Mitä Maksaa Veden Mittausaineet ?

[siiri]

MONTAKO PURTILOO JA MITÄ TARVII OSTAA?

[monnaQ]

Meillä on tultu toistaiseksi (1 v.) toimeen pH ja nitriittitesteillä, jotka ovat ainakin alussa välttämättömät. Itse seurasimme akvaarion alkukypsymistä nimenomaan nitriittiarvojen kehittymisestä. pH:n perusteella valitsimme sitten sopivat kalat altaaseen.

Tetran pH-testi maksoi 10.50 €(59 testikertaa), pikatestejä varten on myös apteekista saatavia pH-liuskoja (n. 4€/100 kpl), mutta ne eivät vaikuta kovin tarkoilta .

Tetran NO2 nitriittitesti (45 testikertaa) maksoi 12.40€.

Alussa joutuu aina investoimaan, mutta em. liuokset vaikuttavat kyllä aika riittoisilta. Kun akvaarion toiminta ja hoitorituaalit vakiintuvat, ei vedessäkään tapahdu suuria muutoksia ja mittauksen tarve vähenee ajan kanssa. Muista testausaineista ei minulla ole kokemusta.

[lagi]

Mitä arvoja sä haluat mitata? ph, no2, no3, kh, gh???

[cW]

MONTAKO PURTILOO JA MITÄ TARVII OSTAA?

WÄÄÄÄ! OLE KILTTI ÄLÄKÄ HUUDA!

Purtiloiden määrä nyt riippu tietenkin mihin testiin päätyy, mutta hyvä olisi seurata ainakin veden happamuutta, eli pH-arvoa. Seuraavaksi tulee nitriitti- ja nitraattitestit. pH-testin merkitys korostuu siinä vaiheessa jos valitset akvaarioosi kaloja, joiden vaatimukset veden happamuuden suhteen poikkeavat siitä mihin raakavetesi luonnostaan asettuu. Tällöinhän joudut keinotekoisesti manipuloimaan vettä, ja seuranta on jokseenkin pakollista.

Yleisesti voisi kai sanoa että mitä vaativampia kaloja haluat, sitä laajempi valikoima testejä on syytä olla.

Tähän voisi kai laittaa lisäkysymyksen: kumman arvon seuraaminen kypsyneessä akvaariossa on hyödyllisempää/tärkeämpää, nitraatin vai nitriitin?

[Pallokala]

Tähän voisi kai laittaa lisäkysymyksen: kumman arvon seuraaminen kypsyneessä akvaariossa on hyödyllisempää/tärkeämpää, nitraatin vai nitriitin?

Olen ymmärtänyt että kypsymisen jälkeen nitriittiä on tarpeellista mitata vain silloin kun nitraattiarvo on hälyttävän korkea. Mutta mitäpä minä tietäisin...

[jarvij]

Kun vettä vaihdetaan viikottain 50 - 75 %, niin tuskinpa nitraatti kovin korkealle ehtii nousta.

[Pallokala]

Juu mutta hyvähän se on silti tietää. Mutta jos nitraattia on kraanavedessä enemmän tai vähemmän (testin mukaan minäkin kuulun siihen joukkoon) tuntuu turhalta vaihtaa noin paljon.

[cW]

Kun vettä vaihdetaan viikottain 50 - 75 %, niin tuskinpa nitraatti kovin korkealle ehtii nousta.

Tuo 50%-sääntö on omaksuttu ainakin tällä suunnalla. Kumpaa testiä sitten itse pitäisit oleellisempana, ts. kumpi kertoo enemmän kypsyneen akvaarion tilasta? Olen toki lukenut pohjaksi kirjoittamaasi teoriaa, mutta en oikein ole osannut kytkeä lukemaani käytännön tasolla siihen seuratakko vain jompaa kumpaa tai kenties molempia. Katastrofin hetkellä tietysti mitataan kaikki mikä mitattavissa on... Eikös nitraattitesti antanut siinä mielessä hyvän tuloksen että sen lukemat kulkevat jossain määrin käsi kädessä myös muiden haitallisten mömmöjen kanssa?

[jarvij]

Voipihan se turhalta tuntua, mutta ei se silti sitä ole. Tosin tarkka vaihtomäärä on matemaattisesti laskettavissakin. Voin tarvittaessa kääntää aihetta koskevan sivun, jossa tuo laskukaava on.
Jotenkin siten että jos nitraattia on vaikka 20 mg/ ja vesijohtovedessä on 0 mg/l, on vaihdettava puolet, jos haluaa pitoisuudeksi 10 mg/l.

Nitriittiä ei kunnolla toimivassa akvaariossa ole lainkaan, jos on, niin jotain on pahasti pielessä.

[Pallokala]

Olenkin jo jonkin aikaa vaihtanut sen 50% mutta enempää en kertakaikkiaan jaksa viikossa.

