Kalastosta ja sisustuksesta uuteen akvaarioon (kuvia)

[Mosswing]

Tuolla kuvat tämänhetkisestä aikaansaannoksesta:
http://personal.inet.fi/clan/savikentta ... o/akva.htm

Akvaarion koko 300 L.
Pohjana on Optirockin 0,0mm - 0,6mm hiekka. Juurakko on suolta löydetty, en tiedä mitä puuta mutta ei ainakaan tuoksu pihkalle tai muulle epäilyttävälle.
Viikon liottamisen ja keittämisen jälkeen ei ottanut vielä upotakseen. Sen verran hurjia on puunupotustarinat tälläkin foorumilla olleet, että päätin suosiolla ruuvata kannon pieneen laattakiveen kiinni. Hyvin upposi tämän jälkeen.

Toissapäivänä aloin sitten varsinaisen kypsyttämisen hirvensuolan ja kalantuoan avustuksella.

Kovin orvon näköinen on ilman mitään sisustusta, joten kasasin tuollaisen 'luolan' liuskekivistä. Alimmainen liuskekivi on todella suuri ja peittyy kuvissa osaksi hiekan alle, kiven alla on samankokoinen pala finfoamia (3cm paksua), joka muuten melkein kelluttaa tuota isoa liuskekiven palaa.

Itselläni ei ole mitenkään valtavasti kokemusta akvaarioharrastuksesta (noin viikon verran), joten ajattelin kysäistä vähän kokeneemmilta, että minkälaisesta maastosta kalat tykkäävät. Ja samalla myös millaista kalastoa kannattaisi alkaa suunnittelemaan tuonne.

Lämpötila: 25C
Ph laskenut eilisestä, aikaisemmin 8,0 - 8,5 ja nyt 7,5. Luulisin tuon juurakon ansiosta. Mittasin juurakkoveden ph arvon erikseen ja se oli tasan 7, en tiedä sitten paljonko pitäisi vaikuttaa. Testinä joku vanha Aqua Control. Muut testit Sera.
Veden kh = 5
Ammoniakki 5mg/l kypsytyksen vuoksi, nitriittiä ei ole näkynyt vielä.
Gh arvoa en ole saanut mitattua, koska paikallinen akvaarioliike ei myy niitä tällähetkellä. Siellä ei edes tiedetty mikä veden kokonaiskovuus on

Seuraavat kalat kiinnostaisivat minua ainakin:

Tähtisilmä
Leväbarvi / Nuolimonni / Tähtipartamonni / Partamonni
Helmimonniset (parvi)
Joku pleko (mahdollisesti korupleko, appelsiinipleko mielestäni erittäin kaunis)
Tetra parvi (sitruunatetra?)
Lehtikala 2 kpl???? Onko edes mahdollista tuon kokoiseen akvaan?
Purjesampimonni (kalasta olen nähnyt vain kuvan, ei muuta tietoa..kivan näköinen minusta)
Taistelukaloja
Käärmekala?????? (Erittäin hauskan näköinen, en tiedä onko edes mahdollista tällaiseen akvaarioon)
Myös muita saa ehdottaa (ei mitään hirmulkalliita kun kaikki rahat meni akvaarioon
Toimiiko näin hieno hiekka muuten kunnolla ilman kotiloita tai rapuja? (olen valmis möyrimään tikulla pohjaa kerran viikossa)

Tuossapa noita, akvaarion ph ja gh yms. arvoja voi varmaankin säätää jollain keinolla. Joten jos noista kaloista saisi jonkinlaisen hyvän 'kokoonpanon', niin suunnittelisin sitten loppuakvaarion sen mukaan (myös veden arvot pyrkisin saamaan sopivaksi).

Niin ja tuon luolan kasasin äsken paljoa miettimättä, siihenkin voisi antaa vinkkiä miten sitä kannattaisi muuntaa (vai pois kokonaan?)

Lähinnä nyt kuitenkin olen kalastoa suunnittelemassa ja kun akvaario on vielä melko vaiheessa, niin nyt olisi hyvä vielä muokata radikaalistikkin ympäristöä tuleville kaloille sopivaksi. Kasvilisäystä todennäköisesti tulossa melko paljon, joten siihenkin vinkkejä

Huh, tulipa kirjoitettua. Varmasti paljon tietoja puuttuu, jotta tähän altaaseen voisi suositella valmista kalastoa, mutta olisi kiva jos joku voisi hieman auttaa edes.
Akvaario on melko sotkuinen ja samea, ja etulasikin likainen, mutta toivottavasti kuvista jotain tolkkua saa.

[jarvij]

Tuon luolan tukevuus? Jos joku isohko kala tulee vauhdilla päin niin varmista että kestää.
Tai jos itse vaikka haavilla jossain vaiheessa. Tukevalta toki näyttää, mutta varmistu ellet jo sitä ole tehnyt.

