Linnunrataplekon L-262 ja hieroglyfiplekon L-260 risteymä?

[pleko_88]

Tänään koin jotain ehkä mullistavinta koko akvaarioharrastukseni aikana. Näin viluksen poikasen pyrstöstä L-262 ukon luolassa ja päätin noukkia poikaset pois, koska altaassa on uhkia liiaksi poikasille.

Suuren ihmetyksen koin kun luolasta löytyikin L-262 ukon lisäksi L-260 akka. No eihän tuo vielä mitään ajattelin, onhan vaan saattanut erhehtyä luolasta. Todellisen "järkytyksen" tuotti se, että luolasta löytyi n. 1,5-2viikkoa vanhat poikaset jotka näyttävät aivan L-260:siltä. Hieroglyfit eivät ole voineet kuitenkaan missään välissä päässeet kutemaan tuohon luolaan, koska ukko on tuossa käytännössä 24/7 ollut viimeisen kuukauden. Arvelinkin, että se saattaa poikasia hoitaa, koska altaassa oleva linnunrata pariskunta on kutenut aikaisemminkin jo monta kertaa (edellisellä omistajalla).

Kyseessä on siis melko varmasti risteytys, koska L-262 akkakin on pysynyt poissa luolalta. Sen luolassa olon yleensä huomaa, koska kututapahtuma itsessään ei ole kovin lyhyt. Mahdollista on tietty, että L-262:sien poikasväritys on kovin samanlainen kuin hieroglyfeillä. Siitä en tiedä, kun en ole ikinä nähnyt eikä netistäkään löytynyt poikaskuvia.

Olen tiennyt kyllä, että tuo on täysin mahdollista, mutta ilmeisesti aika harvinaista kuitenkin. Olin juuri erottamassa tuon parin tuolta hieroglyfejen seurasta 18 muun L-262 aikuisen lajialtaaseen. Vähän liian myöhään tosin, vaikka toisaalta on kyllä kiva nähdä mitä poikasista kasvaa. Hedelmöitysprosentti on voinut olla heikko, koska poikasia oli tosiaankin vain arviolta 7kpl.

Lopuksi vielä kuvat lajeista:
L-262 linnunratapleko Hypancistrus sp.
L-260 hieroglyfipleko Hypancistrus sp.

[lehtis]

Mielenkiintoinen sattuma.
On kieltämättä jännä nähdä mitä noista poikasista tulee, mutta kannattaa pitää kalat ihan omassa piirissä, ettei leviä nämä "sekarotuiset".

[prboy]

Tänään koin jotain ehkä mullistavinta koko akvaarioharrastukseni aikana. Näin viluksen poikasen pyrstöstä L-262 ukon luolassa ja päätin noukkia poikaset pois, koska altaassa on uhkia liiaksi poikasille.

Suuren ihmetyksen koin kun luolasta löytyikin L-262 ukon lisäksi L-260 akka. No eihän tuo vielä mitään ajattelin, onhan vaan saattanut erhehtyä luolasta. Todellisen "järkytyksen" tuotti se, että luolasta löytyi n. 1,5-2viikkoa vanhat poikaset jotka näyttävät aivan L-260:siltä. Hieroglyfit eivät ole voineet kuitenkaan missään välissä päässeet kutemaan tuohon luolaan, koska ukko on tuossa käytännössä 24/7 ollut viimeisen kuukauden. Arvelinkin, että se saattaa poikasia hoitaa, koska altaassa oleva linnunrata pariskunta on kutenut aikaisemminkin jo monta kertaa (edellisellä omistajalla).

Kyseessä on siis melko varmasti risteytys, koska L-262 akkakin on pysynyt poissa luolalta. Sen luolassa olon yleensä huomaa, koska kututapahtuma itsessään ei ole kovin lyhyt. Mahdollista on tietty, että L-262:sien poikasväritys on kovin samanlainen kuin hieroglyfeillä. Siitä en tiedä, kun en ole ikinä nähnyt eikä netistäkään löytynyt poikaskuvia.

