Minkä näköisiä jälkeläisiä voidaan odottaa punaturkoosilta ja red marlborolta(=oranssi)?
Tuleeko kaloista "sekarotuisia" vai molempia värejä? Jos värit sekoittuvat, onko lopputulos yleensä kudettamisen ja kasvattamisen arvoinen lukuunottamatta saatua kokemusta?
Poikasten värimuoto
Valvoja: Moderaattorit
Re: Poikasten värimuoto
Poikasten väri riippuu siitä kuinka puhtaaksi viljeltyjä värimuotoja emokalat ovat, eli kuinka puhtaasta kannasta/oista on kyse.Jukka kirjoitti:Minkä näköisiä jälkeläisiä voidaan odottaa punaturkoosilta ja red marlborolta(=oranssi)?
Tuleeko kaloista "sekarotuisia" vai molempia värejä? Jos värit sekoittuvat, onko lopputulos yleensä kudettamisen ja kasvattamisen arvoinen lukuunottamatta saatua kokemusta?
Kun kalat usein valitaan vain ulkonäön perusteilla eri "värimuodoiksi", on mielestäni hieman virheellistä puhua jostain tietystä värimuodoista. Eli jos poikueessa on paljon erilaisia poikasia, ei mielestäni pitäisi puhua mistään "värimuodosta", koska tällaiset kalat eivät välttämättä periytä omaa ulkonäköään.
Jostakin mieleeni on jäänyt, että jos poikue on 80% emojensa näköinen, voidaa puhua jostain tietystä värimuodosta. Korjatkaa jos muistan väärin.
Kun lueskelin vanhoja (n.15v) TFH- lehtiä, pistin merkille, että silloin myytävien kiekkojen kohdalla oli ilmoitus, että tämä ei ole puhdas kanta. Mielestäni tapa oli paljon rehellisempi kuin nykyinen.
Ja takaisin itse asiaan. Punaturkoosi on jo "vanha" värimuoto, joten olettaisin ainakin sen periyttävän ulkonäköään osaaan poikasista. TiHe:llä voisi asiasta olla ihan käytännön kokemuksia. Mutta mitään varmaa tuosta ei voi sanoa, kun ei tunne ko. emojen periytyviä ominaisuuksia.
Ei eri värimuotojen sekoittamisesta mitään katastrofia synny, joten antaa mennä vaan.
Edit:(klo 22.49 pv 3.10.02)
T:Ville
Tuo on juuri noin kuin Ville sanoi, jos kaloja ei ole ennestään kudettanut ei yhtään voi tietää mitä tuleman pitää. Olen huomannut kokemuksesta ettei kiekkokaloilla päde oikeastaan mitkään perinnollisyys kaavat, jos pari ei ole ns puhtaaksiviljelty.
Jompikumpi pariskunnan värimuodoista voi olla genettisesti hallitsevampi ja jopa koko poiku saattaa tulla sekapareillakin vain toisen värimuodon näköisiä poikasia tai sitten 50/50 tai voi tulla jopa useaa eri värimuotoa. Joskus on nähtävissä jopa neljäkin sukupolvea taaksepäin mitä värimuotoja emokalojen viljelyssä on käytetty.
Tämä asia on sellainen jota en halua sorkkia, kun en ole saannut asiaan selvyyttä itsekkään ja oman kokemuksen pohjalta on mahdoton etukäteen veikkailla mitä kaloista tulee esimerkiksi Golden red turguoise x Cobra snakeskin. Pääsääntöisesti radikaalisti erillaiset värimuodot eivät risteydy keskenään "jos" kaloilla on valinnanvaraa valita itse puolisonsa ja akvaariosta löytyy omaa värimuotoa tai sitä lähellä olevaa värimuotoa. Olen joskus kokeillut ns pakkonaittaa kahta radikaalisti erillaista värimuotoa olevaa kantaa huonoin tuloksin. Paras tulos saadaan viljelyssä melkein aina kun annetaan parien valita itse parinsa, mutta sekään ei aina ole hyvästä jos kanta on jo muutenkin sisäsiittoinen.
Sisäsiittoisuuden vuoksi olisikin ihanteellista jos olisi mahdollisuus ostaa kahdesta eri paikasta samaan aikaan lähellä toisiaan olevia värimuotoja olevia suurinpiirtein samanikäisiä kaloja joilla jatkojalostusta haluaa tehdä. Mutta monesti se on liian vaikeaa.
Jukka kokeilee kalojensa kudetusta rohkeasti, niin on viisaampi ensimmäisten poikasten jälkeen mitä poikasista tulee.
Jompikumpi pariskunnan värimuodoista voi olla genettisesti hallitsevampi ja jopa koko poiku saattaa tulla sekapareillakin vain toisen värimuodon näköisiä poikasia tai sitten 50/50 tai voi tulla jopa useaa eri värimuotoa. Joskus on nähtävissä jopa neljäkin sukupolvea taaksepäin mitä värimuotoja emokalojen viljelyssä on käytetty.
Tämä asia on sellainen jota en halua sorkkia, kun en ole saannut asiaan selvyyttä itsekkään ja oman kokemuksen pohjalta on mahdoton etukäteen veikkailla mitä kaloista tulee esimerkiksi Golden red turguoise x Cobra snakeskin. Pääsääntöisesti radikaalisti erillaiset värimuodot eivät risteydy keskenään "jos" kaloilla on valinnanvaraa valita itse puolisonsa ja akvaariosta löytyy omaa värimuotoa tai sitä lähellä olevaa värimuotoa. Olen joskus kokeillut ns pakkonaittaa kahta radikaalisti erillaista värimuotoa olevaa kantaa huonoin tuloksin. Paras tulos saadaan viljelyssä melkein aina kun annetaan parien valita itse parinsa, mutta sekään ei aina ole hyvästä jos kanta on jo muutenkin sisäsiittoinen.
Sisäsiittoisuuden vuoksi olisikin ihanteellista jos olisi mahdollisuus ostaa kahdesta eri paikasta samaan aikaan lähellä toisiaan olevia värimuotoja olevia suurinpiirtein samanikäisiä kaloja joilla jatkojalostusta haluaa tehdä. Mutta monesti se on liian vaikeaa.
Jukka kokeilee kalojensa kudetusta rohkeasti, niin on viisaampi ensimmäisten poikasten jälkeen mitä poikasista tulee.
- Pikkukakkonen on vaihtunut isoon III:seen -