Täällä keskustelu on vapaata, kunhan homma pysyy hyvän maun ja käytöksen rajoissa ja keskustelu jotenkin koskettaa akvaarioita. Muu yleinen keskustelu -> ""Off-Topic" ja äänestykset"-ryhmään.
Osaako joku sanoa, onko kerrostaloissa jonkinlainen rajoitus akvaarion litramäärän suhteen? Muistelin kuulleeni, että jos menee yli 600l, pitäisi kysellä taloyhtiöltä lupia. Pitääkö paikkansa vai onko tyhmää taas jallitettu .
Meillä on vaan edessä muutto isompaan asuntoon ja näinollen myös isomman tankin hankinta tulee ajankohtaiseksi.
They say if you play a Microsoft CD backwards you hear satanic messages. That's nothing, because if you play it forwards it installs Windows.
kaki8 kirjoitti:Osaako joku sanoa, onko kerrostaloissa jonkinlainen rajoitus akvaarion litramäärän suhteen? Muistelin kuulleeni, että jos menee yli 600l, pitäisi kysellä taloyhtiöltä lupia. Pitääkö paikkansa vai onko tyhmää taas jallitettu .
Vakuutusyhtiötä ei ainakaan kummemmin kiinnostanut, kun yritin kysellä joskus. En sitten kuitenkaan hankkinut isoa tankkia, joten ei tarvinnut ottaa selvää. Epäilisin, ettei moisesta mitään ole säädetty, mutta kannattaa asiasta toki kertoa. Tuskin se ketään haittaa, vaikkei pakollista olisikaan.
Osaako joku sanoa, onko kerrostaloissa jonkinlainen rajoitus akvaarion litramäärän suhteen?
Eiköhän isännöitsijä liene oikea henkilö kertomaan minkä kokoisen/painoisen akvaarion voi ottaa. Lattian kantavuushan sen ratkaisee, ja se taas on talokohtainen asia. Parempi kysyä, ettei kalat yllättäen muuta alakerran asuntoon.
Skroik kirjoitti:Eiköhän isännöitsijä liene oikea henkilö kertomaan minkä kokoisen/painoisen akvaarion voi ottaa. Lattian kantavuushan sen ratkaisee, ja se taas on talokohtainen asia. Parempi kysyä, ettei kalat yllättäen muuta alakerran asuntoon.
Tässä yhtiössä ei isännöitsijä eikä talonmies osanneet sanoa. Että näin meillä vanhoissa taloissa. Alimmassa (katutaso) olis betonia lattiana, että siellä kyllä kestäisi, mutta muuten seinät ja lattiat vaikuttavat äänen eristävyytensä perusteella siltä, että ihmisetkin saattaisivat mennä läpi.
Pääsääntöisesti voi sanoa että lattia kyllä kestää. Täällä lattioiden kantavuuksista on keskusteltu aika hysteeriseen sävyyn, tosin olen valmis korjaamaan käsitystäni jos kuulen yhdestäkin ennakkotapauksesta jossa akvaario on päätynyt lattian läpi alakertaan tai edes aiheuttanut jalustallaan merkittäviä painaumia lattian pintamateriaaliin. Asiaa voi tietenkin kysyä vielä erikseen isännöitsijältä.
Laaja kotivakuutus (vastuuvakuutuksineen) korvaa akvaariosta aiheutuneet vahingot kun allasta ja sen laitteistoa on huollettu ja pidetty oikein ja valmistajan ohjeiden mukaan. Kotivakuutus ei korvaa laitteiden kulumisesta aiheutuneita vahinkoja jotka ovat aiheutuneet siis selkeästi välinpitämättömyydestä (kuten jos ulkosuodattimen letku on haljennut ja letkuista yleisesti näkee että ne on huonolaatuisia ja jätetty ajallaan vaihtamatta).
Käytännön ohjeeni on kuitenkin että taloyhtiösi isännöitsijä ja oman vakuutusyhtiön virkailija ovat oikeita henkilöitä vastaamaan kysymykseesi juuri sinun tapauksessasi enkä lähtisi tekemään ratkaisuja naapuritalon sääntöjen tai tuttavan kotivakuutusehtojen perusteella.
Anne_ kirjoitti:Pääsääntöisesti voi sanoa että lattia kyllä kestää. Täällä lattioiden kantavuuksista on keskusteltu aika hysteeriseen sävyyn, tosin olen valmis korjaamaan käsitystäni jos kuulen yhdestäkin ennakkotapauksesta jossa akvaario on päätynyt lattian läpi alakertaan tai edes aiheuttanut jalustallaan merkittäviä painaumia lattian pintamateriaaliin.
