Oksan käsittely

[korpe]

Tää ei varmaan ole oikeassa aihealueessa, mutta en keksinyt parempaakaan...

Eli tarkoituksenani on laittaa omenapuunoksa akvaarion pohjasta ylös seinää pitkin. Oksa on nyt kuorittu, mutta onko kennelläkään tietoa / ideoita kuinka mun tulisi käsitellä oksa, että se kestäisi vedessä. Oksaan on tarkoitus muuten kiinittää Peikonlehti...

[TiHe]

Tää ei varmaan ole oikeassa aihealueessa, mutta en keksinyt parempaakaan...

Eli tarkoituksenani on laittaa omenapuunoksa akvaarion pohjasta ylös seinää pitkin. Oksa on nyt kuorittu, mutta onko kennelläkään tietoa / ideoita kuinka mun tulisi käsitellä oksa, että se kestäisi vedessä. Oksaan on tarkoitus muuten kiinittää Peikonlehti...

Kuorimisen lisäksi itse ainakin kokeilisin keittää oksaa jos olisi niinsuuri pata tms astia että se olisi mahdollista. Eräs tamperelainen akvaariokauppias jolla moinen karahka 600 litran akvaariossa oli ei suositellut omenapuuta, sanoi siitä erittyvän sokeria veteen, itse en tiedä omenapuusta mutta kataja karahka toimi minulla kuorittuna ilman ongelmia.



"Eikös insinöörin pitäisi ratkoa
ongelmia, eikä kehittää niitä"

[Holstedt]

Omenapuuta, katajaa ja mäntyä on ollut akvaariossa noiden tuontipuiden lisäksi
enkä minä ole vaivautunut kuorimista kummempiin esikäsittelyihin.

-Holzig-

[oppo]

Sinulle myös tiedoksi että uusimmassa Akvaariomaailmassa käsitellään näitä kanto/oksa-asioita. Että tuota siellä voisi sitä hyvän laatuista ja luetettavaa infoa olla.


ps. onko muuten ironista syödä kalakeittoa ja lukea akvaariomaailmaa? Tai en tiedä ironiasta mutta hieman minua kummastutti.



Ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee, mutta sen voi aina kertoa eteenpäin.

[Fisu]

uusimmassa Akvaariomaailmassa käsitellään näitä kanto/oksa-asioita

Näkemättä ko artikkelia, kysyn onko kellään kokemuksia pajun oksista akvaariossa? Mielessä on tehdä noin sormen vahvuisista oksista 'mangrovea' altaaseen. Joku paju lajeista taitaa olla peräti myrkyllinen ?

Kari

[Holstedt]

Ei kokemuksia tai tietoa pajun ominaisuuksista.

Se akvaariomaailman juttu taisi olla joku täyteuusinta. En jaksanut lukaista ajatuksella läpi kun ainakin kuvat oli uusiokamaa.

-Holzig-

[Mari Kurki]

onko kellään kokemuksia pajun oksista akvaariossa?

Ei ole kokemuksia akvaariossa pidettynä, mutta jos kokeilet, niin suosittelisin
varaamaan siihen akvaarion viereen vesurin tms. todennäköistä tulevaa
karsintaa silmälläpitäen. On ne pajut vaan semmoisia kasvamaan...

T: Mari

[Maarit]

Eräällä tuttavalla oli pajunoksia ämpärissä jouluvaloja varten (ulkona terassilla). Kun kevät koitti "kuivat" oksat alkoivat kasvattaa lehtiä. Mm. terijoensalavaoksat kasvattaa juuret vaikka kastelukannussa. Kävisikö samoin akvaariossa...

"Ei koneella kirjoittaminen %le vaikeaa, kunhan siitä pååzee jwelleh."

