Pari kuvaa kiekoista

[Morpho]

Teillä monilla on sen verran upeita luonnonkiekkoja ja muuta, ettei varmaan tavalliset siniturkoosit paljoa kiinnosta mutta itse ihastuin niihin kyllä totaalisesti. Nuo on kaikki yhtä lukuunottamatta (blue diamond) niitä ja ne on kyllä äärettämän kauniita. Ja se mistä myös pidän, on se että niiden pystyraidoitus näkyy. Täytyypä laittaa kuva tuosta meidän räyhäpariskunnasta.

Itselläni on ollut lähimain saman näköisiä Watleyn turkooseja ja Ganin High Blue kiekkoja ja olen samaa mieltä että siniturkoosit kiekot ovat yksinkertaisesti kaikkein kauneimpia jalostetuista kiekoista, eikä niiden ominaisuuksia tai ulkonäköä ole pilattu erikoisuuden tavoittelun kustannuksella. Ne ovat klassikkoja joiden loistoa eivät hetken viliitykset kiekkomarkkinoilla pysty himmentämään.

Kalojasi ei voi hillitä kuin eroittamalla ne toisistaan, mutta haluatkohan tehdä sitä niille.

[Paavo2006]

Kalojasi ei voi hillitä kuin eroittamalla ne toisistaan, mutta haluatkohan tehdä sitä niille.

No, enpä oikein...Täytyy vaan huolehtia monipuolisesta ruokinnasta ja antaa sitä riittävästi, jotta kasvavat pöhköilystään huolimatta. On ne ainakin näiden kahden kuukauden aikana mitä ovat meillä olleet, kasvaneet selvästi, toivotaan että sama tahti jatkuu.

[Maria L-A]

Aivan upeita kiekkoja kaikilla Saa nähdä miten oman kiekkokuumeen kanssa käy, paheneeko niin että on hankittava lääkettä vai pärjääkö sivusta seuraajana

[Paavo2006]

Sattuivat kaikki kolme samaan aikaan samoille kulmille ja sain paremman kuvan. Loput viisi ovat siis vielä karanteenissa mutta yhtä komeita niistä tulee.Tuo yksi, jolla päässä näkyvissä selkeä tumma raita, on hieman pienempi kun nuo kaksi...

[Modifier]

Hyvän näköisiä kiekkoja kyllä. Olisiko koko altaasta kuvaa jossain näkysällä ?

[Paavo2006]

Hyvän näköisiä kiekkoja kyllä. Olisiko koko altaasta kuvaa jossain näkysällä ?

Huh, ei kahtaa laittaa...jotkut kasvit meinaan hieman kärsi helteestä ja joitain karsin ja siirtelin, ei näytä erityisen hyvältä. Mutta ehkä sitten kun karanteeniporukka on siirtynyt tuonne niin voisi kehdata..

[Paavo2006]

No tässä tämä kuva nyt kuitenkin on... Se ei oikein ole vielä täydessä runsaudessaan kun olen sieltä välillä karsinut kaikki nopeakasvuiset kasvit pois, sitten taas laittanut uudelleen jne. Ja sitäpaitsi nyt nuo alkavat vasta toipumaan ja kasvamaan kunnolla niiden helteiden jälkeen...Kymmenestä Blyxa jabonicasta jäi jäljelle kaksi, B. aubertii on menettänyt itsestään kolmasosan (mutta toipunut upeasti)...Mutta tuollainen, runsautta odotellessa. Kiekot näkyvät olevan tuolla lumpeen lehtien alla, yleensä eivät todellakaan piilottele mutta vaihdoin juuri veden ja mylläsin siellä aika paljon... Laitan uuden kun sinne siirtyy parin viikon sisällä loputkin siniturkoosit.

[jorge13]

Kuvatus yhdestä n. 3 kk ikäisestä siniturkoosipoikasesta. Toinen kuva yhdestä villistä.

[lem]

Miten tänne saa lisattu kuvia?
Olis muutama kuva 2 viikko vanhoista poikasista
http://foorum.akvarist.ee/album_persona ... er_id=4115
Siinä näkis muutama kuva mun asukkaista.