[doriani]

Kasaa ja liimaa luola silikoonin avulla niin kestää

Itsekkin haluaisin rakennella kaikkea kivaa (juu, samalla kun uusin silikooneja altaaseen nin tein itselleni vahingossa silikoonirinnat ) mutta mistä noita kiviä löytää??
Harmi kun omat altaat on vaan 190-litraisia, ei oikein mahdu mitään isoja rakennelmia. Mutta ehkä sitten joskus kun on oma talo ja rahaa

[Mosswing]

Jep, kyllä pitäisi kestää.
Nuo kivet löysin isäukon talon pihasta, en tiedä mistä noita voisi muualta sitten saada. Niistä oli tehty alunperin semmoinen hieno laattakivipolku nurmikolle.

[JuuLia]

Hienolta näyttää, tuo luola varsinkin. Kasveja vaan lisää ja kypsytys kuntoon niin kyllä kalojen kelpaa.. Ainoa mitä mietin niin riittääkö tuo Juwelin suodatin tohon 300 litraseen? Omaani 160 litraseen kehotettiin ostamaan toinen lisäksi ja muistelisin, että kaikkiin yli satasiin Juweleihin sen tartteis...

[Mosswing]

Niin, en kyllä tiedä riittääkö, kertokaa te Suodattimen moottorissa lukee 1000 litraa/tunti.

[Lisa]

Kalastoa voisi lähteä tekemään esim. viileänpuoleiseen ja virtaavaan veteen tai lämpimään ja hiukan rauhallisemmin käyttäytyvään veteen. Samalla voisi myös miettiä maankolkkia - olisiko kiintoisaa pitäytyä pelkässä esim. Aasiassa tai eteläisessä Amerikassa vai tahdotko lähteä vielä tarkempaan luonnon kopiointiin?

Hiukan noista mainitsemistasi kalasista:

Leväbarvi / Nuolimonni / Tähtipartamonni / Partamonni

Leväbarbeille allas on turhan nafti, joten unohtaisin ne suosiolla. Todella vilkasluonteinen, isoksi roikaleeksi venyvä "silakka", joka vaatii parvea, paljon litroja ja sekä pituutta. Nuolimonnit sopisivat altaan koon puolesta ja niitä pitäisi mieluiten olla ainakin 6 kpl. Pitävät kovasti virtaavasta ja hapekkaasta vedestä (vesi ei saisi olla ainakaan hirveän lämmintä). Tähtipartamonni pitää lämpimästä vedestä, mutta sen "tavis" serkku partamonni eli maatiaispartis menee hyvin laajassa lämpötilaskaalassa.

Helmimonniset (parvi)

Viihtyvät hyvin lämpimässä vedessä, parvikaloja kuten tiesitkin.

Tetra parvi (sitruunatetra?)

Sävyisä ja helppohoitoinen parviotus, joka menee monenlaisissa vesioloissa ja sopii erinomaisesti esim. lehtikalan allastoveriksi.

Lehtikala 2 kpl

Lehtikalapariskunnasta voisi tehdä altaan ns. pääkalan ja sen ympärille voisi sitten kerätä mahdollisimman hyvin soveltuvat allaskaverit. Lämmintä vettä, eviä nyppimätöntä ja ei älyttömän vilkasta seuraa näille.

Purjesampimonni

Riippuen muusta kalastosta näitä voisi mennäkin pari kappaletta.

Taistelukaloja

En suosittele lehtikalojen kanssa. Kombinaatiosta saattaa syntyä taisteluita, jotka eivät pääty hyvin. Ilman lehtareita näitä menisi aika hyväkin määrä (yksi koiras ja hänelle lauma naikkosia), jos vaan tulevat keskenään toimeen. Mieluiten lämmintä vettä eivätkä viihdy kovin virtaavissa oloissa.

Käärmekala

Varsinainen uimapeto ja myös uiva peto: saattaa popsia altaan pienemmät asukit ja henk.koht. pidän tällaista 300 litraista turhan pienikokoisena altaana tälle suureksi kasvavalle luikeroiselle.

Toimiiko näin hieno hiekka muuten kunnolla ilman kotiloita tai rapuja?

Suosittelen sinulle todella lämpimästi kierteissarvikotiloita, jotka pitävät hyvää huolta hiekkapohjasta ja myös helpottavat sinun töitäsi. Näistä kotiloista ei ole altaalle ja sen asukeille mitään haittaa.

