Seeprakalat
Valvoja: Moderaattorit
Seeprakalat
Luin läpi noita aiempia ketjuja seeprakaloista, mutta aloitan kuitenkin uuden ketjun. Minulla ei ole aiemmin ollut seeprakaloja (eikä ole vielä nytkään), mutta olen harkitsemassa osittaista kalaston vaihtoa ja tuo seeprakala kiinnostaisi. Miten se tulee toimeen seuraavien kavereiden kanssa: neontetrat, levänuoliaiset, partamonnit ja miljoonakalat? Neontetrat viihtyvät syvemmällä vedessä ja luin, että seeprakalat uivat enemmän pinnassa. Neontetrathan ovat vilkkaita kaloja. Onko nuo seeprakalat vielä vilkkaampia? Kertokaahan kokemuksianne seeprakaloista. Onko ne yleisiä eli saako niitä kaupasta vai joutuuko odottelemaan pitkäänkin, ennenkuin niitä on tarjolla?
Joskus ammoisin aikoina itsellä oli seeprakalaparvi ( 12 pyrstöä ) 160 litraisessa akvassa, ja hurmurit vilistelivät kovaa kyytiä aivan pinnan tuntumassa niin että hitaampia hirvitti.
Eli ovat pintakaloja, ja nopealiikkeisiä sellaisia. Itsellä oli silloin samassa akvassa neontetroja, jotka pysyttelivät keskikerroksessa, eikä silminnähtävää konfliktia näiden kahden lajin välillä ollut.

Eli ovat pintakaloja, ja nopealiikkeisiä sellaisia. Itsellä oli silloin samassa akvassa neontetroja, jotka pysyttelivät keskikerroksessa, eikä silminnähtävää konfliktia näiden kahden lajin välillä ollut.
Life is what happens to you while you're busy making other plans -John Lennon-
Meidän seeprakalamme sukkuloivat melkein missä kerroksessa tahansa riippuen aina siitä kuinka virtaus on laitettu. Nämä leikkivät vastavirta-uintia, sukkulointia "virtaus-pisteiden" välissä jne.
Sammalmätäs on hauska leikkipaikka, siellä mennään niin että pyrstöt vain vilkkuvat. Eikä se ole pinnassa vaan keskikerroksessa.
Jos virtaus on vain pinnan tuntumassa niin silloin vasta pysyvät siellä omassa kerroksessaan eivätkä silloinkaan koko aikaa.
Ruokailemaankin tulevat täplämonnisten alakerrokseen kun se on jostain syystä hauskempaa niin
. Omat eväät pinnalta syödään vain silloin kun pohjaruoka tulee viiveellä, muuten pintaruoka jää koskematta kokonaan ja koko kalasto on alhaalla samoilla tableteilla.
Vaikkeivat seeprat pysykkään kunnolla parvessa, ne ovat kovin hauskoja kaloja (nyt kun luotan siihen ettei niissä ole vikaa vaikkeivat parveilekkaan kuten toisen altaan kiilakyljet
)
Viileä vesi pitää ainakin meillä kalat virkeinä, ei tarvita kuin asteen lämmönnousu ja porukka kyselee lasin toiselta puolelta että saisivatko kylmän kylvyn. Ja saavat, minä haluan nähdä jengin iloisena. Eli kuumana kesäpäivänä siihen veden lämpötilaan kannattaa kyllä kiinnittää huomiota, viileän veden kalat ovat omimmillaan viileässä vedessä vaikka selviävätkin hieman lämpöisemmässäkin.
Sammalmätäs on hauska leikkipaikka, siellä mennään niin että pyrstöt vain vilkkuvat. Eikä se ole pinnassa vaan keskikerroksessa.
Jos virtaus on vain pinnan tuntumassa niin silloin vasta pysyvät siellä omassa kerroksessaan eivätkä silloinkaan koko aikaa.
Ruokailemaankin tulevat täplämonnisten alakerrokseen kun se on jostain syystä hauskempaa niin
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Vaikkeivat seeprat pysykkään kunnolla parvessa, ne ovat kovin hauskoja kaloja (nyt kun luotan siihen ettei niissä ole vikaa vaikkeivat parveilekkaan kuten toisen altaan kiilakyljet
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Viileä vesi pitää ainakin meillä kalat virkeinä, ei tarvita kuin asteen lämmönnousu ja porukka kyselee lasin toiselta puolelta että saisivatko kylmän kylvyn. Ja saavat, minä haluan nähdä jengin iloisena. Eli kuumana kesäpäivänä siihen veden lämpötilaan kannattaa kyllä kiinnittää huomiota, viileän veden kalat ovat omimmillaan viileässä vedessä vaikka selviävätkin hieman lämpöisemmässäkin.
-
- Starting Member
- Viestit: 19
- Liittynyt: 15:59, 18.03.2006
Minulla on neontetroja ja seeprakaloja ja hyvin näyttävät viihtyvän yhdessä
Kardinaalitkaan eivät häiriinny niistä.
Seeprakalani tykkäävät sukeltaa kasveihin ja naukkivat hiutaleruokaa hyvin innokkaasti. Välillä ne kuitenkin jahtaavat toisiaan, jos toinen vie ruuan nenän edestä
minulla on seeprakaloja 8. Olen lukenut akvaariokirjasta, että se on ihanteellinen määrä parvelle.

