Kysymyksiä saviturvepohjasta

[iekku]

Ollaanko me uhkarohkeita jos laitetaan 360-litraiseen pohjapinta-alaltaan 120cm x 60cm altaaseen saviturvepohja kokeilematta moisen ratkaisun soveltuvuutta meille pienemmässä altaassa?

Kannattaako savi ja turve sekoittaa velliksi, levittää altaan pohjalle ja antaa kuivahtaa ennen hiekan lisäämistä vaiko tehdä turpeesta turvelevyjä ja laittaa niitä saven alle/päälle?

Paljonko tuolle pohjan alalle savea olisi syytä hankkia? Onko saven ja turpeen suhde puolet ja puolet? Oletteko lisänneet seokseen muuta, vaikkapa rautavillaa?

[Tiinanen]

Ihan asiaton kysymys: mistä saa rautavillaa (saippuatonta)?

[millia]

Mä olen laittanut niin, että oon tehnyt savesta ja turpeesta vellin (silmämääräisesti fifti siksti suhteella) ja sitten taputellut sen tiiviiksi n. 1 cm paksuiseksi kerrokseksi altaan pohjalle. Sitten antanut kuivahtaa vähän ettei hiekka uppoa heti saven sekaan kun lisää siihen päälle. Kannattaa kyllä sitten laittaa aika paksu kerros hiekkaa päälle, kun jotenkin ne savikimpaleet hakeutuvat pinnalle muuten.
Saviturvepohja on kyllä muuten tosi hyvä noin kasvien kasvun kannalta, mutta muistakaa sitten että pitkäjuuristen kasvien ylöskaivamisen yhteydessä tulee juurien mukana väkisinkin vähän savea, josta taas saattaa seurata leväongelmia. Että ei kannata edes harkita mitään mahdollisesti liian isoiksi kasvavia miekkakasveja tai pahasti villiintyviä melalehtiä...ellei sitten ole läpitunkematon viidakko tavoitteena.
(nm. akvaario mutavellinä kun olen yrittänyt järjestää kaloille tilaa uida)

[jarvij]

Myöskään pohjaa kaivelevat kalat eivät sitten jatkossa saa isompaa kiitosta toiminnoistaan.

[iekku]

Tiinanen: emmäävaantiijjä

Juuh, pohjaa kaivelevia kaloja ei ole tulossa, mutta melalehtiä on...Viidakko sinänsä ei haittaa, mutta kai niitä joskus kuitenkin vähän karsia pitää. Saa nähdä miten käy.

[rain-]

Itse en turvetta laittaisi kuin vain vähän siihen sekaan, ehkä noin 10% - 20%. Omassa 200x50 -kokoisessa pohjassa on noin 4-5 kiloa savea ja siihen sekoitettuna turvetta jonnin verran. Lisäsin ne semmoisena löysänä mössönä, päälle tiputtelin Tetran Initial Sticksejä ja sitten tökkäsin hiekkaa päälle aika reippaasti.

Ja ei minua ainakaan haittaa että pohjakalat möyrivät, päin vastoin, kyllä tuota hiekkaa on hyvä sekoitella. Viisas laittaa sen verran hiekkaa siihen saven päälle ettei kalojen nenät ylety saveen asti

Tuo mutavelli tuppaa kyllä vähän olemaan ongelma, mutta sekin helpottaa jos sitä hiekkaa on päällä aika paljon ja niitä kasveja nyppii suhteellisen varovasti. Ja sen tekee juuri ennen vedenvaihtoa =)

[Kaizu]

Itse en turvetta laittaisi kuin vain vähän siihen sekaan, ehkä noin 10% - 20%.

Mä oon aina yhtä ikävä Miksi et laittaisi turvetta kuin vähän?

[rain-]

No, jos sitä turvetta tuppaa ihan hirmuisesti niin se suattaapi vähän haista kun mätänee

[VesiEläin]

Juu ja eikös turve "palaessaan" eli hajotessaan syö ravinteita..?

