Tetrojen kutuväritys

[marius]

Oon huomannu että ainakin kongolaisten evät muuttuu punertaviksi kutuseremonioissa, mutta nyt on myös neontetrojen evät vetäny punertaviksi. Oliskohan nekin sitten kanssa kutupuuhissa? Parvessa on muutama pari joka pyörii kasvipuskissa ja hyökkäilee toista kohti, ja näillä justiin evät on punertavat.

Sitten mustatetrat: niitä on kahta kokoluokkaa, vaikka ovat saman ikäsiä. Onko pienemmät koiraita? Ainakin niillä on koiraan elkeet. Hätistelevät toisiaan (pienet pieniä, isot saa olla rauhassa). Isommat ovat mielestäni vähän pulskempia, että sillä perusteella ne olis naaraita. Sitten ne pienet on ainakin viimeaikoina olleet paljon tummempia mitä isot. Pienillä se ruumiin takaosa on ihan pikimusta, kun taas isommilla se on vaaleampi.

Tämä kuuluis kyllä monni-puolelle, mutta kysyn nyt kuitenkin täällä kun samaa aihetta on: korumonnisillakin taitaa olla kutu päällä, tai ovat kuteneet jo kun tässä vähän aikaa sitten huomasin että monnispari (isompi ja lihavampi, oletettavasti siis naaras ja hoikempi ja pienempi, oletettavasti koiras) liikku kokoajan yhessä. Isompi eellä ja pienempi tiukasti perässä. Yleensä ne on kokoajan 4-5 kalan parvessa ja 1-2 on sellasta jotka liikuskelee yleensä yksin. Olisko tuossa voinu siis olla kyseessä kutu? Minne muuten monniset kutee?

[Kuntri]

Tämä kuuluis kyllä monni-puolelle, mutta kysyn nyt kuitenkin täällä kun samaa aihetta on: korumonnisillakin taitaa olla kutu päällä, tai ovat kuteneet jo kun tässä vähän aikaa sitten huomasin että monnispari (isompi ja lihavampi, oletettavasti siis naaras ja hoikempi ja pienempi, oletettavasti koiras) liikku kokoajan yhessä. Isompi eellä ja pienempi tiukasti perässä. Yleensä ne on kokoajan 4-5 kalan parvessa ja 1-2 on sellasta jotka liikuskelee yleensä yksin. Olisko tuossa voinu siis olla kyseessä kutu? Minne muuten monniset kutee?

Totta, tämä kuuluisi monnispuolelle, toivottavasti joku monnisista minua enemmän tietävä eksyy tänne. En tiedä onko eri monnisilla erilaiset kutukäyttäytymiset, mutta meidän kuparimonniset kutivat vallisnerianlehdelle ja etulasiin. Suurta herkkua toisten kalojen mielestä se kutu, joten piti heti siirtää pois. Kudun kypsymisaika riippuu veden lämpötilasta. 48-96 tuntia on löytynyt eri lähteistä.

MUUTOS: Poistin tekstin koska en muista mistä kirjasta se on. Minulla se oli käsinkirjoitettuna paperilla, enkä kopsatessani ollut ottanut ylös kirjan nimeä tai tekijää.

[Rääkky]

myös neontetrojen evät vetäny punertaviksi. Oliskohan nekin sitten kanssa kutupuuhissa? Parvessa on muutama pari joka pyörii kasvipuskissa ja hyökkäilee toista kohti, ja näillä justiin evät on punertavat.

No näin minun neontetrani muuttuivat väritykseltään. Tästä tuloksena on yksi kasvamassa oleva neontetranpoikanen

[Liisa S]

Minusta vähän tuntuu, että tuo Kuntrin pitkä sepustus ei ollut kokonaan hänen omasta kynästään lähtöisin. En silti näe tekijän nimeä missään ja tietoa, että Kuntrilla oli lupa lainata teksti suoraan tänne. Toivottavasti epäilyni on turha mutta mites ylläpito suhtautuu tekijänoikeusrikkomuksiin?