Seeprakalani tykkäävät sukeltaa kasveihin ja naukkivat hiutaleruokaa hyvin innokkaasti. Välillä ne kuitenkin jahtaavat toisiaan, jos toinen vie ruuan nenän edestä

minulla on seeprakaloja 8. Olen lukenut akvaariokirjasta, että se on ihanteellinen määrä parvelle.

En siis osaa tuulla.Tuuli on olemassa ilman minua.
Ja kumminkin-minä hengitän kuin tuuli.
Ja kumminkin-minä hengitän kuin tuuli.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Ihan aiheen vierestä, mutta miljoonakalojen vesivaatimukset eivät osu yhteen oikein minkään muun mainitsemasi lajin kanssa, elleivät ne sitten ole villimuotoisia.
Ja minkä kokoinen allas on kyseessä, kun siellä näyttää olevan useita sekä levänuoliaisia että partamonneja?
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Ja minkä kokoinen allas on kyseessä, kun siellä näyttää olevan useita sekä levänuoliaisia että partamonneja?
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Mielenkiintoista lukea teidän kokemuksia seeprakaloista. Nyt sitten minullakin on niitä parvi. Ovat ensivaikutelmalta vielä vilkkaampia kuin neontetrat. Se, mikä minua ihmetyttää, niin seeprakalat eivät ole paikallaan edes yöllä pimeässä. Ne liikkuvat pinnan tuntumassa koko ajan. (No, kyllä minä nukuinkin viime yönä enkä vain istunut pimeän akvaarion vieressä tarkkailemassa
) Tosi veikeitä kaloja nuo ovat.
Hyvä myös tietää, että pitävät viileästä vedestä. Onneksi akvani on sellaisessa paikassa, että siellä on viileämpää kuin muualla jopa helteellä ja aurinko ei paista siihen ollenkaan. Talvella veden lämpötilasta pitää huolen lämmittäjä.

