Leväongelmaa ja kalakuolemia 400 litraisessa

[*Viltzu*]

Uskoni alkaa loppua reilun vuoden "vanhan" 400 litraisen kanssa, onko alku tosiaan aina näin hankalaa?

Vastoinkäymisille ei näy loppua ja akvaario näyttää kamalalta. Viime kesään asti kaikki meni melko mallikkaasti kunnes altaan lämpötila nousi auringon porotuksen sekä ilmeisesti valaisinten takia lähelle 30 astetta ellei ylikin ja ilmeisesti happikato karsi parven leväbarbeja sekä suurimman osan keltabarbeista . Samalla taisi kuolla myös altaan ainoa partamonni. Ilmeisesti myös vesijohtovedessä oli jotain häikkää josta emme koskaan saanet selvyyttä, kalat vaan kuolivat erityisesti vedenvaihtojen yhteydessä (keltabarbit henkeään haukkoen, leväbarbit vain kököttivät paikallaan), happikadoksi sen tulkitsin kuitenkin. Kaloja kuoli myös muulloin kuin vedenvaihdoissa, pikku hiljaa yksi kerrallaan. Seuraava katastrofi oli suodattimen hajoaminen pari viikkoa sitten minkä myötä altaasta menivät loputkin keltabarbit sekä muutama helmimonninen.

Lisäksi olen paininut alusta asti kaikkien mahdollisten levien kanssa ja tällä hetkellä eniten päänvaivaa tuottavat sitkeä, laseihin ja kasveihin kerääntyvä viherlevä (?) sekä viikko sitten vaihdetun uuden ulkosuodattimen myötä uudestaan iskeneet sinilevä"matot". Allas on muutenkin törkyisen näköinen eivätkä kasvit kasva.

Tässä siis vähän tämänhetkisiä statseja:

-allas sisämittojen mukaan laskettuna kooltaan reilu 400 litraa
-suodatuksena Eheim prof 2 2028 (aijeimmin Juwelin Jumbo joka siis hajosi 2 viikkoa sitten mutta joka tulee varmaankin Eheimin rinnalle kunhan vaihdetaan vähän osia)
-lämmityksenä Juwelin Jumbo-suodattimen yhteydessä oleva Hydorin "joku" lämppäri
-2 altaan mittaista loisteputkea, tulossa ilmeisesti tällä hetkellä myös toinen kahden putken valaisinyksikkö = 4 altaan mittaista loisteputkea (wattimäärät tai putkien merkit eivät muistu)

-vesiarvojan en ole mittaillut vähään aikaan kun pysyvät jatkuvasti kutakuinkin samoina, pH n. 7,2 , GH "olematon" , NO2 0mg/l ja NO3 ei nyt muistu tarkalleen mutta ihan turvallisissa rajoissa kuitenkin aina, myös ennen vedenvaihtoa. Lämpötilan olisi tarkoitus pysyä n. 25 asteessa mutta kesäisin tosiaan nousee huikeasti

-1/4 vedenvaihto viikottain, tällä hetkellä ei käytössä mitään lannotteita tai vedenparannusaineita, tulevat tuollaisessa litramäärässä järjettömän kalliiksi?. Ruokinta ihan perus hiutale ja tabletti-linjaa.

Kalasto alunperin: 4 lehtikalaa, 13 keltabarbia, 4 leväbarbia, 8 helmimonnista ja 1 partamonni

Kalasto nyt: 3 lehtikalaa, 7 helmimonnista ja 1 keltabarbi


Nyt olisikin tarkoitus saada allas kuntoon niin kasvien ja leväongelman kuin kalastonkin osalta. Kalojen kannalta suodatusta ja samalla myös veden happitilannetta korkeammassakin lämpötilassa parantanee tuo uusi ulkosuodatin ja kasvien vointia uudet loisteputket. Lisäksi ostin juuri lannoittamatonta turvetta veden pH:n laskemiseksi ja leviä vastaan (näinkö?). Tällä viikolla olisi tarkotus myös investoida uusiin, nopeakasvuisiin kasveihin sekä kalaston osalta ainakin kunnon leväpartioon. Varmaan kaloja saisi muutenkin olla lisää?

Allas saa sijoituspaikkansa vuoksi hirveästi suoraa auringonvaloa, tuleeko mieleen muita keinoja levien torjumiseksi? Pitäisikö allas pimentää ensin kokonaan ensin uusia kasveja, levät saa hinkattua kohtalaisesti pois myös mekaanisesti ainakin tällä hetkellä. Levänsyöjiksi olen ajatellut 4-6 leväbarbia sekä vaikkapa tähtipartamonneja jos niitä jostain saa, tuleeko muita tehokkaita mutta mielellään kasviystävällisiä otuksia mieleen, myös kaikenlaiset rapuset ja muut "nilviäiset" käyvät, kunhan pysyvät akvaarion sisällä silloinkin, kun siinä ei ole kansilaseja päällä .

