Liian paha anglaismi käyttäjätietolomakkeessa!!!!!!!!!!!!!!

[Ville]

Suomen kielen puhtausintoilijana vaadin, että käyttäjätietolomakkeen toimintopainike "resetoi" muutetaan tyhjennäpainikkeeksi. Pitää välttää liiallisia lainasanoja, kun kerran kielessämme on omiakin vastineita esimerkiksi juuri ATK-termeille.

Kiitos

[pehis]

Onko nyt hyvä vai pitäiskö olla muutama huutomerkki vielä?

Se on muuten anglismi...

[dsl]

Suomen kielen puhtausintoilijana vaadin, että käyttäjätietolomakkeen toimintopainike "resetoi" muutetaan tyhjennäpainikkeeksi. Pitää välttää liiallisia lainasanoja, kun kerran kielessämme on omiakin vastineita esimerkiksi juuri ATK-termeille.

Tässä perusteltua, mutta kun vastaan tulee osiopöytä, sormio tai jarsi, niin täytyy jo hetken miettiä, että mikäköhän sana alunperin oli.

[Kaizu]

Suomen kielen puhtausintoilijana vaadin, että käyttäjätietolomakkeen toimintopainike "resetoi" muutetaan tyhjennäpainikkeeksi. Pitää välttää liiallisia lainasanoja, kun kerran kielessämme on omiakin vastineita esimerkiksi juuri ATK-termeille.

Tässä perusteltua, mutta kun vastaan tulee osiopöytä, sormio tai jarsi, niin täytyy jo hetken miettiä, että mikäköhän sana alunperin oli.

Niinpä. Itsekin päätin aikoinaan kirjoittaa opinnäyttetyöni englanniksi juuri siksi ettei sanoille löytynyt suomenkielisiä vastineita. Jolloin niitä olisi itse pitänyt keksiä ja laittaa sitten vielä alkuperäiskielen sana sulkeisiin perään. Eli laiskana käytin sitten soveltuvampaa kieltä

[Kaizu]

Suomen kielen puhtausintoilijana vaadin, että käyttäjätietolomakkeen toimintopainike "resetoi" muutetaan tyhjennäpainikkeeksi. Pitää välttää liiallisia lainasanoja, kun kerran kielessämme on omiakin vastineita esimerkiksi juuri ATK-termeille.

Tyhjennä ei muuten sitten tarkoita samaa kuin alkuperäinen "reset" eli "uudelleenaseta"... no ehkäpä kukaan ei nyt sitten ala valittamaan kun tyhjennä nappi ei oikeasti tyhjennäkään, vaan ainoastaan palauttaa alkuperäiset asetukset 8)

[Ville]

Olen todella pahoillani lyöntivirheestäni Anglaismi-anglismi. Kiitos nopeasta korjauksesta.

J.K. Minulla on paha tapa närkästyessäni laittaa lauseen tahi otsikon loppuun monta huutomerkkiä, yritän sitä tästä lähin välttää.

[Ville]

Suomen kielen puhtausintoilijana vaadin, että käyttäjätietolomakkeen toimintopainike "resetoi" muutetaan tyhjennäpainikkeeksi. Pitää välttää liiallisia lainasanoja, kun kerran kielessämme on omiakin vastineita esimerkiksi juuri ATK-termeille.

Tässä perusteltua, mutta kun vastaan tulee osiopöytä, sormio tai jarsi, niin täytyy jo hetken miettiä, että mikäköhän sana alunperin oli.

Niinpä. Itsekin päätin aikoinaan kirjoittaa opinnäyttetyöni englanniksi juuri siksi ettei sanoille löytynyt suomenkielisiä vastineita. Jolloin niitä olisi itse pitänyt keksiä ja laittaa sitten vielä alkuperäiskielen sana sulkeisiin perään. Eli laiskana käytin sitten soveltuvampaa kieltä

Tämä onkin mielestäni surullista. Suomen kieleen pitäisikin tarpeen tullessa kehittää uusia suomalaisia termejä (niin kuin esim. ranskassa tai islannissa) , jotta kieli pysyisi ajantasalla, eikä tarvitsisi turvautua aina englannin kieleen.

