Nitraatti

[Huk]

Kyllähän minä periaatteessa tiedän, mitä se nitraatti on, mutta haluaisin tietää vähän tarkemmin, jos joku osaisi kertoa.
Eli, mikä olisi sellainen optimaalinen nitraattiarvo tavallisessa makeanveden akvaariossa ja voiko nollaa saavuttaa koht. harvakalaisessa akvassa? Onko se nitraatin yläraja sitten alhaisempi herkille lajeille?

Tetran nitraatti testissä on 0, 12.5, ja 25 ml/l nämä kolme alhaisinta mahdollista tulosta, eli onko tuo 12.5 sitten se tavoiteltava tulos?

Haluaisin tietää tätä vähän tarkemmin

[VilleJ]

Nitraatti-ionilla (NO3-) on yhteensä 24 valenssi elektronia, kolme resonanssi muotoa, joten kullakin atomilla on oktetti. Kussakin resonanssi muodossa on siten sigma-sidos atomien välillä ja pii-sidos "aiheuttaa" juuri resonanssin - tai pikemminkin pii-sidoksen ansiosta on olemassa nuo muut resonansimuodot. Ioni on planaarinen, jonka sidoskulmat ovat 120 astetta. Haluatko tietää lisää?

2-10mg/l on hyvät olot. 25mg/l syytä vaihtaa vettä sillä oletuksella, että raanaveden nitraattipitoisuus on alempi.

Riittävällä vedenvaihdolla tuo nitraatti pysyykin kurissa. Nitraattihan on myös kasviravinne.

EDIT. Äh, unohtui... Täälläkin on olemassa tuo "haku"/"search", jota voi käyttää Löytyy varmasti miljoona ja yksi viestiä...

[jarvij]

Hei!
Lisäksi nitraatit eivät ole kaloille kovinkaan haitallisia huomattavan suurissakaan pitoisuuksissa.
Nitraatit onkin nähtävä indikaattoreina, jos niiden arvo on kohonnut, on myös muiden mahdollisesti haitallisten ja myrkyllistenkin yhdisteiden pitoisuus kohonnut.

Siksi tuollainen 25 mg litrassa ja yli osoittaa osittaisen vedenvaihon olevan tarpeellinen.

[pehis]

EDIT. Äh, unohtui... Täälläkin on olemassa tuo "haku"/"search", jota voi käyttää :) Löytyy varmasti miljoona ja yksi viestiä

Löytyy varmaankin, kunhan saadaan hakuindeksi parempaan kuntoon...

[saurama]

Eli, mikä olisi sellainen optimaalinen nitraattiarvo tavallisessa makeanveden akvaariossa ja voiko nollaa saavuttaa koht. harvakalaisessa akvassa?

Kyllä nitraattipitoisuuden pystyy pitämään nollilla, jos joku hirveällä innolla rehottava kasvi syö kaiken pois muiden ravinteiden ohessa. Tuohon pystyvät kasvit taitavat vain yleensä olla niitä reilusti akvaariosta ylös kasvavia kuten vesiasteri, peikonlehti tms.

Isot akvaariosta ulos kasvavat kasvit ovat tietysti muutenkin hauskan näköisiä. Muutamissa akvaarioliikkeissä myytävät "taistelukala-altaat" eli pienet läpinäkyvät muovilaatikot, jotka saa imukupeilal kiinni sisäseinään, ovat erinomaisia kasvien istutukseen akvaarion reunalle.

Vaikka nitraatti pysyisikin nollilla, pitää vettä silti vaihtaa. Kyllä siihen kertyy muutakin sontaa, joka tekee kalojen olon tukalaksi - ja ajan mittaan vaaralliseksi.

[Mari Kurki]

Kyllä nitraattipitoisuuden pystyy pitämään nollilla, jos joku hirveällä innolla rehottava kasvi syö kaiken pois muiden ravinteiden ohessa. Tuohon pystyvät kasvit taitavat vain yleensä olla niitä reilusti akvaariosta ylös kasvavia kuten vesiasteri, peikonlehti tms.

