360l E.A biotooppi.

[aku]

Ajattelin hankkia jouluun mennessä 300l akvaarion jonne rakentelisin amatson biotoopin. Suodattimeksi olen ajatellut ulkosuodatinta ja sisäsuodatinta yhteisteholtaan vähintään 1200lh. Hiekka vai sorapohja? Olen mieltynyt enemmän hiekkaan.

Kaloiksi haluaisin tämmöisen komppanian:

2 lehtikalaa
1+2-3 kääpiöahventa
2 partista
Timantti/koru/kirsikka tai lyhtytetraa noin 12kpl
15 monnista, 2 lajia
10 keisaritetraa
korkeintaan 25cm pleko
ja joku pinnalla viihtyvä kalalaji amatsonin alueelta

Ehdotuksia kasvistoksi?

Valaistukseen tulee 2 loisteputkea.

Onko hyvä suunnitelma?

[Lisa]

Ajattelin hankkia jouluun mennessä 300l akvaarion jonne rakentelisin amatson biotoopin. Suodattimeksi olen ajatellut ulkosuodatinta ja sisäsuodatinta yhteisteholtaan vähintään 1200lh. Hiekka vai sorapohja? Olen mieltynyt enemmän hiekkaan.

Kaloiksi haluaisin tämmöisen komppanian:

2 lehtikalaa
1+2-3 kääpiöahventa
2 partista
Timantti/koru/kirsikka tai lyhtytetraa noin 12kpl
15 monnista, 2 lajia
10 keisaritetraa
korkeintaan 25cm pleko
ja joku pinnalla viihtyvä kalalaji amatsonin alueelta

Oletko tarkistanut, että nuo kaikki ovat Amazonin alueelta kotoisin?

[Anne_]

Hiekkapohja monnisille. Kaksi loisteputkea saattaa riittää (tai sitten ei). Kaloja tulee minun mittapuuni mukaan aika paljon (monen muun mittapuun mukaan ei paljon mitään )
Suodatinta miettiessä kannattaa kiinnittää huomiota sen suodatustehoon, ei pumpun pumppaustehoon. Akvaarioon voi pistää vaikka 10.000 litraa tunnissa puhaltavan pumpun kiinni muttei siinä ole suodatusta vielä lainkaan

[aku]

Oletko tarkistanut, että nuo kaikki ovat Amazonin alueelta kotoisin?

Ei haittaa vaikka eivät olisi mutta ovat kummiskin etelä-amerikkalaisia.

[Lisa]

Lisäys:

Kaloja tosiaan on noin hiukan liikaa enkä ole ollenkaan vakuuttunut kaikkien asuinpaikasta Amazonina (luin kyllä, ettei tarvitsekaan olla), joten alkuperäistä biotooppia miettien ja kalojen lukumäärää järkiperäistäen itse miettisin jotain tällaista:

- lehtikalapariskunta
- töyhtökääpiöahvenista koostuva haaremi
- helmimonnisia sekä jaguaarimonnisia
- iso lyhtytetraparvi

+ mahdollisesti marmoritapparakaloja

Ehkäpä jokapaikan jyrsijänä tunnetun partiksen voisi istuttaa tähän ryhmään myös.

[aku]

Näistä olen varma että Amazoniasta ovat (jos Varjon uusimpaan on luottaminen):

lehtis
marmoritappara
kerritetra
lyhtytetra
kardinaalitetra, neontetra (Valitettavasti lehtarit estävät)
töyhtökääpiöahven
lippukirjoahven
pantteri ja helmimonninen

Jos nyt otan tuon Amazonasin vakavasti niin ottaisin:

lehtis pari
10-20 eteläamerikkalaista tetraa, kerritetra ykköspaikalla
töyhtishaaremi
10 helminonnista
2 partista
ja kor. 20cm pleko

Kahdessa muussa akvaariossani pH on 6-7 laitan tähän paljon juurakoita jotta lehtarit viihtyisivät ja ehkä pH putoaisi hieman. (Tosin nykyinenkin on varmaan sopiva?)

[Lisa]

Maken kirjassa taitaa lukea pantterimonnisen tieteellisenä nimenä Corydoras julii, joka on kuitenkin jaguaarimonninen.

Tai sitten vain lähikirjastoni 'makekirjassa' on ikävä lapsus


Mutta yksi kysymys;

Miksi plekoja pitää olla kolme kappaletta?

[aku]

Maken kirjassa taitaa lukea pantterimonnisen tieteellisenä nimenä Corydoras julii, joka on kuitenkin jaguaarimonninen.