[Rääkky]

Tässä on korostettu aina kun äkätään että joku on nyysinyt tekstiä että kopioimista ei hyväksytä ja lähde lyhyessäkin lainaamisessa on oltava paikalla. Eli jos on kyseessä tosiaan jonkun muun teksti niin kyllä se on poistettava. Tällöin on syytä muiden vihjata tekstin alkuperästä koska välttämättä me emme ole nähneet kyseistä lähdettä. Elikkäs onko nyt näin että kyseessä ei ole omaa tekstiä? Jos näin on, on teksti poistettava ja ikävä kyllä toistuva lainaus aiheuttaa varoituksenkin. Eli Kuntrin on tehtävä jotain osoittaakseen tekstin alkuperä kyllä nyt. Itse en olisi osannut epäillä.

[Cory]

Minusta vähän tuntuu, että tuo Kuntrin pitkä sepustus ei ollut kokonaan hänen omasta kynästään lähtöisin.

Tällöin on syytä muiden vihjata tekstin alkuperästä koska välttämättä me emme ole nähneet kyseistä lähdettä

Kun hallitset jonkin tavallisen lajin, kuten täplämonnisen viljelyn[..]

Näin alkava kappale ainakin vaikuttaa varsin tutulta. Kirjan nimi ei millään muistu mieleeni, mutta ulkonäkö kylläkin: A4 kokoinen tai hieman isompi, 3-5 cm paksu, kovakantinen, kannet taustaväriltään vaalean sinivihreät. Sisällä paljon hyödyllistä tietoa varsin hyvien valokuvien havainnollistamana. Alkuperäiskieli on englanti. Tekijöitä muistaakseni kaksi, mutten muista heidänkään nimiään. Toinen ainakin on nainen. Itseasiassa tämä on käsittääkseni kaksi opusta yhdessä. "Ensimmäinen osio" löytyy kirjakaupasta itsenäisenäkin, eri näköisenä luonnollisesti. Tätä tuplaopusta ei käsittääkseni enää saa kaupoista. Jos joku tunnistaa opuksen, niin voipi puolestamme tarkistaa onko suora lainaus.

Lisäys: muistaakseni tämä. Tekijät siis Mary Bailey ja Gina Sandford. Netti on sitten ihmeellinen, kun tietää mistä etsiä.

[What Ever! ;)]

Minusta vähän tuntuu, että tuo Kuntrin pitkä sepustus ei ollut kokonaan hänen omasta kynästään lähtöisin.

Tällöin on syytä muiden vihjata tekstin alkuperästä koska välttämättä me emme ole nähneet kyseistä lähdettä

Kun hallitset jonkin tavallisen lajin, kuten täplämonnisen viljelyn[..]

Näin alkava kappale ainakin vaikuttaa varsin tutulta. Kirjan nimi ei millään muistu mieleeni, mutta ulkonäkö kylläkin: A4 kokoinen tai hieman isompi, 3-5 cm paksu, kovakantinen, kannet taustaväriltään vaalean sinivihreät. Sisällä paljon hyödyllistä tietoa varsin hyvien valokuvien havainnollistamana. Alkuperäiskieli on englanti. Tekijöitä muistaakseni kaksi, mutten muista heidänkään nimiään. Toinen ainakin on nainen. Itseasiassa tämä on käsittääkseni kaksi opusta yhdessä. "Ensimmäinen osio" löytyy kirjakaupasta itsenäisenäkin, eri näköisenä luonnollisesti. Tätä tuplaopusta ei käsittääkseni enää saa kaupoista. Jos joku tunnistaa opuksen, niin voipi puolestamme tarkistaa onko suora lainaus.

Kyseessä taitaapi olla Suuri Akvaario Kirja.

[Liisa S]

Lähteen mainitseminen tekee asian hieman lievemmäksi mutta ei muuta perusasiaa eli sitä, että kyseessä on tekijänoikeuden rikkominen. Toisen tekstiä saa tällaisessa tapauksessa lainata suoraan vain hyvin lyhyesti (ei siis koko kudetuskappaleen verran). Hieman pidemmät suorat lainaukset ovat sallittuja kirja-arvosteluissa ja vastaavissa, mutta sellaisestahan ei ollut kyse. Tekstiä saa sensijaan referoida omin sanoin, mielellään lähde mainiten.

Nettilähteet ovat siitä hyviä, että mitään ei tarvitse lainata kun kohteeseen voi heittää suoraan linkin.

[Kuntri]

Liisa S: Kyllä kertamainita riittää.

Tekstin lähdettä en ollut ylös ottanut ja huomattuani mokani poistin tekstin heti seuraavana päivänä. Joskus sitä vain tuntuu jääneen aivot naulaan.