Minäkin olen miettinyt tuota lattian kestävyyttä ja tullut siihen tulokseen etten uskalla ottaa isompaa allasta. Lattiana on 50-luvulla rakennetun kerrostalon lautalattia joka on hiottu ainakin 2 kertaa, joten todellinen lautojen paksuus jää arvoitukseksi. Alla tukilankut ja eristeenä purua. Allas pitäisi varmaan saada tukilankkujen kohdalle niin sitten voisi kestää. On muuten ikävä lattiaratkaisu vedenvaihtoja ajatellen.
Kaveri joutu luopumaan omasta n.500-700l altaastaa kun heidän omakotitalon yläkerran lattia notkahti sen painosta. Talo oli vanha puutalo ja ihan eri asia kuin kerrostalo, mutta silti.
Lattian kantokyky on parhaimmillaan kantavan seinän vieressä.
Riippuu jalustasta, mutta jalkojen alle voisi kanssa laittaa jotain metallipaloja niin, että painojakaantuu pikkusen isommalle alueelle. (jos ei muuta, niin ei ainakaan jää niin pahat jälet lattiaan)
Meillä ainakin 50 luvulla rakennetussa kerrostaloasunnossa lattia on aika vino... vaatii jalustalta säädettäviä jalkoja.
proto kirjoitti: Lattiana on 50-luvulla rakennetun kerrostalon lautalattia joka on hiottu ainakin 2 kertaa, joten todellinen lautojen paksuus jää arvoitukseksi. Alla tukilankut ja eristeenä purua. Allas pitäisi varmaan saada tukilankkujen kohdalle niin sitten voisi kestää. On muuten ikävä lattiaratkaisu vedenvaihtoja ajatellen.
Takkoja rakennettaessa varmistetaan aina lattian kantavuus, kyllä sama koskee isoja akvaarioita, painohan saattaa hyvinkin olla toista tonnia.
Puulattia kestää aika paljon, tosin saattaa taipua, joten säätöjalat ovat välttämättömät. Oletko harkinnut lattian vahvistamista akvaarion kohdalta? Näin paino jakautuisi tasaisemmin. Missään tapauksessa en kovin isoa allasta jättäisi pelkkien säätötassujen varaan puulattialla.
Vedenvaihdoissa toki sietää olla huolellinen, mutta jos vähän vettä joutuu lattainraoista puruihin, se ei ole ongelma. Puru tasaa hyvin kosteutta - imee ja haihduttaa. Pysyvästi se ei saa kastua, sitten tulee homeongelma...
Zeke
--- ei painovoimaa oikeasti ole, vika on Maassa.
Kummatkin altaani ovat alustojen päällä joissa on melko laaja pohjapinta-ala (iso ja tukeva kirjoituspöytä ja itse tehty puinen jalusta). Olen kyllä miettinyt eri vaihtoehtoja tuon painojakauman optimoimiseksi mutta en ole keksinyt vielä mitään hyvää ratkaisua. (Siis jos hankin isomman altaan ~600l) Yksi mikä kävi mielessä oli paksu vesivaneri lattialle ja jalusta ja allas sen päälle. Olohuoneeseen tuotuna vesivaneri ei kuitenkaan luultavasti saa kannatusta.
Itse kyselin isännöitsijältä minkäkokoista akvaariota nuo puurakenteisen kerrostalon lattiarakenteet mahtavat kestää. Mutta ainakin ko. isännöitsijä ei tuntunut tietävän asiasta mitään; oli kysellyt akvaarioista kaupungin rakennuslautakunnalta, joka sitten oli todennut että taloyhtiön hallitus päättää näistä asioista. Ja mä vaan olisin halunnut tietää kuinka paljon lattia kestää, mutta sitä tietoa en siis koskaan saanut.
No hallitus päätti että saan ottaa akvaarion (olihan mulla jo aiemminkin ollut, mutta nyt ihan luvan kanssa) ja nyt nököttää sitten tuo 540 litranen olohuoneessa.
Lattiana "vapaastikelluva" parketti, ja alumiiniputkihässäkän säätöjalkojen alla jääkiekot (huopatassut allaan), kuten kiekkoaltaaseen hyvin sopiikin
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
Onko kellään kellään kokemuksia / asiantuntevia arvioita mikä olisi lautalattian kestävyys kerrostalossa? Lattia on alla olevaa tyyppiä ja lattialaudat ovat mäntyä/kuusta ja noin 50 mm leveitä. Lankkujen määrästä ei ole tietoa ts. kuinka tiheässä niitä on lautojen alla.
