hippikala: Juu, se on kyllä ärsyttävin puoli tässä harrastuksessa, kun ei oikein voi tietää, että onko edes "luotettavasta lähteestä löydetyt" vesiarvotiedot edes lähellekään sitä mitä on kalan kotipaikan vesiarvot. Paras olisi kun ottaisi vesitestisalkun, lämpömittarin ja sähkönjohtavuusmittarin kainaloon ja lähtisi itse tekemään mittauksia.
Silloin olisi ainakin tiedot oikein -ainakin sen hetken osalta, eri vuodenaikana arvot voisivat olla sitten taas ihan toista...
Ja sekin on yksi mahdollisuus, että toisistaan rajustikin poikkeavat suositukset ovat ihan kalan mielestä sopivia. Kun jos miettii vaikka palettikalaa tai partamonnia, niin niillä taitaa lähinnä vaatimuksena olla se neste... Ja voihan jokin vähemmäntunnettu kalakin olla yhtä tyytyväinen monenlaisissa vesissä. Nämä ovat välillä kyllä mutkikkaita kysymyksiä nämä vesiarvotiedot, varsinkin kun niitä alkaa tutkimaan oikein kunnolla...
En tiedä, että harrastetaanko sitä vielä nykyään, mutta ainakin ennenmuinoin, kun oli löydetty jokin uusi kiinnostava kala harrastukseen, niin sille annettiin ihan väärät kotipaikkatiedot, jotta kilpailevat kalankerääjät eivät olisi niitä löytäneet. Eli on ollut ihan tahallista harhaanjohtamistakin "hatusta vedon " lisäksi...
Minä sanoisin, että kun saatavilla olevaan tietoon paneutuu hyvin, niin sitä voi ottaa kyllä vaikka minkä tahansa akvaarioonsa soveltuvan kalan hoidokikseen.
Ja kun Suomi on niin maailman laidalla,
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
niin kun kala tänne tulee myyntiin, niin siitä on saatavilla yleensä jo paljon tietoa englanniksi (ja saksaksi). Ja sama koskee mielestäni niitäkin kaloja, joita tilaa erikseen suomalaisten liikeiden käyttämiä tukkulistoja hyödyntäen. Eri asia olisi ehkä sitten, jos hakisi kalat suoraan vaikka Saksasta, sieltä voisi saada jotain sellaisia, joista ei ole oikeasti mitää tietoa millään kielellä....
Kun on kunnolla tutkinut kalan vaatimuksia ja "luonnetietoja", niin mielestäni ei ole mitään syytä rimakauhuun.
Minäkin olen hankkinut itselleni kalteribarbeja ((vaikka aikaisempi kalakokemus on ollut vain paratiisikaloja ja verkkobarbeja,)) joista löytyy aika vähän hoito-ohjeita edes englanniksi. Seriously Fishin tiedoilla pääasiassa niitä "hoivaan", tosin apuna on myös ollut Akvaristi-lehdessä ollut Antti Vuorelan matkakertomus. Se juttu käsittelee pääasiassa piikkisilmien pyydystystä, mutta hän sai siellä sivusaaliina myös kalteribarbeja.
Tää on nyt "väärinajattelijan" ajatus, mutta jos oikein alkaa ajattelemaan, niin tuo kardinaalitetrahan se vasta speliaalikala onkin.
Miltei kaikki ovat luonnosta pyydystettyjä ja niiden kotivedet ovat jotain ihan muuta kuin mitä hanasta tuleva ja akvaariossa oleva vesi on ja silti niitä pidetään ihan aloittelijankin peruskaloina.
Eli kyllä huolellisella valmistautumisella voi hankkia vaikka mitä kaloja hoidokeikseen.´((Ja tietysti myös peruskalat vaativat etukäteisselvittelyn, näin yleisellä tasolla muistutettuna. ))
Tuossa tukusta tilaamisessa on tosiaan ehkä riski, että sieltä voi tulla jotain muuta kuin mitä on tarkoitus.
Vaikka kyllähän (suomen/ruotsin) kalatukulla pitäisi olla ammattitaito sillä tasolla, että siltä ei ainakaan lähetetä väärää kalaa tilatun kalan nimellä kauppaan.
Jos hippikala innostut tuosta rusonuoliaisesta tai raitarasborasta, niin minä ainakin kuvittelen niiden tilaamisen olevan aika riskitöntä, sillä nuoliaisissa ja "särjissä" ei mitään kotiakvaarioon ihan mahdottomia lajeja juurikaan ole. Esim. jonkin käärmeenpäälajin tilaaminen voisi hirvittääkin, että jos tavoitteena olisi joku parikymmentäsenttiseksi kasvava laji ja sitten sieltä tulisikin sellaisia, joista tulee metrisiä petoja... En tiedä, miten käytännöt menevät, mutta kannattaa selvittää ennen tilausta sen kaupan kanssa, että miten saa tarvittaessa "todistettua" kalan vääräksi, jos sieltä tulee jotain ihan muuta kuin mitä on tilattu.
Nyt täytyy vastata otsikon kysymykseen, kun mä olen jaaritellut niin kauheasti ot:ta... Pelkistettynä sanoisin, että ne eivät kiinnosta juuri siksi, että ne synnyttävät. Eli se poikastulvan hallinta ei innosta. Ja varsinkin kun suurin osa synnyttävistä vaatii ainakin vähän perus vesijohtovettä mineraalirikkaampaa vettä, niin siinä, että niille poikasille löytäisi asianmukaiset kodit olisi kova työ. Ja jos minulla olisi kalanpoikasia, jotka vaativat spesiaaliolosuhteet, niin ostajaparat joutuisivat kyllä ensin kolmannen asteen kuulusteluun siitä, että millaiset olosuhteet kaloille on tulossa... Eli on parempi, että pysyn erossa synnyttävistä kaloista.
Sellaiset synnyttävät kalat voisivat kyllä kiinnostaa, jotka aidosti menestyisivät happamassa ja tosi pehmeässä vedessä. Eli ihan tavallinen miljoonakala on vähän ruvennut kiinnostamaan, varsinkin kun on kuullut juttua, että olisi saatavilla sellaisiakin, joiden vanhemmt on pyydystetty luonnosta. Ne olisivatkin kyllä jo otsikon mukaisesti harvinaisempia synnyttäviä. Ja kiinnostusta rajaa myös tiedon puute, kun en ole koskaan oikein perehtynyt siihen, että onko sellaisia synnyttäviä kaloja joiden kotivesistöt olisivat oikeasti happamia ja pehmeävetisiä ja jotka sitten menestyisivät myös kotiakvaariossa kyseisissä olosuhteissa.
