Miten akvaariota itseasiassa pitäisi hoitaa?

[Turska2]

Eli olen kuullut miljoonia tämäntapaisia tarinoita (ei omani): Ensimmäinen akvaarioni oli 40 litranen ja siellä oli 3kultakalaa, miljoonittain miljoonakaloja, tiikeribarbeja ,partamonni ja 2 jotain monnia. Vettä vaihdettiin silloin kun muistettiin, eikä pH:sta sun muista ollut tietoakaan. Sisustuksena akvassa oli yksi laiva. Kuitenkaan kalat eivät kuolleet.

Joskus tarina jatkuu näin:
Sitten kuulin miten akvaariota oikeasti pitäisi hoitaa. Siinä meni koko akvaario uusiksi
=ostettiin hieman suurempi allas, sinne oikea kalasto, katsottiin ph:t ja lämpötila, sisustettiin runsaalla kasvistolla ja vedenvaihdot tehtiin viikottain. Sitten kaloja alkoi kuolla hämärästi, eikä ollut mitään hajua mistä syystä. Myös kummallisia leviä alkoi ilmestyä.

Tuollaisia tarinoita olen siis kuullut PALJON! Mitä se johtuu? Enkä nyt tarkoita että akvaariota pitäisi hoitaa niin kuin tarina ykkösessä, vaan mietin vain että meneeköhän nykyään akvaarion hoito jo vähän yli? Ainahan ne kalat stressaantuu kun vettä vaihdetaan sun muuta. Ja itse hoidan akvaariotani niin kuin nykyään neuvotaan. Kertokaahan mielipiteitä!

[Jussi70]

Enkä nyt tarkoita että akvaariota pitäisi hoitaa niin kuin tarina ykkösessä, vaan mietin vain että meneeköhän nykyään akvaarion hoito jo vähän yli? Ainahan ne kalat stressaantuu kun vettä vaihdetaan sun muuta. Ja itse hoidan akvaariotani niin kuin nykyään neuvotaan. Kertokaahan mielipiteitä!

Ennen kaikki oli paljon helpompaa monessa muussakin asiassa.

Vesitestit, vedenparannusaineet, lannoitteet, valaistus yms ovat iso osa koko bisneksestä ja sellainen osa jota ei käytännössä edes ollut 70-80-luvuilla. Siitä voidaan olla montaa mieltä onko tarve ollut olemassa vai onko se luotu tarve.

Vastaava ilmiöhän on nähtävissä monessa muussakin asiassa... ei 80-luvulla tarvittu askel- ja sykemittaria päivittäisellä kuntolenkillä eikä tarvinnut juoda palautumisjuomia vaan vedellä ja vichyllä palautui mainiosti... ja kunto ja terveys olivat yhtä hyviä/huonoja kuin nytkin. Koirienkaan hampaista ei 70-80-luvulla huolehdittu hammaskiveä poistavilla koirankekseillä vaan niiden hampaat pysyivät hyvässä kunnossa luita järsimällä.

Lemmikkieläin bisnestä ja kuntoilubisnestä katsellessa tulee välillä mieleen että kuinka kauas luonnosta ihminen voi vieraantua...

[Liinanen]

Kalat tottuvat tiheisiin vedenvaihtoihin, eivätkä stressaa. Ennenvanhaan kun vettä vaihdettiin harvoin niin silloin ne vasta stressasivatkin. Varsinkin kun vedenlaatu muuttui radikaalisti.

[akva76]

Kyllähän ennenvanhaankin kuoli kaloja mutta sitä ei niin huomannut niiden miljoonan muun kalan vuoksi. Kalamäärät akvaariossa ovat nykyään yleensä pienemmät ja kalojen oikeasta eliniästä tiedetään enemän niin kalojen kuolemiin kiinnitetään erilailla huomiota. Näin ainakin meillä...

[Lapinakka]

Minun akvaarion hoito on pelkistettynä seuraavanlainen:

Altaassani on mattosuodatin ja kierteisillä varustettu hieno hiekka.
( lue: ei tarvitse puhdistaa suodatinta eikä pohjaa)

Vaihdan vettä viikoittain noin reilut puolet kerrallaan.
Letkusta viemäriin ja suoraan hanasta letkulla altaaseen.
En käytä vedenparannusaineita.
Vedenvaihdon yhteydessä puhdistan vanhalla pankkikortilla tms. laseista levät.
Huonoja kasvin osia otan pois aina kun niitä on.

pH:n tarkistan ajoittain, en joka veden vaihdon yhteydessä.

Tuossapa se sitten on.

