Veden hapettaminen seisottamalla

[haiska]

Kertokaan nyt ihan kansantajusesti, miten voin ohjeistaa ihmistä, joka laittaa veden (ennen vaihtoa) seisomaan ämpäreihin päivää ennen, että se hapettuu. Siis ettei niin tarvitse tehdä. Millä siis perustelen ettei niin tarvitse tehdä, että veden voi laittaa suoraan hanasta?

[fazerina82]

Eipä kuule ole niin isoja sankoja että seisottaisin akvaariovettä. Suoraan hanasta meillä menee ja kalat on aina iloisempia sen jälkeen..
Laitetaan kyllä vedenparannusainetta heti perään.

[jarvij]

Kutsu katsomaan kun vaihdat vettä letkulla suoraan hanasta. Samalla voit kertoilla miten paljon helpompaa se on.

[sani]

Minä kun ohjeistin erästä ihmistä tietämättä hänen vetensä laadusta, kävi huonosti. Hän kun laski ämpäreihin hapettumaan puhdasta kylmää vettä mikä ei tullut lämminvesivaraajan kautta. Kun hän laski sopivaa vettä suoraan altaaseen, tuli putkistosta sen verran metalleja (kuparia) että kaloja kuoli. Kannattaa siis ottaa selvää tällaisista ennenkuin neuvoo...

Mutta jos kyse on ihan sellaisenaan hyvästä vedestä, kannattaa kertoa hänelle aqua-web:istä ja täällä olevista harrastajista joista suurin osa laskee veden sellaisenaan altaaseen, ihan ilman katastrofeja.

[haiska]

Niin mutta MIKSI EI TARVITSE seisottaa? Mikä ihmeen hapettuminen? Hyötyvätkö kalat siitä?
Näin aloittelijana en osaa vastata kysymyksiin, vaikka tiedän ettei vettä tarvitse seisottaa ennen vaihtoa. Olisi vain hyvä tietää vähän faktaa sanojen tueksi....

[jarvij]

Piti muokata tällainen edelliseen, mutta en ehtivyt:
Vedenparannusaineen voi sekoittaa veteen pieneen muoviastiaan, jonka pohjassa on piskuinen reikä. Sen voi panna valumaan akvaarion reunalle. Valuu sopivasti uuden veden sekaan.
Nuo kupariputket ja lämminvesivaraaja tms. voi todellakin olla ongelma. Silloin lähes ainoa keino on ottaa vettä saaviin tai ämpäreihin ja lämmittää se niissä sopivaksi.Varsin hankalaa!

[fazerina82]

No ohhoh..kamala homma. Onneks sentään asuu kohtalaisen uudessa kerrostalossa, alimmassa kerroksessa. Joskus tullut mieleen että mitäköhän naapurit tykkäis jos allas hajoais..siinä sitä vettä olis jokaiselle jaettavaks.

[Höpötys]

Kerro kaverillesi ettei vesi todellakaan hapetu ämpärissä seistessään vaan siitä poistuu happea samoin kuin haihtuvia yhdisteitä kuten klooria. On tietysti hyvä, kun kloorin saa näin pois, mutta hapeton vesi altaaseen kaadettuna ei ole yhtään hyvä -> happikato.

Käske kaverisi tehdä testi: hanasta kylmää vettä lasiin seisomaan samaksi ajakis kuin sangoissa seisoo vesi. Sitten vedenvaihto hetkellä kaverisi juo lasissa seisoneen veden sekä juuri hanasta otettua (25 asteista) vettä. Huomaako eroa?

Jos kaverisi pelkää vesijohtovedessä mahd. olevaa klooria, niin hän voi laittaa altaaseen ensin sangollisen vettä johon on sekoitettu vaihdettavan veden määrän mukaisen annoksen vedenparannusainetta tai laittaa sen suoraan altaaseen ennen tai jälkeen veden lisäyksen. Jos hän joka tapauksessa haluaa seisottaa vettä ja hapettaa sitä, kehoita häntä käyttämään ilmastinta (voihan sen tietysti laittaa altaaseenkin), jolloin se vesi edes oikeasti hapettuu.

