400-500l Mitä ahvenia?

[Kastanja]

Olen tässä kiertänyt sivuja pitkin poikin ja miettinyt pääni puhki tulevan altaani kalastoksi.

Altaassa tulee olemaan suuressa osassa kasvit. Joten kalat tulee olla kasviystävällistä porukkaa.
Huoltojoukkona toimisi ainakin n. 10 leväbarbia ja 12 leväkatkarapua.

Haluaisin kalastoksi jonkun värikkään , sävyisän, keskikokoisen kirjoahven pariskunnan , joka on helppohoitoinen ja helposti lisääntyvä. Sekä jos mahdollista jonkun toisen kääpiökirjoahven pariskunnan tai haaremin joka täyttää samat vaatimukset.
Ja jos vielä tungoksetta ja riidoitta mukaan mahtuisi parvi joitakin pieniä värikkäitä tetroja?
Ja pohjalle muutama monninen.

Onko suunnitelmassa liiaksi kaloja?
Ja nyt niitä kaivattuja vinkkejä... mitä kaloja???
Mitkä sopisivat yhteen???

[waterfreak]

Miten olisi Viherkirjoahven? http://www.gcca.net/fom/Archocentrus_centrarchus.htm
http://perso.club-internet.fr/burnel/Ph ... rchus.html
Minulla oli pariskunta ja lisääntyy helposti. Näyttäviä kavereita ovat ja omien kokemusten perusteella aika rauhallisia.

[sttl]

Miten olisi sateenkaarikirjoahven pariskunta?
ne ovat kauniin keltaisia,lisäksi todella kilttejä luonteeltaan sopivat seura-akvaarioon. semmoinen varmaan menisi tuonne. en ottaisi muita ahvenia, sillä eikös nuo leväbarbitkin kasva aika isoiksi..

tai sitten olisi tulisuu pariskunta,ne kyllä ovat aika aggressiivisia kutuaikaan.Mutta kauniin koreita.

molemmat kaloista lisääntyvät helposti
Huom! jos otat ahvenia akvaarioon,voin olla melko varma että nuo leväkatkat syödään pois. Nehän ovat ahventen herkkua..

[Azkhaeracan]

Hmm... Mietin tuota levistä, nehän ovat aika kaahaajia. En sano että tilaa olisi välttämättä liian vähän, mutta saattavat törmäillä kohtalokkaasti seiniin. Vaativat älyttömästi kiihdytyssuoraa nämä formulat. Onko akvan mitat jo selvillä?

Mutta kirjoahveniin:

Cichlasomatinae-alaheimosta(peruskirjoahvenet): Useinmiten ne värikkäimmät ovat myöskin aggressiivisia, mutta kyllä kait niitä säyseitäkin jonkun verran löytyy... Sitten taas ovat kasvissyöjiä :s

1. Valjaskirjoahven Aequidens metae on melkoisen säyseä ja ihan hyvän näköinen kaveri. Kokoa siinä 15cm. Lisääntymisen vaikeudesta ei ainakaan itselläni ole tietoa.

2. Avainkirjoahven Cleithracara maronii ei ole aggressiivinen eikä syö kasveja, mutta se taas on pienehkö eikä niin värikäs. Kokoa vain n. 10cm. Lisääntyminen olisi suht. helppoa, mutta osa näistä ei lisäänny ollenkaan. Syy on kaiten keinotekoisessa viljelyssä. Kalat eivät saa kutua poikasiksi asti. Ei ole kovin nuuka veden suhteen.

Kävisikö jokin tonkijalaji (Geophaginae alaheimoon kuuluvat)?