Olen tiennyt kyllä, että tuo on täysin mahdollista, mutta ilmeisesti aika harvinaista kuitenkin. Olin juuri erottamassa tuon parin tuolta hieroglyfejen seurasta 18 muun L-262 aikuisen lajialtaaseen. Vähän liian myöhään tosin, vaikka toisaalta on kyllä kiva nähdä mitä poikasista kasvaa. Hedelmöitysprosentti on voinut olla heikko, koska poikasia oli tosiaankin vain arviolta 7kpl.

Onpa erikoinen tapaus. Muistan kyllä lukeneeni (eli nyt tulee melkein mutua), että seeprat risteytyvät melko helposti etenkin silloin, kun ne ovat samannäköisiä. Tässä tapauksessa sekään ei oikein päde. Ans kattoo, mitä niistä kehkeytyy.

Onko tuo linnunratapariskunta Raaka Arskalta peräisin? Siinä tapauksessa toinen niistä on alunperin lähtöisin minulta. Sillä täytyy olla ikääkin jo melkoisesti, kun minäkin pidin sitä muutaman vuoden (ja täysin AW:ssa annettujen ohjeiden vastaisesti ihan yksinään).

[skare]

Mahdollista on tietty, että L-262:sien poikasväritys on kovin samanlainen kuin hieroglyfeillä. Siitä en tiedä, kun en ole ikinä nähnyt eikä netistäkään löytynyt poikaskuvia.

Kyllä niistä Arskan linnunrataplekojen poikasista on olemassa kuvia. Mehän kävimme Villen kanssa haastattelemassa häntä viljelyn onnistuttua ja juttuja oli niin Botiassa kuin Akvaristissakin.

Tässä yksi niistä ensimmäisistä L-262:n poikasista (kuvattu valkoisella lautasella):


Ovatko poikaset tämän näköisiä vai vieläkin raidallisempia?

[pleko_88]

Jep. Kyllä Pertti oikeassa olet, tuo toinen noista linnunradoista (luultavimminkin koiras) on sinulta peräisin. Sama pariskunta on kyseessä. Valitettavasti Ari ei voinut enään jatkaa harrastustaan.

Tässä on kuva yhdestä L-260 poikasesta suunnilleen samaa ikäluokkaa ja näyttää tismalleen samalta, tai no itseasiassa poikaset ovat vielä enemmän raidallisia. Nyt on siis varmaa, että risteytyminen on tapahtunut.


Kiitos Skare kuvasta, kirjallinen puoli voitti netin taas.

Onko Prboy asia niin, että nuo poikaset ovat aikuisina lisääntymiskyvyttömiä? Tai jos ovat lisääntymiskykyisiä, niin kyseessä on uusi laji. Mitenkä risteymissä yleensä kuviointi menee? Luulisi tulevan molempia tai sitten sekarotuisia. Toisaalta kuvioista on vielä vaikeaa sanoa mitään. Nuo tulen varmasti pitämään itselläni vaikka lajialtaassa, että näkee kuinka kasvu/lisääntymis prosessi etenee.

Otan niistä kuvia, kun vaan saan hyvän kameran taas lainaan.

[prboy]

Jep. Kyllä Pertti oikeassa olet, tuo toinen noista linnunradoista (luultavimminkin koiras) on sinulta peräisin. Sama pariskunta on kyseessä. Valitettavasti Ari ei voinut enään jatkaa harrastustaan.

Vahinko, Ari kanssa tuli vietyksi erinäisiä tunteja puhelimessa.

Onko Prboy asia niin, että nuo poikaset ovat aikuisina lisääntymiskyvyttömiä? Tai jos ovat lisääntymiskykyisiä, niin kyseessä on uusi laji. Mitenkä risteymissä yleensä kuviointi menee? Luulisi tulevan molempia tai sitten sekarotuisia. Toisaalta kuvioista on vielä vaikeaa sanoa mitään. Nuo tulen varmasti pitämään itselläni vaikka lajialtaassa, että näkee kuinka kasvu/lisääntymis prosessi etenee.