Tosin käyhän tuohon resetoi-napin tilalle palauta-termikin.

[JJVi]

Tämä onkin mielestäni surullista. Suomen kieleen pitäisikin tarpeen tullessa kehittää uusia suomalaisia
termejä (niin kuin esim. ranskassa tai islannissa) , jotta kieli pysyisi ajantasalla, eikä tarvitsisi turvautua aina
englannin kieleen.

Tällainen termien keksiminen väkisin johtaa juuri tällaisiin käsittämättömiin väännöksiin, josta kukaan ei tiedä mitä tarkoittaa / mistä on johdettu. Parempi käyttää alkuperäisiä/vakiintuneita englannin termejä.

-Jari, joka juuri mietti kuinka kääntää platform-sana lopputyön suomenkieliseen tiivistelmään.

[zeke]

Tämä onkin mielestäni surullista. Suomen kieleen pitäisikin tarpeen tullessa kehittää uusia suomalaisia
termejä (niin kuin esim. ranskassa tai islannissa) , jotta kieli pysyisi ajantasalla, eikä tarvitsisi turvautua aina
englannin kieleen.

Tällainen termien keksiminen väkisin johtaa juuri tällaisiin käsittämättömiin väännöksiin, josta kukaan ei tiedä mitä tarkoittaa / mistä on johdettu. Parempi käyttää alkuperäisiä/vakiintuneita englannin termejä.

-Jari, joka juuri mietti kuinka kääntää platform-sana lopputyön suomenkieliseen tiivistelmään.

Eikä johda. Kyllä vieraskielisten termien käyttö on laiskuutta. Pitäisi jaksaa miettiä, mitä tarkoittaa. Jollei sitä pysty äidinkielellään ilmaisemaan, huono juttu.

Toki on huonoja vastineita, mutta nepä eivät yleensä kotiudukaan kieleen. Hyvät jäävät elämään.

Se, että joillekin sanoille muka ei ole olemassa vastinetta, tarkoittaa yleensä sitä, että ei ole viitsitty pöyhiä asiaa ja merkitystä tarpeeksi.

[Ville]

Tämä onkin mielestäni surullista. Suomen kieleen pitäisikin tarpeen tullessa kehittää uusia suomalaisia
termejä (niin kuin esim. ranskassa tai islannissa) , jotta kieli pysyisi ajantasalla, eikä tarvitsisi turvautua aina
englannin kieleen.

Tällainen termien keksiminen väkisin johtaa juuri tällaisiin käsittämättömiin väännöksiin, josta kukaan ei tiedä mitä tarkoittaa / mistä on johdettu. Parempi käyttää alkuperäisiä/vakiintuneita englannin termejä.

-Jari, joka juuri mietti kuinka kääntää platform-sana lopputyön suomenkieliseen tiivistelmään.

Olen toista mieltä, jos aina uuden termin tullessa laiskasti turvaudutaan englannin kielen termistöön, suomen kielen sanasto on muutamassa sadassa vuodessa yhtä kuin englannin kielen sanasto. Kuule, suomeen on kehitelty paljon omaleimaisia termejä kuten: mainos-reklaami, matkalippu-biljetti, tietokone-kompuutteri, tosin on sellaisiakin, joista ei ole otettu käyttöön ( sätiö-radio ja huvis-show). Kehiteltäessä huolellisesti kotoinen termi, esimerkiksi englantilaisen sanan tilalle, saadaan paljon jämerämpi ja tarkempi merkitys. Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että väkisin ei saa sanoja kehitellä, muuten niistä tulee käyttämättömiä ja turhia, mutta huolellinen kehittely tuottaa varmasti tuloksen ja tästä hyviä esimerkkejä ovat juuri tietokone tai taskulaskin.

Platform ongelmassasi lienee ratkaisu soittaa kielitoimistoon.