[klaus]

Omenapuun oksa ei sovellu kovin hyvin muutamien haittojensa takia. Ensinnäkin totta on, että sokeripitoista ravinnetta liuottuu karahkosta akvaarioveteen ja vaikuttaa niin veden laatuun kuin ravinteisiinkin. Mistään versomisesta ei ole pelkoa kuitenkaan kun karahko kerran on kuorittu. Toisekseen, tai ehkä edellisestä johtuen puun pinta tummuu varsin ruman näköiseksi. Omenapuuta on käytetty vähäisten happohaittojensa takia mutta harmeja siitä on silti. Vaikka sokeri poistuu aikaa myöden on puun pinta varsin ravinteikas leville ja sienille.

Jotta parkkihapot ja vastaavat olisi puusta poistuneet olisi hyvä käyttää vain esim vuoden vedessä liuonneita oksia tai parasta jos kyseessä on luonnollinen uppopuu.

Lehtipuu tai kuoriosastaan hajoamaan ruvennut puu ei sovellu niin hyvin kuin vedessä kovettunut havupuu tai sydänpuu. Kun puuta esim teräsharjalla puhdistaan, niin pehmeä rakenne tulisi poistaa ja suurempi määrä haurasta puuta merkitsee jonkin verran hajoamisongelmia ja mm levää akvaarioon.

Uppopuiden lisäksi myös suosta kaivetut karahkot käyvät hyvin. Näissä ei ole tarpeen edes pakastaminen, kuivaus tai kiehautus jolla järvestä nostetun tautivapaus varmistetaan. Itse en ole enää kiehauttanut uppopuita - niin vähäinen vaara kuitenkin on. Syksyllä nostetut karahkot olen kuitenkin antanut talven pakastaa mutta vain hyvin puhdistettujakin akvaarioon on kiekkojen seuraksi tiensä löytänyt. Yksi hyvä paikka löytää suopuita on turvevoimalat joihin niitä poisheitettynä kertyy. Uppopuun ( havu ) ja suopuun vaikutus on myös ph:ta laskeva ja vettä pehmentävä - juuri esim Amatzonasin altaan suuntainen päin vastoin kuin maltoinen tuore omenapuu tai vastaava.

Uppopuun tai suopuun ominaisuudet eivät kuivumisesta kärsi ( päinvastoin eliöitä kuolee ). Hyvin puhdistettu ja kuivunut puu täytyy vain uudestaan vettyä upotakseen akvaarioon ( 1-2 vkoa ).

[Mikko]

Mitenkäs koivun, lepän tai haavan juuri/iso oksa, soveltuvatko ne akvaariokäyttöön?

[Mari Kurki]

Leppä saattaa värjätä vettä ja se, sekä haapa tyrkätä pajun tapaan
vesakkoa altaasta ylös, mutta muuten kaiketi voi käyttää. Vai olikos
näissä jotain happojuttuja tms. kun en muista?

T: Mari

[Ville V]

Uppopuiden lisäksi myös suosta kaivetut karahkot käyvät hyvin.

Yksi hyvä paikka löytää suopuita on turvevoimalat joihin niitä poisheitettynä kertyy. Uppopuun ( havu ) ja suopuun vaikutus on myös ph:ta laskeva ja vettä pehmentävä - juuri esim Amatzonasin altaan suuntainen päin vastoin kuin maltoinen tuore omenapuu tai vastaava.

Suosta nostettuja (havu)puita en käyttäisi ihan varauksetta. Noista puista voi liueta veteen jotain, joka ei ole hyväksi kaloille. Tiedän muutaman tapauksen jossa kaikki imumonnit jotka puuta järsivät kuolivat. Myös kiekoilla, n. metrisillä lapamonneilla ja ruskuilla ilmeni apaattisuutta. Erästä kantoa keitettiin 8 tuntia, ja senkin jälkeenkin pienimmät imumonnit kuolivat järsittyään sitä.

Tiedän että näitä suosta nostettuja puita on käytetty myös hyvällä menestyksellä. Silti kehoittaisin olemaan varovainen ja seuraamaan kalojen käytöstä erittäin tarkasti, jos tällaisi puita altaaseen laittaa.

T:Ville

[klaus]

...eli kehä kiertää takaisin siihen parhaimpaan vaihtoehtoon. Uppopuihin. Järvet, lammet, suolammetkin sekä purot. Parhaimpia ovat hiekkaan päätyneet kovat uppopuut ja oksat. Mutta kyllähän se työtä teettää niiden etsiminen.

[Maisu]

Olen käyttänyt omenapuuta monia vuosia ilman ongelmia sen paremmin veden kuin levänkään kanssa esim. suhteellisen herkkien labyrinttikalojen ja imunuoliaisten akvaariossa. Puun pinta toki pehmenee ajan kanssa ja jos akvaariossa ei ole monneja, suosittelen pientä veistelyoperaatiota silloin tällöin. Omppupuusta lähtee hyvin näppärästi puukolla pehmeä pintakerros pois. Väri puolestaan on makuasia ja monestihan puu on vain istutusalusta kasveille, jolloin sen ei tarvitsekaan paistaa sateenkaaren väreissä vaan sulautua hiekan ja kasvien välimaastoon olemattomaksi.

Minulla itse asiassa omenapuuhun ei koskaan ole kasvanut samanlaista tupsulevämattoa kuin useimpiin muihin uusiin juurakoihin aluksi. Joskus oksat ovat kasvattaneet sieviä sieni- tai sammalmättäitä pinnan yläpuolisiin osiin, mutta tästä tuskin on mitään haittaa
kenellekään.

-maisu-

[Mari Kurki]

Minulla itse asiassa omenapuuhun ei koskaan ole kasvanut samanlaista tupsulevämattoa

Öh... muistelenkos nyt ihan outoja, kun muistelen sinun pari - kolme
vuotta sitten hävittäneen siitä 250 litraisestasi sen isohkon omenapuujuurakon juuri sen tupsulevää haalivien ominaisuuksien takia? Tapahtuma aika oli suunnilleen silloin, kun olen teillä käynyt ihan ekoja kertoja...
Mutta joo, allekirjoitan kyllä omenapuun sopivuuden akvaarioon yleensä
varsin vaivattomana vaihtoehtona.

T: Mari

[Maisu]

Kyllä sinä taidat omiasi muistella. En koskaan edes hävittänyt sitä, sillä saman puun osia on muistaakseni minulla edelleenkin käytössä. Varmasti siinä on joskus tupsulevää ollut mutten muista että koskaan miksikään riesaksi asti. Otin sen pois yksinkertaisesti kyllästyttyäni siihen samalla kun vaihdoin ikivanhan altaan uuteen ja jemmasin mokomaa rohjaketta kellarissakin ties kuinka pitkään etsien sille käyttöä - kunnes lopulta huomasin että se oli kuivunut melkein halki. Komea se kyllä oli.

-maisu-

[klaus]

No jos joillakin omenapuu on onnistunut - niin kyse voi siis olla puun laadusta. Akvaariokurjessa peikonlehden tukena ollut omenapuu, hyvin putsattunakin luovutti sokeria ja tummui sysimustaksi. Myös puun kaatoajankohta ja ikä vaikuttanevat asiaan.

Toisaalta itselläni varsin turvallisissa uppopuissa hieman pehmeä ja sikäli riskipitoinen yksilö kasvatti pintaansa sienimäistä tummanvihreää kalvoa joten joskus näissäkin sattuu.

Erittäin suuri merkitys on toki kalastollakin. Punasilmä ja sinisilmäpleko jotka altaassani olivat pitivät suurenkin määrän puuta kuin höylättynä. Tosin suodattimet sun muut oli sitten purua täynnä.

Vähän niistä noin yleensä on haittaa - mutta jos rakennelma on vaivalloinen, niin toki haluaisi kerrasta onnistua.


