Vedenvaihdoista

[piia]

Keskustelimme tässä vedenvaihdon yhteydessä tänään mieheni kanssa, siitä miten nopeasti vedenvaihtokäytännöt tuntuvat muuttuvan.

Vaihdamme itse viikoittain puolet 128l akvaariomme vedestä, se on varsin kohtuullinen työmäärä ja akvaario kukoistaa. Tätä palstaa lukiessa monesti suositellaan jopa 75% vedenvaihtoja viikottain, jotkut vaihtavat jopa kaksi kertaa viikossa vettä. Esim. Markku Varjon akvaario-oppaassa suositellaan 1/3 vedenvaihtoa kerran kahdessa viikossa, riittävän usein, jotta vedenlaatu ei vaihtele liikaa.

Oma kokemuksemme on kuitenkin hieman ristiriitainen. Vedenvaihto stressaa kaloja, ne pakenevat paniikissa lapon tieltä, vaikka varovasti yrittäisikin pohjaa puhdistella. Nyt, kahta tuntia myöhemmin tetrat ovat vieläkin kalpeina nurkassa eivätkä uskalla tulla syömään. Esimerkiksi lämpötilan kanssa saa olla tarkkana, jottei tule muutamassa minuutissa muuttaneeksi koko pöntön lämpötilaa parilla asteella. Ei kai voi puhua tasaisista olosuhteista akvaariossa, noinkin suuria vedenvaihtoja tekee, kuin 75%.

Siispä haluaisin kuulla mielipiteitä tähän liittyen. Täysin tuoretta vettä ei akvaario-olosuhteisiin kai voi koskaan saada, ellei sitten pidä kellarissaan jättitankkia josta vaihtaa vettä jatkuvasti.

[Ankku123]

Omat kalani ovat turhankin tuttavallisia, aina saa olla pelkäämässä etteivät varsinkaan poikaset mene letkuun mukana. Aikuisetkin pyörivät koko ajan siinä vieressä ja yrittävät olla mahdollisimman lähellä tapahtumaa. Onko eri lajeissa sitten arempia ja rohkeampia vai mistä moinen voisi johtua

[VilleJ]

En pöyhi pohjaa, kun on hiekkapohja Letku roikkuu altaassa ja toisesta päästä viemäriin. Samalla saatan (vähintään kerran kahdessa viikossa) parturoida kasveja ja yleensä vähän raaemmalla kädellä. Kalat eivät mene kalpeiksi, mutta piilottevat tietysti, kun joku hirmu häärää saksien kanssa ja pusikoita katoaa taivaaseen samalla kun vedenpinta laskee.

Kun about 50% on kadonnut vedestä, letku kiinni suihkuun ja hana päälle. Akvaario täyttyy ja se on siinä. Kalat puiskentelevat normaalisti eikä mitään kummallista ole tapahtunut. Monniset saattavat innostua sen sijaan kutemaan. Lehtikalat on välillä vähän pallo hukassa, kun kasvisryteikkö katosi jonnekin.

Jos vesi on sinällään ihan ok akvaarioon, voi noita vedenvaihtoja tehdä vaikka päivittäin. Parempana se vesi pysyy, jos useammin vettä vaihdetaan.

Esim. Markku Varjon akvaario-oppaassa suositellaan 1/3 vedenvaihtoa kerran kahdessa viikossa, riittävän usein, jotta vedenlaatu ei vaihtele liikaa.

Ja joskus muinnoin ei vettä vaihdettu juuri ollenkaan, lisättiin vain haihtuneen tilalle tai sitten kuurattiin koko akvaario muutaman kerran vuodessa. Ei hyvä...

[Emmi]

Piian mainitsemaa lämmönvaihtelua olen minäkin miettinyt.

Itse hoidan vedenvaihdot "ämpärisirkus"-tyylillä ja samalla tarkkailen veden lämpötilaa. Jos uusi vesi tulisi suoraan vessasta/kylppäristä letkun kautta, saattaisi akvaarion lämpötila vaihdella enemmänkin kuin muutaman asteen. Meillä nimittäin keittiön hanan käyttö muuttaa vessan/suihkun hanasta virtaavan veden jääkylmäksi. Miten siis käytännössä pitäisi noiden lämpötilojen kanssa pelata?

[sera1]

Minulla on käytössä ihan "ämpärisysteemit" ja uutta vettä ottaessa ämpäriin, katson lämpömittarilla, ettei vesi ole liian kylmää/kuumaa.

