Seuralaisia Oskuille

[korpe]

Laittakaa mulle listaa lajeista, joita olette ONNISTUNEESTI pitäneet Oskarien kanssa samassa akvaariossa.

[oletus]

Oletan että tarkoitat muita kirjoahvenia/keskiveden lajeja?
Enpä ole edes yrittänyt, sillä oskarit kuuluvat lajiakvaarioon, eikä omaani mahtuisikaan mitään muuta (714l / 5* oscar).
Kannattaa etsiä joitain Amerikan sivustoja, tai pistää ihan hakukoneeseen hakusanaksi astronotus ocellatus (en muista nyt urlia missä oli juttua sopivista kaloista).
Pohjakaloiksi nyt sopivat melkeinpä kaikki lajit jotka kasvavat yli 20cm, (vesivaatimuksien mukaan), mutta enpä ihmettelisi jos 40cm tummaleväplekokin päätyisi oskarin suuhun, näinkin on tapahtunut.

[Mari Kurki]

Joo, ehkä joku pahis tyyliin sitruunakirjoahven tai Jack Dempsey menisi, mutta tämäkin on puhtaasti spekulointia, omaa kokemusta ei minulla oskuista ole.

T: Mari

[arr]

Joo, ehkä joku pahis tyyliin sitruunakirjoahven tai Jack Dempsey menisi

Tuo dempsey varmaan sopisi, niitä pidetään kohtuullisen usein oskujen kanssa. Sitruuna sen sijaan taitaa olla liian rajua seuraa oskareille, nuo suuremmat ja petomaisemmat keskiamerikkalaiset ainakin yleensä luokitellaan astetta kovempaan kastiin kuin oskut..

Itse en ole valitettavasti vielä päässyt pitämään oskareita (vielä teen senkin, ehdottomasti ja mahdollisuuksien salliessa lähitulevaisuudessa!!), joten ehdotukseni ovat opiskelun ja muiden harrastuksen seuraamisen tulosta, eivät omia kokemuksia. Tässä tätä asiaa nyt kuitenkin tulee...

Saman kokoiset ahvenet Etelä-Amerikasta jotka omaavat suht samanlaisen luonteen kuin oskarit voisivat elää kohtuullisessa sovussa samassa tankissa, esim smaragdikirjoahven (Hypselecara temporalis) saattaisi olla hyvä valinta. Sitten keskikokoiset Aequidensit kuten sini- ja saumakirjoahven ovat sen verran ärhäköitä, että voisivat pärjätä oskujen pyörityksessä.

Keskiamerikkalaisista kävisivät varmaan ne suuremmat mutta rauhalliset lajit, kuten turkoosikirjoahvenet (Hypsophrys nicaraguensis) ja Vieja-lajit kuten tulikirjoahven (Vieja synspila) ja mustavyöahven (Vieja maculicauda). Pienemmät mutta sisukkaat k-amerikkalaiset kuten seepra- tai sinisilmä/raitakirjoahven (Cryptoheros- lajit) pitävät varmaan myös puolensa oskuja vastaan reilun kokoisessa altaassa, kunhan ne ovat jo altaaseen laitettaessa tarpeeksi suuria välttyäkseen syödyksi tulemiselta. Pieniltä nuo kuulostavat, mutta olen kuullut, että yhteiselo toimii.

On kuitenkin kyseessä ahvenet, joten en takaa, että kaikki sujuu juuri näin.. 8)

[maketzu]

Plekoja voisi kokeilla, ainakin isoissa altaissa, väh. noin 400-500 litraiset.
Myös muut isohkot kirjoahvenet käy edellyttäen, että ovat saman luontoisia kuin oskarit.

[-Alix-]

Meillä yksinäinen sitruuna asustelee neljän oskarin kanssa, ja hyvin on yhteiselo sujunut! Ja Isot Plekot asustelevat myös ihan rauhassa samassa tankissa kun niillä on tarpeeksi piilotilaa ja ahvenet pitää kylläisinä.

[dsl]

Jos kriteeri on vain hengissäpysyminen, niin todettakoon, että Carrols on pidellyt menestyksellä (eivät joutuneet ruoaksi siis) partiksia, jotain ripsimonneja, haarniskamonnia (2 viimemainitulla oli enemmän tai vähemmän vammoja) ja 2 helmirihmakalaa kahden oskun seurana Hakaniemessä. Taannoin siellä oli jotain monnisiakin, mutta niitä ei ole (yllätys yllätys) enää näkynyt.

[Otto S.]

