Jatkanko vielä Costapur-kuuria?

[tintti]

Kahlasin kyllä läpi suuren määrän informaatiota näiltä ja muiltakin sivuilta, mutta vähän jäi muutama asia askarruttamaan.

Taustaa:
Akva: 128l
Putsari: Fluval3
pH: 8
NO2:0
NO3:0
Kasvillisuus: aivan riesaksi asti

Kalat:
4 partamonnia, joista yksi täysikasvuinen
2 leväbarbia
5 kirsikkabarbin poikasta (hankin nämä noin viikkoa ennen ko. epidemiaa)


Sunnuntaina huomasin partamonneihin ilmestyneen pilkkuja. Uusissa kaloissa en havainnut mitään erikoista edes käyttäytymisessä. Mittasin vesiarvot, enkä huomannut niissäkään mitään hälyttävää. Vaihdoin kuitenkin kolmasosan vedestä varmuuden vuoksi, vaikka olin juuri edellisviikolla vaihtanut saman verran vettä uusien kaloja silmälläpitäen. Tässä vaiheessa tyhmänä ajattelin, etteivät pilkut olleet mitään vakavaa, kun kalat käyttäytyivät ja söivät normaalisti.

Maanantai-iltana aloin kuitenkin etsiä netistä diagnoosia pilkuille ja päädyin valkopilkkutautiin Järven sivuilla. Luonnollisesti akvaariokaupat olivat jo kiinni, joten en voinut tehdä, muuta kuin odottaa seuraavaan päivään.
Tiistaina ruokin ensin kalat. Poistin suodattimen akvasta ja laitoin sen saaviin pörisemään. Laitoin akvaan pumpun kierrättämään vettä. Sitten nostin veden lämpötilaa parilla pykälällä 29 asteeseen. Seran Costapuria ohjeen mukaan ja huppu akvaarion päälle, koska ilta-aurinko osittain paistaa akvaarion kulmaan.
Keskiviikkona tarkkailin kaloja ja annoin niille ruokaa. Pilkut olivat vähenneet melkein olemattomiin.
Torstaina laitoin uuden satsin Costapuria. Pilkkuja ei näkynyt. Partamonnivaarilla tosin näkyi verinen arpi pilkun jäljiltä. Toivottavasti se ei vaan pahene siitä…

1. Pitäisikö minun jatkaa vielä lääkekuuria viidentenä päivänä, vai riittääkö jo, koska pilkkuja ei enää kolmantena päivänä näkynyt?
2. Tulikohan tuo akvaarion lämpötila nostettua liian korkeaksi?
3. Oliko tuo hupun laittaminen akvan päälle liioiteltua uv-valon varomista?

Kertokaa toki kommentteja toimistani, jotta voisin vastaisuudessa ottaa opikseni.

Juu tiedän toki, että jotkut aquawebbiläiset näkevät punaista, kun mainitsen leväbarbit 128l askissa. Ne raukat ovat olleet siellä jo neljä vuotta, mutta siihen on vihdoin tulossa muutos, sillä olen hankkimassa 300 litran pyttyä.

[Fisustaja]

Minä taas luulen että lääkitsit turhaan. Noin pienessä altaassa neljä partista on aivan liikaa joten ne ovat voineet tapella keskenään. Tuon kokoinen riittää asumukseksi vain yhdelle. Mainitsit kyllä että yksi on täysikasvuinen, minkäs kokoisia nuo muut sitten ovat?

Vähän kummalliset nuo vesiarvot, nitraattia muka 0? Sitähän on hanavedessäkin. Vai kuluttaisiko runsas kasvillisuus kaiken?

pH on kyllä aika korkea, sinuna koettaisin laskea sitä lähemmäs seitsemää. Miten kasvisi kasvavat noin emäksisessä vedessä? Mites kovuus? Ainakin nuo leväbarbit ja kirsikat viihtyisivät paremmin happamammassa vedessä.

[tintti]

Partikset eivät juurikaan tappele keskenään. keskenkasvuiset ovat jotain 3-4 cm:n mittaisia veijareita. Niistä ei oikein ole vielä haastetta vahalle Parralle.
Kalojen iholla oli ikäänkuin mannaryynin näköisiä nyppyjä. Vaarilla kaikkein eniten, pikkuparroilla vain joitakin. Muissa kaloissa en pilkkuja huomannut.

Olen toki ihmetellyt itsekin nitraatin putoamista nollaan, siksi mainitsin runsaan kasvillisuuden. Luulen että pH:n kohoaminenkin jotenkin liittyy tähän ilmiöön. Täytyy varmaan ruveta harkitsemaan CO2-levittimen valmistamista, eikös sillä voi saada pH:n laskemaan?

Itse oletan vahvasti uusien kalojen tulolla olevan tekemistä pilkkutaudin puhkeamisen kanssa.
En ole reilun 12 vuoden harrastukseni aikana joutunut kertaakaan törmäämään pilkkutautiin.Yllättävä aukko sivistyksessä...


kH on 3 ja gH 0. Niitä en huomannut mainita.

[luhtahuitti]

Määritit taudin pilkkutaudiksi(pyri tarkkaan määritykseen, apuvälineet jne)

Tutustu taudin aiheuttaneen loisen elämänkiertoon (kirjat ja ehkä netti ).

Ota selville miten antamasi lääke vaikuttaa loiseen (tuoteselostus ja tässä tapauksessa Seran ohjekirjat).Mieti lääkityksen muita vaikutuksia (haitat akvaariolle,jäämät jne)

Koita ymmärtää kaikki mitä teet ja miksi (ei välttämättä solutasolla mutta että toimintasi olisi loogista). Yhteen tautiin ja sen lääkitsemiseen perusteelliseti kun tutustut niin ymmärrät mistä siinä on oikeasti kysymys. Tulevien pahenpien tautien kanssa pärjäät sitten helpommin.

Kalan anatomian ja fysiologian opiskeleminen kannattaa aina.

[jarvij]

Eikä akvaarion vesikemiankaan tuntemus haitaksi ole.

[luhtahuitti]

Eikä akvaarion vesikemiankaan tuntemus haitaksi ole.

Ensiarvoisen tärkeää erityisesti ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa.