Tässä maallikon mutua: Vesieläimen ja Thompsonin salamanteriplekokoirailla olen huomannut että niillä on karvainen pyrstön varsi. Salamanteriplekot kuuluvat Peckoltia-sukuun.
Meidän enkeliplekokoiras ja mikäliesokkelo-isoseepraplekokoiras ovat karvaisia rintaevistään, mutta pyrstössä ei ole ainakaan isompia piikkejä. Molemmat kuuluvat Hypancistruksiin.
Johtopäätös, Peckoltia-koirailla on karvainen pyrstö (kuten Haran linkittämällä uudella herkkuplekolla ) ja Hypancistus-koirailla ei.
millia kirjoitti:Tässä maallikon mutua: Vesieläimen ja Thompsonin salamanteriplekokoirailla olen huomannut että niillä on karvainen pyrstön varsi. Salamanteriplekot kuuluvat Peckoltia-sukuun.
Meidän enkeliplekokoiras ja mikäliesokkelo-isoseepraplekokoiras ovat karvaisia rintaevistään, mutta pyrstössä ei ole ainakaan isompia piikkejä. Molemmat kuuluvat Hypancistruksiin.
Johtopäätös, Peckoltia-koirailla on karvainen pyrstö (kuten Haran linkittämällä uudella herkkuplekolla ) ja Hypancistus-koirailla ei.
Sukukypsällä Peckoltia-koiraalla on yleensä koko takapää piikikäs, selkeästi myös pyrstyevä. Kuvan kalalla häämöttää takapäässä vain muutamia piikkejä. Yhdelläkään koruplekolla ei ole noin epäkesko pyrstöevä (alaosa pitempi kuin yläosa). Valitettavasti hampaat olivat kuvassa epäterävät.
Peckoltia/Hypancistrus-erot eivät ole aina kovin helppoja. Pitäisi nähdä suuhun. Esim. LDA 70:stä ei vielä tiedetä kumpaan sukuun se kuuluu. Se muuten muistuttaa aika paljon videon kalaa. Jos kyseessä on Peckoltia. Se on ensimmäinen mustavalkoinen suvun edustaja. Videon kalaa en usko Peckoltiaksi.
Tämä on jäänyt minuakin vaivaamaan, meinasin päivänä eräänä jo kaivaa tämän ketjun esille. Ei ole kyllä tullut juttua vastaan vielä missään, onko muilla havaintoja?