Kalaston kaiken kaikkiaan tulisi kestää tuota kesäistä lämpötilan nousua. Leväbarbien ja keltabarbien kohdalla tein ensimmäisellä kierroksella sen virheen, etten osannut ennakoida tuota lämpötilan nousua jota ne eivät sitten kestäneet. Pärjäävätkö levikset nyt kuin suodatus on tehokkaampi, nehän menevät kuitenkin kai jopa kiekkoaltaissakin? Muutenkin siis saisi ehdotella olemassaoleviin kaloihin ja lämpötilavaraukseen sopivaa kokonaiskalastoa tähän pyttyyn.

[kami82]

PMDD nestemäiseksi lannoitteeksi sen voi tehdä itse, ei ole kovin kallis. Easy carbo ei myöskään kovin hintava jos 1 ml laitetaan 50 l. Pohjatabletteja ei kovin usein tarvitse laittaa kasvien juurelle. Punasavi-turvepalleroita käytetään, ne voi tehdä itse. Myös jyrsijöiden ja hirven papanoita käytetään. Hiilidioksidi systeemit saa tehtyä lähes joka kodista löytyvillä tarvikkeilla.

Käyttele hakua niin saat edellä mainituista lisää tietoa. Kasvit ja sisustus osiosta myös löytyy hyvin tietoa edellä mainituista.

[Kaiku]

Kasvien kannalta valon lisäämisestä ei juuri ole hyötyä, jollei muitakin ravinteita lisätä samalla. Halvimmalla pääsee, kun käyttää PMDD:tä ja saviturvepalloja. Jos nämäkään eivät auta, täytyy vielä viritellä hiilidioksidia, mutta sekin on halpaa itse tehtynä. Kannattaa muuten jostain etsiä se taulukko, mistä näkee pH:n ja KH:n avulla hiilidioksidin määrän. Taulukko on vain suuntaa antava, mutta kannattaa katsoa silti.

Happitilanteen kannalta olisi tärkeintä, että ainakin yksi suodatin rikkoo kunnolla vedenpinnan. Ja lämmönnousuun auttaa valojen nostaminen korkeammalle (sammuttamistakin voisi kokeilla, jos kerran aurinko paistaa), kansilasien poisto ja pintavedenkierron lisääminen.

Jos tuo tilanne on toisaalta jokakesäinen riesa niin kalastoakin voisi suunnitella sen pohjalta. Ainakin rihmakalat ovat mestareita pärjäämän hyvinkin lämpöisessä & happiköyhässä vedessä. Ja monneistakin taitaa löytyä liuta lajeja, jotka pärjäilevät samantapaisissa oloissa. Yleensäkin ne kalat, jotka käyvät pinnalta haukkaamassa happea, kestävät vähähappisia oloja.

[Drooms]

Jostain täältä luin että jos rapu muuttaa väriään sisältä, se on merkki jostain sauraudesta.

[Kaija K]

Iso allas sinulla ja kyllä ottaa pannuun sinunkin puolestasi. Minulla oli 40 litranen allas sellasessa paikassa että joka kesä tuli ongelmia akvan kanssa.Kalat ja kasvit kuolivat yksi toisensa jälkeen, leväongelmia jne.... Ei siinä sitten auttanut, kuin vaihtaa akvan paikkaa, ja ongelmat hävisivät sen myötä ettei aurinko suoraan osunut akvaan.
Mutta kyllä 400 litrasen sijottaminen uudelleen kieltämättä on erittäin paljon työläämpää, kuin 40 litraisen.

[*Viltzu*]

Happitilannetta yritettiin kesällä parantaa juuri vedenpintaa rikkomalla extrapumpun avulla sekä kansilasit poistamalla mutta korkeana pysyi siitä huolimatta. Altaaseen jäänet fisuset eli helmimonniset ja lehtikalathan lämpötilavaatimustensa puolesta pärjäävät, vaikka kesällä olisikin vähän kuumempaa mutta tosiaan muutkin kalat pitäisi varmaan jatkoa ajatelle valita sellaisista lajeista, jotka lämpöisessä viihtyvät. Sen takia mielessä olivat mm. nuo tähtipartamonnit. Ja niitä uskaltaisi varmaan otta useammankin ilman tavallisten partisten kanssa tuttua poikastulvaa?

