Kalojen hinnat

[Eca]

Mistä saa tietää eri kalojen arvon ?

Vai tuleeko hintatietous kantapään kautta ja ajan kanssa ?

Vai onko jonkun kalan hinta verrannollinen senhetkiseen tarjontaan ?

[jusa]

Mistä saa tietää eri kalojen arvon ?

Vai tuleeko hintatietous kantapään kautta ja ajan kanssa ?

Vai onko jonkun kalan hinta verrannollinen senhetkiseen tarjontaan ?

Kauppiaat ei tietääkseni harrasta kartellia, itselläni on jonkinsortin näppituntuma tullut eri kaupoissa kierreltyä.

Kalat eivät tule tehtaalta mistä johtuu että eri tuontierillä (varsinkin luonnosta tulevilla plekoilla) hinnat vähän vaihtelee, välillä rajustikin. Kalan koollakin on jotain korrelointia hintaan, tosin riippuen kalasta ja liikkeestä. Isompi yksilö maksaa yleensä enemmän kuin ihan poikanen vaikkakin osan näistä isoista yksilöistä härski kauppias on saanut puoli-ilmaiseksi harrastelijalta.

Itseäni ei kiinnosta hinnat vaan kate millä kauppiaat kamaa myy. Ei huvita maksaa ilmaa.

[delfiini]

Eri kaupungeissa ja paikka kunnilla tuntuu vaihtelavan aika paljonkin ihan peruskalojenkin hinnat, aika outoa, saman hintasia kai ne suunnilleen myyjille ovat vai?

[prboy]

Kalojen hintaan vaikuttavat monet tekijät. Tärkein lähtökohta luonnollisesti on kalan hinta sen alkuperämaan tukussa, josta se on Suomeen tullut. Tällöin kunkin kalaerän hintaan vaikuttavat tietysti rahti ja myös matkakuolleisuus. Suuren kalan rahti tulee hyvin huomattavasti kalliimmaksi kalayksilöä kohden kuin pienen. Kalojen hinnat toki vaihtelevat jonkin verran myös alkuperämaissa saatavuuden mukaan, mutta tässä suhteessa erot ovat yleensä pieniä. Joissakin tapauksissa jonkin poikkeuksellisen suuren kalaerän kaloja voi saada edullisestikin. Lähtöhintaan kyllä vaikuttaa myös kalan kysyntä. Kardinaalitetra on kalliimpi kuin samankokoiset muut tetrat samoin seeprapleko verrattuna yhtä harvinaisiin muihin Hypancistrus-lajeihin.

Kalan hintaan suomalaisissa tukuissa vaikuttavat myös tukkujen käyttämät kertoimet. Ne vaihtelevat yllättävänkin paljon. En tiedä, kumpi Suomessa maksaa täkäläisen rahdin osuuden, tukku vai vähittäismyyjä, Voi olla, että se riippuu asiakassuhteen laadusta. Joka tapauksessa rahtia voi Suomessakin kertyä aika paljon lisää kalan hintaan. Toisaalta taas jossakin Helsingin seudulla liikkeiden vuokrat ovat huomattavasti kalliimmat ja kate kalaa kohden täytyy siis olla suurempi. Tätä puolestaan kompensoi kyllä suurempi liikevaihto jne.

Eli kalan arvoa on vaikea määritellä. Sen oppii vertailemalla eri liikkeiden hintoja. Keskivertona voisi sanoa, että kalat ovat sitä kalliimpia, mitä vähemmän niitä ko. liikkeessä myydään. Harvinaisuuksien hankkiminen kannattaa muutenkin keskittää liikkeisiin, joissa on valinnanvaraa. Ei tarvitse tehdä kauppaa ainokaisesta yksilöstä.

[Tommi]

Itseäni ei kiinnosta hinnat vaan kate millä kauppiaat kamaa myy. Ei huvita maksaa ilmaa.

Itsekin kalakauppaa jonkin verran harrastaneena haluaisin hieman kommentoida tätä aina niin mielenkiintoista kalanhinta -keskustelua. Olen hämmästynyt koska kukaan muu suomalainen kauppias ei ole kommentoinut tämän palstan hintakeskusteluun ja mielestäni täällä on syntynyt jopa suomalaista akvaariokauppiaita kriminalisoiva käsitys "rahastamisesta" ja "ilmasta maksamisesta" sekä raa'an busineksen tekemisestä.


Jos akvaariokalojen myyminen on niin hyvä business, niin miksi Suomessa on niin vähän akvaariokauppoja (ei lemmikkikauppoja)? Miksi monet tasokkaat akvaariokaupat, esim. todella upeat edesmenneet liikkeet Keravalla tai Liisankadulla lopettivat toimintansa? Ehkä he saivat niin mielettömästi rahaa, että vetäytyivät Bahamalle viettämään eläkepäiviä.

Suomalainen yhteiskunta, sosiaaliturva, eläkejärjestelmät jne. toimivat verotuloilla, sekä suorilla palkkatulosta pidätettävillä että välillisillä tuotteesta otettavilla (arvonlisävero). Jos bankokissa kiekkokala maksaa kymmenen markkaa, ei paikallinen sosiaaliturva jne. pyöri kovinkaan pitkälle tuo kaupanteon seurauksena. Mutta kun samaisen kiekkokalan myy suomalainen velvollisuuksistaan huolehtiva kauppias, täytyy hänen sisällyttää kalan hintaan: kalan rahti Suomeen, liiketilojensa vuokrat, vesi- sähkö- yms.maksut, työntekijöidensä palkat sosiaali-, vakuutus- ja lomakustannuksineen. Mikäli hän ajattelee vielä maksaa oman elämisensä, täytyy tämäkin huomioida kalan ulosmyyntihinnassa. Akvaariokauppaharrastukseen eivät osallistu KELA, opintotuki, kulttuurisäätiöt eivätkä yleensä myöskään vanhemmat. Kaikki on tultava myynnistä.

Kun Helmut hinnoittelee saman kalan vaikkapa saksalaisessa Duisburgin kaupungissa, voi hän heti ajatella että hänellä on noin tunnin ajomatkan päässä muutama kymmenen tuhatta potentiaalista asiakasta. Kun Hannu Seinäjoella tekee saman laskutoimituksen voi hän suunnitella saman muutamalla kymmenellä potentiaalisella asiakkaalla.

Tampereella on hieno pieni liike, joka myy käytettyjä urheilutarvikkeita. Käyn aina joka talvi vaihtamassa puuttuvia lastentarvikkeita isompiin. Koska tinkiminen kuuluu perusluonteeseeni, kokelin myös ensimmäistä kertaa, josko hinta hieman putoaisi. Kauppias sanoi vain, että hänelle ovat monet asiakkaat sanoneet, että hienoa että olet vielä tänäkin vuonna pystyssä. Itse ajattelin joten analogian kautta että tämä vertaus sopii hienosti myös moneen akvaariokauppaan.

Tämä ongelma - siis akvaariokauppiaiden rahastaminen/ahdinko - ei suinkaan ole suomalainen ja vain meitä koskettava , vaan tässä on nähtävissä hyvin laajemmassa mielessä globaalin kaupankäynnin tulevaisuus . Kun maailma tulee tietokoneemme ruudulle on loogista ajatella: "miksi maksaisin kymmenen markan kiekkokalasta kallista suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointia 190 markkaa. Jos voisin, tilaisin kiekkokalan suoraan ilman turhia välikäsiä".

Akvaariokaupan vaikeus on tuttua myös USA:ssa. Tästä aiheesta kannattaa lukea Barry Nab Dahlin artikkeli "So You Want to Own a Fish Store? " http://www.characin.com/carey/articles/ ... store.html


Edit: Selkeytetty tekstiä /sam

[Holstedt]

Eri kaupungeissa ja paikka kunnilla tuntuu vaihtelavan aika paljonkin ihan peruskalojenkin hinnat, aika outoa, saman hintasia kai ne suunnilleen myyjille ovat vai?

Riippuu tietysti mitä tarkoitat sanalla suunnilleen, mutta voisin väittää ihan sen erityimmin edes vaivautumatta perustelemaan, että eivät ole samanhintaisia.

-Holzig-

[Eca]

Itsekin kalakauppaa jonkin verran harrastaneena haluaisin hieman kommentoida tätä aina niin mielenkiintoista kalanhinta -keskustelua. Olen hämmästynyt koska kukaan muu suomalainen kauppias ei ole kommentoinut tämän palstan hintakeskusteluun ja mielestäni täällä on syntynyt jopa suomalaista akvaariokauppiaita kriminalisoiva käsitys "rahastamisesta" ja "ilmasta maksamisesta" sekä raa'an busineksen tekemisestä.

Tarkoitoksena ei ole lietsoa erimielisyyksiä kalakauppiaiden ja ostajien välille. Noissa viesteissä on tullut ilmi, että kalan hintaan vaikuttavat monet tekijät. Eihän se hullu ole, joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Ei tietenkään ole järkevää "tappaa" kalakauppiaita pois, mistäs sen kalan sitten vaivatta ostaa. Kauppiaitakin on vain niin monenlaisia ja joissakin tietyissä tapauksissa saattaa ahneus hieman iskeä. No kai ne asiakkaat jättää ko. liikkeet väliin, jos vain tajuavat, että jotain on pielessä.
Itse olen valmis ja halukas maksamaan kalasta suuremmankin summan, kunhan saan rahoilleni vastinetta. Aloittelijana vaan, kun ei ole minkäänlaista käsitystä vähän erikoisempien kalojen hintatasosta ja siksi aloitin aiheen.
Esimerkki ihan eri alueelta:
Autokaupassa 17 000 € autossa tuntuu olevan 2000-3000 € tinkimisen varaa. Tiukkana, kun pysyy eikä tule myyjää vastaan niin väitän, että kyseinen auton saa 14 000 €, jos ei vaan halvemmallakin. Ei se kauppias sitä tappiokseen myy, en minä ainakaan, jos olisin kauppias.

No mentiin nyt vähän asiasta sivuun, mutta...
Toivottavasti täälä ei ole autokauppiaita, jos on niin älkää nyt ottako hernettä nenäänne.

[jouniv]

Kiitos Tommi hauskasta linkistä, artikkelisivuilla oli paljon muutakin mielenkiintoista.

[JJVi]

Joo, minua ainakin sen verran laitti ajattelemaan tuo linkin päässä oleva artikkeli, että taidankin ostaa saksalaisen webbikaupan sijasta kalanruuat ainakin toistaiseksi paikallisista liikkeistä... , koska arvostan kuitenkin hyvää "live" palvelua enemmän kuin muutaman markan säästöä. (Eriasia on sitten jos palvelu muuttuu puhtaaksi rahastamiseksi...)