[Fisumamma]

Turska2, mun mielestä ykköshoito meni näin: kalat olivat lyhytikäisiä ja pidettiin itsestään selvänä että niitä käydään ostamassa uusia vähän väliä... mikäpä sen hauskempaa. Samoin kasvit, kaupasta sai uusia, hienoja vanhojen, näivettyneiden tilalle. Toiset tyytyivät jaavansaniaiseen.

[aquamarina]

Meillä eli kalat pitkään 80- luvun ohjeilla, vanhin 9 -vuotiaaksi, äiti myrkytti sen kloriitilla (kivissä levää eli desinfio ne, valopää ! ). Miljoonakalatkin eli neljä vuotiaaksi, vaikka alunperin oli kolme urosta yksi naaras, poikasi tuli ja meni. Itse epäilen sen ajan suolan lisäystä (merisuolaa makeaan veteen) osaksi onnistumista, käytetäänhän suolakylpyjä vieläkin hoitona, eli ehkäisikö se tauteja ja pöpöjä ?

[Jussi70]

Ehkäpä nykysuuntauksen tavoite saada kaloille aikaan "luonnonmukaiset" olosuhteet ei loppujen lopuksi saa aikaan yhtään sen luonnonmukaisempia olosuhteita kuin mitä 70-80-luvuilla saatiin vahingossa aikaan onnellisen tietämättöminä.

Luonnolliset olosuhteet ei kuitenkaan synny millään ilveellä tai opilla lasilaatikkoon... kala on kotonaan järvessä, joessa, purossa, meressä jne... sen luonnollista elinympäristöä ei voi toisintaa äärelliseen lasikippoon.

Eläinten näennäeinen hyvinvointi ja viihtyminen ei ole kovinkaan hyvä mittari. Eläin ja ihminen eivät millään tasolla koe maailmaa samalla tavalla... esimerkiksi väärä elinympäristö saattaa pistää otukset poikimaan tolkuttomasti vain koska luonnossa vastaava tilanne vaatisi julmetonta poikimista jotta kanta säilyisi.

[aquamarina]

Joo tuota poikimista en minäkään pidä minään hyvinvoinnin merkkinä. Nälkämaissaki on lapsia, jotka kuolee sitten nälkään, aivan tolkuttomia määriä, vaikka ei ruokaa eikä vettä ole.
Mutta kyllä luonnontilaa on akvaarioon mahdoton saada, esim. sade- ja kuivakausi, tuskin kukaan jättää altaaseensa pohjalle pientä lammikkoa kuivalla kaudella, ja toisaalta sadekaudella pitäis suoraan suihkusta laskea vettä altaaseen viikkoja, ja toisesta päästä laskea pois ettei tulvi yli.

[wantukka]

Omakohtaisia kokemuksiani lyhyesti:
En voi olla vettä vaihtamatta yhtään päivää yli viikon (leviä ilmestyy heti), kiljupönttökin pitää olla kokoajan toiminnassa, muuten kasvit näyttävät törkeille.
En tulisi siis toimeen ollenkaan enään noilla 90 luvunkaan ohjeilla, millä ensimmäistä 40 litrasta akvaariotani hoidin.

[Tittis]

Onhan tuo vedenvaihtokin aikalailla kimpasa kalamäärän kanssa. Jos altaassa ei ole kun parvi pieniä kaloja ja partis ja litroja vaikkapa 200, en lähtisi vaihtamaan 50% vedestä joka viikko.

Tällä hetkellä vedenvaihto ei ole meillä mitenkään tarkasti aikataulutettu. Nyt kun on ollut helteitä, olen aina kastellut akvaarion vedellä kukat(joka pv siis) ja tällöin vaihtuu 10-15l. vettä per päivä, kerran viikossa 1tai2/5 tai vähän enemmän erillisenä vaihtona, sellasena päivänä kun huvittaa läträtä. Eli yleensä vaikka joka päivä

Riippuu mysö aika paljon että möyrinkö kasveja tm. jolloin vettä tulee lotrattua enemmän irtoavien kasvihatuloiden sun muiden takia. Vedenparannusainetta en laita.

[-MursuMarsu-]

Tätä olen itsekkin ihmetellyt että miksi silloin aiemmin kun minulla nappulana oli ensimmäinen "oikea" akvaario jossa oli suodattimet ynm.asianmukaiset vermeet niin kalat voi hyvin ilman kaiken maailman testejä ja aineita.

Nyt sitten kun olen örveltänyt testejen ynm. systeemejen kanssa ja olen tehnyt niinkuin asiantuntijat neuvovat niin kylläpä noita kaloja on kuollut ja aina pitää vahdata ja stressata että mikäköhän nyt mättää pöntössä!