Risteymien lisääntymiskyky riippuu sukulaisuussuhteesta. Mieleen ei tule kommentteja seepraplekojen risteymistä. Helpohkosta risteytymisestä kyllä on varoiteltu.

Vaikkka jälkeläiset olisivatkin lisääntymiskykyisiä, niin uutta lajia ei niistä synny. Luonnossa ne sulautuisivat jompaan kumpaan kantalajiin. Kasveista kyllä tunnetaan tapauksia, että uuden lajin syntyminen olisi tapahtunut risteytymisen kautta. Se edellyttää, että risteytymät joutuvat erilleen kantalajeista. Muuten ne sulautuisivat niihin, koska lisääntyvät näiden kanssa helpommin kuin keskenään. Tällainen uuden lajin syntytapa on kuitenkin äärimmäisen harvinainen.

Risteytymät ovat yleensä kantalajien välimuotoja. Jotkin piirteet periytyvät voimakkaammin toiselta lajilta. Seuraavissa sukupolvissa syntyy sitten selvimmin kantalajeja muistuttavia yksilöitä.

[hypancistrus 77]

Kyllä näistä hypancistrusten risteytymisistä on saanut lukea jo eri foorumeilta jonkin aikaa. Ehkä kannattaa välttää eri lajien pitoa samoissa altaissa?

[aquasol]

No tätäpä minäkin pohdin. Aikomuksenani oli majoittaa L260:t ja L333:t samaan altaaseen. Onko näilläkin nyt riski lisääntyä ristiin? Etenkin kun väritykseltään muistuttavat toisiaan? Toistaiseksi ovat eri altaissa, mutta tarkoituksena on joulun pyhien aikaan tehdä hieman muutoksia altaiden kokoonpanoissa

[Thomas29Hki]

Tässähän täytyy itsekin lähteä vielä jouluostoksille ostamaan lisää altaita.

Jos näin todella on että Hypancistrukset saattavat risteytyä niin sehän ei ole hyvä asia että tulee sillisalaattia. Olen kasvattamissani kaloissa pyrkinyt vaalimaan tuota rotupuhtautta. Joten nyt ollaan siinä pisteessä että plekoaltaassa on kolmea eri Hypancistrus lajia useampikin kappale ja näille pitää alkaa kiireellä etsimään omia altaita. Ettei käy niin että kaikki ovat menneet valitsemaan ukkonsa ja akkansa toisesta suvusta mitä itse ovat.

[teemu7117]

Niin tänne monnit ja nuoliaiset osastollehan ei nykyään saisi enää kirjoittaa mitään omia kokemuksia, mielipiteitä tai ajatuksia kun puhutaan imumonneista vaan pitäisi ainoastaan suomentaa saksankielisiä artikkeleita tai niiden pätkiä, mutta itselle tulee helposti mieleen että onkohon tämä nyt taas vähän turhaa fiilistelyä, että kun yksi mahdollinen risteymä suomessa on niin kenenkään ei missään tapauksessa kannata enää pitää eri Hypancistruksia sen perusteella samassa altaassa.

Helposti itselle tulee mieleen se että varsinkin samasta joesta ja siellä vielä samalta alueelta tulevia eri lajeja voisi huoletta pitää samassa altaassa, koska sitä äkkiä luulisi että menisivät luonnossa lajit pahasti sekaisin, mikäli ne todella keskenään risteytyisivät. Voihan se olla että kaksi saman alueenkin lajia todella lisääntyy keskenään luonnossa, mutta lopputulos on esimerkiksi lisääntymiskyvytön tai muuten ominaisuuksiltaan niin epäedullinen että ne pääosin karsiutuvat pois tai sitten käy juuri niin kuin aiemmin kirjoitettiin että uudet yksilöt sulautuvat sinne toiseen kantalajiin.