-Jari

[prboy]

Tommi on tekstissään periaatteessa oikeassa etenkin kalojen viljelijän tai tukkukauppiaan näkökulmasta. Olen kuitenkin kalojen hinnan suhteen eräistä yksityiskohdista eri mieltä.

Akvaario- tai lemmikkiliikkeessä kate syntyy kaikesta mitä myydään. Kalanruokapurkit voivat maata hyllyllä vaikka vuoden, ilman että niistä aiheutuu pientä tilantarvetta enempää kustannuksia. Toisin on kalojen laita. Ne vaativat tilaa, joka puolestaan vielä vaatii sekä hoitoa että erinäköisten laitteiden aiheuttamia kustannuksia. Kaloja pitää myös ruokkia. Tästä syystä kalan pitäisi (jos niistä yritetään katetta) olla liikkeessä mahdollisimman vähän aikaa. Lisäksi äärimmäisen harvoin myyntiakvaariot voivat olla siinä kunnossa, että vaateliaat kalat eivät kärsisi niistä. Jokainen päivä liikkessä voi olla niille liikaa.

Toisaalta akvaariota on vaikea kuvitella ilman kaloja (no juu, voi niitä joku ylen harvinainen friikki pitää pelkästään kasveja varten). Koko akvaariohomma pyörii kalojen tarpeiden ympärillä. Jos kyseessä on pelkästään akvaarioliike, kaikki muu on kaloja varten.

Edellä olevista yhtälöistä seuraa se, että kaloja pitäisi myydä mahdollisimman paljon, jotta kaikki muu, joka liikkeessä vaatii paljon vähemmän kaikkea, menisi myös kaupaksi. Niinpä kärjistetysti voisi sanoa, että kauppiaan itse asiassa kannattaisi jakaa kaloja (ainakin valituille asiakkaille) ilmaiseksi, jotta nämä ostaisivat sitä kaikkea muuta kaloille mahdollisimman paljon.

Mitä suomalaisissa liikkeissä oikeastaan tapahtuu? No leipäkalaa myydään kuka enemmän kuka vähemmän. Mukaan hankitaan joskus jokunen vähän kallimmpikin kala, mutta sen hinta muodostuu nin korkeaksi, että ei sitä kukaan osta. Se kallis kala kuitenkin syö jokaikinen päivä, vaatii puhdasta vettä, kovaa virtausta jne jne. Lopulta käy niin, että mikään hinta ei siitä tuo koskaan minkäänlaista katetta ja se jää lajinsa viimeiseksi siinä liikkeessä. Ja suomalaiset harrastaja-asiakkaat eivät ole ymmärtäneet omaansa ja etenkään kauppiaan parasta vai?.

Satun tietämään, mitä kalat maksavat Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, tiedän mitä kalat maksavat suomalaisissa tukuissa ja mitä ne maksavat suomalaisissa akvaarioliikkeissä. Tiedän myös, että eri portaissa kaloille käytetään kertoimia, joilla niiden vaihtaessa porrasta syntyneet kustannukset katetaan ja mukaan jää vielä voittoakin. Kalojen lentäessä etelästä Suomeen niiden koko on rahtikustannusten kannalta merkittävä asia. Sen sijaan Suomen sisällä oli sitten kyseessä Matkahuolto tai pakettiauto, koolla ei enää olekaan aivan yhtä ratkaiseva merkitys. Niinpä en ymmärrä, miksi hyvin usein kaikkiin ja kaikenkokoisiin kaloihin käytetään samoja muuntokertoimia kustannuksia laskettaessa. Seurauksena tästä on, että ns. parempien kalojen hinnat nousevat pilviin ja ne jäävät luuhaamaan sinne liikkeiden akvaarioiden nurkkiin.

Niitä ns. parempia kaloja ostavat todelliset harrastajat, akvaariotouhun eliitti. Minun puolestani jokainen kauppias saa nylkeä leipäkaloista niin paljon kuin ilkeää. Itse asiassa olisin hyvilläni, jos kultakalojen hinta olisi viisinkertainen nykyiseen nähden. Sen sijaan väitän, että harrastajien haluamien erikoisuuksien hinnat ovat liian kovia Suomessa. Niiden varassa ei kuitenkaan elä tai kuole yksikään liike. Sen sijaan harrastajan maksukyky voi katketa. Todellisia harrastajia vain ei ole yhtäkään liikaa. Jokaisesta pitäisi pitää kynsin hampain kiinni. Kunnon harrastajilla on akvaario vielä silloinkin, kun kultakalan akvaario on viidettä kertaa vaihtanut omistajaa keltaisessa pörssissä.

Niinpä minä myisin kunnon kaloja olemattomalla katteella todellisille harrastajille. Tästä hyötyisivät kaikki. Kunnon kaloja ostettaisiin enemmän. Niitä kannattaisi tuoda. Olisi valinnan varaa. Harrastajat voisivat hankkia usemapiakin kaloja kuin sen yhden plekon jne.

Mikä edellisessä ajatuskulussa on vikana, kun näin ei Suomessa taphdu?

[Anne_]

Tässä näkökulmani siihen miksi kaikkien lemmikkieläinten tuleekin olla niissä hinnoissa että vaativat kuluttajalta harkintaa ja jopa pitkän tähtäimen säätämistä.