[Maisu]

Noin tiukkapipoisesti kieleemme suhtautuvan henkilön olettaisi kirjoittavan hieman puhtaampaa ja kauniimpaa kieltä tai edes korjaavan selkeät kielioppivirheet ennen viestin lähettämistä. Ei millään pahalla, mutta virheet pistävät ikävästi silmään tällaisessa keskustelussa.

Suomen kieleen on kautta aikain tullut vaikutteita varsinkin saksan, ruotsin ja venäjän kielistä. Miksi nyt englannin valtakaudella pitäisi huolestua? Aiemmatkin lainasanat ovat vuosisatojen kuluessa sulautuneet kieleen niin hyvin ettei niitä sieltä enää lainatuiksi tunnista. Kieli kasvaa ja kehittyy, eikä sen pitäminen puhtaana vieraista vaikutteista keinotekoisesti yhdyssanoja kehittelemällä johda kuin kielen vähittäiseen köyhtymiseen ja sitä kautta pakolliseen kaksikielisyyteen. "Tietokone" on oikein hyvä esimerkki; kielellisesti ollaan jo syvissä vaikeuksissa jos pitää puhua "kannettavasta tietokoneesta" "läppärin" tai "matkakompuutterin" sijasta. Tässä esimerkissä aletaan rikkoa kielen perusrakennetta käyttämällä kirjoitetussakin kielessä substantiivina lyhyesti pelkkää termiä "kannettava".

Mitähän akvaariot muuten olisivat jos Kielitoimistolta olisi aikoinaan kysytty?

[Ville]

Olisin iloinen, jos korjaisit nyt kielioppivirheeni, kun kerran ne näet, enpä tee niitä tämän jälkeen. Näin aluksi voinen kuitenkin huomauttaa, etten itse ole mikään hyvä kielentuntija taikka kirjoittaja, toivoisin vain että ne, jotka osaavat hyvin suomea kirjoittaa, ymmärtäisivät myös puhtaan suomen kielen kirjoittamisen tärkeyden.

Tietenkin tiedän suomen kieleen lainautuneen sanoja ruotsin, saksan ja venäjän kielistä, mutta nämä lainaukset ovat tulleet pikku hiljaa monien satojen vuosien aikana. Nyt, kun maailma on "pienenntynyt" lainoja alkaa tulla yhä tihenevempään tahtiin ja näin alkaa kielestämme pudota alkuperäisetkin sanat ja uudet termit tulevat suoraan englannista.

Suomen tilanne on muuttunut paljon vuosisatojen aikana ja venäjän, ruotsin ja saksan lainat johtunevatkin siitä, että olemme olleet pitkiä aikoja sekä ruotsin, että venäjän vallanalaisina. Nyt olemme kuitenkin itsenäisiä, eikä meidän tulisi suoraan ottaa kaikkea varauksetta muilta vastaan.

Maisu, en ymmärrä miten painotat tuota uussanojen tekemistä yhdyssanoin. En ole puhunut, että uusien sanojen tulisi olla pelkästään vanhojen sanojen pohjalta tulleita. Ja sitä paitsi eiköhän englannin kielen uustermitkin ole vanhojen jo olemassa olevien sanojen yhdisteteitä?

Kielen puhtaanapito vieraista vaikutteista ei ole keinotekoista! Ja kieli köyhtyy, jos sinne tulee vieraita vaikutteita liika.

Englannin kieli tuhoaa ennen pitkää muut pienemmät kielet, ellei siihen tietoisesti puututa. Mielestäni liiallinen englannin kielen sanojen lainaaminen ylipäätänsä kaikkiin maailman kieliin köyhdyttää koko maailman suurta kielivarastoa. Jos kaikissa kielissa uudet termit lainataan vain yhdestä tai muutamasta valtakielestä, niin se tosiaankin on kielten köyhtymistä! Toki lainoja saa tulla kieleen jossain määrin, se on väistämätöntä, mutta ei niitä saa liika ottaa.