1. Esim. Timanttitonkijoita? Satanoperca leucosticta Nuorena ovat melko haalean värisiä, mutta kun tulee kokoa ja ikää hiukkasen niin jo kimaltaa.
Aika vaikeaa mainetta niillä pidetään yllä, mutta kokemuksella sanon että eivät ole kovinkaan vaikeita hoidokkeja. Vedenvaihdot ja vesiarvot ovat toki muistettava. Laji vaatisi hienoa hiekkaa pöyhimistarpeisiinsa. Ei juurikaan napostele kasveja. Hennoimmat esim. itselläni eräs rotala-laji päätyi parturiin, mutta muihin kasveihin eivät ole koskeneet eivätkä yleensä koskekaan.
Mulla on tuossa 470 litrassa 4 timanttitonkijaa joissa kutupari sekä 2 pronssitonkijaa ja elelevät samassa jengissä tullen hyvin toimeen. Tykkäävät olla parvessa. Kokoa aikuisena 15-20cm. Meillä timanteilla lisääntyminen kyllä onnistuu, mutta nyt parilla kertaa ovat poikaset vanhempien suista lähdettyään päätyneet vikkelien pronssien ateriaksi. Poikasakvaario näyttäisi olevan välttämätön. Luonnostahan näitä tuodaan Suomeen... (jonka voisi kokeilla lopettaa kunhan saan sen poikasakvaarion )


2. Kyhmytonkija Geophagus steindachneri voisi olla myöskin kiva vaihtoehto. Ukko on mielestäni melkoisen komea. Typykät ovat sitten värittömämpiä. Kokoa ukolla aikuisena 15-20cm ja tytöt ovat sitten pienempiä. Lisääntyy kuulemma erittäin helposti ja on varsin persoonallinen tapaus. Suuhautoja tämä myöskin. Menee hyvin haaremissa, vaikkapa ukolle pari tyttöystävää. Hienoa hiekkaa vaatisi tämäkin.
Itse katselin tästä kalasta kuvia netissä kun harkitsin ottamista, mutta oli aika mitättömän näköinen. Livenä kaupassa ukko oli korea ilmestys. Kannattaa siis nähdä aikuinen ukko livenä Itsekin näitä vielä joskus hankin. Näiden kanssa ei luonnonkannat kärsi, ei tietooni tuoda luonnosta.

[Kastanja]

Kiitos vinkeistä.

Viherkirjoahven taitaa olla kuitenkin pääasiassa aika äräkkä.. ainakin sellaista luin tuolta toisesta artikkelista "viherkirjoahven". En taida uskaltaa kokeilla.. pistää pian muut rusinoiks... Kiva että sinulla on sävyisä pariskunta.

Sateenkaarikirjoahven on upean ihailtava, mutta väittäävät tietoa etsiessä, että pistää kaikki kasvit poskeensa. Eip hyvä sekään..

Leväbarbit tosiaan kasvaa aika isoiksi.. <14cm. Tarkoitus on kuitenkin pitää barbit "talonmiehinä" ja etsiä suuriksi kasvettua uusi hyvä koti. Voisin kuitenkin laskea barbien määrää..?

Enpä tullut ajatelleeksi että katkat menisi hyvinä herkkupaloina.. Haluaisin kuitenkin pitää niitä.. tykkään olemuksesta ja olen todennut ne mainioiksi "urakoitsijoiksi". Täytyy ilmeisesti ottaa joko vain jokin kääpiökirjoahven pariskunta/parvi.. jonka suuhun ei katkat mahdu tai keksiä isompi ahven jolle ei katka maistu??

Ongelmallista tämä kalojen valinta.

--------

Kiitos neuvoistasi Azimator.
Akvaario on valittu, ja haetaan veronpalautusrahoista. Kokoa tuolla on 150x50x öööööö... jotain?. En nyt muista altaan korkeutta. Kooksi väitetty 400l. En ole tarkistanut oikeaa todellista litramäärää.

Avainkirjoahven on käynyt itsellänikin mielessä. Mahtaakohan tuollainen kaveri todella pistää mun leväkatkat suihinsa? Mitä mieltä olet/te?? Voisiko avaimen kanssa ottaa jonkin pienen muun kirjoahven parin, vaikka Ruostekirjoahven tai palettikala?

