkä vielä tummempaa kuin eilen. Lehdistä tietysti liukenee tavaraa yhä. Kun viikonloppuna vaihdan vettä, niin sittenhän vähän taas laimenee.

Kalat voi hyvin. En huomaa mitään muutosta käytöksessä. Myös sukaravut voi hyvin. Minusta vähän tuntuu, että ihan turhaan varoitellaan, että pH:n vaihtelut ovat kaloille vaarallisia. Varmasti pitää paikkansa riuttakaloille ja ehkä Malawi/Tanganjika jne. mutta jokien ja purojen ja lammikoiden kalat ovat luonnossa tottuneet vaihteleviin vesiarvoihin. Pehmeävetisen kasvipitoisen lammikon pH vaihtelee aamusta iltaan eikä kalat siihen kuole. Kun tulee trooppinen rankkasade, voi pienen puron vesiarvot muuttua kertaheitolla eikä kalat siihen kuole.

buttnekkid, mistä hommasit magnolian lehtiä? Myydäänkö niitä akvaaariokäyttöön?

https://www.castledawnaquatics.com/coll ... eaf-litter Tuolta tilasin ekan testierän.
Oli mulla ennen Ebayssa luottotoimittaja Singaporesta jolta sai isoja satseja hyvällä hinnalla mutta hän katosi johki.

Olen suosinut lehdissä lajeja joista irtoaa eniten hyvää eli käytännössä Magnolia ja IAL.
Protip: kävyt ja lisäaineetonta Rooibos -teetä, tulee aika hieno punertava sävy.

Kiitos vinkeistä! Tarjonta näyttää mielenkiintoiselta. Mitä tarkoitat kävyillä? Lepänkö vai havupuiden vai mitä? Kuinka pehmeää on sun vesi?

Vesi on sen verran tummaa ettei takaseinää näe kunnolla. Ilmeisesti sukaravut eivät oikein tykkää siitä koska uivat usein villisti ympäri akvaariota. Eikä ole kyse siitä että siellä olis kiimainen naaras koska molemmat jäljelle jääneet ovat uroksia. Niinpä päätin siirtää nekin pois. Toisen siirsin mutta toinen jäi vielä koska en löytänyt sitä. Haaviminen on mahdollista vain kun rapu on juuri viilettämässä etulasia pitkin.

Otin myös vähän lehtiä pois ja laitoin ne rihmakala-akvaarioon. Lehtiä on kyllä vieläkin liikaa. Kalat pärjäävät kuitenkin mainiosti.

Levää ei näy.

Tämän väristä akvaarion vesi on.


pH on yllättäen noussut. Se on nyt 7,4. Spekuloin että viime mittauksessa muutama tunti lehtiämpärin kippaamisen jälkeen humushapot vaikuttivat tehokkaasti koska kesti kauemmin että karbonaatti neutraloi osan hapoista.

Kasvit olivat syöneet 3 päivässä nitraatit melkein loppuun joten lannoitin lisää. Kasvit siis kasvavat edelleen hyvin.

kr70 kirjoitti: ↑20:57, 05.11.2024 Kiitos vinkeistä! Tarjonta näyttää mielenkiintoiselta. Mitä tarkoitat kävyillä? Lepänkö vai havupuiden vai mitä? Kuinka pehmeää on sun vesi?

Lepän käpyjä.
Ei mitään käsitystä pehmeydestä, pidän vain johtavuuden >100µS.
En mittaa muuta, annostelen ravinteita lehtien värin pohjalta.

buttnekkid kirjoitti: ↑20:22, 07.11.2024 pidän vain johtavuuden >100µS.

Kuinka pidät johtavuuden haluttuna? Sotkemalla vesijohtovettä ja RO-vettä sopivassa suhteessa?

Huomenna aion vaihtaa vettä, joten mittasin tänään vesiarvoja, josko olisivat kehittyneet johonkin suuntaan.

pH:n mittasin tänään sekä aamulla heti valojen sytyttämisen jälkeen että 7,5 tuntia sen jälkeen. Tulokset:
- aamulla 7,4 eli sama kuin toissapäivänä
- iltapäivällä 7,1

En ymmärrä, miksi pH on laskenut päivän mittaan. Mahdollisesti aineenvaihduntatuotteiden vuoksi. Olen ruokkinut reilusti. Normaalisti kasviakvaariossa pH nousee päivällä, koska aamulla siellä on enemmän hiilidioksidia, josta osa muuttuu hiilihapoksi. Päivän mittaan kasvit käyttävät hiilidioksidia ja pH nousee. Tosin tässä akvaariossa on vain pintakasveja, joten voi olla, että koko kaasujenvaihto tapahtuu suoraan ilmaan, jolloin kasveilla ei olisi vaikutusta hiilidioksidin määrään ja pH-arvoon.

Sähkönjohtavuus oli 366 µS/cm eli täsmälleen sama kuin viimeksi.

KH oli 8 dH. Puolen asteen ero voi johtua mittausepätarkkuudesta. Mahdollisesti tipat eivät ole aina ihan samankokoisia.

Vesi on ehkä aavistuksen vähemmän tummaa.

Vaihdoin noin kolmasosan vedestä. Tilalle tuli taas RO-vettä. Vesi oli jo ennen vaihtoa selvästi kirkkaampaa kuin muutama päivä sitten ja vedenvaihdon myötä kirkastui tietysti vielä vähän lisää. Nyt näkyy takaseinäkin hyvin. Otin reilusti pistiaa pois. Sinilevää on vielä pistian varsien välissä ja juurien yläosissa. Otin pois sinileväisiä yksilöitä. Alempana sinilevää ei näy kuin muutama pieni alku. Saa nähdä, lähteekö sinilevä taas kasvamaan, kun vesi on kirkkaampaa. Viikon päästä suunnittelen laittavani turvetta, joka taas tummentanee vettä. Myös fosfaattipitoisuus on laskenut, mutta se oli kuitenkin tarpeeksi (vähän yli 0,1) joten lannoitin ilman fosfaattia. Nitraatti-kaliumseosta laitoin nyt tuplamäärät toivoen, että se pysyy koholla kokonaisen viikon. Pehmeydet ja pH:t mittaan vasta huomenna. Yksinäinen leväsukarapu on siellä vielä ja voi hyvin. Ilmeisesti se oli se tummuus, joka niitä haittasi. Aion ottaa sen kuitenkin pois, kunhan on sopiva hetki.