Tämä liiallinen kielten sanojen lainaaminen ja uusien terminen kehittelemättömyys on jo näkyvästi köyhdyttänyt suomen kielen asemaa
tiedekielenä, ainakin yliopistossa suurin osa lisensiaattitöistä ja väitöskirjoista kirjoitentaan englanniksi, koska suomen kielessä ei ole tarvittavaa termistöä, näin pikku hiljaa kielemme kutistuu mitättömäksi. Tätä menoa suomalainen kirjallisuus- ja elokuvataide muuttu englannin kieliseksi suomen kielisten termien puuttuessa!

Ihmettelen nykyista suomen amerikkalaistumista, ihannoidaan Amerikkaa ja englannin kieltä. Kysyn vain mihin on hävinnyt suomalaisten oman kielen arvostus?

[Maisu]

Olisin iloinen, jos korjaisit nyt kielioppivirheeni, kun kerran ne näet, enpä tee niitä tämän jälkeen. Näin aluksi voinen kuitenkin huomauttaa, etten itse ole mikään hyvä kielentuntija taikka kirjoittaja, toivoisin vain että ne, jotka osaavat hyvin suomea kirjoittaa, ymmärtäisivät myös puhtaan suomen kielen kirjoittamisen tärkeyden.

Enpä ala niitä korjaamaan, mutta jos pohdit tarkemmin lauseista kahta ensimmäistä ja viimeistä niin huomaat varmaan itsekin useita virheitä.

Maisu, en ymmärrä miten painotat tuota uussanojen tekemistä yhdyssanoin. En ole puhunut, että uusien sanojen tulisi olla pelkästään vanhojen sanojen pohjalta tulleita. Ja sitä paitsi eiköhän englannin kielen uustermitkin ole vanhojen jo olemassa olevien sanojen yhdisteteitä?
...
Ihmettelen nykyista suomen amerikkalaistumista, ihannoidaan Amerikkaa ja englannin kieltä. kysyn vain mihin on hävinnyt suomalaisten oman kielen arvostus?

Tarkoitukseni ei ollut painottaa uudissanojen tekemistä yhdyssanoin vaan puuttua sinun tarjoamaasi esimerkkisanaan jota sanoit hyväksi. Minä pyrin osoittamaan ettei se ole niin loppuun ajateltu kuin voisi toivoa, sillä liian monimutkaiset uudissanat johtavat siihen että kankeat ilmaukset lyhentyvät käytössä. Seuraus voi olla että esim. substantiiviksi kotiutuu sana joka ei sellaiseksi sovi ("kannettava"). Tässä tapauksessa lyhyt lainasana olisi rakenteellisesti parempi vaihtoehto.

Älä ymmärrä väärin, kyllä minä arvostan suomen kieltä. Ihan periaatteesta luen kaiken Harry Pottereista lähtien suomeksi jos se suinkin on mahdollista. Toisaalta stadin slangikin oli vain yhden ajan ohimenevä ilmiö joka ei vaurioittanut kieltämme edes paikallisesti enkä jaksa uskoa että englannin vaikutuskaan olisi niin turmelevaa kuin pahimmat kauhukuvien maalarit uskottelevat. Suurempi vaara piilee mielikuvituksettomuudessa; ellei kieltä uskalleta kehittää kuin lainasanoja hysteerisesti karttaen, kielemme todella on vaarassa taantua pelkäksi kotikieleksi jolla ei koulu- tai työmaailmassa ole käyttöä.

[Ville]

Slangi on vain suomen yksi murremuoto, englannilla on suurempi vaikutus. Kuten jo sanoin, englannin kielen turmeleva vaikutus on jo näkyvissä suomen tiedekielessä. Ruotsissa tilanne on pahempi. Suomen nyky-yhteiskunnassa turmeluksen vaikutukset ovat näkyvissä yleisestikin: ala-asteissa on varhennettu vieraan kielen opetusta, (vieras kieli on melkein poikkeuksetta englanti) kyllä vierasta kieltä ehtii myöhemminkin oppia, tärkeämpää on oma äidinkieli, jos sitä ei alussa opi hyvin, niin sen oppiminen myöhemmin on todella vaikeaa, eikä vieraankaan kielen opiskelu suju sitten hyvin. Lukioissa pakollisia äidinkielen kursseja on samanverran kuin pitkän vieraan kielen.
Monissa muissa maissa äidinkielen opetuksen määrä muihin aineisiin verrattuna on paljon suurempi kuin suomessa.