Hyvä myös tietää, että pitävät viileästä vedestä. Onneksi akvani on sellaisessa paikassa, että siellä on viileämpää kuin muualla jopa helteellä ja aurinko ei paista siihen ollenkaan. Talvella veden lämpötilasta pitää huolen lämmittäjä.
Olen niin lääpälläni seepra- ja kardinaalikaloihin (kun siis toivuin siitä ensijärkytyksestä jonka sain kun ne eivät olleetkaan kiinteissä parvissa
) että ihan keksimällä keksin niille hauskuutta.
Kokeilin nyt niitä ruokatabletteja jotka "liimataan" akvaarion lasiin ja voi että oli hauskaa katseltavaa kun seeprat mussuttivat tälläistä tablettia ! Ne vaihtoivat syöjäkalaa aivan kuin muuttolinnut johtopaikalla lentäjää, aivan kuin yhteisestä sopimuksesta syömässä käynyt siirtyi takimmaiseksi ja sitten oli seuraavan porukan vuoro ja sitten taas seuraavan.
Hauskoja olentoja ja kun siirrän ne tuosta kolmisatasesta tuohon kuusisataseen (johon menee siis myös kardinaalit ja niiden uudet karanteenissa olevat kaverit) niin johan minä varmaan juurrun altaan viereen niitä tarkkailemaan.
Pitäisi vaan joko hommata seeproja lisää tai sitten rohkaistua ottamaan porukasta jotkut kutupuuhiin. Olen vaan hirveän huono erottamaan ketään toisista
, tahtoisin sallia porukan yhdessä pysymisen.
Ja tästä aasinsillasta kipitämme "tivaukseen"; kuinka monta pikkusinttiä voisi tuossa altaassa olla ? Se on siis 120x120 pohjaltaan ja korkeutta 45 cm.
Suunnitelman mukaan siihen tulee nyt alussa 25 kardinaalikalaa ja 12 seeprakalaa, 9 täplämonnista ja yksi maatiaspartamonni.
Vaan kuinka suuret parvet voisin hyvällä omallatunnolla ottaa näitä pikkukiitäjiä, pintaliitäjiä ?
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Kokeilin nyt niitä ruokatabletteja jotka "liimataan" akvaarion lasiin ja voi että oli hauskaa katseltavaa kun seeprat mussuttivat tälläistä tablettia ! Ne vaihtoivat syöjäkalaa aivan kuin muuttolinnut johtopaikalla lentäjää, aivan kuin yhteisestä sopimuksesta syömässä käynyt siirtyi takimmaiseksi ja sitten oli seuraavan porukan vuoro ja sitten taas seuraavan.
Hauskoja olentoja ja kun siirrän ne tuosta kolmisatasesta tuohon kuusisataseen (johon menee siis myös kardinaalit ja niiden uudet karanteenissa olevat kaverit) niin johan minä varmaan juurrun altaan viereen niitä tarkkailemaan.
Pitäisi vaan joko hommata seeproja lisää tai sitten rohkaistua ottamaan porukasta jotkut kutupuuhiin. Olen vaan hirveän huono erottamaan ketään toisista

Ja tästä aasinsillasta kipitämme "tivaukseen"; kuinka monta pikkusinttiä voisi tuossa altaassa olla ? Se on siis 120x120 pohjaltaan ja korkeutta 45 cm.
Suunnitelman mukaan siihen tulee nyt alussa 25 kardinaalikalaa ja 12 seeprakalaa, 9 täplämonnista ja yksi maatiaspartamonni.
Vaan kuinka suuret parvet voisin hyvällä omallatunnolla ottaa näitä pikkukiitäjiä, pintaliitäjiä ?
No nyt vaikuttaa siltä, että kuusisataseen tulee yhteensä 30 seeprakalaa, 25 kardinaalikalaa, 9 täplämonnista ja maatiaispartis.
Suurempiakin jengikokoja on esitetty, mutta koska meidän kalamme tulevat aina ihmettelemään minua kun lähestyn altaita, arvelisin että jatkossakin tulen heidät näkemään. Eikä olisi kovinkaan kiva jos joutuisivat taistelemaan huomiostani
jos eivät mahtuisi kerralla etulasin tuntumaan.
Suurempiakin jengikokoja on esitetty, mutta koska meidän kalamme tulevat aina ihmettelemään minua kun lähestyn altaita, arvelisin että jatkossakin tulen heidät näkemään. Eikä olisi kovinkaan kiva jos joutuisivat taistelemaan huomiostani
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Täplämonniset kyllä varmasti nauttisivat kookkaammasta parvesta nekin. Voisit hommata vaikka parikymmentä täplämonnista noin ensi alkuun.
Sekä täplämoniset että seeprakalat ovat lisääntyneet meillä mattosuodattimen ansiosta (monniset kyllä muutenkin): maton taakse ajautuu pikupikkupoikasia kasvamaan turvassa. Suosittelen!