Entisessä elämässä oli 550 litranen allas ja 70 luvulla rakennettu kerrostalo(betoni) ja silloin isännöitsiältä kysyin tuota kantavuus-asiaa ja häneltä sain tiedoksi.."kyllä se ainakin 1000kg/m2 kestää..siis lattia..
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
jartzu65 kirjoitti:Entisessä elämässä oli 550 litranen allas ja 70 luvulla rakennettu kerrostalo(betoni) ja silloin isännöitsiältä kysyin tuota kantavuus-asiaa ja häneltä sain tiedoksi.."kyllä se ainakin 1000kg/m2 kestää..siis lattia..
Jos se oli betonia, niin kyllä, mutta muuten ei välttämättä. Jostain luin, että lattioiden pitäisi kestää vähintään 150 kg/m2, joten kestävyys voi olla paljon pienempikin. Toisaalta, tuo raja on jo niin alhainen, ettei kaksi läskiä ihmistä saisi tupareissa olla saman neliön sisällä, joten tiedä sitten senkään paikkansapitävyydestä.
Tuli tuossa muuta vuosi sitten kerrostalossa asuessani, tehtyä 1200 litrainen allas (ennen kuin selvitin lattian kantavuuden). Lattia oli betonilaattalattia(muistaakseni nilkonlaatta).
Kukaan ei varmuudella osannut/uskaltanut sanoa paljonko lattia kestää. Esim. Isännöitsiä sanoi, että kyllähän lattia aina akvaarion kestää, mutta ei suostunut ottamaan kokeilusta mitään vastuuta.
No, kävin hakemassa kaupungin arkistosta talon piirustukset ja kysyin kuvien perusteella rakennusvirastosta lattian kantavuutta. Kuvista selvisi että ko. betonilaatta on "heikoin mahdollinen" vaihtoehto. Jäi siis 1200 täyttämättä.
Sitten rakensin 750 altaan (60cm korkea) jota täytin vain 40cm (lattia oli tälle vesimäärälle riittävän kestävä). Onneksi pääsimme muuttamaa 2kk kuluttua maantasalle, jolloin molemmat altaat saatiin täyteen.
Betonilattioita on ainakin valettua, ontelolaattaa ja tuota nilkonlaattaa ja kaikkia eri vahvuuksia. Jokaisella on oma kantavuutensa. Eli ilman varmaa tietoa lattian laadusta, on mahdoton sanoa paljonko painoa lattia kestää.
Lautalattioiden kestävyydessä pätee samat säännöt(koolausten määrä, vahvuus, materiaali yms).
Ei muuta kun rakennepiirustuksia etsimään, jos haluaa pelata varmanpäälle.
Kai sentään useimmat kerrostalolattiat kestävät 180-senttisen 500 l pytyn painon? Tarkoitus olisi todellakin meinaan saada rakas viissataalitrainen mukaan syksyllä, kun muutto tulee..
Rakennustekniikoihin en ole perehtynyt, mutta onhan noissa kerrostalokämpissä mm. pianoja ja vesisänkyjä. Myös kylpyamme löytyy varsin monesta huushollista. Eikä se täysi pakastearkkukaan mikään kevyt ole.
Sitäpaitsi, luulisi sen nyt päätyneen johonkin lööppiin, jos vesisänky olisi romahtanut alakertaan kesken kaiken....
Vesisängyssä on useimmiten se sokkeli joka tasaa jalkoihin kohdistuvaa painetta suuremmalle alalle. Ja sitä paitsi vesisänkyynhän ei kovin montaa litraa edes mahdu. Siinä mielessä on huono verrata akvaariota ja vesisänkyä keskenään.
dsl kirjoitti:Jostain luin, että lattioiden pitäisi kestää vähintään 150 kg/m2, joten kestävyys voi olla paljon pienempikin. Toisaalta, tuo raja on jo niin alhainen, ettei kaksi läskiä ihmistä saisi tupareissa olla saman neliön sisällä, joten tiedä sitten senkään paikkansapitävyydestä.
Jaa kaksi? Minäkin olen sitten melkoisen läski kun paino hipoo melkein 75 kiloa Toivottavasti tuollaisissa asunnoissa on jo ala-ovella ilmoitus että ylipainoiset ihmiset saavat varautua löytämään itsensä kellarista
platy kirjoitti:
Vesisängyssä on useimmiten se sokkeli joka tasaa jalkoihin kohdistuvaa painetta suuremmalle alalle. Ja sitä paitsi vesisänkyynhän ei kovin montaa litraa edes mahdu. Siinä mielessä on huono verrata akvaariota ja vesisänkyä keskenään.