Sellaiset pari astetta kylmempää vettä olen laittanut tilalle. Ainakin tetrat innostuvat siitä kisailuun ja joskus kutupuuhiinkin.

Mutta paria astetta enempää en anna vedenlämmön heitellä tavallisesta.

[lincci]

Saattaa olla tottumiskysymyskin. Itse vaihdan reilusti vettä kerran viikossa, joskus useamminkin letkusysteemillä ja lämpötilan on oppinut jo kädellä koittamaan, ei siihen lämpömittaria enää tarvitse käyttää. Vanhat kalat eivät pelkää, vaikka "sukeltelisin" akvaariossa kasveja karsimassa. Toisessa akvassa on täysin uusi kalasto, monnisia ja kirsikkabarbeja. Nämä väistelevät minua kiitettävästi, mutta heti vedenvaihdon jälkeen kyllä ovat pirteitä ja uiskentelevat ympäriinsä. Uudet asukkaat ovat olleet minulla vasta kolmen vedenvaihdonajan, mutta uskon niidenkin tottuvan. Vähän sama juttu, kun muidenkin eläinten kanssa, että pikkuhiljaa totutellen "käsittelyyn".

[Tiitu]

Minusta näyttää, että Suomessa tuhlataan juomavettä tarpeettoman paljon tai sitten meillä pidetään aivan liikaa kaloja akvaariossa. Ilmiselvästi biologinen (=luonnonmukainen) suodatus ei ole meillä lainkaan hanskassa. Ulkomaisista artikkeleista päätellen riittää isohkossa akvaariossa 1/4-1/10 vaihto parin viikon välein. Jopa viikkojen-kuukausien vaihtoväliin on mahdollista päästä ilman, että pH, Kh, nitriitit ja nitraatit ovat koholla tai heilahtelevat lainkaan päinvastoin kuin tiheillä, isoilla vedenvaihdoilla ja huonolla (=nykyaikaisella!!!) suodatuksella tapahtuu. Ei järven tai kokonaisen joen vesi vaihdu puolittainkaan uuteen (sadeveteen) kerran viikossa, vaan vähitellen vesiarvojen muuttuessa harvoin voimakkaiden sateiden vaikutuksesta. Pienessä purkissa ongelmana on tietenkin se, ettei kalaa kohden ole vettä kuutioittain niinkuin luonnossa vaan vain litroittain. Se likaantuu nopeasti, ellei biologinen suodatus toimi. Silloin pitää vettä vaihtaa vähän kerrallaan ja mahdollisimman usein. Vedenvaihto kerran viikossa on vain jonkinlainen kompromissi, eikä mikään optimi! 50% viikossa on liioittelua, mutta jos se todella on tarpeen, on kaloja aivan varmasti liikaa kyseisessä purkissa.

Asiantuntevaa saksalaista tietoa akvaarion hoidosta:

http://www.deters-ing.de/Allgemeines/10Punkte.htm

[jarvij]

Oliskohan nämä ulkomaiset artikkelit taas jenkki- ja lontoo-artikkeleita.
Tuskin sentään ruotsalaisia tai saksalaisia tai edes ranskalaisia

Kyllä Suomessakin muutamilla jo alkaa olla biologisia suodattimia, mutta kun niidenkin lopputuotteena on mm. nitraatti.

Tehokkaan suodattimen kanssa on runsaasti kasveja sisältävässä akvaariossa, missä lisäksi on suhteellisen vähän kaloja, mahdollista päästä vedenvaihdoista eroon lähes kokonaan. Tosin sekä kalojen että kasvien suhteen on tehtävä tiettyjä valintoja, silllä kaikki kalat ja kasvit eivät sitä kestä.

Toisaalta mitä vedenvaihtumiseen luonnossa tulee, niin monissa joissa ja puroissa vesi vaihtuu sekunnista toiseen. Amazonissakin vedenkorkeusvaihtelut ovat jopa yli 10 metriä, eli kyllä vesi vaihtuu ja paljon.

Tottta sekin että valtaosa moderneista suodattimista ovat varsin tehottomia biologisesti. Pääosa biologisesta suodatuksesta tapahtuukin akvaarion pohjamateriaalissa. Suodatin on pelkästään mekaaninen ja sen päätehtävä on liikuttaa vettä (kalliilla rahalla).