Kohta tämä varmaan siirretään muualle kun rönsyää noihin monnisiinkin, mutta silläkin uhalla;
kuvitelmissani on jonain kertana onnistua varjelemaan monnisten kutua niin että meille tulisi niiden lapsosia. Tai vaihtoehtoisesti löytää lähistöltä kasvattaja ja ostaa suoraan poikasia.
Tutkin koko ajan myös jonkin toisen monnisen mahdollisuuksia selvitä näissä olosuhteissa ja jos/kun mieleiseni löydän, saatan taas kerran vaihtaa suunnitelmia ja ottaa sitten parven sellaisia.
Ihan kummallista kun ei tämä nyt vaan koskaan ole valmis...tämä akvaario-projekti. Paisuu kuin pullataikina
kuvitelmissani on jonain kertana onnistua varjelemaan monnisten kutua niin että meille tulisi niiden lapsosia. Tai vaihtoehtoisesti löytää lähistöltä kasvattaja ja ostaa suoraan poikasia.
Tutkin koko ajan myös jonkin toisen monnisen mahdollisuuksia selvitä näissä olosuhteissa ja jos/kun mieleiseni löydän, saatan taas kerran vaihtaa suunnitelmia ja ottaa sitten parven sellaisia.
Ihan kummallista kun ei tämä nyt vaan koskaan ole valmis...tämä akvaario-projekti. Paisuu kuin pullataikina

Meilläski seeprakaloja!
En kyllä ihmettele miksi seeprakalat kiinnostavat, itse pidän niitä hirmuisesti ja siksi harmittaakin että meillä on niitä neljä, vaikka niitä tulisi olla paljon enemmän.
No, kunhan saamme uuden akvaarion (isomman) niin tulee varmaan lisää nuita veitikoita.
Mitäs luulette, viihtyvätkö siniseeprakalat ja tavalliset seeprakalat yhdessä?


Kirjoitin tuonne tubi-osastoon meidän kahdesta seeprastamme, joilla oli jotain outoa ja minä heti pessimistinä päättelen sen olevan tubia
Eli toisella huomasin niskassa (kun tuota isoa allasta voi näppärästi ihastella myös ylhäältä päin) omituisen nirhauman. Se kuoli sitten karanteenialtaassa vaikka iho-tilanne olikin jo korjaantumaan päin. Toisen huomasin yllättäen vääntyvän kippuralle kun sille tuli kiire, hitaasti uidessaan se meni ihan normaalisti eteenpäin.
Tällätavallako minua nyt koetellaan, pelottaa ottaa lisää seeproja (kun kaksi meni jo jumittumaan mattosuodattimen väliin ja siten porukka on nyt enää 26 pyrstöinen) josko meillä vaikka on se kamala tubi

Eli toisella huomasin niskassa (kun tuota isoa allasta voi näppärästi ihastella myös ylhäältä päin) omituisen nirhauman. Se kuoli sitten karanteenialtaassa vaikka iho-tilanne olikin jo korjaantumaan päin. Toisen huomasin yllättäen vääntyvän kippuralle kun sille tuli kiire, hitaasti uidessaan se meni ihan normaalisti eteenpäin.
Tällätavallako minua nyt koetellaan, pelottaa ottaa lisää seeproja (kun kaksi meni jo jumittumaan mattosuodattimen väliin ja siten porukka on nyt enää 26 pyrstöinen) josko meillä vaikka on se kamala tubi

-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Meilläski seeprakaloja!
Epäilenpä. Siniseeprat kun ovat aivan jättiläismäisiä verrattuna tavallisiin seeproihin, joten eivät varmaan ainakaan samassa parvessa liiku. Toivottavasti uusi allas on sitten tosi iso, jos olet siniseeproja hankkimassa.~~IQnaz~~ kirjoitti: Mitäs luulette, viihtyvätkö siniseeprakalat ja tavalliset seeprakalat yhdessä?