Tai sitten vain lähikirjastoni 'makekirjassa' on ikävä lapsus


Mutta yksi kysymys;

Miksi plekoja pitää olla kolme kappaletta?

Joo, minäkin ihmettelin mokomaa sillä empä ole kuullut muualta pantterimonnisesta mutta jaguaarimonnisesta kylläkin.

Pidän plekoista! Eihän nuo partikset agressiivisia ole ja kaikille tulee kyllä löytymään oma kanto piilopaikaksi.

[Lisa]

Kyllä pantterimonninen on olemassa, kulkeepi tieteellisellä nimellä Corydoras ambiacus. Tässä linkki kys. kalaan:
http://www.planetcatfish.com/ilibrary/c ... /461_f.htm

[aku]

Kyllä pantterimonninen on olemassa, kulkeepi tieteellisellä nimellä Corydoras ambiacus. Tässä linkki kys. kalaan:
http://www.planetcatfish.com/ilibrary/c ... /461_f.htm

Ai? No hyvä kun tuli tiedoksi!

Sopisiko tuohon 300l jos jätän ison plekon pois juovaokamonni, on kuulemma sävyisä ja piiloileva. Tai ehkä vielä nelisen kiekkoa?

Kalaston tila pieni päässälasku:
5+5+7+10+10+20+20+50+50+5+5+5+5+5+5+5+5
+5+5+4+4+4+4+4+4+4+4+4+4+4+4+4+4+20=?

Edit: Muokattu luettavammaksi ja ei sivua venyttäväksi. Pehis

[Lisa]

Kiekkoja? En lähtisi suosittamaan tuon kalaston jatkoksi missään nimessä.

[aku]

Okei ei siis kiekkoja. Suodatuksesta kysyen mikä/mitkä ulko ja sisäsuodatin yhdistelmä olisi hyvä? En haluaisi eheim professionalia sillä se on aika kallis.

[Lisa]

Mitä jos tilaisit Saksasta?

[HillyBilly]

En haluaisi eheim professionalia sillä se on aika kallis.

Onhan Eheim Classic jonkun verran halvempi.

[aku]

Altaan koko vaihtuikin 800l )! Nyt kiekot varmaan mahtuvat? Ja mukaan vielä ainakin 6 lehtistä ja isopurjepleko.

[Anne_]

No enpä silti lähtisi yhdistelemään samaan altaaseen esimerkiksi monnisia ja kiekkoja vaikka tilaa olisi kuinka. Kun katsoo vaikka pelkästään lämpötilavaatimuksia näiden lajejen välillä niin metsään menee. Ei kannata lähteä yhdistelemään lajeja jotka sattuvat silmää miellyttämään ja joiden kanssa saa jo oletusarvoisesti tehdä kompromisseja niiden elinolosuhteiden kustannuksella. Et varmaan millään saa esimerkiksi altaan lämpötilaa samanaikaisesti 24 asteeseen ja 32 asteeseen jotta kaikki lajit saisivat tarvitsemansa.

Näitä on varmasti yhdistelty ja tullaan jatkossakin yhdistelemään, mielestäni se ei kuitenkaan ole järkevää kun parempiakin valintoja voi tehdä. Kalan ulkonäön ei pitäisi olla ensimmäinen (ja ainoa) valintakriteeri edes lajiallasta perustettaessa, seura-akvaariosta nyt puhumattakaan.

[Petteri]

Altaan koko vaihtuikin 800l! Nyt kiekot varmaan mahtuvat? Ja mukaan vielä ainakin 6 lehtistä ja isopurjepleko.

Jos otat niitä joukkoon, joudut joka tapauksessa vaihtelemaan vettä ja ruokkimaan tiheämmin kuin mitä esim. lehtisten kanssa... siispä mikset pitäytyisi vain kiekoissa, sikäli kun olet valmis paapomaan niitä suhteellisesti enemmän ja stressaamaan itseäsi niiden "oikuilla"? Jos niille "seuraa" välttämättä tahtoo, niin kardinaaleja tunnutaan pitävän menestyksellä niiiden kanssa... ja monnisia vaikka:

No enpä silti lähtisi yhdistelemään samaan altaaseen esimerkiksi monnisia ja kiekkoja vaikka tilaa olisi kuinka

Kaikki monniset eivät tosiaan passaa noin lämpimässä, mutta ymmärtääkseni kyllä löytyy monnisia, jotka pärjäävät vaikka 28C:ssä (korumonniset).

Jos mulla olisi noin iso ja hieno akvaario hommaisin 'suuren' parven junnukiekkoja, muutaman ahkeran partiksen ja sitten seurailisin niitä tyytyväisenä. Joudut kuitenkin vaihtemaan vettä, niin siinä sivussa voit lapota pohjaa.. ei ne monniset pohjahuoltoa kuitenkaan korvaa..