Mutta dumdidum: noista em. kaloista saisi 300 litraiseen, lämmintä, hiukan hapanta ja pehmeää vettä sisältävään altaaseen esim. seuraavanlaisen kalaston:

- tyylikäs lehtikalapariskunta
- parvi pirteitä sitruunatetroja
- komea tähtipartamonni
- joku muu pienikokoiseksi jäävä pleko
- parvi touhukkaita & kauniita helmimonnisia

[Mosswing]

Kiitoksia vain hyvästä vastauksesta.
Olisikohan seuraavanlainen kalasto mitenkään mahdollinen:

Jos vesiarvot olisi vaikkapa: ph 6,5-7 dh 3-5 lämpö: 26C

lehtikalapari(skunta)
tähtipartamonni
parvi sitruunatetroja (8-10 kpl)
parvi helmimonnisia (8-10 kpl)
1 partamonni

Purjesampimonni olisi kyllä todella mielenkiintoista saada akvaarioon.
Netistä etsiskelin ja vastaan tuli tietoa, että olisi harvinainen ja suht kalliskin vielä. Tuo on ilmeisesti aika iso, jopa 25cm, mahtuisikohan sekaan? Jos menee ihan altaan äärirajoille niin sitten en viitsi laittaa.

Jos ei purjesampimonnia, niin mahtuisikos sitten Paranpleko (L163) noiden muiden jatkeeksi?

*kierteissarvikotiloita
Paljonkohan näitä olisi hyvä olla?

Niin ja pitäisikös noilla kaloilla nyt olla paljon vai vähän virtausta?
Entäs kasvistoa?

Edit: Niin tosiaan, ei ole ainakaan minulle väliä mistä maanosasta kalat ovat, jolllei se sitten kaloja haittaa jotenkin.

[Lisa]

lehtikalapari(skunta)
tähtipartamonni
parvi sitruunatetroja (8-10 kpl)
parvi helmimonnisia (8-10 kpl)
1 partamonni

Ota toki noita sitruunatetroja lisää, kun tosiaan viihtyvät isommalla parvella paljon paremmin ja tilaakin niille on.

Entäs ne altaan mitat?

Tuota purjesampimonnia täytyy hiukan miettiä vielä.

Paranpleko (L163) noiden muiden jatkeeksi?

Paranplekoa en ainakaan suosittele, jos tahdot altaaseesi paljon kukoistavia kasveja. Tämä otus yleensä nimittäin tuhoaa rehut hyvällä tahdilla.

kierteissarvikotiloita
Paljonkohan näitä olisi hyvä olla?

Ota vaikkapa puoli desilitraa (vähempikin riittää) aluksi. Lisääntyvät sitten itsekseen omaan tahtiinsa.

Niin ja pitäisikös noilla kaloilla nyt olla paljon vai vähän virtausta?

Kohtuullisesti virtausta. Ei siis mitään koskea, mutta ei täysin tyyntäkään. Vesi saa liikkua ihan reippaasti, mutta kalojen pitää voida pysyä paikoillaan halutessaan.

Entäs kasvistoa?

Saa olla ihan reilusti. Lehtikaloille isolehtisiä miekkakasveja, tetrojen iloksi kasvitiheiköitä (esim. vedensuosikkia, intianvesitähdikkiä, rusolehteä, karttulehteä, hentorotalaa, karvalehteä tms). Myös etualan kasvillisuudella (esim. ruskomelalehti, kääpiömiekkakasvi) ja muista poikkeavilla rehuilla (esim. tiikerilumme, vallisneria) saat näyttävyyttä ja omanlaista tasapainoa maisemaan. Juurakoiden ja kivien pintaan voit sitoa esim. kääpiökeihäslehteä, jaavansaniaista ja jaavansammalta kiinni.

[Liinanen]

Sisustusvinkkejä kasveista kaipailit. Olen juuri sisustanut uudelleen perustamani 140 litraiseni, pienihän tämä on, mutta kannattaa istuttaa kasvit mieluummin ryhmiksi kuin ripotella yksittäisiä sinne tänne. Myös jos hiekan laittaa paksummaksi kerrokseksi taakse, se luo syvyyden tuntua. Ympäröisin hienon luolasi kasveilla, sivuille taakse korkeampia ja sivuille eteen joku ihan matala, kuitenkin niin että luola ja kivet näkyvät.
Samoin juurakot pääsevät oikeuksiinsa kun niiden yhteydessä on kasveja, esim aika vaaleita jotka erottuvat hyvin juurakon tummasta väristä. Peittele kasveilla mielestäsi rumia kohtia, ja jätä kauniit yksityiskohdat näkyviin.

Tässä pari kuvaa omastani, jos kiinnostaa...







Kalat vielä puuttuvat, mutta ehkä piakkoin tuolla uiskentelee perhoskirjoahvenpari, jos hyvin käy...tai sitten ei

Sisustaminen on hauskaa, toivottavasti saat akvastasi kauniin, alku näyttää ainakin hienolta!

[skare]

Paranpleko (L163) noiden muiden jatkeeksi?