[Ville K.]

Happea liukenee 25 asteiseen veteen maksimissaan noi 9 mg/l. Tämän enempää happea on mahdotonta saada veteen liukenemaan, minkä vuoksi seisottaminen on turhaa. Vesijohto vesi ei ole hapetonta, joten sitä voi laskea akvaarioon oikein hyvin.

[fazerina82]

En ymmärrä miksi se kaveri EI saisi seisottaa sitä vettä, jos kerran tahtoo. Laittaa vaan ilmastimen päälle. Oliskos se ok?

[Ville K.]

En ymmärrä miksi se kaveri EI saisi seisottaa sitä vettä, jos kerran tahtoo. Laittaa vaan ilmastimen päälle. Oliskos se ok?

Ei kai sitä kukaan ole kieltämässä, mutta miksi tehdä turhaa työtä.

Itse vaihdan vettä suoraan letkusta akvaarioon. Toinen vaihtoehto olisi samalla tanssia katrillia pakastearkun ympäri myötäpäivään neljäntuulenhattu takaraivolla kiljahdellen falsetissa, mutta koska se ei vedenvaihdon kannalta ole pakollista, miksi vaivautuisin?

[fazerina82]

Saahan noinkin tehdä jos on riittävästi intoa ja halukkuutta , mutta jokaisen oma asia jos on todellakin innokkuutta asiaan vaikka olisikin turhanpäiväistä. Jos haluaa, niin tehköön turhaan tai lukekoon a-w:stä nää kommentit.
Haiskahan vois tulostaa nää kommentit sille kaverille. Eipä tarvitse selitellä.

[sakosa]

Mites se kuuluisa ylipainestunut happi(?) sitten? Hapettimellahan se lähtee, mutta jos sellaista ei ole ja suoraan päästää vedet altaaseen -> kalat kelluu pinnalla?

[pt70]

Kertokaan nyt ihan kansantajusesti, miten voin ohjeistaa ihmistä, joka laittaa veden (ennen vaihtoa) seisomaan ämpäreihin päivää ennen, että se hapettuu. Siis ettei niin tarvitse tehdä. Millä siis perustelen ettei niin tarvitse tehdä, että veden voi laittaa suoraan hanasta?

Hei, minä ainakin opin joskus aikanaan, että vettä seisotetaan sen vuoksi, että mahdollinen vapaa kloorikaasu haihtuisi vedestä. Kloramiiniin tämä ei päde eli sitä ei saa pois seisottamalla. Toisaalta sitä ei myöskään ole kaikissa vesijohtoverkoissa käytössä.

Veden hapetus erikseen on minunkin mielestäni tarpeetonta. Miksi joku haluaisi kyllästää veden hapella ja ajaa kasveille tärkeän hiilidioksidin pois vedestä? Tasapaino se pitää olla. Itse käytän ilmastusta vain öisin ja silloinkin vain pätkissä. Hapentarve riippuu monesta asiasta.

Toisekseen vesi ei juurikaan seisottaessa hapetu. Veden hapettamiseen tarvitaan aktiivista ilmastusta ja liuenneen hapen määrä riippuu liukoisuustuloista, kaasujen osapaineista, lämpötilasta jne. Mutta edelleen minkä ihmeen vuoksi joku haluaisi kyllästää veden hapella (poikkeuksena täysin kasviton plekoakva?). Tällainen täysin ilmastettu vesi vaikuttaa myös akvaarion pH-arvoon. Ensinnäkin meikäläiset talousvedet omat emäksisiä (pH yli 7) ja toisekseen juuri hiilidioksidi sekä orgaaniset hapot yms. ajavat pH:ta alaspäin. Ilmastuksella varmistetaan vain pH:n pysyminen ylhäällä. Huomauttaisin myös että pH:lla näyttäisi olevan myös jonkin sortin lievä antiseptinen vaikutus silloin, kun ollaan lievästi happaman puolella. Pöpöt viihtyy paremmin emäksisellä puolella...

