Tiirailin nyt ylpeitä vanhempia, jotka paimensivat parhaansa mukaan uimaan lähteneitä pienokaisia.

Sinne ne poikaset vaan kylkeen töpsähtelivät urheasti ja sieltä sinkoilivat minne mikin, ja emo purjehti perässä. Kohti mamman mustaa pyrstöä oli suunnaton hinku, koska mamma muuten on keltainen.

Se musta pyrstö ja isipapan tummat evät taitavat onneksi erottua hyvin sillä poikasten maailma on muutoin melko vaalea kankaiden ja pohjahiekan ansiosta.
Isipappa pyydysteli pienokaiset sieltä sun täältä ja kävi puhaltamassa koko ryppään takaisin kotilehdelle.

Kai tuo erittää jonkin sortin limaa, kun sellainen repaleinen limaharso pyöri äsken selkäevässäkin? Ruokaa en nyt uskalla vanhemmille antaa, ties vaikka nielaisevat vahingossa suussa olevia poikasia samalla? Vai älyävätkö sen verran että ensin laskevat poikaset pois?
Räpsin digillä hätäisenä muutamia kuvia "kotilehdestä", isistä, äitistä ja mikäli erottuvat niin myös pienokaisista

yritän nyt laitella niitä nettisivuilleni lähipäivinä, laitan sitten linkin minne niitä pääsee katsomaan

<3 Mikään mestarikuvaaja en totisesti ole.
Käärmekala luikersi onneksi (!!) omin avuin takaisin samaa tietä mistä oli tullutkin, ja pääsin tukkimaan kulkuaukon huolellisemmin.. Hui kun ehdin jo säikähtää.
Nämähän majailevat nyt siis 500-litraisen altaan toisessa päädyssä, mistä näille on eristetty välilasilla oma pömpeli vajaa sata litraa. Vesi pääsee hieman vaihtumaan yhdestä lasin yläkulmasta, johon laitoin kuitenkin kaloille kulkuesteeksi palan upouutta pesusientä. Lasia pystyn siirtämään ja sillä tavalla tarpeen tullen laajentamaan "kutupuolta"
Ehkä hivenen silmällä erotti poikasten päälaesta sellaisen jonkinlaisen tsydeemin millä ne tarttuivat alustaan kiinni.
Ex-kiekkoilija...