300 l akvaariossa 7 kiekosta muodostui kutupari. Kahdesti ovat kuteneet lasinputsausmagneettiin, ensimmäinen valkoinen, liekö suutari. Toinen kirkas, mutta tuli syödyksi toisena päivänä. Auttaisiko kutuallas ja mikä olisi minimikoko litroissa? Altaassa asustaa lisäksi 1+3 perhoskirjoahventa, jotka ovat myös kuteneet (kutu syöty), sekä 16 kardinaalitetraa. Jos kiekkojen kutu onnistuu, eteneekö se kuvaamassani "kalasopassa" liikkuviksi poikasiksi?
roi
Kiekkojen kutemisesta
Valvoja: Moderaattorit
quote:
300 l akvaariossa 7 kiekosta muodostui kutupari. Kahdesti ovat kuteneet lasinputsausmagneettiin, ensimmäinen valkoinen, liekö suutari. Toinen kirkas, mutta tuli syödyksi toisena päivänä. Auttaisiko kutuallas ja mikä olisi minimikoko litroissa? Altaassa asustaa lisäksi 1+3 perhoskirjoahventa, jotka ovat myös kuteneet (kutu syöty), sekä 16 kardinaalitetraa. Jos kiekkojen kutu onnistuu, eteneekö se kuvaamassani "kalasopassa" liikkuviksi poikasiksi?
roi
Aivan normaalia nuorenparin toimintaa "kutu syödään" kudun tulee olla kirkkaan läpikultava, jo toisena päivänä kutemisesta voi mätimunan läpi nähdä mustän pienen täplän, tulevan kalanpoikasen silmät. Valkoinen mäti = suutari. Kyllä poikaset liikkuviksi akvaariossasi kehittyy mutta tuskin montaakaan poikasta seura akvaariossa saat jäämään henkiin, ainakin tetraparvi on tehokas kalanpoikasten syöjä, perhoskirjoahvenista ei kiekkoaltaassa minulla ole kokemusta mutta epäilen etteikö nappaisi elävääruokaa kun kohdalle sattuu.
Itsekäyttämiäni kiekkokalojen kutuakvaarioiden kokoja. *** Huom kaikissa altaissa joita olen käyttänyt korkeus on 50 cm. ***
45 x 45 x 50 cm = 100 litraa.
50 x 50 x 50 cm = 125 litraa.
75 x 50 x 50 cm = n:180 litraa.
Toki akvaario kudettamiseen voi olla minkäläinen tahaansa kunhan se on vähintäin 100 litran vetoinen ja "vähintäin 45 cm" korkea kiekkokaloille.
300 l akvaariossa 7 kiekosta muodostui kutupari. Kahdesti ovat kuteneet lasinputsausmagneettiin, ensimmäinen valkoinen, liekö suutari. Toinen kirkas, mutta tuli syödyksi toisena päivänä. Auttaisiko kutuallas ja mikä olisi minimikoko litroissa? Altaassa asustaa lisäksi 1+3 perhoskirjoahventa, jotka ovat myös kuteneet (kutu syöty), sekä 16 kardinaalitetraa. Jos kiekkojen kutu onnistuu, eteneekö se kuvaamassani "kalasopassa" liikkuviksi poikasiksi?
roi
Aivan normaalia nuorenparin toimintaa "kutu syödään" kudun tulee olla kirkkaan läpikultava, jo toisena päivänä kutemisesta voi mätimunan läpi nähdä mustän pienen täplän, tulevan kalanpoikasen silmät. Valkoinen mäti = suutari. Kyllä poikaset liikkuviksi akvaariossasi kehittyy mutta tuskin montaakaan poikasta seura akvaariossa saat jäämään henkiin, ainakin tetraparvi on tehokas kalanpoikasten syöjä, perhoskirjoahvenista ei kiekkoaltaassa minulla ole kokemusta mutta epäilen etteikö nappaisi elävääruokaa kun kohdalle sattuu.
Itsekäyttämiäni kiekkokalojen kutuakvaarioiden kokoja. *** Huom kaikissa altaissa joita olen käyttänyt korkeus on 50 cm. ***
45 x 45 x 50 cm = 100 litraa.
50 x 50 x 50 cm = 125 litraa.
75 x 50 x 50 cm = n:180 litraa.
Toki akvaario kudettamiseen voi olla minkäläinen tahaansa kunhan se on vähintäin 100 litran vetoinen ja "vähintäin 45 cm" korkea kiekkokaloille.
Itse en ole missään tapauksessa ammattilainen tai edes kovin kokenut kiekkokalojen parissa. Mutta voisin silti jakaa omat kokemukseni aiheesta. Omistan 300 litraisen akvaarion jossa uiskentelee 4 kiekkoa, joista on muodostunut yksi kutupari. Muita kaloja akvaariossa on vain 6 kuparimonnista ja 2 partamonnia. Kiekkopariskunta on kutenut nyt kolme kertaa. Sekä ensimmäisellä että kolmannella kerralla kudusta kehittyi poikasia. Toisella kerralla kutu hävisi yön aikana. Liekö syynä se, että toisella kutuyrityksellä en jättänyt minkäälaista valoa palamaan yön ajaksi?