Eläinten tarkoitukseensa parhaat hoitovälineet ovat kalliita. Jos kunnon akvaariopaketti parhaine välineineen maksaa >2000 markkaa ja tähän saa koko ylikansoitetun kalasopan satasella niin eläinystävät voivat vain kauhulla miettiä paljonko eläimiä ostetaan tinkien tärkeimmästä - asianmukaisista välineistä eli hoidosta. Tämä koskee kaikkia lemmikkejä ja olen sen itse käytännössä todennut eläinkaupassa työskennellessäni, että asiakas väittää omistavansa jo kaikki tarpeelliset hoitovälineet ja kun kauttarantain tiedustelee mitäköhän nämä välineet ovat niin hänellä ei ole pienintäkään aavistusta koko eläimen hoidosta ja vaatimuksista.

Sen sijaan että elävien olentojen hinta halutaan polkea pohjamutiin kannattaa peräänkuuluttaa edullisia tarvikkeita koska niihinhän sitä rahaa uppoaa perustamis- ja hoitovaiheessa kuitenkin eniten. "Viikon euron kala" ja "kaikki kanit puoleen hintaan" -tarjoukset saavat kylmän hien pintaan enkä taatusti osta ko. liikkeestä yhtään mitään, sensijaan "-10% akvaariotarvikkeista" -kampanjointi saa minut varmasti penkomaan liikkeen hyllyjä.

[jusa]

Tässä näkökulmani siihen miksi kaikkien lemmikkieläinten tuleekin olla niissä hinnoissa että vaativat kuluttajalta harkintaa ja jopa pitkän tähtäimen säätämistä.

Normaali kuluttajalle kyllä 100 mk kalasta alkaa jo kirpaisemaan. Sillä että maksaako se erikoisuus 1500 vai 300 mk, on kyllä vähän keskivertoa kokeneemmalle harrastajalle aika paljon merkitystä eikä se hinnan alennus kyllä oletettavasti laske hoidon laatua.

Niin kultakalojen/oskarien yms hinnoissa voisi ollakin mun puolesta lisää, mutta miksi kauppiaan kannatttaisi näistä lisää pyytää, kun osa harrastajajista ensin liian pieneen akvaarioon kalan hankittuaan omantunnon tuskissaan ostaa tilalle rutkasti isomman.

Pertin ajatuskulussa ei ole mitään vikaa.

Muokattu - jusa on 07/03/2002 09:24:06

[Anne_]

Sillä että maksaako se erikoisuus 1500 vai 300 mk, on kyllä vähän keskivertoa kokeneemmalle harrastajalle aika paljon merkitystä eikä se hinnan alennus kyllä oletettavasti laske hoidon laatua.

Näin on kun erikoisuuksista puhutaan mutta kuten sanakin sen ilmaisee on kyse silloin erikoistapauksista. Tätäkin forumia lukiessa voi helposti todeta että se on melko pieni osa kalan ostajista jotka todella asioista tietävät saati ovat valmiita ajallisesti/rahallisesti panostamaan.

Anteeksipyyntöni kaikille yli tuhannen markan kappalehintaisten kalojen hankkijoille joiden hoidon laatua en ole tarkoittanut kyseenalaistaa.

[jouniv]

Tärkeä sivuseikka prboylle: pienen pienen mutta erittäin kalliin timantin pito kaupan hyllyllä maksaa kauppiaalle erittäin paljon vaikka se vie vähän tilaa eikä vaadi huolenpitoa, koska siinä seisoo rahaa tuotamatta, usein lainarahalla hankiten korkoa vieden. Varastot eivät saa olla liian suuria (rahallisesti) ja tavaran pitää vaihtua. Sama periaate pätee myös eläinten myyntiin.

Jouni

[Tommi]

Satun tietämään, mitä kalat maksavat Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, tiedän mitä kalat maksavat suomalaisissa tukuissa ja mitä ne maksavat suomalaisissa akvaarioliikkeissä. Tiedän myös, että eri portaissa kaloille käytetään kertoimia, joilla niiden vaihtaessa porrasta syntyneet kustannukset katetaan ja mukaan jää vielä voittoakin. Kalojen lentäessä etelästä Suomeen niiden koko on rahtikustannusten kannalta merkittävä asia. Sen sijaan Suomen sisällä oli sitten kyseessä Matkahuolto tai pakettiauto, koolla ei enää olekaan aivan yhtä ratkaiseva merkitys. Niinpä en ymmärrä, miksi hyvin usein kaikkiin ja kaikenkokoisiin kaloihin käytetään samoja muuntokertoimia kustannuksia laskettaessa. Seurauksena tästä on, että ns. parempien kalojen hinnat nousevat pilviin ja ne jäävät luuhaamaan sinne liikkeiden akvaarioiden nurkkiin.

Hienoa, että kalojen hinnat herättävät näin monipuolista keskustelua. On totta että kalojen hinnan kasvu on varmasti järkyttävää, jos sitä seuraa kalan alkulähteiltä koko ketjun läpi kotiakvaarioon. Kyse on kuitenkin riskin jakamisesta. Kalan tuominen luonnosta on valtava riski.

Ajatelkaapa vaikkapa kalaerän tuomista suoraan esimerkiksi Etelä-Amerikasta. Varmasti jo internetin välityksellä löytyy tuontifirmoja, joissa on hienot kalavalikoimat. Mielenkiintoiselta kuulostavia lajeja:mm. zebra pleco.