[Maisu]

Suomen nyky-yhteiskunnassa turmeluksen vaikutukset ovat näkyvissä yleisestikin: ala-asteissa on varhennettu vieraan kielen opetusta, (vieras kieli on melkein poikkeuksetta englanti) kyllä vierasta kieltä ehtii myöhemminkin oppia, tärkeämpää on oma äidinkieli, jos sitä ei alussa opi hyvin, niin sen oppiminen myöhemmin on todella vaikeaa, eikä vieraankaan kielen opiskelu suju sitten hyvin.

Heh, tällaisia lausehirviöitä en tosiaan haluaisi lukea mistään.

Minusta on parempi oppia yksi vieras kieli kunnolla kuin monta huonosti. Palasin juuri maasta jossa englantia puhutaan huomattavan vähän ja yleinen kommunikointikieli paikallisten ja turistien välillä on jonkinlainen yleiseurooppalainen kreoli, jossa on saksaa, ranskaa, italiaa, englantia, vähän espanjaa ja hieman ruotsiakin suloisena sotkuna. Sillä kuitenkin on omat hyvät puolensa että kaikki opiskelevat suunnilleen samoja vieraita kieliä, muuten vieraan kielen puhuminen muuttuu todellakin kreoliksi joka ei enää palvele mitään tarkoitusta.

[taito]

Minulla muuten on juuri lainasanoja käsittelevä sivu
http://www.netikka.net/louke/kielenhuolto.htm

[dsl]

Suomen kielen puhtausintoilijana vaadin, että käyttäjätietolomakkeen toimintopainike "resetoi" muutetaan tyhjennäpainikkeeksi.

Käytettävyysintoilijana vaadin, että koko nappulan olemassaolo kyseenalaistetaan. Mikäli sitä ei poisteta, olisi se muutettava punaiseksi, jotta ihmiset eivät vahingosa paina sitä. :)

Hmm. Olipas joku kaivanut vanhan aiheen listan kärkeen. Näissäkin saisi olla joku varoitus. Tai sitten replyäminen liian vanhoihin tulisi yksinkertaisesti estää. Jos niistä on pakko höpötellä lisää, niin viitattakoon sitten linkillä.

Noh kai tämä taas vuosien kuluessa tippuu jonnekin pois näkösältä.

Minulla muuten on juuri lainasanoja käsittelevä sivu
http://www.netikka.net/louke/kielenhuolto.htm

Sivusi on muuten viimeksi päivitetty aiemmin kuin se ylipäätään on luotu. Suomalaiset päivämäärämerkinnät voisivat piristää tuota nykyisellään epäselvähköksi jäävää.

[nosegoblin]

kielessämme on omiakin vastineita esimerkiksi juuri ATK-termeille.

Kuten jo legendaariseksi muodostunut heittovaihtotiedosto (swap-file).

[Thompson]

Kun ostan teknisen laitteen, varmistan aina että saan englanninkielisen oppaan mukana, koska suomalaisena en ymmärrä mitään suomenkielisestä ohjeesta, niin kamalaa mongerrusta se on. Syyttäkää sitten vaikka pihistelevää maahantuojaa tai jotain muuta, mutta suomenkieli ei sovi tekniikan kanssa yhteen.

Anteeksi vielä tämä ryssän-näppis ja vammaiset kieliasetukset. Luultavasti nuo pilkut teilläkin näkyvät pilkkuina?

Edit: Ei näy enää -Yanna

[taito]

Kuten jo legendaariseksi muodostunut heittovaihtotiedosto (swap-file). Laugh

Heittovaihtotiedosto nimenomaan on huono eseimerkki suomennoksesta. Vaikka joku on tuollaisiakin hirviöitä saanut aikaan, on mielestäni silti suosittava hyviä suomennoksia, kuten esim. puhelin (ennen telefooni), lukio (ennen gymnaasi), korvain (vielä handsfree-laite), sepite (vielä fiktio), toistias (vielä myös teini-ikäinen).