Mut kuten sanottu, niin funtsaa tarkkaan mitä haluat, ennen kuin sijoitat huomattavan summan kiekkoihin... toki ne on kaikkein hienoimpia makeanvesikaloja (mielestäni) mutta tarttevat huomiota enemmän kuin monet melkein yhtä kivat ja hienot.

[aku]

Tiettääkseni helmimonniset pärjäävät jopa 30 asteen lämmössä mainiosti. Ja milloin kiekot ovat alkaneet vaatia 32 astetta? Vaikka
28 on minimi? lämpö voisi olla vaikka 29-30 astetta?

[Petteri]

Tiettääkseni helmimonniset pärjäävät jopa 30 asteen lämmössä mainiosti. Ja milloin kiekot ovat alkaneet vaatia 32 astetta? Vaikka
28 on minimi? lämpö voisi olla vaikka 29-30 astetta?

Jep, mä taisin tarkoittaa juuri helmimonnista. Niitä tuolla meilläkin polskii.

26C taitaa olla alaraja, jonka alla alkaa ruoansulatus yskiä. Tosin eräässä kaupassa on varsin hyvävointisen näköisiä luonnonkiekkoja 25C:ssä.

[Anne_]

Monnisten lämpötilavaateiksi mainitaan lähteistä ja lajista riippuen kaikkea väliltä 20-27 astetta. Kiekoilla näkee mainittavan 28-32 astetta haarukaksi yleisimmin. Toki näitä voidaan sekoittaa hyvällä omallatunnolla koska voidaan helposti vedota myös siihen että ohjeet ovat "viitteellisiä suositusarvoja eikä se muutama aste sinne tänne missään tunnu jne jne".

Samalla periaatteella tetrat ja synnyttävät hammaskarpit voidaan helposti lyödä samaan altaaseen koska vaikkapa pH-arvoiksi mainitaan tetroille usein 6-7 ja synnyttäville 7-8. Samaten parvikoko... 4 yksilöä on ihan yhtä lähellä parvea kuin kuusikin, ei niillä kaloilla niin tarkka laskupää ole! Ja mitä allaskokoihin ja tilasuosituksiin tulee niin alin suositus hämärimmästä lähteestä riittää vaimentamaan kolkuttavan omantunnon, "hoidanpa kalojani sitten muilta osin ahkerammin ja tunnollisemmin, hankin myöhemmin isomman altaan, paremman suodatuksen ja aion vaihtaa vettä ainakin 4 kertaa viikossa"... muah, varmasti... Ehkä ymmärrät mitä ajan takaa.

Voit kysyä neuvoja kalavalintojen suhteen ja saada aina jonkun äänen puolellesi sellaiselta henkilöltä joka on "menestyksellä" pitänyt samassa altaassa ties mitä. Tuollaiset puoltoäänet pitäisi silti saada häviämään koska vaikka joku olisi joidenkin mittapuiden mukaan "menestyksellisesti" eri olosuhteiden kaloja yhdessä pitänytkin sitä ei voi pitää suositeltavana eikä siten hyvänä vastauksena kalavalinta-kysymykseen. Siinä vaiheessa kun virhe on jo tapahtunut ja kun kaloja on typerästi jo yhdistelty voidaan vastata ongelma-palstoilla avunhuutoihin tarjoamalla keinoja niiden kompromissejen luomiseen. Mutta siinä vaiheessa kun kalat ovat vielä kaupassa niin miksi ihmeessä lähtisit hakemaan yhdistelmää niiden suositushaaruikoiden ääripäistä, mikset valitse saman altaan asukkeja niin että ne ihanteellisesti soveltuvat yhteen?

Ja vielä rautalankaa: Pistä minun puolestani monniset ja kiekot samaan soppaan, mutta kun näin akvaariopalstalla kysyit yhdistelmän sopivuudesta niin vastaan etten pidä suositeltavana kalojen eri vaatimusten vuoksi.

[jarvij]

Samalla periaatteella tetrat ja synnyttävät hammaskarpit voidaan helposti lyödä samaan altaaseen koska vaikkapa pH-arvoiksi mainitaan tetroille usein 6-7 ja synnyttäville 7-8.

Takerrunpa tähän koska alkeisryhmästä on kysymys.

Tuo pH on vain yksi kriteeri. Olennaista on, mikä sen aiheuttaa eli mikä on veden ionikoostumus.