Huti! Ei tarvitse olla akvaariosta ylöskasvavia rehuja, riittää kun altaassa on paljon ja nopeakasvuisia kasveja. Itselläni on pari sellaista pyttyä, joissa nitraattiarvo ei juurikaan kohoa vedenvaihtojen välillä. Valutussuodatin (ja tietysti kasvisuodatinkin joo) auttaa asiaa jopa siinä määrin, että joskus muutama vuosi sitten tein 450 litraisella altaalla kokeen nitraattiarvojen nousemattomuudesta. Joo, eli allas oli 450 litraa, runsaskalainen, kasveja ns. normaalisti ja suodatuksena vanha Fluval 404 ja valutussuodatin. Jätin vettä vaihtamatta ja vain lisäilin haihtuneen tilalle ja samalla seurasin nitraattiarvon kehitystä. Ei noussut yli 25 mg / l koko aikana, mutta sitten loppui kantti kesken ja rupesin vaihtamaan taas vettä. (Olisipa nykyisin valistuneempana mielenkiintoista tietää mikä on mahtanut olla altaan sähkönjohtavuus tuolloin. Silloin en mokomasta arvosta ollut kuullutkaan ja luulin että vettä vaihdetaan nimenomaan nitraatin poistamiseksi...)

[saurama]

Nonnii. Onneksi sentään sanoin, että "taitavat vain yleensä" enkä absoluuttisen jumalallista totuutta. Tosin täytyy myöntää, että eipä meilläkään tuossa keittön ämpärissä nitraattia juuri ole ollut. Tetran supertarkka "lorista tippa sitä sun tätä ja ihmettele värisävyjä" ei ole tainnut koskaan kertoa mitään muuta kuin 12,5mg/l (se ainokainen 0 ja 25 välillä). Tosin sinne on saanut pienestä koostaan huolimatta kipata FloraPridea 5ml päivässä.

Toisaalta, ne suurimmat rohmut meillä eli vesihyasintit kyllä tietysti tulevat ulos altaasta - pintakasveja kun ovat. Taas päästiin halkomaan hiuksia, ihan kuin ei ennestään olisi tarpeeksi vähissä.

Nollilla ei silti vielä ole pysynyt, vaikka sihenkin jotkut väittävät pystyvänsä. Ainakin yhdessä tapauksessa jelppimässä on seinän kokoinen vesiasteri.

[Holstedt]

Lisäksi nitraatit eivät ole kaloille kovinkaan haitallisia huomattavan suurissakaan pitoisuuksissa.

Minusta tuo väitteesi on potaskaa tai sitten meillä on eri käsitys huomattavan suurista pitoisuuksista. Jo hieman kohonneiden pitoisuuksien on todettu parissakin eri tutkimuksessa aiheuttavan herkissä kaloissa ja varsinkin poikasissa kasvuhäiriöitä ja ennenaikaista kuolleisuutta.

Nitraatit onkin nähtävä indikaattoreina, jos niiden arvo on kohonnut, on myös muiden mahdollisesti haitallisten ja myrkyllistenkin yhdisteiden pitoisuus kohonnut.

Edelleen pottuja. Hyvä tietysti vaihdella vesiä jos nitraattiarvotkin kohoavat, mutta ainakaan kasviakvaristilla nitraattitesteillä ei juurikaan ole mainitsemaasi indikaattoriarvoa, koska kasvit sitä kuluttavat. Sähkönjohtavuuden tai fosfaattiarvojen nouseminen olisi ihan yhtä oleellista ellei jopa oleellisempaa.

[jarvij]

Hei!
Ehkäpä sopisi mainita noita tutkimustuloksia ja kirjallisuusviitteitä, joissa käy selvästi ilmi että hieman kohonneet nitraattipitoisuudet ovat olleet ongelman aiheuttaja (eivätkä mitkään muut tekijät!).
Korjaan sitten kernaasti esittämääni.