[maspe]

Kuten jo legendaariseksi muodostunut heittovaihtotiedosto (swap-file). Laugh

Heittovaihtotiedosto nimenomaan on huono eseimerkki suomennoksesta. Vaikka joku on tuollaisiakin hirviöitä saanut aikaan, on mielestäni silti suosittava hyviä suomennoksia, kuten esim. puhelin (ennen telefooni), lukio (ennen gymnaasi), korvain (vielä handsfree-laite), sepite (vielä fiktio), toistias (vielä myös teini-ikäinen).

Toistias teini-ikäinen? Lapsi on ilmeisesti sitten enstias ja keski-ikäinen koltias, neltias tai viistias. Eläkeläinen kuustias tai seittias?

Korvaimesta tulee mieleen se, että se korvaa jonkun. No korvaahan se sen luurin ja käden, mutta ei se järkevältä kuulosta. Ehkä nämä joskus ajan kanssa yleistyvät.

Thompsonin kanssa samaa mieltä, että parhaiten nykytekniikan kanssa pärjää englannilla. Siinä ne termit tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa eri laitteissa, mutta suomenkielessä yhdessä laitteessa englanninkielinen termi on suomennettu eri tavalla kuin toisessa ja kolmannessa laitteessa. Yritä siinä sitten ratkoa, että mitähän se suomentaja tällä kertaa on tarkoittanut.

Tokihan on hyvä, että joku suomentaa asioita tavallisille ihmisille tunnistettaviksi asioiksi, mutta se vaatii ensiksi sen, että termi on tuttu englanniksi ja sen ymmärretään tarkoittavan tiettyä asiaa, jotta se on mahdollista suomentaa yhtenevällä tavalla.

[taito]

Toistias teini-ikäinen? Lapsi on ilmeisesti sitten enstias ja keski-ikäinen koltias, neltias tai viistias. Eläkeläinen kuustias tai seittias? Wink

Toistias ainakin on jo sanakirjoissa. Sana tulee lukusanojen 11-19 loppuosasta (esim. neljätoista tai viisitoista).

Korvaimesta tulee mieleen se, että se korvaa jonkun. No korvaahan se sen luurin ja käden, mutta ei se järkevältä kuulosta. Ehkä nämä joskus ajan kanssa yleistyvät.

Korvaimen voi käsittää johtuvan joko sanasta korvata tai sanasta korva (se korvaa luurin ja käden ja on korvaan asetettava laite). Sana ei ole minun keksintöni. En muista onko tämä kielitoimiston suosituksia vai jonkun kilpailun voittaja.

[Didi]

Kuten jo legendaariseksi muodostunut heittovaihtotiedosto (swap-file). Laugh

Heittovaihtotiedosto nimenomaan on huono eseimerkki suomennoksesta. Vaikka joku on tuollaisiakin hirviöitä saanut aikaan, on mielestäni silti suosittava hyviä suomennoksia, kuten esim. puhelin (ennen telefooni), lukio (ennen gymnaasi), korvain (vielä handsfree-laite), sepite (vielä fiktio), toistias (vielä myös teini-ikäinen).

Voisin vielä jatkaa listaa sanoilla eriö, sätiö, raikaste.

[kirjoplaty]

Ja se on sitten muuten alkaa tehdä eikä alkaa tekemään. Ärsyttää tämmöinen, vaikka niin ollaan olevinaan suomen kielen asiantuntijoita.

[111na]

Ja se on sitten muuten alkaa tehdä eikä alkaa tekemään. Ärsyttää tämmöinen, vaikka niin ollaan olevinaan suomen kielen asiantuntijoita.

Sait minut etsimään, mutta en alkanut löytämään esimerkkiä tuosta. Pitäisikö kirjoittaa alkanut löytää? Joo niin varmaan, mutta missä on aiempi esimerkki?

Alatko jo löytää?
Alatko löytämään?
Kaikki joukolla löytämään!