Myös leväbarbiin olen lajina tosi kiintynyt mutta niiden kanssa pelkään hiukan tuota happiongelmaa. Levätorjunnassahan ne taitavat kuitenkin olla niitä ykkösiä. Kun lasketaan yhteen nuo ulkosuodatin ja Juwelin sisäsuodatin niin kierrätystehoa olisi kuitenkin yhteensä teoriassa se 2000l/h + pintavettä kierrättävä pumppu ja suodatustilavuuttakin ihan mukavasti, uskaltaisinko siis kuitenkin otta vielä leväbarbeja jos kalaston pitäisi muuten melko kevyenä?

Hillarisysteemeiden suhteen olen vähän skeptinen, mun tuurilla olisi varmasti heti kättelyssä kaikki hiivat ja liivatteet altaassa . Ja toisaalta olen nähnyt monta hienoa "hiilaritonta" kasviallasta vaikka niitä hiilarisysteemeitä nykyisin kovasti mainostellaankin. Mutta näin aloittelijana jättäisin niiden kanssa pelaamisen myöhemmäksi.

PMDD:tä voisin tosiaan jostain yrittää hankkia ja pohjalannoitteethan ei kaupallisinakaan taida tuolla järjettömän kalliiksi.

Mitenkäs tuo turvehomma, pH:ta en haluaisi suunnattomasti laskea mutta mielellään happaman puolelle eli alle seiskan kuitenkin, olisi kalojen kannalta parempi (haaveissa olisi nimittäin joskus hankkia esim. jotain kääpiöahvenia jotka ronkeleina vaativat vähän happamampaa vettä). Alkuperäinen suunnitelma oli keitellä turvetta ja siivilöidä sitten omatekoinen turveuute altaaseen pH:ta seuraillen. En kuitenkaan haluaisi aiheuttaa kaloille turhaa stressiä jatkuvasta pH:n vaihtelusta, pysyykö pH viikon ajan samana jos turveuutetta lisäisi joka vedenvaihdon yhteydessä. En myöskään tiedä altaan KH:ta mikä ilmeisesti vaikuttaa siihen, miten helposti pH muuttuu.

Uusi valaisinyksikkö putkineen tuli perille tuhannen muuskana joten se lähti takaisin ja lähettävät (toivottavasti pian) uuden tilalle. Juweliin suodattimeen saan toivon mukaan uuden hmm roottoriyksikön (?) kunhan käyn vilauttamssa akvaarioliikkeessä takuulappua. Ja uusia kasveja on tällä viikolla tulossa myös, tällä hetkellä altaassa on lähes pelkkiä miekkiksiä jotka ovat kyllä aika omiaan levääntymään.

Kalojen osalta taidan ainakin kasvattaa helmimonnisparvea ja ottaa sen tähtipartamonnin tai tavallisen partamonnin, niistä leväbarbeista kaipaisin kovasti mielipiteitä vielä. Myös keskiveteen voisi varmaan miettiä jotain tetraa.

Mutta leväongelmaan, turvekeitoksiin ja kalastoon liittyen otan tosiaan mielelläni vielä neuvoja vastaan jos niitä löytyy.

[7330]

Hiilidioksidista sen verran, että itsekään en uskaltanut vuosiin edes kokeilla, koska luulin virityksen tekemistä niin vaikeaksi ja vaaralliseksi. Toisin osoittautui. Touhu vaati kymmenisen minuuttia netin selailua ja viitisen minuuttia keittiötarvikkeiden kanssa räpeltämistä, ja se oli siinä. Onnistuin vieläpä ensimmäisellä kokeilemallani yhdistelmällä: 4 dl vettä, ½ ml kuivahiivaa, 4,5 ml ruokasoodaa ja 1 dl sokeria. Kun letkuun laittaa takaiskuventtiilin (maksoi muistaakseni jonkun pikkukolikon verran akvaarioliikkeessä) hiivat eivät pääse mitenkään akvaarioon, vaikka kuinka mokaisi
Tuo Kami82:n mainitsema Easy carbo on kaupallinen nestemäinen hiili, joka myös korvaa "kiljupöntön". Se on tosin kalliimpi. Hiilarin lisäksi kannattaa lisätä ainakin PMDD:tä ja jos altaasta löytyy tukevajuurisia kasveja, myös jotakin pohjalannoitetta. Omissa altaissani on tilavuutta yhteensä yli 600 litraa, eikä viikoittain vedenvaihdon yhteydessä käytetty PMDD ainakaan tule kalliiksi. Litran pullo maksaa n. kympin ja riittää 10 000 litraan.