Se että nitraatti on hyvä indikaattori ja kuvaa muidenkin (haitallisten ja myrkyllisten) pitoisuuksia nousua on yleispätevä. Se ettei se toimi kasviakvaarioissa on itsestään selvää, koska nitraatit, kuten mm. fosfaatit ovat kasviravinne.

Sähkönjohtavuuskaan ei olisi kasviakvaarioissa nitraattia parempi indikaattori, koska myös sen pitoisuus voi jopa laskea kasvien kuluttaessa ravinteita.

Tähän mennessä esitetty ei anna aihetta muuttaa esittämääni miltään osin

-------------------

Kävin vähän keskustelua saksalaisella keskustelupalstalla aiheessa nitraatti. En muuta mielipidettäni senkään jälkeen!

Tällaisia ilmeni:
Kasvit tarvitsevat nitraatteja, mutta niillekin riittää alle 20 mg/l
Kalat eivät tarvitse lainkaan nitraatteja, eikä niitä luonnonvesissäkään juuri ole.

Nitraattipitoisuus on siis hyvä indikaattori ja sen pitoisuuden tulisi olla reilusti alle 25 mg/
Pelkän nitraatin myrkyllisyys- tai haitallisuuspitoisuuksia ei kirjallisuudessa juuri ole.
Kasviakvaariot ovat asia erikseen. Koska niissä ilmeisesti kaikkien ravinteiden pitoisuus putoaa, mutta on korjattavissa lannoittamalla, ei vedenvaihtotarve taida olla mitattavissa.

[Kheira]

Olisikohan mitään jippoa poistaa nitraattia vedestä, kemiallisesti tms? Talossamme ( kerrostalo Turun keskustassa) vesijohtoveden nitraatti on suoraan hanasta jotain 13-16mg/l. Aika kamalaa lisätä tällaista vettä akvaarioon, jossa on nitraattia vähemmän. Todella hankalaa.

Vinkkejä? Onko nopeasti kasvavat kasvit ainoa vaihtoehto vai auttaako sekään? Suosituksia näiksi kasveiksi? Vesi: pH 6.5, lämpö 30´c, kovuudesta ei tietoa.

[NesteHukka]

Olisikohan mitään jippoa poistaa nitraattia vedestä, kemiallisesti tms? Talossamme ( kerrostalo Turun keskustassa) vesijohtoveden nitraatti on suoraan hanasta jotain 13-16mg/l. Aika kamalaa lisätä tällaista vettä akvaarioon, jossa on nitraattia vähemmän. Todella hankalaa.

Vinkkejä? Onko nopeasti kasvavat kasvit ainoa vaihtoehto vai auttaako sekään? Suosituksia näiksi kasveiksi? Vesi: pH 6.5, lämpö 30´c, kovuudesta ei tietoa.

Mulla olis Seran denitraattori myynnissä, jos kiinnostaa. Lähtee 400markkaa vanhaa rahaa. Erkkimerkeissä en nyt jaksa laskea...

[Holstedt]

Tähän mennessä esitetty ei anna aihetta muuttaa esittämääni miltään osin

Yleisesti suositeltavat tavat hoitaa akvaarioita ovat muuttuneet aika radikaalisti jos katsotaan vaikka vain 30 v. taaksepäin. Monen asian suhteen on itsekin joutunut ajattelemaan asiaa kahdesti uudelleen. Perinteisesti myös nitraatteja on pidetty suhteellisen vaarattomina kuten Jukka Järvi mainitsikin. Onko kukaan kuitenkaan jäänyt miettimään miksi monet kalat kasvavat nykyään suuremmiksi akvaario-oloissa kuin ennen vanhaan? Akvaarioiden koot ovat tietysti kasvaneet, tekniikka edistynyt ja myös vettä alettu vaihtamaan huomattavasti reippaammin...