Ensimmäinen riski: minimierä on vaikkapa 1000 dollaria + rahti.Uskallatko lähettää Senior Escobarin tilille tuon rahan ? Ok, lähetät rahan. Lentoreitti kulkee Bogotasta Saksaan ja sieltä Suomeen.

Toinen riski: tuleeko kone ajallaan? mahtuuko lähetys joka koneeseen. Minuun otti taannoin yhteyttä Finnairin rehtihenkilö ja kysyi ostaisinko kymmenen laatikkoa akvaariokaloja. ne ovat matkalla Bangkokista Budapestiin, mutta turvallisuussyistä kone ei voinutkaan lentää Pakistanin yli vaan se joutui kiertämään Venäjän kautta ja tekemään välilaskun Helsinkiin.

Tässä vaiheessa kalat eivät enää mahtuneetkaan Pudan koneeseen, vaan ne jäivät Helsinkiin. Kun minä sain tiedon niistä ne olivat olleet kaksi vuorokautta tavaraterminaalissa. Olin jo kovin epäröivä ja pyysin heitä tarkistamaan kalojen kunnon. Iltapäivällä sitten kuulin, että kaikki kalat olivat jo kuolleet.

Toinen tarina samasta aiheesta on kuin eräs pientukkuri tilasi aikoinaan kiekkoja suoraan luonnosta. Muutama erä meni hyvin, kiekot olivat komeita ja menivät hyvin kaupaksi. Hän päätti tilata vähän enemmän ja kuinka ollakaan, kalat myöhästyivät jostain lennosta, jäivät Frankfurtiin vuorokaudeksi. Kun laatikot tulivat perille olivat kiekot enää sameaa velliä. Koko lysti jäi tukkurin harteille ja hän menetti firmansa.

Kolmas pointti voisi olla vielä luonnosta tulleiden kalojen kunto. Esimerkiksi kiekkokalat ovat usein kovin loisisia ja vaativat ammattimaista lääkintää ennen kuin ne voidaan myydä.

Neljäntenä seikkana näkisin kalojen määrittelyn. Tämä ongelma tulee esille erityisesti monnien ja kirjoahventen kanssa. Usein kalat ovat nimetty tyyliin zebrapleco jne. kun ne lähtevät luonnosta kohti akvaarioita. Yksi tärkeimmistä tukkureiden tehtyävistä on kalojen nimeäminen ja mahdollisimman tarkka määrittely. Sillä siinä vaiheessa kun kala tulee kauppaan ja siellä on tällainen vähemmän ansioitunut monniharrastaja, minun on voitava luottaa että kalan laji on mahdollisimman tarkkaan oikea.
Tästä kalan nimeämisen ammattitaidosta tulee mieleeni eräs anekdootti. Monet malawiharrastajat tuntevat upean pienen mbuna-lajin nimeltä Pseudotropheus saulosi. Kala on saanut nimensä Stuart Grantin kalanpyydystysaseman määrittelymestarin Mr. Saulosin mukaan. Hänellä on kuulemma ilmiömäinen kyky tunnistaa ja määritellä pyydetyt kalalajit. Ei muuten ole aivan helppo homma, kun usein saman lajin koiraat ja naaraat ovat aivan eri värisiä, ja toisaalta monet lajit ovat hyvin toistensa kaltaisia.

Minun mielestäni on hyvä, että riski jakautuu monelle eri taholle ja eri tuontiportaiden ammattilaiset hoitavat työnsä. Riskistä ja ammattitaidosta kannattaa myös maksaa.

[JJVi]

Minusta järkevin tapa toimia erikoisten/herkkien/kalliiden kalojen kanssa on se, että kauppias toimii pelkkänä välittäjänä tukun ja asiakkaan välillä. Tällöin vaara että erikoisuuden jäävät pölyttymään kauppiaan altaisiin on pienempi ja tilaaja todennäköisesti tietää mitä on ostamassa. Pienissä kaupungeissa on kuitenkin vaara että myyntialtaassa kauan lojunut erikoisuus ei olekaan enää erikoisuus koska kaikki ovat kuitenkin sen jo nähneet .

Jos kauppias karanteeraa tilatut kalat, voisi herkkien lajien kanssa tehdä siten että ostaja maksaa pienen korvauksen jos kala putoaa.

Tämä tietenkin edellyttää että kalojen hinnat sitten kanssa ovat kohtuulliset suhteessa tukkuhintoihin.

-jari

[prboy]

Tärkeä sivuseikka prboylle: pienen pienen mutta erittäin kalliin timantin pito kaupan hyllyllä maksaa kauppiaalle erittäin paljon vaikka se vie vähän tilaa eikä vaadi huolenpitoa, koska siinä seisoo rahaa tuotamatta, usein lainarahalla hankiten korkoa vieden. Varastot eivät saa olla liian suuria (rahallisesti) ja tavaran pitää vaihtua. Sama periaate pätee myös eläinten myyntiin.

Samaa mieltä, mutta halusinkin korostaa, että Siellä akvaarioliikkeessä ne timantit ovat altaassa. Niiden arvo ei nouse ajan myötä toisin kuin oikeiden timanttien.