Mites se kuuluisa ylipainestunut happi(?) sitten? Hapettimellahan se lähtee, mutta jos sellaista ei ole ja suoraan päästää vedet altaaseen -> kalat kelluu pinnalla?

Akvaariossa ei ole ylipaineistettua happea. Kaasupulloissa sitä on ja sitä voidaan vapauttaa niistä regulaattorien avulla. Akvaariossa tämä happi liukenee veteen riippuen monesta asiasta. Tähän vaikuttaa jo ennestään liuenneen hapen määrä ja lämpötila. Lämpötilan noustessa happi ja muut kaasut karkaavat vedestä. Suurin osa painepullon hapesta karkaa käytännössä akvasta saman tien. Sitä paitsi se on kallista.

Painepulloihin pakatun hapen käyttö on täysin tarpeetonta. Painepullossa oleva happi ei eroa ilman hapesta käytännössä millään tavalla. Ainoastaan typen määrä pullohapessa on erilainen (lähellä nollaa tai ainakin niissä pulloissa mitä olen nähnyt ja nämäkään pullot eivät ole akvoihin tarkoitettuja).

Hapettimien liittymistä akva-asioihin en tiedäkään. Tarkoitatko hapettimella (ilmastusta) vai kemiallisia hapettimia kuten otsoni, O3, yms. Otsonilla ja muilla hapettimilla voidaan todellakin hapettaa kemiallisia yhdisteitä ja vaikuttaa moneen asiaan, mutta akvaan en silti otsonia laittaisi. Otsoni on hyödyllinen yläilmakehässä ja paperiteollisuudessa, mutta alailmakehässä ja vedessä siitä on lähinnä haittaa eläville organismeille. Otsoni on voimakas hapetin. Tämän sorttista hapetusta ei pidä sekoittaa ilmastukseen etkä tätä varmaan tarkoittanutkaan. Edellinen siis hapettaa kemiallisia yhdisteitä toisiksi yhdisteiksi ja jälkimmäisessä liuotetaan happea, O2, veteen. Siis aivan eri asioita.

En ole varma ymmärsinkö oikein mitä tarkoitit, mutta ainakin otsonia läträämällä kalat saa kellumaan...

Korjattu lainaus toimivaksi. -Tpip

[jarvij]

Kyllä otsonia voidaan käyttää akvaarioveden desinfiointiin, ja käytetäänkin. Aiemmin se oli yleisempää kuin nykyääsn. Oli olemassa erikoisia otsonireaktoreja makeavesiakvaarioihinkin.
Akvaariokäyttöön valmistetaan otsonisaattoreita ainakin Tunzella. Nykyään niitä käytetään jonkin verran merivesipuolella vaahdottimissa.

Vesijohtoputkissa on lähinnä ylipaineessa typpeä, joka vettä hanasta otettaessa purkautuu kuplina. Kun nuo kuplat purkautuvat kalat vedessä, syntyy vaarallinen kaasuempolia mm. kiduksiin.

[Pakke]

Happea liukenee 25 asteiseen veteen maksimissaan noi 9 mg/l. Tämän enempää happea on mahdotonta saada veteen liukenemaan

PAITSI jos veteen johdetaan paineellista happea (pullosta/ generaattorilta)

[jarvij]

Kemiallisesti saadaan ylikyllästys helposti aikaan. Jokunen tippa vetyperoksidia veteen ja siitä vapautuva happi liukenee veteen. Samoin hyvässä valossa voivat vesikasvit yhteyttämistuloksena nostaa hapen liukoisuuden yli 100%.

[Ville K.]

Huomauttaisin myös että pH:lla näyttäisi olevan myös jonkin sortin lievä antiseptinen vaikutus silloin, kun ollaan lievästi happaman puolella. Pöpöt viihtyy paremmin emäksisellä puolella...