Pitäisikö mun siis kokokaan lopettaa haaveilu keskikoisen kirjoahvenen ja leväkatkojen yhteiselosta?
Entäs tonkijat. Tykkääkö ne kovasti leväkatkaravuista? Tätä "tonkija mahdollisuutta" pitää hiukan mielessään maistella.. kun en oikein osaa sanoa mitä mieltä niistä olisin vielä. Aika suurilta vaikuttavat. Pitää tutkia asiaa. Entä Tulisiko
Timanttitonkija tai kyhmytonkija pari toimeen jonkun pienen ahvenparin kanssa?

Perhoskirjoahvenia ihailen! Voisiko perhosen kanssa haaveillakaan yhdistävänsä muita ahvenia?

[Azkhaeracan]

Kiitos neuvoistasi Azimator.
Akvaario on valittu, ja haetaan veronpalautusrahoista. Kokoa tuolla on 150x50x öööööö... jotain?. En nyt muista altaan korkeutta. Kooksi väitetty 400l. En ole tarkistanut oikeaa todellista litramäärää.

Avainkirjoahven on käynyt itsellänikin mielessä. Mahtaakohan tuollainen kaveri todella pistää mun leväkatkat suihinsa? Mitä mieltä olet/te?? Voisiko avaimen kanssa ottaa jonkin pienen muun kirjoahven parin, vaikka Ruostekirjoahven tai palettikala?

Pitäisikö mun siis kokokaan lopettaa haaveilu keskikoisen kirjoahvenen ja leväkatkojen yhteiselosta?
Entäs tonkijat. Tykkääkö ne kovasti leväkatkaravuista? Tätä "tonkija mahdollisuutta" pitää hiukan mielessään maistella.. kun en oikein osaa sanoa mitä mieltä niistä olisin vielä. Aika suurilta vaikuttavat. Pitää tutkia asiaa. Entä Tulisiko
Timanttitonkija tai kyhmytonkija pari toimeen jonkun pienen ahvenparin kanssa?

Perhoskirjoahvenia ihailen! Voisiko perhosen kanssa haaveillakaan yhdistävänsä muita ahvenia?

Eipä kestä

En usko että avain söisi leväkatkoja. Meillä ne eivät ole edes syöneet millin mittaisia keisaritetran poikasia Avaimen kanssa ruoste- ja perhoskirjoahven varsinkin voisivat sopia. Ruoste saattaa olla hiukan ärhäkkä kutuaikana, mutta tilaa on kuitenkin aika hyvin näille pienille kalasille, joten avain ja ruoste siellä yhdessä saattaisivat mennä.

Palettikala on yleensä sen verran ilkeä kaveri että se pomottaa varsinkin kutuaikana kaikkea liikkuvaa. Itselläni nimittäin on ollut muutama vuosi sitten vajaa 200L akvassa yhdistelmä avaimia ja paletteja. Ei toiminut. Olen kuullut palettejen valtaavan suurempienkin altaiden koko pohja-aloja, muistaakseni yhdessä tapauksessa 550 litraisen.

Tonkijat mielellään maistelevat kaikennäköistä pohjasta, mm. kotiloita. Mutta esim. suuhun sopivia pieniä tetroja eivät ainakaan meillä ole napostelleet, eivätkä ne kuulukaan niiden normaaliin ruokavalioon. Katkoista en tiedä sanoa, se selviää ainoastaan kokeilemalla Hirveitä petojahan tonkijat eivät yleisesti ottaen ole verrattuna joihinkin muihin kirjoahven-alaheimojen edustajiin.

Tonkijoiden sopivuus pienempien kirjoahventen kanssa on ihan yksilöistä kiinni. Riippuu myös pienemmästä kalasta. Esim joku vähän pienempi tonkijalaji, vaikkapa juuri ne perhoskirjoahvenet tai neitotonkijat saattaisivat mennä Timanttitonkijan kanssa. Mielellään vaan Timantti olisi pienessä jengissä.

Kyhmytonkijaukko saattaa vanhemmiten tulla toisille kirjoahvenille vähän äksyksi, mutta tämäkin on hyvin yksilökohtaista ja riippuu myös siitä toisesta osapuolesta. Tässäkin kokeilulla vain saa tiedon varmaksi.