Edit: Poistettu toinen samanlainen vastaus : Rääkky

Muokattu - Rääkky on 28/03/2002 11:22:04

[Maisu]

Mistä tämän sokerin luovuttamisen voi mitata? Olen ollut siinä uskossa että nimenomaan kaikki tuoreet, elävästä puusta akvaarioon otetut oksat luovuttavat varastoimiaan ravinteita veteen, miten omenapuu eroaa tässä muista? Ja ainakin meillä Helsingin Akvaarioseuran jäsenillä on ollut tapana käyttää vain pystyynkuollutta puuta, ei tuoretta, vaikka jokunen sissi lienee kokeillut tuorettakin.

Minun omenapuuni ovat olleet juuri sitä isoa Marin mainitsemaa lukuunottamatta pystyynkuolleista puista otettuja, ja tuon ison tuoreen laitoin aikoinaan kuorineen suoraan akvaarioon. Kuoret poistin kun ne olivat lionneet pehmeiksi, ja sen jälkeen oksa värjäsi veden oranssiksi. Tämä loppui muutamassa päivässä eivätkä kalat osoittaneet mitään kummastumisen merkkejä.

Pitäisin omenapuuta paljon turvallisempana kuin tuntematonta alkuperää olevia uppopuita, mutta toki kannattaa vähän ajatella mitä tekee ja jättää myrkytetyt tai kovin saastuneista paikoista tulevat puut takkapuiksi.



-maisu-

[Mikko]

Entäs se koivun juuri tahi oksa, kun siihen ei kukaan ole vastannut? ONko koivun kanssa sama homma kuin omenapuun, koivuhan tuottaa mahlaa= koivusokeri.

[klaus]

Sory - siis ei Akvaariokurjessa vaan Siniriutassa - piti kirjoittamani.

Kyseinen "sokeri" näkyi. Puusta irtosi veteen niin kuin sokeri väreillen ainetta joka hälveni puusta pidemmälle ehdittyään. Samansorttista kuin kangastuksen väreily ja selväsi puusta liokenevana.

Lyhyt päätelmä vain, ei tieteellinen analyysi - jotakin sokerin tapaista.

[VilleJ]

Suosta nostettuja (havu)puita en käyttäisi ihan varauksetta. Noista puista voi liueta veteen jotain, joka ei ole hyväksi kaloille.

Voiskohan olla rauta kysymyksessä? Suovesihän yleisesti on hyvä raudan lähde - jos sitä niin voisi kutsua, ei ainakaan kärsi raudanpuutteesta.

[pleko_88]

Onkohan tapauksia monta että imumonnit ovat kuolleet suomalaista puuta järsiessään, tekisi mieli käydä etsimään joku jättikarahka altaasen rannalta ja keittää sitä saunanpadassa pari tuntia, jotta kuolisivat bakteerit. Silti kyllä arveluttaa laittaa tulisi meinaan useamman satasen tappiot äkkiä kun muutama pleko ym. imumonnit kupsahtaisivat.

[maximoves]

No meikäläisellä on vino pino omenapuuta liiterissä odottamassa sitä isoa ihanaa akvaariota, jonka ostamme, jahka sen oikean löydämme. Ja sitä omenapuun oksaa on sen verran paljon, että riittää ihan muillekin, suht isoja ja pitkiä, enempi ja vähempi haaraisia. Niitä halukkaat voi vaihtaa vaikkapa kaloihin tai muuhun "tuiki tarpeelliseen" .

Vaihto-osastolla onkin ilmoitus, voisin tässä lisätä että kardinaalitetrat käy vaihdossa, samoin lyhtytetrat. Että jos haluat ja uskallat omaan altaaseesi omenpuuta laittaa niin sitä kyllä löytyy.

[Korva]

Ite keittelin saunan padassa monta tuntia....
Toivottavasti ei toi partis nyt kupsahda, tosin eipä nyt mitään ongelmiakaan ole tullut

[¤albiinomonninen¤]

Mä en oikes hokaa joten kysäsen; voinko nykäistä (omena)puusta oksan irti ja kuoria tokkästä sen sitten akvaarioon?
Kupsahtaako kalat?