Leväbarbeja ei kyllä mielestäni kannata enää hankkia, ellet vaihda altaan paikkaa viileämpään huoneeseen. Turha riskeerata kun kerran jo kävi huonosti. Tuskin toinen suodatin niin paljoa asiaa auttaa. Kun saat kasvit kasvamaan hyvin, vähemmänkin tehokkaat levänsyöjät riittävät altaan kunnossapitoon. Sinileväähän taas ei syö leväbarbikaan.

Kannattaa suosiolla hankkia kaloja, jotka viihtyvät tuossa korkeassa lämmössä niin, ettei sitten tarvitse joka kesä arvuutella, kuka tänä vuonna kuolee. Rihmakalat, pusukalat, monet tetrat ja niin edelleen käy. Jos vesi pysyy varmasti happipitoisena, myös erilaiset Amazonin sivujokien plekot, joiden kotivedetkin saattavat olla yli 30-asteisia.

[*Viltzu*]

Noniin eli uusi valaisiyksikkö saapui mutta en ole vielä ottanut sitä käyttöön. Kävin torstaina heittämässä kohtuukalliin reissun akvaariokaupassa minkä seurauksena mukaan lähti viitisentoista keisaritetraa, 4 pikkuriikkistä leväbarbia, iiihana kultainen partamonni, 2 helmimonnista vanhan parven jatkoksi (yhden myyntialtaan parven jämät), 8 punamonnista sekä 6 kaarimonnista. Kaikki ovat kotiutuneet hyvin ja voivat pulskasti, hiukan hirvittää kun leväbarbit ovat vasta säälittävän kokoisia parisenttisiä, eikö ne mene hukkaan?!

Päätin luottaa siihen että tuolla suodatuksella ja pintaveden kierrätyksellä selvitään niidenkin kanssa kesän yli, allashuoneen ilmastointia lupasivat myös tehostaa kesäksi. Pytty on itseasiassa isäni yrityksen isossa ruokasalissa minkä vuoksi mm. tuo paikan vaihtaminen ei käy päinsä kun allas on suunniteltu nimenomaan siihen missä se on. Samaten leväongelma on sinänsä ikävä kun allas on koko ajan kaikkien nähtävillä. Saan myös koko ajan olla kyttäämässä etteivät työntekijät tai siivoajat keksi nakata altaaseen mitään sopimatonta, ruuatkin saan pitää lukkojen takana ettei niitä kukaan keksi alkaa omatoimisesti syöttelemään.

Päätin myös käydä levän kimppuun varoituksista huolimatta Tetran Algizit tableteilla (evakoin sitä ennen herkimmät kasvit) sekä kaiken levän mekaanisella poistamisella ja sinilevä tosiaan väheni ja kasvitkin tuntuvat olevan vielä elossa. Eillen istutin altaaseen paljon uusia nopeakasvuisia kasveja ja laitoin niiden juurille reilusti kuukeleita ja Tetran pohjalannoitetta sekä Tetran nestemäistä lannoitetta, PMDD:tä en ole vielä nimittäin ehtinyt tilata.

Keitin myös kohtalaisen satsin turveuutetta ja sain tosiaan pH:n laskettua seitsemän pintaan (vielä viikko sitten se oli lähempänä kahdeksaa! hankalaa, kun vesijohtovesi on noin emäksistä), saa nyt nähdä lähteekö se siitä viikon aikana nousemaan.

Mutta saa nyt nähdä miten noiden levien kanssa käy ja toivottavasti uusilla fisusilla lähtee menemään hyvin. Keisaritetraparvi on upea ja sanoisin että myös rohkeampi kuin sätkyn oloiset keltabarbit. Minireviirien valtaaminen on jo alkanut . Lehtikalat suhtautuvat uusiin fisuihin melko rauhallisesti. Panosti pohjaosaston väkeen jotta lehtiksillä olisi edelleen keskivedessä tarpeeksi tilaa kukkoilla. Monniset lähtivät mukaan melko extempore ja ovat vielä aika ujoja. Olisin ehkä mieluummin ottanut samaa lajia aina enemmän mutta akvaarioliikkeen parvet olivat melko pieniä ja tykästyin nimenomaan noihin lajeihin.

Hiilarihomma tuntuu tosiaan sen vuoksi vaikealta kun en normaalisti käy katsomassa ja hoitamassa allasta kuin muutaman kerran viikossa koska se ei ole minulla kotona ja tuntuu että siihen liittyisi sitten kaikkea säätämistä erityisesti noilla tee-se-itse systeemeillä. Siis kun en voi olla joka päivä paikalla tarkkailemassa vesiarvoja ja muita. Mutta pistetään hautumaan .