Monnisten kohdallahan noita risteymiä tai risteymä mahdollisuuksia aina pohditaan ja sillä saralla olen aina ajatellut että esim. vaikkapa Rio Guaporesta samalta alueelta (korjatkaa jos olen väärässä, etteivät ole samalta alueelta) peräisin olevat aivan erinäköiset monniset C.sterbai ja C. caudimaculatus esim. tuskin lisääntyvät keskenään.

Voihan kalojaan ja niiden tekemisiä myös seurata ja jos sekapoikueita esiintyy niin olla niitä laittamatta kiertoon. Veikkaanpa että melko harvinaisia nämä pleko risteymät kuitenkin ovat verrattuna vaikkapa monnis risteymiin enkä niitäkään ole kenenkään nähnyt tietoisesti esim. myyvän. Lisäksi sitä voisi myös kuvitella että kaksi todella eri kokoista lajia kuten nuo mainitut L-260 ja L-333 tuskin lisääntyvät keskenään.

[memma]

Voihan se olla että kaksi saman alueenkin lajia todella lisääntyy keskenään luonnossa, mutta lopputulos on esimerkiksi lisääntymiskyvytön tai muuten ominaisuuksiltaan niin epäedullinen että ne pääosin karsiutuvat pois

Maalaisjärjellä ajateltuna tällaiseen lisääntymiseen panostettu energia menee suvunjatkamisen, eli omien geenien siirtämisen jälkipolville, kannalta hukkaan. Ja luulisi, että se siksi pyrittäisiin minimoimaan kaikin tavoin. Imumonnit kuitenkin satsaavat jälkeläistensä hoitoon jonkin verran, tai ainakin koiras niin tekee.

Tuon satsauksen, eli piilossa poikasten suojelemisen, takia tilanne on akvaariossa mielestäni myös osaltaan vähän eri kuin esim. monnisilla. Aivan valtaosa monnisten munista ja pienistä poikasista (niistä mahdollisista risteymistäkin) menee seura-altaassa muiden suihin.

[pleko_88]

Kuvaa en ole valitettavasti saanut nappastua edelleenkään. Laiskuuttani luultavastikkin. Mutta jokatapauksessa nyt kun poikaset ovat kehittyneet jo hieman niin näyttävät ne siltä, että niissä on perintöä molemmilta lajeilta. Näyttävät edelleen kovasti L-260:siltä, mutta pistemäärä on normaalia paljon suurempi.
Poikasväritys on aivan uskomattoman kaunis, toivottavasti aikuistuessa sailyisi saman tapaisena.

Ovat tällähetkellä poikashäkissä kasvamassa seuranaan tuoreimmat kolmen päivän ikäiset L-333:sen poikaset. Seitsemän risteytyneistä on tallessa yksi on karannut ja näkyi viilettävän altaassa. Täytyy poimia tai kasvakoot siellä, eipä ole hieroglyfienkään poikasia sieltä vielä syöty, ehkä sekin pysyy siellä hengissä. Kaikki 8kpl siis edelleen hengissä.

[Dess]

Mielenkiintoinen tapaus todellakin Risteymät ovat mahdollisia mutta vaatisi ainakin oman järjen mukaan aika paljon. Lisä kuvat eivät olisi pahitteeksi

[kimsl]

Mitäs plekoille kuuluu? Onko nyt kuvaa kun ovat varmaan jo "vähän" kasvaneet!

[pleko_88]

Parin ikävän sattuman ja huonon sijaiskodin vuoksi noista on enään yksi kappale hengissä. Pituutta sillä ei edelleenkään ole, kuin vasta noin 5cm. Kasvu on siis ollut aivan älyttömän hidasta verrattuna normaalejen L-260 tai L-262:sten kasvuun. Täytyy nappaista siitä kuva jossakin välissä. Jos ei lähiaikoina, niin viimeistään reilun 3kk päästä, kun pääsen täältä intistä pois!

Väritys on hieno! Jakaantunut tasan kyseisten lajien mukaan puoliksi.