[Kastanja]

Jokohan tästä jonkinlainen alustava akvaario ja kalakokoelma siihen akvaarioon syntyisi?

Saa ja pitää kommentoida jos akvaarion tekniikassa tai perustuksessa on sanomista.
Allas:150x50x50
Ulkosuodatin: Eheim Professional 2329 märkä-kuiva-lämpösuodatin.
"Sisäpumppu" Dophin (ja Eheim tarvittaessa)
-Pohjalla lämpökaapeli jonka päällä Agua Colisa rouhe, jonka päällä lannoitteet Sera Floredepot ja Initial Sticks yhdistettynä sopivassa määrin. Tämän päällä hiekka tai sora. Kumpi sopisi kalastolle paremmin hiekka vai sora?
-Valaisimet; 2x 150cm putket (en muista watteja) ja 2x "vanhan altaan 100cm putket. Pitkät putket vieläostamatta valaisimeen. Mitä putkia suosittelette? "pikkuvalaisimessa" 1xSera plant color 30w ja Repti Glo 30w.

Kasvit: on vielä hakusessa? Mitkä olisi kirjoahventen suosikkeja? (ei ruokailumielessä ) Ehdotuksia vastaanotetaan.

Kalat;
-8 leväbarbia.. "talonmiehiksi", jotka isoiksi tultua muuttaa uusiin koteihin ja pieniä taas tilalle.
-12 leväkatkarapua
-Avainkirjoahven pariskunta
-4 Perhoskirjoahventa TAI 4 Ruostekirjoahventa TAI 2x perhonen ja 2 x ruoste. (Taitaa kuitenkin mennä rähinäksi jos laittaa sekä perhoset ja ruosteet?)
-Mahtuisko joukkoon vielä pieni parvi (n. 20) intiaaninsulkaa. Olisivat ainakin vikkeliä pikkukaloja, niin, että kerkeisivät, jos rähinää tulee niin pois jaloista roikkumasta.

[Liiu]

Oletko miettinyt tuon leväbarbi-asian loppuun asti? Mielestäni hipoo eettisyyden rajoja akvaarioasioissa tuo että vaihdetaan aina uudet pienet kalat täysikasvuisten tilalle. Toisekseen, mihin olet ajatellut viedä ne täysikasvuiset isot leväbarbit? Ainakaan meilläpäin eläinkaupat eivät ota vastaan täysikasvuisia kaloja mielellään, varsinkaan noita leväbarbeja joita niillä on altaat pullollaan, kun ei niitä kukaan huoli. 8 leväbarbin parvi on myös jo ennen täysikasvuisuutta niin "paljon kalaa" 400L akvaarioon, että niiden lisäksi et oikeastaan montaa muuta välttämättä mahduttaisikaan siihen, joten ne olisivat ennenkaikkea koko peruskalasto. En ottaisi kyllä tuollaista määrää isoja kaloja "vain" talonmiehiksi. Toisaalta näitä parvikaloja pitäisi tuollainen parvi ollakkin... Että tällaista pohdintaa täällä vaan...

[Lisa]

Kumpi sopisi kalastolle paremmin hiekka vai sora?

Hiekka kannattaa valita jo altaan hoidonkin takia. Hiekkaa ei tarvitse lapota, joten vedenvaihdot helpottuvat suuresti. Lisäksi hiekka pitää kasvien lannoitteet uumenissaan (soran seasta lannoitteet saattavat vapautua veteen ja aiheuttavat sitten leväinvaasion) ja kasvitkin tuntuvat viihtyvän erinomaisesti pehmeässä pohjassa. Myös pohjakalojen tähden hiekka on parempi ja mieluiten ainut valinta.

Mitä putkia suosittelette?

Esimerkiksi Philipsin 840 ja 865 ovat varsin kelpoja putkia.

Kalastoksi sopisi esim. 6 leväbarbia, pari kunnon kourallista leväkatkoja, "parvi" perhoskirjoahvenia sekä parvi inkkareita. Pohjalle vielä parvi iloisesti touhottavia talkkareita eli monnisia (vaikkapa kupari), niin siinähän se on

Mitä tulee rehuihin, niin jättiläis/aaltomiekkakasveja, vallisneriaa, jaavansaniaista, vedensuosikkia ja kääpiökeihäslehtiä ainakin

[Kastanja]

Kiitos Lisa hyvästä neuvosta.