Biologiselle suodattimelle on tyypillistä ettei:
1) sitä tarvitse vuosiin puhdistaa
2) se ei mene tukkoon
3) vedenkierto sen läpi on 2 - 10 cm/min

http://www.deters-ing.de/Allgemeines/10Punkte.htm

Jesh, suomennan tuonkin mattosivuilleni, koska eipä monikaan taida siitä selvää ottaa
Siinä on esillä tuo Altwasser, mutta kuten tuossa ylempänä totesin, se edellyttää tiettyjä reunaehtoja. Jos esimerkiksi pitää lasikirkkaasta, värittömästä vedestä, on vettä vaihdettava säännöllisesti, sillä muutoin bakteerien aineenvaihdunnan tuloksena muodostuu humus- ja fulvohappoja sekä muita orgaanisia yhdisteitä, jotka värjäävät vettä kellertäväksi ja ruskeaksi.

Monilla on myös niin runsaasti ylikansoitettuja akvaarioita, ja niin biologisesti tehottomat suodattimet, että vettä on pakko vaihtaa runsaasti, jotta kalat eivät stressaudu ja sairastu.

[Tiitu]

Tarkennus: Jos vettä vaihdetaan uuteen yhdellä pläjäyksellä yli 50% pitämättä huolta siitä, että uusi vesi on lämpötilaltaan ja ominaisuuksiltaan edes jokseenkin samankaltaista kuin jo akvaariossa oleva, saattavat herkimmät lajit voida huonosti vaihdon jälkeen tai jopa sairastua. (Kunnollinen bakteerikanta ja iso suodatuspinta-ala tosin pienentää tai jopa poistaa tämän ongelman.) Mutta kylmä vesi kannattaa liruttaa akvaarioon hitaasti. Parasta olisi päästä mahdollisimman lähelle hyvän järven tilannetta, jossa vesiarvot ovat vakaat ja vesi kokoajan kaloille hyvää - eikä niin, että viikon aikana vesi likaantuu rajusti ja sitten tehdään yhtä raju vedenvaihto.

[jarvij]

Jep, tässä lisää niitä reunaehtoja vedenvaihtoon, akvaariossa ei saa olla liikaa kaloja ettei se ylikuormitu.

[Tiitu]

Joo, kyllä minulle on jäänyt sellainen mielikuva että juuri jenkkisivuilla puhutaan paljon pidemmistä vaihtoväleistä kuin täällä. Tämä on vähän ristiriitainen juttu, koska toisaalta voi tosiaan olla kyse meitä huonommasta akvaarionhoidosta ja toisaalta taas paremmasta ottaen huomioon biologisen suodatuksen (mukaanlukien kasvit) ja kalaston koon. Monilla seuduilla on varmaan myös syytä säästää puhdasta juomavettä.

Vedenvaihtumisesta esimerkiksi Amazonissa ajattelen asiaa vähän eri tavalla: Se että vedenkorkeus vaihtelee paljon ja että virtaama on suurta ei ole rinnastettavissa vedenvaihtoon akvaariossa. Amazonissahan veden virtaus tekee sen, että akvaarion kokoisessa tilassa vaihtuu vettä jopa yli 100% sekunnissa - mutta tämä vesi ei ole "uutta" siinä mielessä missä kraanavesi tai puhdas sadevesi, vaan se on melkolailla edelleen samaa jokivettä.

[jarvij]

Kyllä se on uutta sadevettä, kun ajatellaan miten sademetsässä sadekaudella sataa.

[piia]

No niin, no riittäisikö meitin tapauksessa harvempi vedenvaihto (jos ajattelee niitä nurkissa piileksiviä kalaparkoja, työmäärä on kuten sanottu ihan ok vaikka vaihtaisi joka toinen päivä) kun on tosiaan se 128l ja siinä
-6 kirsikkabarbia
-perhoskirjoahvenpari
-5 täplämonnista
-4 piikkisilmää
-2 partista

Paljon kasveja, sorapohja, lt 26 astetta, ei nitriittiä ja nitraattiakin hyvin vähän (juuri ja juuri näkyy testissä).

Ja sitä myös ihmettelin kun katselin tuota toista threadia samasta aiheesta, että ovatko ne vedenparannusaineet ollenkaan tarpeenkaan, kun jengi esim. vaihtaa 1000-litraisiin vettä (sais nimittäin olla ihan hirveet määrät sitä parannusainetta) - vai riittääkö kaasujen poisto esim. lorottamalla vettä korkealta?

[jarvij]

Kuten monasti on todettu, pääkaupunkiseudulla ei tarvita vedenparannusainetta. Itse en ole lähes 60-vuoteen mitään sellaista käyttänyt, ja vaihdan viikottain 75% vettä, ja kalat tykkää

Lasken veden suoraan letkulla ohueksi kalvoksi vasten akvaarion takalasia. Lisäksi tulee Ciklidistien Tanganjikasuolaa, jossa on mm. monia kasveille tärkeitä hivenaineita.

