Askartelukipsi kovuuden nostamiseksi?

[hetty]

Mittasin äsken liuskatestillä akvaarion arvot ja ne oli seuraavat
ph 6,8
kh 3 d
gh <3 d
NO2 0
NO3 25

Ilmeisesti kovuus arvot on liian matalat?Onko muut arvot ok?
Akvaariossani on miljoonakaloja.

Miten paljon ruokasoodaa ja askartelukipsiä pitäisi laittaa?
Akvaarioni tilavuus on 65 l.

Laitoin sinne 1 tl ruokasoodaa ja 3cm/1cm kokoisen palan askartelukipsiä.Onko ok?

Lisäksi akvassa uiskentelee 6kpl kuusiraitabarbeja ja partis.

[tuvu]

Voisitko testauttaa pH ja GH arvot myös esim. akvaarioliikkeessä tarkemmilla testeillä. Liuskatesteihin kun ei aina ole luottaminen.

Onko akvaario kuinka vasta perustettu ja millä paikkakunnalla sijaitsee? (Näistä voisi testien paikkaansapitävyyttä arvuutella)

Perussääntönä sanoisin jos kalasi voivat hyvin ja ovat pitkäikäisiä, niin turhaan muutat pH:ta (jos ei tipu yöllä esim. lähelle kuutta). Hiukan suuremmasta kovuudesta tuskin on haittaakaan.

[sourz]

Veden kovuutta nostaessa kannattaa ruokasoodaa ja kipsiä lisäillä vähän kerrassaan kunnes haluttu arvo saavutetaan.
Muutaman veden vaihdon jälkeen homma onnistunee ilman välimittailuja.

Mitä kipsiä käytit, jos sen palana lisäsit?
Käyttämätön kipsi on jauhetta, joka akvaariohommissa sekoitetaan pienehköön vesimäärään (1-2 dl), jolloin siitä tulee maitomainen liemi. Sitten tämä valkoinen liemi kaadetaan altaaseen, mielellään pienissä erissä samalla kun altaaseen lasketaan uutta vettä.


http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovetus.php

[hetty]

Nyt mittasin arvot uudelleen ja muut arvot oli pysyneet samana paitsi ph joka oli 7,5!?
Mitä ihmettä?

Ai niin, se kipsipala jonka laitoin akvaan, oli kipsijauhetta jonka kovetin palaksi.

[tuvu]

Ruokasooda!

Sitä yritin tuossa edellisesssä viestissä pH:n turhalla nostolla tarkoittaa...

[siika-2kg]

Akvaariosi on vähän turhan pieni ja samoihin vesioloihin nuo kalat eivät täydellisesti sovi, mutta ihan ensihätiin ehdottaisin (alla olevat ehdotukset koskevat vain nykyisillä kaloillasi täytettyä akvariota eli ovat kompromissejä):

akvaario -> tilavuus min. 80 - 100l
pH -> 6.5 - 7
KH -> 2 - 4 (älä päästä alle kakkosen)
GH(kokonaiskovuus) -> 12 - 14dh (viljellyt miljoonakalat vaativat kovempaa vettä 10 - 30dh tai jopa 15 - 30dh)
lämpötila -> 26 (barbeille tuo tosin on aika vähän ja muille aika paljon)
NO2 -> 0
NO3 -> 5 - 20 (Kannattaa lisätä kasveja akvaarioon niin laskee nitraatti arvot tai sitten vähentää kaloja)

Maatiaispartamonnisia vain yksi 1kpl / 80l(tai mielummin 100l) ja monnille juurakko/kanto(kuituravinnoksi) + pesäluola.
Miljoonakaloja: yhtä urosta kohden 3 - 7kpl naarasta
Kuusiraitabarbeja: vähintään 6kpl parvi

Jätä liuskatestit ja osta luotettavampia tippatestejä (esim. JBL tai SERA)

Muistathan, että ruokasooda ei nosta kovuutta vaan pH-arvoa ja veden puskurointikykyä eli pH-arvo pysyy paremmin muuttumattomana eikä heilahtele esim. yön ja aamun välillä. Älä muuta kerrallaan KH arvoa kuin 0.5 ja älä ainakaan missään tapauksessa kerrallaan yli 1.0 tai kalat voivat huonosti ja voivat jopa kuolla. Eli kun KH nousee niin nousee myös pH.

Askartelukipsiä käytetään sen kovuuden eli kokonaiskovuuden nostamiseen ja yleensä jauheena (kipsimöykky kun liukenee varmasti hitaammin ja ei mitenkään hallitusti) ja mittayksiköksi sopii puolikasteelusikka tai teelusikka (kannattaa käyttää mittalusikoita, joita saa esim. muovisia sekatavarataloista). Kokonaiskovuuttakin olisi hyvä nostaa hiljalleen, mutta sen nostaminen ei ole ihan niin vaarallista kuin KH:n nostaminen. GH:ta ja KH:ta on kätevä nostaa hiljalleen aina vedenvaihdon aikana eli kerran viikossa tuon kokoiseen akvaarioon (tai 2 kertaa viikossa 10 - 15% kerrallaan jos on leväongelmaa ja/tai korkeat nitraatti arvot). Akvaarioliikkeistä ostetut miljoonakalat ovat usein olleet -liikkeessä todella pehmeässä vedessä (GH: 0.5 - 3), mutta heidän piittaamattomudesta ei kannata koskaan ottaa mallia.