Kaipaamiesi lähdeviitteiden painamisessa ulkomuistiin olen aika kehno, mutta...Oletko Jukka tutustunut näin tanganjikaharrastajana esim. D. Conklingin –92 tehtyyn tutkimukseen koskien nitraattien myrkyllisiä vaikutuksia Tanganjika-ahvenille, jossa jo 160 mg/l pitoisuuden todettiin aiheuttavan 60 – 80% kuolleisuutta ahvenpoikasissa ja tilanne helpottui merkittävästi nitraattien laskiessa murto-osaan? Tuo oli niitä harvoja suoralta kädeltä heitettäviä, mutta ihan ainoa laatuaan tämäkään tutkimus ei ole. Olen lukenut joskus huomattavasti radikaalimpaakin tieteelliseltä pohjalta tuotettua tekstiä nitraattien myrkyllisyydestä, jossa riskiarvot murto-osa edellä mainitusta. Joitain sivusta liippaavia juttuja lienee julkaistu asian tiimoilta johtavissa ulkomaisissa akvaarioalan julkaisuissakin. Elintarviketutkimusten puolelta voi myös vetää joitain johtopäätöksiä nitraattien väitetystä vaarattomuudesta tai myrkyllisyydestä. Merivesiakvaarioihin perehtyminenkään ei liene hukkaan heitettyä aikaa.

Niillä alueilla, joilla luonnossa elelee näitä meille tuttuja akvaariokaloja, nitraattipitoisuudet ovat murto-osa siitä mitä useimmilla on kotiakvaarioissaan. Käytännössä lähellä nollaa. Tiettyä määrää suositellaan akvaariokasvien hyvään kasvuun, mutta todellisuudessa keskivertoakvaristilla on harvoin oikeasti ongelmia liian vähästä nitraatista. Vannoutuneella kasviharrastajalla ehkä. Itse olen joskus harkinnut nitraattien lisäämistä jossain muodossa esim. kaliumnitraattina, mutta asia on silti jäänyt kokeilematta. Käytännössä nitraattien lisääminen tapahtuu meillä vedenvaihdoin eli vesilaitoksen nesteissä enemmän kuin itse altaissa. Lakisääteinen raja vesilaitoksilla taitaa olla luokkaa 50 mg/l.

Mainitsemastasi sähkönjohtavuuden pienenemisestä olen lukenut joitain hassuja artikkeleita ja teorioita miten asia käytännössä luonnossa toteutuu ja ne eivät ole vakuuttaneet minua, että asia toimisi koti-akvaariossa. Toisaalta jokunen helsinkiläinen tuttava on kokemuspohjalta väittänyt näin tapahtuvan tietyissä oloissa. Vaikka vedenpitävää selitystä asialle ei ole löytynyt niin saattaa siinä siis jokin kutinsa ollakin. Useimmissa tapauksissa arvot kuitenkin noussevat. Fosfori taasen on perinteinen kasviravinne, mutta kun sitä kertyy niin akvaariossa siitä hyötyvät lähinnä vain levät. Fosfaattien mittaaminen on siis jo lähellä totuutta, mutta kaikenkattavaa indikaattoria ja mittaustapaa ei kuitenkaan vielä ole keksitty. Siispä yhteinen nimittäjä on, että vaihdamme kaikki vettä reippahasti.

Saatat hyvinkin olla oikeammassa kuin minä, mutta tapasi julistaa nitraatti lähes varauksetta vaarattomaksi vedenvaihtoindikaattoriksi ei mielestäni ole kuitenkaan perusteltua.

[jarvij]

hei!

Tanganjika-ahvenille, jossa jo 160 mg/l pitoisuuden todettiin aiheuttavan 60 – 80% kuolleisuutta ahvenpoikasissa ja tilanne helpottui merkittävästi nitraattien laskiessa murto-osaan?

Mielestäni tuo 150 mg/l on jo sellainen huomattavan suuri pitoisuus joka on varmasti haitallinen, mutta onko se myrkyllinen?

Kävin asiassa pitkän keskustelun saksalaisella keskustelupalstalla. Päädyimme siihen että ei se nitraatti, vaan se ja kaikki muu yhdessä (eli myös kaikki valkuaisaineiden hajoamistuotteet nitraattiin asti.)