Muutoin olen samaa mieltä, mutta optimaalinen pH on mikrobeilla melko lajispesifinen ominaisuus. Muutenkin akvaarioveden pH-arvo on säädettävä jokatapauksessa kaloille sopivaksi mikrobeja ajattelematta. Jokaisessa pH-arvossa varmasti valikoituu sellaiset mikrobilajit pois, jotka eivät ko. olosuhteissa viihdy ja kilpailuedun saavat mahdollisesti muut lajit.

[sakosa]

höm.. Tarkoitin siis kaasukuplatautia, taisin artikuloida hieman huonosti... Kun päästetään vettä suoraan letkusta akvaarioon niin eikös tämä "sukeltajantauti" voi olla vaarana?

[tapio_kautto]

Itsekin seisotin ennen vettä,kunnes kaverini neuvoivat (hekin harrastavat akvaariota) että se on turhaa...eikä kalakuolemia ole tullut.

[111na]

Kun päästetään vettä suoraan letkusta akvaarioon niin eikös tämä "sukeltajantauti" voi olla vaarana?

No sepä se. Tilannetta pitää siis seurata tarkasti ja käyttää tarpeellisia varotoimia kuinka sen veden sinne "suoraan" laittaa. Hyvä haku tähän tietoon lienee kaasukuplatau* sekä sukeltajantau*

[pitchoune]

Mikäs tämän ilmastimen tarina on? Varmasti ihan eri juttu kuin ilmapumppu? Pitääkö ilmastusta harjoittaa (ja miten se tapahtuu) jos käyttää ämpäriä ja sankoa?

[Viola]

..jos käyttää ämpäriä ja sankoa.. No vaikka sankoa.
Kaasukuplien määrä riippunee vesijohtoveden paineesta. Mikäli laskee vettä akvaarioon pienellä virtauksella, laittaa letkun päähä möykyn suodatinvanua (kumirenksulla kiinni) ja lorottaa vaikka seinämää myöten, kuplia syntyy vähempi. Tällätavoin menettelin kun oli kunnan verkostovesi. Vesi tuli siis paineella vesitornista.

Nyt oma kaivo ja pienipaineinen pumppu: kuplia ei synny juuri lainkaan. Vesi nousee porakaivopumpulla sekä pienellä vesiautomaatilla (8l/min) kellarista ylös. Voi laskea veden aivan kuten haluaa.
Yleensä kalat riemastuvat kutemaan vedenvaihtopäivää seuraavana päivänä.

Kaasukuplien koko ja synty riippuu paljolti mistä vesi tulee.

[pitchoune]

Ämpäri sankoa soimaa, niinpä niin.
Mutta jos kauhoo veden varovasti altaaseen liruttelemalla, haittaavatko kuplat silloin yhtä paljon? Siis vaikka olisikin laskenut tätä ennen täydellä paineella sangon täyteen? Ämpäristä suoraan kaataminen vaikuttaa hullun hommalta parketilla (mitä jos meneekin ohi!). Ikä ja terveyshän siinä menee, mutta kalat tykkäävät tulla ihmettelemään ja uiskentelemaan kaatokohtaan.
Ehkä tämäkin jonakin päivänä hankkii sen letkuvirityksen ja laskee sieltä hiljakseen opittuaan kipeiden harteiden kautta, että se kannattaa

[Viola]

Kyllä lapposydeemi ämpäristäkin toimii: hanki 2 metriä ohuehkoa muoviletkua (itse käytin viinilappoletkua), ämpäri akvaa korkeammalle jakkara + korokesysteemi (vaikka toinen ämpärin nurinpäin). Letku ämpäriin ja vesi virtaamaan suodatinkoteloon, mikäli on sisäsuodatin. Muuten voi virrata suoraan akvaan. Veden huvennuttua, mutka letkuun ja toinen ämpäri kehiin..ei synny kuplia.