[VilleJ]

... jenkkisivuilla puhutaan paljon pidemmistä vaihtoväleistä kuin täällä. Tämä on vähän ristiriitainen juttu, koska toisaalta voi tosiaan olla kyse meitä huonommasta akvaarionhoidosta ja toisaalta taas paremmasta ottaen huomioon biologisen suodatuksen (mukaanlukien kasvit) ja kalaston koon.

Se, miksi Jenkkilässä suhtautuvat aika nihkeesti vedenvaihtoihin, on veden huonolaatu. Monet joutuvat käyttämään laitteita, jotta vesi saataisiin akvaarioon sopivaksi yms.

Mitä netissä törmää jenkkeihin ja heidän akvaarioihinsa, on ne poikkeuksetta täynnä muovi-/silkkikasveja ja kaloja sekaisin erilaisita vesistä ja tupaten täynnä yms. Näkeehän samanlaisia kysymyksiä vaikkapa tälläkin palstalla, mutta ei samassa mitassa kuin jenkkien. He eivät edes näytä tuntevan käsitystä sentti/litra.

No niin, no riittäisikö meitin tapauksessa harvempi vedenvaihto

Vaihtaisin kerran viikossa jatkossakin, koska perhoskirjoahven on arka veden huononemiselle ja epäpuhtauksille. Tarvitsee "tuoretta" ja turvesuodatettua vettä pysyäkseen kunnossa. Turpeella vedestä saadaan juuri perhoselle sopivaa pehmeää ja hapanta.

[Behemot]

Mainostanpa taas omia vedenvaihtotapojani, kun tilaisuus on
Elikkä olen valinnut viikottaiseksi vedenvaihtotahdiksi 2*30% viikossa. Miksi? -Vesiarvot pysyvät tasaisen korkealaatuisina, kerrallaan ei tarvitse läträtä kovin paljon, lämpötilan putoamista ei tapahdu. Tämä on kyllä mutua jolle jotkut saattavat oikeutetustikin nauraa, mutta minusta pienemmän määrän vaihto usein tuntuu hellävaraisemmalta vaihtoehdolta kuin iso vedenvaihto kerralla.
Kalojani puuhasteluni (jossa ei kovin kauan siis kestä), ei häiritse, esim. perhoset ovat kuono lapossa kiinni ja näykkivät sormia. Jos kalasi ovat kovin arkoja, herääkin ensimmäiseksi kysymykseksi, voisiko siihen olla olemassa jokin muu perussyy esim. yleinen turvattomuuden tunne joka voi johtua vaikkapa piilopaikkojen vähäisyydestä. Vedenparannusainetta käytän, jos siihen ilmenee tarvetta (eli harvoin), turveuutetta ja nestemäistä lannoitetta sen sijaan säännöllisesti. Tietysti AW:iin tultuani olen saanut kuulla myös muista hyvistä hoitovaihtoehdoista, mutta en ole hyvin toimivien rutiinien muutokseen nähnyt tarvetta.

[piia]

Kalojani puuhasteluni (jossa ei kovin kauan siis kestä), ei häiritse, esim. perhoset ovat kuono lapossa kiinni ja näykkivät sormia. Jos kalasi ovat kovin arkoja, herääkin ensimmäiseksi kysymykseksi, voisiko siihen olla olemassa jokin muu perussyy esim. yleinen turvattomuuden tunne joka voi johtua vaikkapa piilopaikkojen vähäisyydestä.

Akvaario on uusi, vasta 2kk ollut käynnissä. Siitä lienee kysymys, ja lisäksi siitä että on pitänyt heilua myös haavin kanssa (palautella pari kalaa kauppaan jne). Lisäksi pöntössä on aika tanakka valaistus. Kuvan laitoin vanhaan viestiin..
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=8071
Pöntössä on kyllä mielestäni piiloja ihan kivasti.
Mutta ehkä tilanne sitten helpottaa kun saan sen letkusysteemin toimintaan ja vedenvaihto käy vähän hienovaraisemmin. Kiiitos kaikille kommenteista.

[VilleJ]

Oi voi.. Yleisesti perhosia ei kannata kovin tuoreeseen akvaan hankkia. Mieluusti vasta kun vesiarvot ovat vakaat eivätkä enää heilahtele, mutta... Turvetta kehiin!