Kalat ovat vuosituhansien aikana tottuneet säätelemään veden ja sen ionien vaikutuksia kudoksiinsa. Joko ioneja vedestä ottamalla tai niitä luovuttamalla.
Eri ioneilla ja niiden suhteilla on kaloille joko merkitystä tai sitten ei. Tässä mielessä veden ionitasapainolla ja pitoisuuksilla on väliä.

Joillekin kaloille veden laatu on erittäin tarkka (ns. herkät kalat); joillekin taas rajat saavat olla väljemmät. Kalat voivat "tottua" niile vieraisiin pitoisuuksiin, mutta eivät ilmaiseksi. Se maksaa niille koko ajan energiaa; minkä lisäksi se stressaa.
Mistä kalat nuo ylimääräiset voimavarat ottavat, joo mm. tautien vastustuskyvystään.

Seuraus: kalat jäävät kitukasvuisiksi, heikoiksi, lyhytikäisiksi ja ne myös sairastuvat helposti.
On siis tärkeää tietää veden pH, dKH ja dGH. Tämän lisäksi sähkönjohtokyky kertoisi jotain myös yksiarvoisten ionien pitoisuuksista. Tuntuu siltä että se unohdetaan kokonaan.

[Petteri]

Tuollaiset puoltoäänet pitäisi silti saada häviämään koska vaikka joku olisi joidenkin mittapuiden mukaan "menestyksellisesti" eri olosuhteiden kaloja yhdessä pitänytkin sitä ei voi pitää suositeltavana eikä siten hyvänä vastauksena kalavalinta-kysymykseen.

Sen kummemmin kommentoimatta vastaustasi:
Esim. Jack Wattleyn "ask jack" -palsta (Tropical Fish Hoppyist Numero 8 (huhtikuu) 2002.)
Q. Can other tropicals be kept with discus?
A. In that discus are not community tank fish, there aren't too many that would be good choices. Cardinal tetras (Paracheirodon axelrodi) get along fine with discus and have the same water requirements. Corydoras are also an acceptable choice.

Henkilökohtaisesti uskon Wattleyn mielipiteeseen, koska hänen kokemuksensa kiekkojen "menestyksellisestä" pidosta lienee kiistaton.

http://www.wattleydiscus.com/jack.htm

[Anne_]

Nii-in, ja koska alkeisryhmästä tosiaan oli kysymys niin yritin nyt alleviivata sitä kannattaako lähteä suosittelemaan riskirajoilla olevia asioita, kuten aloittelijalle kiekkoja seura-altaaseen viileämpien vesien kalojen joukkoon jne. Moni vetää ohimennen heitetyistä kommenteista ihan omanlaisensa johtopäätökset.

Mitä kiekko-guruihin tulee, en epäillytkään että kiekot corydorasten seurasta sinänsä kärsisivät, monet corydorakset liian lämpimästä vedestä sensijaan kyllä.

[jarvij]

Hei!

Sen kummemmin kommentoimatta vastaustasi:
Esim. Jack Wattleyn "ask jack" -palsta (Tropical Fish Hoppyist Numero 8 (huhtikuu) 2002.)
Q. Can other tropicals be kept with discus?
A. In that discus are not community tank fish, there aren't too many that would be good choices. Cardinal tetras (Paracheirodon axelrodi) get along fine with discus and have the same water requirements. Corydoras are also an acceptable choice.
]

Saanko minäkin täällä jatkossa käyttää sekä ruotsia että saksaa, ja jättää kokonaan kääntämättä?

[TiHe]

Sen kummemmin kommentoimatta vastaustasi:
Esim. Jack Wattleyn "ask jack" -palsta (Tropical Fish Hoppyist Numero 8 (huhtikuu) 2002.)
Q. Can other tropicals be kept with discus?
A. In that discus are not community tank fish, there aren't too many that would be good choices. Cardinal tetras (Paracheirodon axelrodi) get along fine with discus and have the same water requirements. Corydoras are also an acceptable choice.

Sen kummemmin puuttumatta mitä "Jack" kirjoittaa, tiedän monen vuoden kokemuksesella että erittäin monet corydoras lajit menevät kiekkokala akvaariossa. Viileimpien vesien pitkäkuonoisia lajeja lukuunottamatta, kuten esimerkkinä c. barbatus.

Hei!
Saanko minäkin täällä jatkossa käyttää sekä ruotsia että saksaa, ja jättää kokonaan kääntämättä?

Suomenkielisen akvaariokeskustelu forumin ollessa kyseessä, on toivottavaa että keskustelu käydään äidinkielellä ja jos lainataan ulkomaalaisisa lähteistä, lainaukset suomenetaan.