Hienoa, että kalojen hinnat herättävät näin monipuolista keskustelua. On totta että kalojen hinnan kasvu on varmasti järkyttävää, jos sitä seuraa kalan alkulähteiltä koko ketjun läpi kotiakvaarioon. Kyse on kuitenkin riskin jakamisesta. Kalan tuominen luonnosta on valtava riski.
...

Tommin kertomat esimerkit voidaan suurelta osin välttää ammattitaidolla. Suomalaisten tukkujen kertomusten perusteella lentoyhteysongelmia toki on, mutta eivät ne ole kovin yleisiä eikä täydellisiä hasardeja juuri satu. Sen sijaan kokonaisia kalalaatikollisia kyllä kuolee. Sille ei voi mitään. Niitäkin voidaan välttää ammattitaidolla. Paikallisten tukkujen laatu vaihtelee suuresti. Itse asiassa pitäisi käydä paikanpäällä katsomassa ja sopimassa asioista. Matkakuolleisuuskaan ei suinkaan ole automaattisesti vastaanottajan maksettava. Jälleen on kyse liikesuhteen laadusta ja sopimuksista. Ne taas ovat sitä ammattitaitoa.

En minä kyllä esittämääni kritiikkiä kohdistanut suomalaisiin tukkuihin. Yleisesti ottaen Suomeen tuodaan varsin paljon todella hienoja kaloja. Kysymys on siitä kuinka kauan.

Toisaalta tuosta Tommin tekstistä voisi vetää sen johtopäätöksen, että mitä halvemmat kalat sen paremmin niitä on hoidettu ja sitä pienempi on ollut niiden kuolleisuus eri vaiheissa. Ei se kyllä niinkään ole. Esimerkiksi ripsimonnit ovat todella kestäviä kaloja. Minulle mainitsi eräs kymmeniä vuosia kaloja myynyt kauppias, että hänellä ei ole koskaan kuollut liikkeessään yhtään ripsimonnia. Tällä perusteella ripsimonnien pitäisi siis olla todella halpoja kaloja vaikkapa vastaavan kokoisiin plekoihin nähden. Eivät ne ole, joten riskejä tasoitetaan eri portaissa eri kalojen välillä.

Minä puhuin vain yhdestä kalakaupan osa-alueesta, kalliista kaloista. Kaupankäynnissä pätee yksinkertainen laki. Mitä enemmän ostaa, sitä halvemmalla saa. Jos tyydytään niin maahantuonnissa kuin vähittäiskaupassakin pieniin eriin tai yksittäiskappaleisiin, kalliit pysyvät todella kalliina ja riskit ovat vielä yksilöä kohden huomattavan suuret. Eikä niistä kaloista synny mitään katetta. Niiden kaupankäynti voi kokonaan loppua ja siitä minä olen huolissani.
quote:
Neljäntenä seikkana näkisin kalojen määrittelyn. Tämä ongelma tulee esille erityisesti monnien ja kirjoahventen kanssa. Usein kalat ovat nimetty tyyliin zebrapleco jne. kun ne lähtevät luonnosta kohti akvaarioita. Yksi tärkeimmistä tukkureiden tehtyävistä on kalojen nimeäminen ja mahdollisimman tarkka määrittely. Sillä siinä vaiheessa kun kala tulee kauppaan ja siellä on tällainen vähemmän ansioitunut monniharrastaja, minun on voitava luottaa että kalan laji on mahdollisimman tarkkaan oikea.
Tästä kalan nimeämisen ammattitaidosta tulee mieleeni eräs anekdootti. Monet malawiharrastajat tuntevat upean pienen mbuna-lajin nimeltä Pseudotropheus saulosi. Kala on saanut nimensä Stuart Grantin kalanpyydystysaseman määrittelymestarin Mr. Saulosin mukaan. Hänellä on kuulemma ilmiömäinen kyky tunnistaa ja määritellä pyydetyt kalalajit. Ei muuten ole aivan helppo homma, kun usein saman lajin koiraat ja naaraat ovat aivan eri värisiä, ja toisaalta monet lajit ovat hyvin toistensa kaltaisia.

Minun mielestäni on hyvä, että riski jakautuu monelle eri taholle ja eri tuontiportaiden ammattilaiset hoitavat työnsä. Riskistä ja ammattitaidosta kannattaa myös maksaa.

Kalojen määrittäminen ei ole määrittelykysymys. Sekin on todella ammattitaitoa. Siinä minä puolestani olen ammattilainen. Tiedän, että taitoon ei ole mitään oikoteitä. Se vaatii koko eliniän kestävää harjoittelua. Käytännössä ei edes ole mahdollista hallita koko Suomeen mahdollisesti tulevaa kalalajimäärää. Mutta miksi yhden tai muutaman ihmisen pitäisi hallita ne kaikki? Riittää kun tukku hallitsee leipäkalojen pääosan. Erikoisuuksiin tulee käyttää erikoisuuksia hallitsevia. Minä tiedän pikkasen monneista. En ole vielä koskaan kieltäytynyt vierailemasta tukuissa, kun on pyydetty. Jotkut pyytävät usein, eräät eivät koskaan. Minun käyntini eivät ole myöskään näkyneet sentin osanakaan kalojen hinnassa. Minulle on riittänyt palkkioksi, että olen päässyt ostamaan tuontieristä "odd balleja" eli sattumia ennen kuin ne ovat hajaantuneet pitkin Suomennientä.