[RoopeB]

Hetki sitten kotitui karanteenista 5kpl uusia kiekkoja parveen. Kuvassa uusilla vielä raidat päällä.



Yksi kaloista telonut otsansa johonkin, pitäisikö kala siirtää takaisin karanteeniin vai olisiko esim. metyleenin annostelu veteen järkeävää?

[Paavo2006]

Ihan kun olis mun kalat ja mun viesti! Mullakin siirtyi äkkisilteen katsottuna juuri samanlaisia kiekkoja 5 kpl karanteenista, tosin pari viikkoa sitten. Mun on siniturkooseja, onko nuo?

Laita intianmantelipuun lehtiä tai rouhepusseja! Ne hoitavat ihon rikkeymiä ja estävät bakteeri- ja hometartuntoja. Mulla on ollut kanssa ärhäköiden yksilöiden takia osalla kyljet tosi pahasti rikkoontuneet mutta intianmantelipuun lehtipouhepusseilla ne on parantuneet tosi hyvin.

[RoopeB]

Mun on siniturkooseja, onko nuo?

Laita intianmantelipuun lehtiä tai rouhepusseja!

Ihan täyttä varmuutta ei näistä ole, mutta "sinikiekkoina" ostettu (S.haraldi). Luultavasti perimässä on jotain muutakin ja osa parvesta on selkeästi ruskeampia ja kuvioiltaan erilaisia, vaiko jokin alalji tms? Aivan selkeästi näillä kuitenkin raidat ovat herkemmin esillä, kuin parven muilla kaloilla.

Tässä hieman lisää kuvia, olisiko näistä apua tunnistamiseen.

Kala1:


Kala2: Tällä on evissä kai jonkinlaista kasvuhäiriötä. Samoin näkyy tuossa otsassa se ruhje, jonka sai hetki sitten.


Kala3:


Kala4:


Kala5:


Tässä vertailun vuoksi "vanhasta" parvesta. Värit ovat samat, mutta kuvio erilainen. Tämä on se kutuparven oletettu uros, joka ei koskaan kuitenkaan saanut kuoriutunutta poikuetta aikaiseksi.


Pitääkin kokeilla noita mantelipuun lehtiä. Eikös kotimaiset kuusenkerkot olleet näille vastine?

[Paavo2006]

Tammenlehtiä käytetään vastaavasti myös mutta en tiedä onko niillä vastaavasti yhtä hyvää ihoa hoitavaa hyötyä..voi olla, että onkin.

Jännä juttu miten samanlaisia ovat kun nuo siniturkoosit. Ei se siniturkoosi sitten niin hirveän äärijalostettu ole, kai.

[RoopeB]

Tammenlehtiä käytetään vastaavasti myös mutta en tiedä onko niillä vastaavasti yhtä hyvää ihoa hoitavaa hyötyä..voi olla, että onkin.

Jännä juttu miten samanlaisia ovat kun nuo siniturkoosit. Ei se siniturkoosi sitten niin hirveän äärijalostettu ole, kai.

En näitä kauhean "puhtaina" pidä, ehkä nämäkin ovat siniturkooseja?

[Morpho]

Tammen lehdet ja lepän "kävyt" ovat sopivia akvaarioon älkää käyttäkö havupuiden osia tai käpyjä...

[RoopeB]

Tammen lehdet ja lepän "kävyt" ovat sopivia akvaarioon älkää käyttäkö havupuiden osia tai käpyjä...

Tästä varmasti on ollut kirjoituksia ja selvityksiä, mutta voisiko joku lyhykäisesti selvittää (tai antaa linkkejä luettavaksi) kuinka tammen- ja mantelipuun lehdet sekä lepän kävyt vaikuttavat veteen ollen hyödyllisiä kiekoille?

[juhani]

älkää käyttäkö havupuiden osia

Minulla on ollut akvaariossa suuri männyn kanto nyt n. 10 vuotta enkä ole siitä kyllä mitään haittaa kaloille nähnyt olevan missään vaiheessa.

[Lapinakka]

älkää käyttäkö havupuiden osia

Minulla on ollut akvaariossa suuri männyn kanto nyt n. 10 vuotta enkä ole siitä kyllä mitään haittaa kaloille nähnyt olevan missään vaiheessa.