[Valmont]

Juu ja eikös turve "palaessaan" eli hajotessaan syö ravinteita..?

Onkos näin??

[Paul Stump]

Tiinanen; saippuatonta teräsvillaa voisi kysyä joko rautakaupasta tai sitten metallialan kaupoista, esim hitsaustarvikkeita myyvistä liikkeistä. Kielen päällä pyörii sellainen tuotemerkki kuin "Troll ull".

Ja kysymykseen turpeen "palamisesta"; palaminen on aineen yhtymistä happeen, eli hapettumista. Hiekan alla saven seassa happea on ymmärtääkseni suhteellisen vähän saatavilla; se mitä on, niin se kuluu aika nopsaan loppuun. Hapettuminen jatkuu pikkuhiljaa jos/kun uutta happea sinne jostain kulkeutuu. Se taas riippuu pohjan materiaalista, paksuudesta, pöyhimisestä jne. Uskoisin, että turpeen hajoaminen tapahtuu aika hallitusti kasvien toimesta ja samalla vapautuvat ravinteet kulkeutuvat kasvien käyttöön.

Käytännön esimerkki on talojen perustukset; turussa ja muuallakin kun aikoinaan perustettiin taloja "hirsiarinalle" eli maan sisään upotettujen hirsien päälle, niin hirret (ja perustus) säilyi hyvässä kunnossa niin kauan kun perustushirret olivat veden peitossa ja siten hapettomassa tilassa. Kun myöhemmissä vaiheissa alettiin rakentamaan viemäriverkostoa jne, niin seurauksena oli arinahirsien jääminen kuiville pohjaveden laskiessa; sitä kautta pääsee arinahirsien lahoaminen käynnistymään. Lopuliset seuraukset eivät naurata talojen omistajia.

[nuuskamuikkunen]

Kun happi loppuu pohjasta anaerobiset mikrobit alkavat toimimaan. Nämä mikrobit saavat aikaan rikki yhdisteiden syntymisen, pohjan happamoitumisen ja "mätänemisen". Rikki yhdisteitä ei muodostu hapekkaissa oloissa.

[jarvij]

Kun happi loppuu pohjasta anaerobiset mikrobit alkavat toimimaan. Nämä mikrobit saavat aikaan rikki yhdisteiden syntymisen, pohjan happamoitumisen ja "mätänemisen". Rikki yhdisteitä ei muodostu hapekkaissa oloissa.

Valkuaisaineet sisältävät rikkiä. Kun nämä valkuaisaineet hapettuvat mineraaliasteelle, niin hapekkaissa olosuhteissa muodostuu sulfaatteja, jotka ovat rikkiyhdisteitä.

[nuuskamuikkunen]

Korjataan nyt sen verran, että hapekaissa oloissa muodostuu sulfaatti, sulfiitti ja sulfidi. Mutta pää asiallinen happamoittaja ja hajun tuottaja rikkivety muodostuu hapettomissa oloissa. sulfaatti ei happamoita, sulfidi ja sulfaatti hiukan mutta syypää on rikkivety!

[pleko_88]

Olen miettinyt myös altaani uudelleen perustuksen yhteydessä laittavanni joihinkin kohtiin allasta pohjalannoituksen jonka rakentaisin savesta, turpeesta ja Tetran IntialStickeistä.

Koska minua kuitenkin epäilyttää, että ne pääsevät nousemaan ylös jollakin keinolla, niin tuli mieleen, että mites jos laittaisi hyvin tiheän suodatuskankaan pohjalannotteiden päälle ja sitten suodatuskankaan päälle reilusti hiekkaa. Kasvit tunkisivat varmasti pienet juurensa suodatuskankaan läpikin ja saisivat siten sitten ravinteita käyttöönsä.

Koko pohjaan en lannoitetta laittaisi, koska keskelle tulee erikseen kaivuuvyöhyke, jossa plekot majailevat, eli etteivät pääse kaivamaan lannoitteita ylös pohjasta.

Mitä mieltä olette pohjalämmityksen vaikutuksesta kasvien kasvuun?