Nitraatti on siis edelleen vedenvaihdon yleisindikaattori ja jotkut olivat jopa sitä mieltä että yli 5 mg/l kohoaminen edellyttää vedenvaihtoa. Kaiken kaikkiaan kysymys nitraatin (yksin) myrkyllisyyydestä on lähinnä akateeminen. Nitraatin myrkylisyys voisi johtua sen pelkistymisestä nitriitiksi suolistossa yms., mutta silloin kyseessä olisi nitriittimyrkytys jne.

Joka tapauksessa nitraattiarvojen kokoaminen viittaa vedenvaihtotarpeeseen.

Esille tuli sekin että runsaasti nitraatteja käyttäville kasveille alkaa 20 mg/l rittää.

Onko nitraatti sitten "järkevissä" pitoisuuksissa myrkyllistä vaiko haitallista vaiko ei, jääköön puolestani "akateemisena kysymyksenä" tähän. Tarkoitan nyt "järkevinä" pitoisuuksia reilusti alle 100 mg/l. Vedenvaihtotarve-nousupitoisuudet siis jossain 5 -25 mg/l (aika hyvä sana tuo)

Minä vain vaihdan puolet vedestä viikottain.

Ps. Olisi pitänyt lisätä tuo sana "järkevissä pitoisuuksissa" ja alle 100 mg/l heti alkuun.
No. kävinpä hyödyllisen keskustelun.

[Holstedt]

Minä vain vaihdan puolet vedestä viikottain.

Kuten myös. En myöskään juurikaan mittaile typpi ym. yhdisteitä tai vesiarvoja kuin korkeintaan harkitessani kuturaportin kirjoitusta.

[Jessi]

Talossamme ( kerrostalo Turun keskustassa) vesijohtoveden nitraatti on suoraan hanasta jotain 13-16mg/l. Aika kamalaa lisätä tällaista vettä akvaarioon, jossa on nitraattia vähemmän.

Oletko ihan varma tuosta lukemasta? Meikäläisen nitraattitesti (JBL) näyttää vesijohtoveden nitraattipitoisuudeksi kutakuinkin nollaa. Asun Turun keskustan lähellä, itäisellä puolella.

[Kheira]

Kyllä vain. Näin se on. Voin mitata tänään uudestaan ja kertoa huomenna tuloksen. Ihan vain virheiden välttämiseksi..

Niin juu... Nestehukka: Mikä se sellainen denitraattori on?

[NesteHukka]

Kyllä vain. Näin se on. Voin mitata tänään uudestaan ja kertoa huomenna tuloksen. Ihan vain virheiden välttämiseksi..

Niin juu... Nestehukka: Mikä se sellainen denitraattori on?

http://www.sera.de/English/autoframe.ht ... tart-e.htm

Tuolta products ja bio denitrator.

[jarvij]

Niin juu... Nestehukka: Mikä se sellainen denitraattori on?

Voinhan minäkin kertoa tuon ja suomeksi tottakai

Kyseessä on vesijohdon päähän astettava ns. hapeton suodatin, jollaisia akvaristit Suomessakin ovat akvaarioihinsa viritelleet.

Tuon laitteen läpi virtaa nyt normaalia vesijohtovettä ja denitrifikaatiobakteereille syötetään lisäksi jotain hiiliyhdistettä, jolloin ne pelkistävät hapettomassa ympäristössä nitraattia typpikaasuksi, joka poistuu ilmaan.

Ilmeisesti tuo nitraatiton vesi kannattaa ensin kerätä ajan kanssa johonkin paljuun ja käyttää se vedenvaihtoon akvaariossa.

[ok]

Kaiken kaikkiaan kysymys nitraatin (yksin) myrkyllisyyydestä on lähinnä akateeminen. Nitraatin myrkylisyys voisi johtua sen pelkistymisestä nitriitiksi suolistossa yms., mutta silloin kyseessä olisi nitriittimyrkytys jne.