520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
-
- Member
- Viestit: 301
- Liittynyt: 01:40, 28.11.2003
- Paikkakunta: Jkl / JAS --> Alajärvi / AAH
- Viesti:
Jeps. Siniseeprat kasvoivat ainakin minun altaassani helposti noin 13 cm pitkiksi vonkaleiksi. Vauhti on myös päätä huimaavaa! Pääsevät oikeuksiin pitkulaisen mallisessa altaassa, yli 1,5 m pitkässä.
Nyt aiemmin omassa altaassani olleet siniseeprat kutivat innolla uudessa kaksi metriä pitkässä asunnossaan. Tämän seurauksena tosin naaras kuoli toisen kudun jälkeen. Syynä olivat kutemisen rasitukset, jotka näkyivät verestävänä peräpäänä ja ihon sameutena.
Vesiarvot olivat kohtalaisen hyvät, korkeahkoa lämpöä (+27 astetta C) lukuunottamatta. Eli siniseeprat vilkastuvat huomattavasti, jos saavat tasaisin väliajoin viileää, tehokkaasti kiertävää ja hapekasta vettä.
Onneksi jäljelle jääneiden koiraiden lisäksi altaassa polskii yhdeksän hyvin varttunutta poikasta!
Nyt aiemmin omassa altaassani olleet siniseeprat kutivat innolla uudessa kaksi metriä pitkässä asunnossaan. Tämän seurauksena tosin naaras kuoli toisen kudun jälkeen. Syynä olivat kutemisen rasitukset, jotka näkyivät verestävänä peräpäänä ja ihon sameutena.
Vesiarvot olivat kohtalaisen hyvät, korkeahkoa lämpöä (+27 astetta C) lukuunottamatta. Eli siniseeprat vilkastuvat huomattavasti, jos saavat tasaisin väliajoin viileää, tehokkaasti kiertävää ja hapekasta vettä.
Onneksi jäljelle jääneiden koiraiden lisäksi altaassa polskii yhdeksän hyvin varttunutta poikasta!

"Tuleeko kaikista norsuista talvella mammutteja?" - kummipoika Miro 4v.
---------------------------------------------------------
Milloin viimeksi olet kokenut jotain erilaista?
http://www.tulivuorikeskus.fi
---------------------------------------------------------
Milloin viimeksi olet kokenut jotain erilaista?
http://www.tulivuorikeskus.fi
Itse hankin ihan viikko sitten 10 kalan parven seeprakaloja. Alkuun menivat ihan pinnassa tiiviinä parvena, säikähtäneitä kun olivat. Pari seuraavaa päivää traumatisoivat laiskanpulskeita ja rauhallisia neontetroja ja kirsikkabarbeja pyrähtelemällä ympäriinsä ja välillä jahtaamalla niitäkin. Nyt muut kalat on jo tottuneet niiden vilistykseen ja koska pienet ovat menossa kokoajan, näyttäisi siltä kuin kymmenen sijaan akvaariosta löytyisi lähemmäs kaksinkertainen määrä seeproja.
Aivan ihania otuksia, suosittelen lämpimästi!