Monesti on nykyään tullut mieleen että koko akvaario harrastuksen voisi kantaa kartanolle...

..tällänen päivä taas...masentaa kun olisi ison altaan puhdistus edessä eikä millään viitsisi aloitaa...

[Tittis]

..tällänen päivä taas...masentaa kun olisi ison altaan puhdistus edessä eikä millään viitsisi aloitaa...

Hoida putsimiset pikkuhiljaa Kukas käskee että vedenvaihto pitää tehdä yhdellä rysäyksellä. Voithan vaihtaa useammin ja pienempiä määriä.

[joannak]

Mulla oli joskus aikoinaan taistelukala uros, Ilmari. Ilmari asui n. 5l muovipurkissa, seuranaan yksi muovikasvi. Ilmarin purkkeineen ja kasveineen ostin eläinkaupasta, myyjän suosituksesta . Veden vaihdoin kerran viikossa ja samalla pesin hiekan. Matkustipa Ilmari kerran kesässä mökillekkin reilu 500km lasipurkissa, ihmettelin vaan kun muuttui valkoiseksi, mutta punainen väri palasi kuitenkin reissun jälkeen takaisin. Mökillä Ilmarin pöntössä oli välillä järvivettä, välillä lähdevettä. Näin jälkeenpäin kuulostaa todella järkyttävälle . Ilmari kuitenkin pysyi hengissä yli 2 vuotta.

Vajaa 10 vuotta sitten mulla oli myös hoidossa siskoni 100l akvaario, olisko ollut mulla jotain 1-2 vuotta. Siskoni miehensä kanssa kyllä hoiti kaikki niinkuin pitää, mutta akvan tultua mulle oli vähän niin ja näin. En tiennyt mistään mitään, siskon ohjeiden mukaan mittasin välillä nitriittiä, ja osittaisen vedenvaihdon tein kerran kuussa, ja silloin laitoin vedenparannusainetta. Eli tein vaan sen mitä suurinpiirtein oli pakollista. Akvaario kuitenkin pysyi hyvässä kunnossa, ei levää tms, kalat näytti voivan hyvin jne. Nyt samainen purkki on mulla tuolla kypsymässä

[7330]

Olen tullut siihen tulokseen, että ennen kalat elivät niissä enemmän tai vähemmän järkyttävissä oloissa, koska akvaarioliikkeistä myytiin sellaisia lajeja, joiden oli todettu "pysyvän hengissä". Toisin sanoen siis kestävän nitriittiä ja suuria nitraattimääriä muita lajeja paremmin. Samoja kaloja suositellaan vieläkin monessa liikkeessä altaaseen kuin altaaseen: lehtikaloja, mustatetroja, tulipyrstöjä, partamonneja, kuparimonnisia. Ja tietysti platyja ja miljoonakaloja, jotka vielä parikymmentä vuotta sitten kai olivatkin kestäviä.

En sitten tiedä, olenko päätellyt oikein.

Joka tapauksessa, omat kokemukseni akvaarion alkuajoista olivat synkemmät. Oli pilkkutautia, selittämättömiä kalakuolemia, levää... Eikä mitään niistä pidetty mitenkään ihmeellisenä. Jos joku kala eli yli pari vuotta, todettiin, että sehän kauan pysyi hengissä. Yllättävää kyllä, osa tuon ajan kaloista tosiaan pysyi elossa ja elää edelleen. Juovaokamonni, pari korumonnista, jokunen punapäätetra ja luultavasti pari nuolimonniakin ovat vielä elossa amatöörin ajoilta. Platyt, miekkapyrstöt, miljoonakalat, rihmakalat ja aasianmutakala ovat sen sijaan kuolleet aikaa sitten.

[lennu]

Kun aloitin akvaarioharrastuksen, niin huomasin, että omasta aktiivisuudesta on kiinni se, kuinka paljon saa tietoa harrastuksesta ja kaikesta tärkeästä. Sitä vaan ihmettelin, että monessa paikassa kerrottiin/kirjoitettiin, että esim platyt ovat aloittelijoille sopivia "helppoja" kaloja. Minäkin sitten niitä tietenkin hankin ja käytäntö sitten opetti, etteivät ne olleetkaan niin "helppoja" kuin väitettiin.

Tuosta menestyksellisestä akvaarioharrastuksesta olen sitä mieltä, että aivan kuten mikä muu eläin tahansa, kalat tarvitsevat puhtaat olosuhteet ja kunnon ruokaa, niin niillä pääsee jo pitkälle.