Ei olekaan tarkoituksenmukaista käyttää ison altaan alla jaloilla seisovaa jalustaa vaan kaapistoa joka tasaa painon. Allasta asetellessa pehmusteen tärkeys sen alla kyllä huomioidaan mutta jalustaa harkitessa samaa asiaa lattian suhteen ei, hassua.
Platy kirjoitti:Vesisängyssä on useimmiten se sokkeli joka tasaa jalkoihin kohdistuvaa painetta suuremmalle alalle. Ja sitä paitsi vesisänkyynhän ei kovin montaa litraa edes mahdu. Siinä mielessä on huono verrata akvaariota ja vesisänkyä keskenään.
Se nyt on makuasia montako litraa kenenkin mielestä on "paljon", mutta kyllä kahdenhengen vesisänkyyn vettä menee n. 600-800 litraa. Tosin paino kyllä jakautuu melko isolle alueelle.
Vesisängyn mainitsin lähinnä koska puhetta oli myös lattioiden yleisestä kestävyydestä. Perinteinen pystymallinen pianohan on toki painon jalautumisen kannalta lähempänä akvaariota. Painoa semmoisella on muistaakseni n. 700 kg, pituutta 150 cm ja leveyttä n. 30 cm (ilman kosketinosaa). Tai no, pikainen laskutoimitus paljastaa, ettei se tuokaan akvaariota täysin vastaa. Harvalla on käytössään reippaasti yli metrin korkuista akvaa. Toisaalta, päästäähän tuohon 700 kg matalammallakin, jos sen lastaa täyteen kiviä....
Pointtini onkin se, että roudataan noihin kämppiin kaikenlaista muutakin raskasta kalustetta, enkä usko, että painorajoituksia noiden kohdalla kovinkaan usein tarkistellaan. Toki esim. kylpyamme harvemmin nököttää keskellä olkkaria tilanjakajana (vaikka olisihan kai tuossakin jotain ideaa). Yritän vain sanoa, että ei tuo akvaarion kaltainen painolasti nyt niin epätavallinen ole.
Toki, jos sitä ammetta oikeasti sinne olkkariin havittelee, on parempi varmistua asioista ensin. .
Pianoista vielä... Meidän piano (korkeus 130cm) on vanha, ja tosi raskas, hyvä että yksin jaksan sitä liikuttaa. Betonilattia kyllä kestää sen. Paino jakaantuu neljälle pienelle rullalle ja silti lattia (ja rullat) kestävät. Muovimattoon vaan painuu jäljet muuten lattia on ok. Puinen lattia ei ehkä moista painoa kestäisi.
Cory kirjoitti:. Painoa semmoisella on muistaakseni n. 700 kg, .
Rupesin tuota mainitsemaasi pianon painoa ihmettelemään ja sen vertausta akvaarioon. Kaksi "normaalia" miestä kyllä nostaa pianon ilmaan, mutta ei varmasti tee sitä, jos se painaa 700 kg. Piano painaa yleensä n. 200 - 250 kg, eli saman verran kuin n. 150 l akvaario.
Itse aloin vertailukohdaksi miettimään biljardipöytää, mutta ei senkään paino lähellekään akvaarion painoa pääse. Mutta on jalustaltaan ainakin tukevampi kuin monen akvaarion jalustat
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
Cory kirjoitti:. Painoa semmoisella on muistaakseni n. 700 kg, .
Rupesin tuota mainitsemaasi pianon painoa ihmettelemään ja sen vertausta akvaarioon. Kaksi "normaalia" miestä kyllä nostaa pianon ilmaan, mutta ei varmasti tee sitä, jos se painaa 700 kg. Piano painaa yleensä n. 200 - 250 kg, eli saman verran kuin n. 150 l akvaario.
Oikeassa olet, tuo 700 kg on liikaa. Itsekin sitä vähän ihmettelin, mutta tuo luku se vain tuli varsin itsepäisesti jostain muistin syövereistä, kun jäin miettimään, että mitä ne muuttomiehet sanoivatkaan sen painoksi, kun omaani viimeksi muuttaessani jouduin siirtämään. Pahoittelen hataraa muistiani Ja kiitän tarkkavaisuudesta.
Uteliaisuuttani kaivelin tuossa netistä noita painoja, ja tässä tätä triviatietoa. Täysimittaisen pystypianon painoksi ilmoitettiin parilla saitilla n. 300-450 kg, flyygeli painaa kuulemma 250-450kg ja konserttipiano jopa 590 kg (punnista noita muuttelin).