[hetty]

Okei! Olen aloittelija ja sen huomaa!
Mitäs sitten pitää tehdä jos ph nousee liian korkeeksi?
Nimittäin nyt kun tein ton luiskatestin,lukema oli minuutin päästä se 7,5(ohjeissa sanotaan et tulos luetaan minuutin päästä) mutta viiden minuutin päästä testikohta oli jo ihan punainen 8,5 eli liian korkea?
Kumpaan arvoon nyt sitten pitäisi luottaa?

-----------------------------------

Kirjoittaja hetty » 14:20, 17.03.2010

Tiedän joo että akva on liian pieni barbeille ja monnille.
Ne olivat akvassa kun ostin sen käytettynä.
Olenkin nyt etsinyt isompaa allasta mutta heikohko rahatilanne rajoittaa valikoimaa joten en ole vielä löytänyt halpaa ja hyvää allasta.
Kiitos neuvoista,ne tuli tarpeeseen!

[tuvu]

Kannattaisi vaihtaa esim. puolet vesistä jos hanavetenne pH on alle 8.

Älä lisää enään ruokasoodaa, ainakaan ennen kuin olet testannut vaikutukset esim. ämpärissä jossa ei ole kaloja.

Ja koita tehdä kovuuden nostotkin pikuhiljaa.

[hetty]

Kannattaisi vaihtaa esim. puolet vesistä jos hanavetenne pH on alle 8.

Älä lisää enään ruokasoodaa, ainakaan ennen kuin olet testannut vaikutukset esim. ämpärissä jossa ei ole kaloja.

Ja koita tehdä kovuuden nostotkin pikuhiljaa.

Ok!Kiitos!

[D_A_D]

Minä luottaisin 65 litraisen kovuuden kohottamisessa vanhaan hyvään simpukankuorirouheeseen.
Rouhetta pari ruokalusikallista suodattimeen, ja vot. Hiljaa hyvää tulee.

[sourz]

Minä luottaisin 65 litraisen kovuuden kohottamisessa vanhaan hyvään simpukankuorirouheeseen.
Rouhetta pari ruokalusikallista suodattimeen, ja vot. Hiljaa hyvää tulee.

Tapoja on monia. Simpukankuorirouhe olisi toisaalta helppo. Mutta Jukka Järvi on sivuillaan aika hyvin perustellut miksi simpukan kuoria ei välttämättä kannattaisi käyttää.

Usein kun veden kovuutta on tarkoitus nostaa, tarjotaan lääkkeeksi simpukankuorirouhetta, kalkkijauhoa yms. tarkoitukseen huonosti sopivaa.

Kalkki ei nimittäin liukene lainkaan varsinkaan emäksiseen veteen, jollaista vesijohtovesi yleensä on.

Hiilihappoiseen ja happameen veteen kalkki (simpukankuorirouhe...) sitävastoin liukenee kalsiumvetykarbonaatiksi. Liukeneminen riippuu ns, karbonaattikovuus-, hiilidioksidi-, pH-tasapainosta jota on vaikea hallita. Tasapaino muuttuu koko ajan jos vedessä liuenneena olevan hiilidioksidin määrä muuttuu. Samalla muuttuvat karbonaattikovuus ja pH, kunnes saavutetaan uusi tasapaino.

Ongelman aiheuttaa kalsiumkarbonaatti, joka saostuu ja liukenee -vetykarbonaatiksi koko ajan. Natriumkarbonaatti sitävastoin pysyy liukoisena, joten sen avulla karbonaattikovuuden säätö on helppoa ja hallittavissa.

Huomio: Kovin, kovin usein veden karbonaattikovuuden nostamiseen suositellaan simpukankuori- ja/tai korallirouhetta. Ensinnäkään korallinkuorirouhe ei lainkaan kuulu makeanveden akvaarioon, sillä koralleja ei makeassa vedessä ole. Luonnossa karbonaattipitoisten vesien karbonaatti on peräisin kalkkikivestä, kun hiilidioksidin happameksi tekemä sadevesi liuottaa kalsiumvetykarbonaattia veteen. Sinällään kalkki on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta.

Kun korallirouhetta (tai simpukankuori-rouhetta) lisätään makeaan veteen, liukenee siitä samoin hiilihapon vaikutuksesta kalsiumvetykarbonaattia, mutta hyvin hitaasti ja vedessä olevan ylimääräisn hiilidioksidin edellyttämä määrä. Kalkkia saostuu ja liukenee koko ajan tavalla, johon akvaristi ei juuri voi vaikuttaa. Jokaisessa vedenvaihdossa sekä karbonaattikovuus että pH muuttuvat, kunnes uusi tasapaino saavutetaan.

Parempi tapa onkin lisätä natriumkarbonaattia, joka liukenee helposti. Karnonaattikovuus voidaan nostaa tarkasti halutun suuruiseksi ja pitää siinä. Puskuroinnissa hiilihapon, natriumkarbonaatin ja natriumvetykarbonaatin muodostama puskuri on nopea, koska se ei edellytä saostumista ja liukenemista toisin kuin vastaavat kalsiumyhdisteet: kiinteä kalsiumkarbonaatti ja liukoinen kalsiumvetykarbonaatti.