Noh, tähänhän voisi tokaista, että joutuihan se Carrolskin hiljattain vahvempansa, vieläpä varsin hyvätapaisena tunnetun, nielaisemaksi.

Otto S.

[IPE11]

Mulla oskujen kanssa on onnistuneesti majailleet isot plekot, n. 10 cm pituiset partamonnit, juovaokamonnit, sateenkaarikirjoahvenet (n. 10 cm) ja haarniskamonnit.

Jokaista kalaa oskut saattaa kerran yrittää maistaa, mutta eivätpä oo toista kertaa yrittäneet

[dsl]

Noh, tähänhän voisi tokaista, että joutuihan se Carrolskin hiljattain vahvempansa, vieläpä varsin hyvätapaisena tunnetun, nielaisemaksi.

Hesessä ei kyllä ole yhtään hyvää tapaa. Tosin se toinen jäljelle jäänyt kilpailija on luonut käsitteet McDuuni ja McLibel ja McIhanMitäVainMistäMeTahdotaanRojaltteja.

Hintakilpailu, mikä ihana tekosyy. Hmm. Musta joku saisi tonkia esiin, miten työntekijöitä kohdellaan, miten työehtoja loukataan jne. Taannoin Hese hetken aikaa mainosti, että sillä on joku suomalaisen työn merkki tms., mutta heti kamppanian loputtua vaihtui tuotteiden alkuperät takaisin vanhoihin, millä ei mitään suomalaisen työn tai minkään muunkaan merkkiä saisi.

Olisi myös hauska tietää, voinko tehdä mitään varmistuakseni, että Hesen pihvit ovat suomalaisia, kuten mainostavat, vai onko vain luotettava Hesen mainoksiin. Tai toisaalta, mitä väliä, en käytä Heseä.

Hmm. täähän ei liity kirjoahveniin enää yhtään. En osaa siirtää tätä oikeaan paikkaan.

[Mari Kurki]

Mulla oskujen kanssa on onnistuneesti majailleet isot plekot, n. 10 cm pituiset partamonnit, juovaokamonnit, sateenkaarikirjoahvenet (n. 10 cm) ja haarniskamonnit.

Jokaista kalaa oskut saattaa kerran yrittää maistaa, mutta eivätpä oo toista kertaa yrittäneet

Kuulostaa kyllä minusta varsin erikoiselta yhdistelmältä, mutta jos kerran toimii niin mikäs siinä sitten. Itse en kyllä neuvoisi yhdistämään noita oskuakvaarioon (plekoja lukuunottamatta). Minkä kokoisessa pytyssä nuo sinulla ovat ja minkälaisissa kokoonpanoissa? Minkä kokoisia kalasi ovat?

[pehis]

Hmm. täähän ei liity kirjoahveniin enää yhtään. En osaa siirtää tätä oikeaan paikkaan.

http://www.hesburger.fi/palaute.phtml

[What Ever! ;)]

http://www.hesburger.fi/palaute.phtml

Tä?!?

[IPE11]

Kuulostaa kyllä minusta varsin erikoiselta yhdistelmältä, mutta jos kerran toimii niin mikäs siinä sitten. Itse en kyllä neuvoisi yhdistämään noita oskuakvaarioon (plekoja lukuunottamatta). Minkä kokoisessa pytyssä nuo sinulla ovat ja minkälaisissa kokoonpanoissa? Minkä kokoisia kalasi ovat?

Akvaario 450-litraa, oskarit (2) n. 25 cm ja 30 cm. Juovaokamonnit (2) 15 cm, partikset (2) n. 10 cm, haarniskamonnit oli jotain 15 cm kun olivat oskareitten kanssa.

Tosiasiahan on se, että oskarit on rauhallisia kaloja (ainakin nää mun). Ne ei sais noita edellä mainittuja kaloja suustaan mahtumaan millään sisään. Partamonni on ainoa, jonka ne ehkä jotenkin sais syötyä. Mun kalat ei kiinnitä pohjalla oleviin kaloihin mitään huomiota, joten ne on saaneet olla ihan rauhassa.

[-Alix-]

Meidänkään Oskut oeivät ole mitenkään aggressiivisia, eikä myöskään Sitruunakirjoahven. Ne elelevät kaikki samassa parvessa, vedenvaihtoaikaan menevät Sitruunakirjoahveneen taakse piiloon (Oskut 25 cm, Sitruuna 15 cm). Joten kunhan pitää ne pulskina ja tyytyväisinä ja keksiin niille puuhaa (kivien kaataminen yms), niin eivät todellakaan käy 10 cm suuremman kalan kimppuun. Ainakaan meillä, siis.