Nykyisin voi myös käyttää moderneja apuvälineitä. Vaikka aina väitänkin, että kaloja ei voi varmasti määrittää kuvista, näkee niistä kuvista silti paljon. Mm. sen, että tarvitsevatko kyseiset kalat enemmän huomiota. Siispä kuvat vaan sähköpostiin asiantuntijalle, 75 prosentin todennäköisyydellä varmistettu määrityskin on äärettömän paljon parempi kuin nolla prosenttia.

Vielä yksi pienen pieni biologin korvaan särähtävä hiuksen halkominen Tommille. Eliölajeja ei määritellä, ne määritetään. Käsitteen voi määritellä ja jos kalan tunnistaminen määritellään oikein puhutaan määrittämisestä.

[Tommi]

Pari kommenttia

Vielä yksi pienen pieni biologin korvaan särähtävä hiuksen halkominen Tommille. Eliölajeja ei määritellä, ne määritetään. Käsitteen voi määritellä ja jos kalan tunnistaminen määritellään oikein puhutaan määrittämisestä.

Ups, kärähdin - tässä sen huomaa, ettei ole luonnontieteilijä. Minä kun olen opiskellut sitä käsitteenmäärittelyä .

En minä kyllä esittämääni kritiikkiä kohdistanut suomalaisiin tukkuihin. Yleisesti ottaen Suomeen tuodaan varsin paljon todella hienoja kaloja. Kysymys on siitä kuinka kauan.

Sama huoli on minullakin. Keskustelu akvaarioalan tulevaisuudesta on tärkeää. Sellaista keskustelua, johon osallistuisi eri näkökulmien edustajia ei ole käsittääkseni käyty kovin paljoa. Itse en ole nähnyt sellaista yhtään.

Huomaan joutuvani tässä hieman väärien henkseleiden sisään joutuessani puolustamaan koko akvaarioalaa ammattilaisten näkökulmasta.
Kun aikoinani senttailin Akvaariomaailmaan purnasin usein rivien välistä sitä, että meiltä Suomesta ei saa kunnon lajeja (lähinnä kirjoahvenpuolella). Kun nyt olen jonkin aikaa katsellut akvaarioalaa viljelijän ja pienimuotoisen akvaariokauppiaan näkökulmasta, olen jotenkin kantapään kautta joutunut toteamaan, että ei se ole niin helppoa täälläkään.

Innovatiivisuutta tarvitaan ja siksi on mukava keskustella ja hakea uusia näkökulmia akvaariokauppaharrastukseen.

[jarvij]

Innovatiivisuutta tarvitaan ja siksi on mukava keskustella ja hakea uusia näkökulmia akvaariokauppaharrastukseen.

Hei!
Olen antanut itselleni kertoa ettei pelkkien kalojen kauppaaminen kannata eikä akvaarioliikettä pystyssä pidä, vaan kaikki ne muut tarvikkeet.

Ne sitten ostetaan Saksasta nettikaupoista halvalla.
Onko siis tarkoituksena tappaa akvaariokalojen saanti maassamme niin suuressa määrin ja tehokkaasti kuin mahdollista?

Tietty saa niitä kalojakin halvalla nettikaupoista?, mutta mitä ja missä määrin ja missä kunnossa? Ei huvittaisi edes kokeilla.

www.akvaariotieto.info/suomi/oscari.htm
Akvaarion Oscari No:29

[Tommi]

Ne sitten ostetaan Saksasta nettikaupoista halvalla.
Onko siis tarkoituksena tappaa akvaariokalojen saanti maassamme niin suuressa määrin ja tehokkaasti kuin mahdollista?

Tietty saa niitä kalojakin halvalla nettikaupoista?, mutta mitä ja missä määrin ja missä kunnossa? Ei huvittaisi edes kokeilla.

Niin kyllä kauppiaan rooli on hieman vaikea, jos tarvikkeet ostetaan Saksasta, akvaariot käytettynä ja kalat pitäisi myydä kulukorvauksin.
Jos erikoiskaupan pitäjä haluaisi saada normaalin palkan loma ym etuineen, pitäisi tuotteiden kertoimien olla 300%. Jos akvaariokauppias päättää myydä samaan hintaan kuin Saksassa, muuttuvat kertoimet negatiivisiksi - yhtä hyvin hän voisi alkaa jakaa 20 euron seteleitä kaikille liikkeessään kävijöille.
Erikoiskaloista eräs huomio: kun alotimme takavuosina akvaariokalojen viljelyhomman, oli valikoimamme tietenkin sen mukainen: kirjoahvenia, sateenkaarikaloja... kaikkea sellaista hienoa, mitä ajattelimme että niitä on vaikea saada. Eräs vanhemman polven kauppias totesi vain valikoimistamme, että kysytään paljon ostetaan vähän.

Prboyn esittämä ajatus erikoiskalojen myymisestä pienellä katteella ->kaloja myytäisiin enemmän, ei ainakaan minun kokemukseni mukaan toimi. Meillä oli esimerkiksi parin vuoden ajan tanganjikajärven Tropheus moorii -kirjoahvenia myynnissä 60 mk/kpl, kun ne esimerkiksi Ruotsissa maksoivat yli tuplasti saman. Tuloksena oli että niitä kyseltiin muutaman kerran ja ei ostettu kertaankaan.