Paranplekoa en ainakaan suosittele, jos tahdot altaaseesi paljon kukoistavia kasveja. Tämä otus yleensä nimittäin tuhoaa rehut hyvällä tahdilla.

Mielestäni paranpleko kävisi tuonne ihan hyvin kokonsa puolesta. Se on tosi nätti kala, eikä kasva hirveän isoksi. Paranpleko on aika territoriaalinen, mikä kannattaa ottaa huomioon allaskumppaneita valitessa. Ehkäpä yksi partamonni/tähtipartis menisi, jos molemmille on tarpeeksi piilopaikkoja.

Itselläni on paranpleko 750 litraisessa, eikä se ole tuhonnut kasveja. Ruokin muikkumixillä (sisältää mm. herneitä, banaania ja pinaattia) lähes päivittäin, joten ehkäpä kasvinsyöntihimo pysyy sen takia niin hyvin aisoissa.

[Lisa]

Itselläni on paranpleko 750 litraisessa, eikä se ole tuhonnut kasveja. Ruokin muikkumixillä (sisältää mm. herneitä, banaania ja pinaattia) lähes päivittäin, joten ehkäpä kasvinsyöntihimo pysyy sen takia niin hyvin aisoissa.

Jeh, tottapa tuo - yksilöitähän nuokin ovat ja hyvä ruokatarjoilu on aina "turvallisuusplussaa"

[Mosswing]

Jep jep
Täytyy käydä ensi viikon alussa katsomassa nuo kalat valmiiksi, että löytyy sitten ainakin. Samalla reissulla voisi ostaa noita kasvejakin niin pääsee sisustamaan.

Akvaarion mitat ovat: korkeus(hiekan pohjasta veden pintaan) n. 54cm, leveys n. 49 cm, pituus n. 120 cm.

Lehtikalat, tähtipartamonnin ja joku soveltuva monnisparvi ovat nyt ainakin varmat mitä tuonne haluaisin. Ja sitten niitä kotiloita tietty.

[Lisa]

Lehtikalat, tähtipartamonnin ja joku soveltuva monnisparvi ovat nyt ainakin varmat mitä tuonne haluaisin. Ja sitten niitä kotiloita tietty.

Itse tekisin varmaan niin, että hankkisin muun kalaston ensin ja viimeiseksi lehtarit. Joskus lehtikalat omivat koko pytyn (tai ainakin suurimman osan) reviirikseen, jos pääsevät sinne ensimmäisinä asukkeina. Tosin joskus lehtarit omivat koko pytyn reviirikseen, tulivatpa ne ekoina tai vikoina

Jos sitruunatetra ei ole se innostavin valinta pikkukalaparveksi, niin vaihtoehtojahan löytyy

[pleko_88]

Itselläni on paranpleko 750 litraisessa, eikä se ole tuhonnut kasveja. Ruokin muikkumixillä (sisältää mm. herneitä, banaania ja pinaattia) lähes päivittäin, joten ehkäpä kasvinsyöntihimo pysyy sen takia niin hyvin aisoissa.

Jeh, tottapa tuo - yksilöitähän nuokin ovat ja hyvä ruokatarjoilu on aina "turvallisuusplussaa"

Jeps minun paranplekoni on myös pysynyt erossa kasveistani, mutta aika häiritseväinen se voi olla arkoja plekoja kohtaan.

[Mosswing]

Nyt on kypsytys lähtenyt ilmeisesti etenemään hieman.

28.10 Torstai klo 10.30
ph = 7.5
nitriitti = 0
ammoniakki = 5 mg/l

29.10 Perjantai
Ammoniakki = n. 10mg/l

30.10 Lauantai
Nitriitti = 0

1.11 Maanantai
Lisätty kierteissarvia ja muutama kasvi.

klo 15.00
pH = 7.5
gH = 3

klo 19.00
Nitriitti = 1.6 mg/l
Nitraatti = 40> mg/l
ammoniakki = 5 mg/l

2.11 Tiistai

klo 21.00
Nitriitti = 0,1< mg/l ???
Nitraatti = 40> mg/l
Toinen nitraattitesti laimennetulla raanavedellä 5ml+15ml = 20mg/l, tämän pitäisi näyttää yli 40 mg/l. Ohjeissa tosin käskettiin käyttää tislattua vettä tai tulos on virheellinen.
Ammoniakki = 5 mg/l

Jos näistä merkinnöistä joku saa selvää, niin kiinnostaisi tietää voiko tuo nitriittipiikki olla noin matala (n 1.6 mg/l)? Ihmettelen vain miksi nitriitti on nyt yhtäkkiä tipahtanut nollille? Kalanruokaa ja hirvensarvisuolaa lisätty siis joka päivä.

Edit: pari uutta kuvaa vesikin kirkastunut jo.

Ongelma ratkesikin sitten itsestään. Tänään nitriittiä jo lähemmäs 4 mg/l.