Toivottavasti nyt mahdollisimman moni "seepran hoitaja" huomaa tämän ja joku osaa vaikka vastatakkin.
Meille tuli eilen uusia seeproja, toiselta harrastajalta. Kovin vilkkaita ja pirteitä kalasia ja olen heistä kovin iloinen mutta samalla hämmentynyt myös.
Nämä tulokkaat ovat erinäköisiä kuin nuo meillä jo olevat. Tai no eivät kaikki vaan neljä näistä uusista on erilaisia kuin muut. Niiden naamaosa (mikä se virallisesti kalalla sitten onkaan) on jotenkin pyöreämpi kuin toisilla seeproilla. Naamansa tuovat mieleeni ihan jonkin pienen puoliapinan, ovat siis selvästi inhimillisiä piirteitä nuo pyöreydet.
Lisäksi näiden pyrstöt ovat jotenkin koristeellisemmat kuin noilla muilla, sellaiset pyöreämmät tavallaan. Selkäevät ovat raidallisemmat kuin noilla valtaväestöön kuuluvilla. Kropat jotenkin pidemmät ja solakammat.
Ovatkohan nämä jotain eri ala-lajia vai mitä jännää tässä on tekeillä ? Voiko seeprat muuttua paljonkin eri kasvattajien altaissa ?
Tässä vaiheessa ymmärsin kirjoittaa virallisen nimen Danio Rerio hakukoneelle ja sain nähtäväkseni sellaisia kuvia ettei mitään rajaa.
Olipa nimittäin jalostettu ihan mahdottomat liehukkeetkin seeproille ja jossain mainittiin että näitä on sitten olemassa erilaisilla vartalomalleillakin.
Toki tiesin että on olemassa ns. huntueväisiä seeproja, en vain koskaan ollut aikaisemmin ihan noin mahdottomia huntuja nähnyt.
Selvä pyy, nämä ovat siis joko tahallisesti tai vahingossa jalostuneet erilaisiksi. Saapas nähdä mitä tulee poikasista jos niitä meillä joskus näkyy. En tuollaista taistelukalan pyrstöä kyllä mielelläni seeprakalalla näkisi...
Meille tuli eilen uusia seeproja, toiselta harrastajalta. Kovin vilkkaita ja pirteitä kalasia ja olen heistä kovin iloinen mutta samalla hämmentynyt myös.
Nämä tulokkaat ovat erinäköisiä kuin nuo meillä jo olevat. Tai no eivät kaikki vaan neljä näistä uusista on erilaisia kuin muut. Niiden naamaosa (mikä se virallisesti kalalla sitten onkaan) on jotenkin pyöreämpi kuin toisilla seeproilla. Naamansa tuovat mieleeni ihan jonkin pienen puoliapinan, ovat siis selvästi inhimillisiä piirteitä nuo pyöreydet.
Lisäksi näiden pyrstöt ovat jotenkin koristeellisemmat kuin noilla muilla, sellaiset pyöreämmät tavallaan. Selkäevät ovat raidallisemmat kuin noilla valtaväestöön kuuluvilla. Kropat jotenkin pidemmät ja solakammat.
Ovatkohan nämä jotain eri ala-lajia vai mitä jännää tässä on tekeillä ? Voiko seeprat muuttua paljonkin eri kasvattajien altaissa ?
Tässä vaiheessa ymmärsin kirjoittaa virallisen nimen Danio Rerio hakukoneelle ja sain nähtäväkseni sellaisia kuvia ettei mitään rajaa.
Olipa nimittäin jalostettu ihan mahdottomat liehukkeetkin seeproille ja jossain mainittiin että näitä on sitten olemassa erilaisilla vartalomalleillakin.
Toki tiesin että on olemassa ns. huntueväisiä seeproja, en vain koskaan ollut aikaisemmin ihan noin mahdottomia huntuja nähnyt.
Selvä pyy, nämä ovat siis joko tahallisesti tai vahingossa jalostuneet erilaisiksi. Saapas nähdä mitä tulee poikasista jos niitä meillä joskus näkyy. En tuollaista taistelukalan pyrstöä kyllä mielelläni seeprakalalla näkisi...
Tuo lohenmalli on aika osuva
Luulen tietäväni noista meillä jo aiemmin olleista sukupuolieroja: kuvittelen että ne laajemmalle leviävät ovat rouvia ja nuo sutjakammat ja hieman vilkkaammat sitten herroja.
Jotenkin niistä kylkien väreistä näitä eroja pitäisi kai tunnistaa myös, en vaan enää (nolottaa) muista kuinka ne menivät. Voisihan sitä vaikka googlettaa ja löytää tietoa
mutta enpäs nyt viitisikkään.

Luulen tietäväni noista meillä jo aiemmin olleista sukupuolieroja: kuvittelen että ne laajemmalle leviävät ovat rouvia ja nuo sutjakammat ja hieman vilkkaammat sitten herroja.
Jotenkin niistä kylkien väreistä näitä eroja pitäisi kai tunnistaa myös, en vaan enää (nolottaa) muista kuinka ne menivät. Voisihan sitä vaikka googlettaa ja löytää tietoa
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Meidän kaloista ainakin koiraat ja naaraat erottaa helposti juuri sen perusteella, että neitokaiset ovat jokseenkin pulskempia ja miespuolisilla seeproilla puolestaan on paljon timmimpi kroppa ja väriltään ovat hieman kullanhohtoisempia. Olen huomannut, että ainakin omilla herroilla myös peräevä on hieman värikkäämpi (vaaleansinistä & hieman punaista/oranssia) - näkyy erityisesti koiraiden mahtaillessa toisilleen.