JJvi esitti ajatuksen että kauppias toimisi vain välittäjänä tukun ja asiakkaan välillä. Tätä hommaa harrastettiin merivesipiireissä ainakin takavuosina, jolloin asiakas sai suoraan kalat sellaisena kuin ne tulivat. Tietyistä syistä tästä hommasta on toivottavasti jo luovuttu. Mielestäni on myös tärkeää että myös kauppias karanteeraa kalat ennen kuin ne lähtevät asiakkaalle. Eivät ne erikoiskalatkaan ole aina niin priimakunnossa tukusta tullessaan. Tähän pieni käsitteellinen määrittely: kala ei ole ensisijaisesti esine tai tavara, vaan elävä prosessi.

[Eca]

Huomaan joutuvani tässä hieman väärien henkseleiden sisään joutuessani puolustamaan koko akvaarioalaa ammattilaisten näkökulmasta.

Taitaa kumminkin olla niin, että ilman sinua olisi tämä keskustelu tainnut jäädä aika latteaksi.

Asiaan on tullut kommentteja niin monesta näkökulmasta, että en taida enää viitsiä 50€ ja alle kalan hintaa pahemmin tarkastella.

Onhan se parhaimmillaan usean vuoden ilostuttamassa alan harrastajaa ja niitä, jotka sattuvat kylässä käymään. Tuollaisen summankin, kun jakaa 10 vuodelle, niin ei ole paljoa. Paljon turhempaankin sitä tulee paasattua .

[Mirkku]

Onko kovinkin yleistä muualla päin Suomea akvaarioliikkeissä ottaa vastaan ns. "leipäkalojen" poikasia antamatta mitään hyvitystä poikasten tuoneelle akvaarioharrastajalle?

Paikallisen akvaariokaupan myyjä totesi kysymykseen, että ottaisivatko vastaan poikasia ja hyvittäisivätkö esim. jonkin yhden kalan vastineeksi...."Eipä noita näy altaassa poikasia olevan, voithan tuoda ne tänne mutta emme hyvitä niistä mitään, ei rahaa tai muita kaloja."

Nämä kalat maksavat liikkeessä 3 € kappale. Jos vien poikasia liikkeeseen 10 kpl, kauppa saa itselleen ilmaista rahaa niiden myynnistä toisille asiakkaille. Poikasista kun ei ole tullut kustannuksia siihen mennessä ennen kuin ne tulevat altaaseen valmiiksi myytäviksi.

Luulen että yritän myydä/vaihtaa/antaa muille näitä poikasia kuin viedä ne ilmaiseksi kauppaan. Ja jos en todellakaan saa niitä muualle, syötän ne sitten vaikka isommille kaloilleni!

Todennäköisesti minulla on asenneongelma ko. kauppaa kohtaan, mutta siihen on vaikuttanut muutama huono kokemus tästä kaupasta.

[skare]

Onko kovinkin yleistä muualla päin Suomea akvaarioliikkeissä ottaa vastaan ns. "leipäkalojen" poikasia antamatta mitään hyvitystä poikasten tuoneelle akvaarioharrastajalle?

Täällä päin on ollut sellainen käytäntö, että rahaa ei saa, mutta vaihdossa jonkun toisen (halvemman) kalan tai jotain pientä tavaraa. Eli ihan ilmaiseksi ei ole tarvinnut antaa edes miljoonakaloja.

[millia]

Täällä päin toisessa kaupassa saa noin 1/3 kalan myyntiarvosta. Käteistä ei saa, vaan "rahat" pitää käyttää seuraavaan ostokseen alennukseksi. Toisessa liikkeessä on sellainen sanaton sopimus. Vien sinne kaloja ja kasveja ja sitten kun menen seuraavan kerran ostoksille joko saan tai sitten en saa jotakin ilmaiseksi/kaupan päälle, tuotteen hinnalla ei ole juuri merkitystä. Aina pitää kuitenkin kysyä liikkeistä haluavatko ottaa kaloja, joskus kelpaavat ja joskus ei.

[Ville V]

Nämä kalat maksavat liikkeessä 3 € kappale. Jos vien poikasia liikkeeseen 10 kpl, kauppa saa itselleen ilmaista rahaa niiden myynnistä toisille asiakkaille. Poikasista kun ei ole tullut kustannuksia siihen mennessä ennen kuin ne tulevat altaaseen valmiiksi myytäviksi.

Tässä muutama kauppiaan näkökanta asiaan (vaikka en kauppias itse olekaan )

Ei se kauppiaallekaan ilmaista/riskitontä rahaa ole, tai voi olla, mutta ei yleensä. Jos viet liikkeeseen kaloja, joutuu kauppias karanteenaamaan kalasi erillisessä altaassa, tai sitten hän ottaa tietoisen riskin ja laittaa kalat jo kansoitettuun altaaseen. 10 kalan, eli yhteensä 30 euron (-verot), takia kauppias joutuu käyttää aikaansa kalojesi kanssa puljaamiseen, ja mahdollisesti voi vielä vaarantaa samassa altaassa olevat muut kalat, jos hän laistanut karanteenista. Eli hän ei todellakaan tienaa niistä kalosta 30e puhdasta rahaa. Luultasti siksi kauppias ei ole kovinkaan halukas maksamaan kaloistasi, kun kyse on noin pienestä määrästä (rippuu tietysti lajista).

Lihavoidut tekstit tarkoittavat kalojen ottamisesta mahdollisesti aiheutuvia kuluja.

T:Ville