Tämä väite on aika kummallinen. Jos korkea nitraattipitoisuus aiheuttaa myrkytyksen, niin silloinhan nitraatti on myrkyllistä riippumatta siitä, mikä sen tarkka vaikutusmekanismi on. Eihän metanolikaan ole ihmiselle kovin myrkyllistä, vaan varsinaisen myrkytyksen aiheuttavat sen aineenvaihduntatuotteet formaldehydi ja muurahaishappo. Silti puhutaan metanolimyrkytyksestä.

[jarvij]

Kaiken kaikkiaan kysymys nitraatin (yksin) myrkyllisyyydestä on lähinnä akateeminen. Nitraatin myrkylisyys voisi johtua sen pelkistymisestä nitriitiksi suolistossa yms., mutta silloin kyseessä olisi nitriittimyrkytys jne.

Tämä väite on aika kummallinen. Jos korkea nitraattipitoisuus aiheuttaa myrkytyksen, niin silloinhan nitraatti on myrkyllistä riippumatta siitä, mikä sen tarkka vaikutusmekanismi on. Eihän metanolikaan ole ihmiselle kovin myrkyllistä, vaan varsinaisen myrkytyksen aiheuttavat sen aineenvaihduntatuotteet formaldehydi ja muurahaishappo. Silti puhutaan metanolimyrkytyksestä.

Kuten sanoin kyse nitraatin myrkyllisyydestä on lähinnä akateeminen. Metanoli on myrkyllistä, mutta onko nitraatti myös. Kirjallisuudesta ei taida löytyä lukemia Kyseessä siis akvaariosssa esiintyvät nitraattipitoisuudet yksinään.

Metanolista mainitaan selviä myrkyllisiä määriä, mutta missä nitraatista? Metanolin aineenvaihduntatuotteet elimistössä/nitraatin pelkistyminen suolistossa. Näen tuossakin ainakin akateemisen eron.

Jähän keskustelun aiheesta tähän. Saksalaisessa keskustelussakin mentiin sivuraiteille.

[jouniv]

Olen törmännyt kirjoituksiin, joissa puhutaan mahdollisista haittavaikutuksista kun kalat kroonisesti korkeissa (reilusti yli 100 mg/l) pitoisuuksissa. <100 mg/l ei näytä olevan tehtyjen tutkimusten valossa ongelma, eikä toksisuusmekanismista todellakaan ole oikein tietoa.

Jouni

PS Toisaalta kiekkokasvattajat puhuvat, että varsinkin poikasvaiheessa pitoisuudet eivät saisi ylittää muutamaa kymmentä milligrammaa. Tiedä sitten toimiiko nitraatti vain indikaattorina jollekkin muulle mitä emme osaa mitata. Go figure!

[TiHe]

Metanolista mainitaan selviä myrkyllisiä määriä, mutta missä nitraatista? Metanolin aineenvaihduntatuotteet elimistössä/nitraatin pelkistyminen suolistossa. Näen tuossakin ainakin akateemisen eron.

Jep, etanoli vie hyvään menoon, metanoli vie vähintäin näön tai tappaa.

Tämän viestini pointti ei ollut kumminkaan tuo, vaan "merisuola". Nitriitti myrkytys tapauksissa akvaariokaloilla auttaa vedenvaihtojen lisäksi joditon suola, eli karkea merisuola. 1 dl/100 litraa akvaariovettä merisuolaa, sekä päivittäiset vedenvaihdot, jolloin suolakin poistuu pikkuhiljaa akvaariosta.

Nitriitti on kaloille sama kuin ihmiselle häkä, estää hapen sitoutumisen verenkiertoon.

[Kheira]

Tulos oli sama ja tavallaan ei. Minulla on JBL:n testi ja en tiedä pitäisikö sitä verrata lappuun ylhäältä vai sivusta. Sivusta katsottuna on nitraatti vesijohtovedessä 0 mutta ylhäältä se onkin nollasta seuraava arvo (en muista mikä on) kai noin 13mg/l. Jos joku viisaampi minua valaisee tässä asiassa niin onhan tulos sitten selvä.

Denitraattoriin ei juuri nyt kyllä noin suurta summaa irtoa kun se suodatinkin pitäisi ostaa