[Behemot]

aqua2002: rohkenen olla kanssasi vähän eri mieltä. Olen itsekin tuonut perhospariskunnan akvaan reilun kuukauden kuluttua perustamisesta. Ongelmia ei ilmennyt. Päättelenkin, että avainsana on nimenomaan vedenlaadun tasaisuus: itselläni oli jo tuolloin käytössä 2* viikossa-vedenvaihtorytmi ja tiheä testaus, joten vedenlaatu säilyi tasaisen hyvänä.

[Paula Luotola]

Tuossa kalastossa ei mielestäni kyllä ole kuin perhoset herkänpuoleisia reagoimaan veden laadun muutoksiin. Omat kirsikkabarbini tykkäävät kyllä aivan valtavasti suurista vedenvaihdoista, ja yleensä lämpötilakin laskee siinä pari astetta (23->21). Kutupuuhathan siinä tulevat ajankohtaisiksi! Haavin kanssa heiluminen sen sijaan tekee kalat melko varmasti säikyiksi, ja sitä olisikin syytä välttää tekemästä kovin usein. Voisikohan olla, että kalasi eivät vaan kertakaikkiaan ole vielä tottuneet hoitorutiineihin (tai hoitaja ei ole vielä tottunut tekemään niitä "huomaamattomasti"), tai kalaset yhdistävät altaan ronkkimisen pyydystyspuuhiin... Tietysti kalojen älykkyydestä voi olla montaa mieltä, samoin muistikapasiteetista...

[piia]

Tuossa kalastossa ei mielestäni kyllä ole kuin perhoset herkänpuoleisia reagoimaan veden laadun muutoksiin. Omat kirsikkabarbini tykkäävät kyllä aivan valtavasti suurista vedenvaihdoista, ja yleensä lämpötilakin laskee siinä pari astetta (23->21). Kutupuuhathan siinä tulevat ajankohtaisiksi!

Kutupuuhat ovat ajankohtaisia minunkin kirsikoilla, tai jos se puskissa toistensa ympäri pyöriminen sitä on. Tosi kivoja kaloja muutenkin, liikkuvat pohjalla ja pinnassa ja sillä välillä ja vilkkaasti - ja väritkin ovat kauniit.

Perhosten osalta olen mietiskellyt tuota lämpötilaa. Kävi nimittäin niin, että alunperin minulle sattui kaksi koirasta, kun pienempi oli niin pieni vielä, ettei siinä ollut sukupuolitunnuksia. No tämä miniatyyriaffen sitten kasvettuaan hieman rupesi pomottamaan isompaa, enkä tilannetta huomannut ennen kuin isompi ahven oli jo tosi huonossa jamassa (epäilin ensin vesioloja, kun tosiaan on ihan uusi tuo pönttö, mutta ei niissä mitään vikaa ollut). Sitten poistettiin se pieni koiras ja tuotiin tyttö tilalle, ja nostin akvaariokaupan neuvosta ahventa piristääkseni lämpötilaa 25-->27 ja ahven oli kuin uusi (monnisetkin intoutuivat kutemaan, ja ahven sai herkkuruokaa). Nyt kuitenkin olen antanut lämpötilan valua takaisin alas, koska muut kalat eivät kärsi korkeata lämpötilaa. Ahven on taas masentunut, syö kyllä mutta ei ole pirteä, liikkuu vähän.

[VilleJ]

aqua2002: rohkenen olla kanssasi vähän eri mieltä. Olen itsekin tuonut perhospariskunnan akvaan reilun kuukauden kuluttua perustamisesta. Ongelmia ei ilmennyt. Päättelenkin, että avainsana on nimenomaan vedenlaadun tasaisuus: itselläni oli jo tuolloin käytössä 2* viikossa-vedenvaihtorytmi ja tiheä testaus, joten vedenlaatu säilyi tasaisen hyvänä.

No, harvoin kuukauden ikäinen akvaario on vielä täysin kypsynyt. Voihan niitä ottaa vaikka ensimmäisiksi kaloiksi, mutta minä en sitä suosittele, kun ovat kuitenkin aika tarkkoja vedenlaadusta.

[kossuvis]

Hommatkaa hyvät ihmiset digitaalinen lämpömittari. Ei tarvitse "mutu" tuntumalla arvioida veden lämpötilaa. Mittarin lukemia helppo tulkita ja saa puhtaan veden lämpötilan juuri oikeanlaiseksi. 10 eurollakin irtoaa jo ihan kelvollisia mittareita.