Kuitenkin, uimaan lähdettyään poikaset ovat aina hävinneet 10 tunnin sisällä. Osa ajautui virtauksen mukana toisten kiekkojen ulottuville ja ne napsittiin armotta suihin. Muutenkin poikasilla näyttää olevan ongelmia pysyä vanhempien kyljillä. Emojen käyttäytymisessä hämmästyttää se, että vaikka kyljet on täynnä poikasia, silti lähdetään hirveällä vauhdilla ajamaan takaa vierasta, liian lähelle tulevaa kiekkoa, ja poikaset sinkoilevat ympäri akvaariota ja näin häviävät yksi kerrallaan. Ehkä Timppa osaisi kertoa, että onko tämä normaalia käytöstä?
Kolmannen kudun poikaset lähtivät uimaan eilen, eikä aamulla ollut enää yhtään poikasta jäljellä.
Olen tässä harkinnut, että jos kunnostaisin pienemmästä, 98 litran akvaariosta kutualtaan kiekoille. Jos se poikasten kasvatus onnistuisi vanhemmiltakin paremmin, kun ei ole reviiriltä pois ajettavia tiellä.
Eli ei taida kiekkojen kasvattaminen oikein onnistua "kalasopassa".
Muokattu - Nitta on 20/02/2002 12:47:19
Kuitenkin, uimaan lähdettyään poikaset ovat aina hävinneet 10 tunnin sisällä. Osa ajautui virtauksen mukana toisten kiekkojen ulottuville ja ne napsittiin armotta suihin. Muutenkin poikasilla näyttää olevan ongelmia pysyä vanhempien kyljillä. Emojen käyttäytymisessä hämmästyttää se, että vaikka kyljet on täynnä poikasia, silti lähdetään hirveällä vauhdilla ajamaan takaa vierasta, liian lähelle tulevaa kiekkoa, ja poikaset sinkoilevat ympäri akvaariota ja näin häviävät yksi kerrallaan. Ehkä Timppa osaisi kertoa, että onko tämä normaalia käytöstä?
Kolmannen kudun poikaset lähtivät uimaan eilen, eikä aamulla ollut enää yhtään poikasta jäljellä.
Olen tässä harkinnut, että jos kunnostaisin pienemmästä, 98 litran akvaariosta kutualtaan kiekoille. Jos se poikasten kasvatus onnistuisi vanhemmiltakin paremmin, kun ei ole reviiriltä pois ajettavia tiellä.
Eli ei taida kiekkojen kasvattaminen oikein onnistua "kalasopassa".
Muokattu - Nitta on 20/02/2002 12:47:19
quote:
Sekä ensimmäisellä että kolmannella kerralla kudusta kehittyi poikasia. Toisella kerralla kutu hävisi yön aikana. Liekö syynä se, että toisella kutuyrityksellä en jättänyt minkäälaista valoa palamaan yön ajaksi?
Se on tosi että kiekkokaloille on jätettävä yöksikin himmeä valo että poikaset näkevät emonsa sekä emot puollustaa kutua ja poikasiaan.
quote:
Kuitenkin, uimaan lähdettyään poikaset ovat aina hävinneet 10 tunnin sisällä. Osa ajautui virtauksen mukana toisten kiekkojen ulottuville ja ne napsittiin armotta suihin. Muutenkin poikasilla näyttää olevan ongelmia pysyä vanhempien kyljillä. Emojen käyttäytymisessä hämmästyttää se, että vaikka kyljet on täynnä poikasia, silti lähdetään hirveällä vauhdilla ajamaan takaa vierasta, liian lähelle tulevaa kiekkoa, ja poikaset sinkoilevat ympäri akvaariota ja näin häviävät yksi kerrallaan. Ehkä Timppa osaisi kertoa, että onko tämä normaalia käytöstä?
Aivan normaalia käytöstä kun emot puollustavat reviriään, silloin poikast unohtuvat kun "vaara uhkaa" = toiset kiekkokalat.
quote:
Kolmannen kudun poikaset lähtivät uimaan eilen, eikä aamulla ollut enää yhtään poikasta jäljellä.
Olen tässä harkinnut, että jos kunnostaisin pienemmästä, 98 litran akvaariosta kutualtaan kiekoille. Jos se poikasten kasvatus onnistuisi vanhemmiltakin paremmin, kun ei ole reviiriltä pois ajettavia tiellä.
Eli ei taida kiekkojen kasvattaminen oikein onnistua "kalasopassa".
Vastasit itse kysymykseesi. Jos kiekkokaloista haluaa kasvattaa poikasia ne tarvitsevat oman kutualtaan / pari että poikueen saa kasvatettua rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekiöitä = toiset kalat. Kyllä "kalasopassakin" eli seura akvaariossa joku poikanen voi selvitä mutta selviintymisprosentti on pieni.