Hyvä kun kerroit minulle tuon pointin mitä en ollut osannut ajatellakaan, että hiekkä tosiaan "tiiviimpänä" aineksena sitoo paremmin ravinteet allensa. Hiekka valittu! Sitä kun löytyy vanhan altaan jäljiltä vielä säkillinen komerostakin.
Tästä "bakteeristonsiirrosta". Tämän hetkinen altaani toimii kaikinpuolin hyvin ja kalatauteja ei ole ollut. Joten ajattelin käyttää osan tämän altaan hiekasta uuteen altaaseen pöpöjä tuomaan. Mutta minua askarruttaa se että viime keväänä sain "vieraakseni" altaaseen sinilevän, jonka kanssa oli aivan hillitön sota ennen kuin väistyi taka-alalle. Mutta väistyi kuitenkin!Mietin vain että muhiikohan "ystäväni" sinilevä vielä altaassa piilotellen, odotellen vain sopivaa hetkeä riistäytyä estradille? Että olisiko viisaampaa kuitenkin kypsytellä allas uusista aineista?
Kalastosuosituksesi on varsin varteen otettava! Monnisia olen ajatellutkin ja niitä ehkä muutama mahtuisi jos vähennän pari barbia.


Ja siihen leväbarbiasian eettisyyteen.
Olen miettinyt tätä asiaa jo aiemmin. Kiva kun herätit ajatuksia asiasta Liiu.
Mielestäni se että kala vaihtaa kotia, toiseen joka on vaatimuksiltaan kalan elinvaatimusten mukaan, tai jopa parempi kuin entinen. Ei ole millään tavalla tuomittavaa. Kala ei siitä ainakaan suuremmin kärsi. Jos näin ajatellaan, että on väärin laittaa kaloja eteenpäin, pitäisi tätä asiaa ajatella jokaisen täällä myytävän aikuisen kalan kohdalla. Jokaisen joka on päättänyt jollakin tavalla uudistaa harrastustaan ja vaihtaa kalastoaan.
Ja jos leväbarbiin mennään, niin lähes jokainen akvaariokauppias toimii jollakin tavalla epäeettisesti tarjotessaan leväbarbia leväongelmien hoitajaksi aivan liian pieniin altaisiin tämän kasvukokoon nähden. Se on minusta epäeettistä, että 14senttinen barbikolmikko asuu 80l purkissa, muiden kalojen kanssa.
400 litran altaassa on kuitenkin runsaasti tilaa 8 barbille kasvaa, myös muun suunnitellun kalaston rinnalla ja aikaa niiden kasvaessa myös katsella niille mahdollisia uusia sijoituspaikkoja. Sijoitus taas jää minun päänvaivakseni ja vastuu asiasta minun hoidettavaksi ja siihen olen varautunut ja sitoutunut kalat ottaessani.
Iloksesi kuitenkin Liia aion Lisan ehdotuksesta taidan vaihtaa suunnitelman kahdeksasta barbista kuuteen, josta en tingi.
Miksi sitten koen nämä barbit niin aiheellisiksi altaaseeni? Asunto jossa asumme.. on siitä erikoinen, että täällä ei ole yhtäkään huonetta , jossa olisi paikkaa johon sijoittaa allasta, ilman että se aina olisi jonkinverran auringonvalon kanssa tekemisissä. Jokaisessa huoneessa seinällinen ikkunaa. *aaargh*. Ennen tutustumistani leväbarbiin minulla oli aina ongelmia levän kanssa, näiden ystävien touhutessa ei ole leväongelmasta tietoakaan. Paitsi että "ystäväni" sinilevä joka tuntuu olevan hyvin mielissään suuresta ikkunapinta-alasta huoneissani.. kävi vierailulla, josta jo edellä mainitsin. Onneksi on kaihtimet keksitty!