Niin, havupuissa on niitä terpeenejä. Erityisesti pihkaisissa puissa on runsaasti terpeenejä, samaten hartsihappoja.
Terpeenejä on monenlaisia, havupuut sisältävät lähinnä mono-, sesqui- ja diterpeenejä.

Terpeenejä on jalostettu moneen lähtöön.
On torjunta-aineina, nukutusaineina, insektisidinä, antibakteerina ym. ym.

Ihan köykäisesta aineesta ei ole kyse.

Mäntytärpätin pääkomponentti, α -pineeni, on myöskin terpeeni. Haihtuva toki, mutta en tiedä kauanko kestää haihtua.
Varmaan tuossa kymmenessä vuodessa kun olet sitä kantoa akvassasi liottanut ei siinä enää ole mitään liukenevaa/haihtuvaa jäljellä.

Kyllähän monilla on mäntyjä sun muita altaissaan, eikä kaloille ole mitään tullut.
Mikäli on kyseessä kovin herkkä laji, miksi ottaa riski?

[juhani]

En tiedä terpeeneistä tuon taivaallista, mutta piti alkaa vähän tutkimaan asiaa, koska maalaisjärjellä ajateltuna Suomen järvissä ei uiskentelisi yhtäkään kalaa eikä olisi varmaan muutakaa elämää, jos nämä nyt niin haitallisia aineita oikeasti olisivat. Ja todennäköisesti havupuun polttaminen olisi erityisen haitallista, näin ainakin kuvittelisin. Mutta netistähän löytyy kaikkea kivaa esim. tämä artikkeli: http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja100.pdf

Jutun mukaan, sen mitä siitä nyt ymmärsin, terpeenit ovat lähinnä hyvin terveysvaikutteinen ryhmä ja niitä esiintyy monissa maustekasveissa ja näitä on myös pyritty jalostamaan nimenomaan terpeenipitoisuuden nostamiseksi. "Toisaalta kaikkien tyräkkikasvien diperteenit ovat kaikille nisäkkäille, ihminen mukaanlukien, ihoa ärsyttäviä ja myrkylllisiä yhdisteitä". Havupuut eivät nykytietämyksen mukaan kuulu tyräkkikasveihin. Jutussa sanotaan myös että "Terpeeneihin kuuluvat myös sellaiset yhdisteet kuin E- ja K-vitamiini sekä ubikinoni". Eli eivät terpeenit kauheita myrkkyjä voi olla.

Onko joku todistettavasti jossain muualla kuin AW:ssä todennut, että havupuu olisi jotenkin haitallista kaloille tai vesielilöille? Onko jollakin edes varmaa omakohtaista kokemusta havupuun haitallisuudesta akvaariossa?

Uskoisin myös, että useimmiten akvaarioihin laitetaan luonnosta/järvien rannoilta löytyneitä ajan patinoimia juurakoita yms. En kyllä voi uskoa, että niissä mitään nimenomaan havupuihin liittyvää pientäkään myrkkyvaaraa voi olla.

[Paavo2006]

Voi ei, nyt on sitten keskenkasvuisilla munat suodattimen imuputkessa ja niitä vartioidaan. Siinä oli toinen pariskunnasta tiukasti tuijottelemassa munia tänään kuudelta kun heräsin töihin. Ei auta muu kun tuhota ne, vettä on melkeinpä pakko vaihtaa tänään ja ne menee siinä kun ovat aika ylhäällä putkessa...kaippa ne tuhoutuisivat joka tapauksessa kun ovat ensimmäiset.

[lem]

Nelja viikkoa vanhat kahten eri parin poikaset. Üks pappa vieläkin samassa akvassa poikasten kanssa. Mammalla ei kestänut hermot kun nostin toisen parin 30-40 poikasta lisä saman akvan. Mamma on alimaisen kuvan etumainen pienempi kiekko.

Kaks viikko vanhat 8kpl ja uusi putkessa

Väliaikanen, mihin joutuin siirtämän osa kiekkoja.