Trv. Timppa
Sekä ensimmäisellä että kolmannella kerralla kudusta kehittyi poikasia. Toisella kerralla kutu hävisi yön aikana. Liekö syynä se, että toisella kutuyrityksellä en jättänyt minkäälaista valoa palamaan yön ajaksi?
Se on tosi että kiekkokaloille on jätettävä yöksikin himmeä valo että poikaset näkevät emonsa sekä emot puollustaa kutua ja poikasiaan.
quote:
Kuitenkin, uimaan lähdettyään poikaset ovat aina hävinneet 10 tunnin sisällä. Osa ajautui virtauksen mukana toisten kiekkojen ulottuville ja ne napsittiin armotta suihin. Muutenkin poikasilla näyttää olevan ongelmia pysyä vanhempien kyljillä. Emojen käyttäytymisessä hämmästyttää se, että vaikka kyljet on täynnä poikasia, silti lähdetään hirveällä vauhdilla ajamaan takaa vierasta, liian lähelle tulevaa kiekkoa, ja poikaset sinkoilevat ympäri akvaariota ja näin häviävät yksi kerrallaan. Ehkä Timppa osaisi kertoa, että onko tämä normaalia käytöstä?
Aivan normaalia käytöstä kun emot puollustavat reviriään, silloin poikast unohtuvat kun "vaara uhkaa" = toiset kiekkokalat.
quote:
Kolmannen kudun poikaset lähtivät uimaan eilen, eikä aamulla ollut enää yhtään poikasta jäljellä.
Olen tässä harkinnut, että jos kunnostaisin pienemmästä, 98 litran akvaariosta kutualtaan kiekoille. Jos se poikasten kasvatus onnistuisi vanhemmiltakin paremmin, kun ei ole reviiriltä pois ajettavia tiellä.
Eli ei taida kiekkojen kasvattaminen oikein onnistua "kalasopassa".
Vastasit itse kysymykseesi. Jos kiekkokaloista haluaa kasvattaa poikasia ne tarvitsevat oman kutualtaan / pari että poikueen saa kasvatettua rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekiöitä = toiset kalat. Kyllä "kalasopassakin" eli seura akvaariossa joku poikanen voi selvitä mutta selviintymisprosentti on pieni.
Trv. Timppa
Samainen ongelma oli meilläkin ja lisää akvaarioita ei ollut mahdollista enää hankkia. Joten eikuin älynystyrät hommiin...Ja seuraavanlaisella virityksellä sain kiekonpoikaset isoiksi asti. Ja lisää tulee...
Akvaariosta eristettiin kutuparille n. 1/3 (akvaario koko 250l) muovilevyllä. Levy ei saa olla liian paksua, jotta se taipuu hiukan ja asettuu hyvin kohdalleen. Levyyn porattiin paljon pienen pieniä reikiä ja yksi isompi, josta laitettiin suodattimen vesisuihkuputki läpi. Näin molemmilla puolilla kiertää sama vesi. Akvaarionlasia vasten tuleviin reunoihin pehmeästä silikoniputkesta (leikattiin halki) suojat, ettei lasi naarmuunnu ja muovi pysyy paremmin paikoillaan. Vielä "lastenhuoneen" puolelle erillinen suodatin, aluksi hapettimella toimiva vaahtomuovisuodatin ja myöhemmin tavallinen sisäsuodatin.
Hyvin toimi! Ainoa mitä tekisin toisin, jos uuden levyn hankkisin, ostaisin jonkin tummennetun (vähän näkösuojaa), jottei toisella puolella olevat kiekot häiritsisi kutuparia poikasineen. Toisaaltaan taas kirkas (väritön) ei ole niin näkyvä ulospäin ja tuntui että kutuparikin oppi pian ettei toisella puolella olevista kaloista ole vaaraa.
Akvaariosta eristettiin kutuparille n. 1/3 (akvaario koko 250l) muovilevyllä. Levy ei saa olla liian paksua, jotta se taipuu hiukan ja asettuu hyvin kohdalleen. Levyyn porattiin paljon pienen pieniä reikiä ja yksi isompi, josta laitettiin suodattimen vesisuihkuputki läpi. Näin molemmilla puolilla kiertää sama vesi. Akvaarionlasia vasten tuleviin reunoihin pehmeästä silikoniputkesta (leikattiin halki) suojat, ettei lasi naarmuunnu ja muovi pysyy paremmin paikoillaan. Vielä "lastenhuoneen" puolelle erillinen suodatin, aluksi hapettimella toimiva vaahtomuovisuodatin ja myöhemmin tavallinen sisäsuodatin.
Hyvin toimi! Ainoa mitä tekisin toisin, jos uuden levyn hankkisin, ostaisin jonkin tummennetun (vähän näkösuojaa), jottei toisella puolella olevat kiekot häiritsisi kutuparia poikasineen. Toisaaltaan taas kirkas (väritön) ei ole niin näkyvä ulospäin ja tuntui että kutuparikin oppi pian ettei toisella puolella olevista kaloista ole vaaraa.