[Lapinakka]

En tiedä terpeeneistä tuon taivaallista, mutta piti alkaa vähän tutkimaan asiaa, koska maalaisjärjellä ajateltuna Suomen järvissä ei uiskentelisi yhtäkään kalaa eikä olisi varmaan muutakaa elämää, jos nämä nyt niin haitallisia aineita oikeasti olisivat. Ja todennäköisesti havupuun polttaminen olisi erityisen haitallista, näin ainakin kuvittelisin. Mutta netistähän löytyy kaikkea kivaa esim. tämä artikkeli: http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja100.pdf

Jutun mukaan, sen mitä siitä nyt ymmärsin, terpeenit ovat lähinnä hyvin terveysvaikutteinen ryhmä ja niitä esiintyy monissa maustekasveissa ja näitä on myös pyritty jalostamaan nimenomaan terpeenipitoisuuden nostamiseksi. "Toisaalta kaikkien tyräkkikasvien diperteenit ovat kaikille nisäkkäille, ihminen mukaanlukien, ihoa ärsyttäviä ja myrkylllisiä yhdisteitä". Havupuut eivät nykytietämyksen mukaan kuulu tyräkkikasveihin. Jutussa sanotaan myös että "Terpeeneihin kuuluvat myös sellaiset yhdisteet kuin E- ja K-vitamiini sekä ubikinoni". Eli eivät terpeenit kauheita myrkkyjä voi olla.

Onko joku todistettavasti jossain muualla kuin AW:ssä todennut, että havupuu olisi jotenkin haitallista kaloille tai vesielilöille? Onko jollakin edes varmaa omakohtaista kokemusta havupuun haitallisuudesta akvaariossa?

Uskoisin myös, että useimmiten akvaarioihin laitetaan luonnosta/järvien rannoilta löytyneitä ajan patinoimia juurakoita yms. En kyllä voi uskoa, että niissä mitään nimenomaan havupuihin liittyvää pientäkään myrkkyvaaraa voi olla.

Menee nyt valitettavan ot:ksi, mutta kun on ryhdytty, niin jatketaan sitten.
Juu, kyllä terpeeneissä on monenmoisia aineita, on terveysvaikutteisia ja on sitten noita huonompiakin. Harstihapoistakin kerrotaan vaikka mitä ihanaa, pihkavoiteet parantaa painehaavoja, mutta että kaikki, mitkä soveltuvat nisäkkäille eivät välttämättä ole soveliaita vesieliöille. Pihkavoiteen soveliaisuudesta minulla ei ole mitään hajua. Kunhan moisen artikkelin lukaisin.

Muistini sopukoista nyt helposti tuon mäntytärpätin pengoin ja joitain muutakin, sen verran on kemiaa ja ympäristötieteitä tullut opiskeltua, mutta löytyy toki netistäkin ja paljon.

Lukaisepas Juhani tuo artikkeli

http://aem.asm.org/cgi/reprint/40/5/959.pdf

Sieltä on poimittu tämä lause:
"Terpenes are known to be toxic to fish (9), humans (4), insects (11), and microbes (10)."

[Lapinakka]

Ihan yksinkertaisimman googletuksen kautta löytyy seuraavaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pineeni

Missä taas on poimittavissa seuraavat lauseet:

Pineenistä on kaksi rakenneisomeeriä, jotka ovat α-pineeni ja β-pineeni.
Pineeni (C10H16) on bisyklinen terpeeni, joka on tärpätin pääkomponentti.
Pineeniä tavataan erityisesti mäntyjen pihkassa, mutta ne ovat tärkeitä komponentteja myös muissa kasveissa.
Pineeni on myrkyllistä vesieliöille.

Kalat taitavat olla vesieliöitä...

Myös Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian cumun ja laudaturin kurssikirjassa: Fessenden & Fessenden Organic Chemistry, 4. painos tosin, α-pineeni mainitaan ja nimenomaan männyissä olevana terpeeninä.
Tämä kirja löytyy ihan hyllystä, liekö sillä sitten vakuuttavuuden kanssa mitään tekemistä....

[juhani]

Tuo artikkeli, johon laitoit linkin, kertoi siis siitä, että jollekin perhosentoukalle oli syötetty havunneulasia, jonka seurauksena suolen bakteerikanta oli vähentynyt. Mutta en nyt kuitenkaan ymmärtänyt että oliko se hyvä vai huono asia, koska toukka syö niitä neulasia joka tapauksessa. Ilmeisesti oli siis vain tutkittu, mitä terpeeneille perhosen ruuansulatuksessa tapahtuu ja mitä tapahtuu suolen bakteerikannalle. Se viite mikä oli siihen kalaan liittyvään juttuun (vuodelta 1976), ei ainakaan otsikon perusteella antanut mitään osviittaa terpeenien haitallisuudesta.

Tuossa aikaisemmin linkatussa suomenkielisessäkin jutussa todetaan, että "erityisesti seskvi- ja monoterpeenit kuljetetaan pois soluista, koska konsentroituneina ne voivat olla itse solulle myrkyllisiä. Tämän takia ne varastoidaan usein lehden pinnalla oleviin rakkuloihin tai solukarvoihin". Siksi varmaan tuossa perhoskokeessakin oli syötetty juuri neulasia, että niissä on terpeenipitoisuus korkea. Terpeeneitä tosiaan näkyy olevan moneen lähtöön, ainakin yli 25000 erilaista rakennetta.

Mutta edelleen tuntuu varsin kummalliselta, että jos ne tosiaan ovat kovin myrkyllisiä yhdisteitä, että miten Suomen järvissä voi olla enää elämää. Järvenrannat ovat täynnä havumetsiä, neulasia putoilee ja puita kaatuilee järviin jatkuvasti. Puuta on uitettu järvissä ja joissa viimeisen sadan vuoden aikana melkoisia määriä ja pihkaista tukkipuuta on uponnut järvien pohjiin uittoreittien varsille. Ei mistään rajusta myrkystä voi olla kyse, muuten kuin vasta sitten kun sitä aletaan kemiallisesti konsentroimaan.

Minun johtopäätelmä terpeeneistä on, että se on kemiallinen aineryhmä, jossa on hyviksii ja pahiksii. Mutta ne pahikset eivät ole ainakaan niin pahoja, että epäilyttäisivät hetkenkään vertaa minua laittamasta järven rannasta tai suon reunasta löytämää männynjuurta akvaariooni. Eräs tuttavani laittoi kuoritun, talven yli järvessä lionneen katajan lippulehtikala-akvaarioon. Upea somistus, mutta kaikien kukkuraksi lippulehtikalat kutivat katajan rungolle ja saivat eläviä poikasia.

[juhani]

Ihan yksinkertaisimman googletuksen kautta löytyy seuraavaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pineeni

Missä taas on poimittavissa seuraavat lauseet:

Pineenistä on kaksi rakenneisomeeriä, jotka ovat α-pineeni ja β-pineeni.
Pineeni (C10H16) on bisyklinen terpeeni, joka on tärpätin pääkomponentti.
Pineeniä tavataan erityisesti mäntyjen pihkassa, mutta ne ovat tärkeitä komponentteja myös muissa kasveissa.
Pineeni on myrkyllistä vesieliöille.

Kalat taitavat olla vesieliöitä...

Myös Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian cumun ja laudaturin kurssikirjassa: Fessenden & Fessenden Organic Chemistry, 4. painos tosin, α-pineeni mainitaan ja nimenomaan männyissä olevana terpeeninä.
Tämä kirja löytyy ihan hyllystä, liekö sillä sitten vakuuttavuuden kanssa mitään tekemistä....

Oleellistahan tässä on se, että missä konsentraatiossa pineeni tai mikä tahansa muu aine muuttuuu myrkylliseksi. Myös me ihmiset syömme ja juomme monia aineita, jotka varmasti olisivat myrkyllisiä, jos riittävän suuria pitoisuuksia käyttäisi, mutta toisaalta pienissä pitoisuuksissa nämä ovat tai voivat olla hyödyllisiä. Tärpättiä eikä sitä sisältäviä aineita saa kaataa viemäriin eikä käsittääkseni suositella poltettavan, mutta ei ole olemassa mitään rajoituksia pihkaisen puun polttamiselle.