Eli olen ymmärtänyt oikein sen ettei nitriittiä tarvitse mittailla muulloin kuin silloin jos jokin on vialla, kalat kuolee tms.

[mjalava]

Voipihan se turhalta tuntua, mutta ei se silti sitä ole. Tosin tarkka vaihtomäärä on matemaattisesti laskettavissakin. Voin tarvittaessa kääntää aihetta koskevan sivun, jossa tuo laskukaava on.
Jotenkin siten että jos nitraattia on vaikka 20 mg/ ja vesijohtovedessä on 0 mg/l, on vaihdettava puolet, jos haluaa pitoisuudeksi 10 mg/l.

Aika ilmeisesti noin. Miten arvioin minimivaihtomäärän (vesipulan vuoksi, muuten minulla ei ole mitään syytä laistaa puolet viikossa -säännöstä) jos nitraatti pysyy aina nollassa? Isommassa altaassa nähtävästi varsin runsaina kasvavat kasvit syövät sen Tetran testin mittausalueen alapuolelle. Testi kyllä toimii, pikkualtaassa saan näkyviin ihan nätin tasaisen nousun tuonne 15-20 mg/l tienoille viikossa, ensimmäistä oranssia hieman tummempi väri, ei kuitenkaan lähellä seuraavan pykälän punaista.

Mika

[jarvij]

Olenkin jo jonkin aikaa vaihtanut sen 50% mutta enempää en kertakaikkiaan jaksa viikossa.

Tätä minä en ymmärrä. Jos akvaarion tyhjentymiseen puoleen menee vaikkapa 20 minuuttia, niin 75% tyhjentymiseen menee noin 30 minuuttia. Samoin täyttö kestää muutaman minuutin kaemmin.

Tänä aikana minä istun mukavasti tuolissa ja teen jotain aivan muuta! Ei se mitenkään minulla ainakaan jaksamisesta kiinni ole. Suurin vaiva on ottaa letkut esille ja korjata sitten taas pois.

Ei pohjan lappoamista eikä suodattimien huoltoa!

[mjalava]

No on siinä jaksamistakin toisilla, jos hanavesi ei sellaisenaan kelpaa. Minulla vedenvaihto tarkoittaa vaihtoveden laskemista saaveihin edellisenä päivänä, ilmastusletkun ja lämmittimen virittämistä saaveihin (huom. saavien määrästä riippuu myös tarvittavan em. kaluston määrä), sitten seuraavana päivänä päästään itse vaihtoon. Tyhjennys kuten kellä tahansa, täyttö uppopumpun kanssa saavista vesihanan sijaan. Ei kovin hankalaa tämä vaihe. Sen jälkeen saavien pesu, kaivovedestä jää pohjalle hiukan kiintoainetta (ei kumma homma).

Ei kovin mutkikasta, mutta paljon enemmän vaiheita ja välineitä tarvitaan kuin tyyliin "letkulla pois ja toisella tilalle". Ei minusta pidä olettaa vedenvaihdon olevan kaikille yhtä vaivatonta kuin itselle.

Mika

[sani]

...niin kun ei kaikilla se hanavesi ole sellaisenaan kelvollista akvaarioon! Sitä kun ilmastelee, seisottelee ja muuttelee vesiarvoja, saa aika homman tehdä.
Muuten, eikö kuumavesiputkista tule jotain haitta-aineita (metalleja) akvaarioveteen, jos sen laskee suoraan hanasta (siis hanasta kun luultavasti laskette haaleaa vettä eikä kylmää ja raikasta). Enpä ainakaan itse joisi haaleaa vettä, maistuu pahalle!!!
Ja akvaarioon ei kannata tunkea niin paljon kaloja tai ruokaa, että vesi pilaantuu nopeasti.

[Holstedt]

Muuten, eikö kuumavesiputkista tule jotain haitta-aineita (metalleja) akvaarioveteen, jos sen laskee suoraan hanasta (siis hanasta kun luultavasti laskette haaleaa vettä eikä kylmää ja raikasta).

Itse ainakin lasken suoraan hanasta n. samanlämpöistä tai asteen - pari alle kuin mitä itse akvassa on eli aika lämpöistä. Irtometalleilla pelottelevat tarkoittanevat useimmiten kuparia ja vanhoja putkia. Itse näen pelon kuitenkin aiheettomana. Enemmän minä olisin huolissani jos joutuisi käyttämään epämääräisiä kaivovesiä.

[sammu]

Mielestäni jos vaihtaa väh. 50% vettä (jos vesijohtoveden nitraatit ovat lähellä nollaa) viikossa ja jos ei ole ylikansoittanut pyttyä, niin ei ole tarvetta nitraattimittaukseen. Tosin jollain isojen monnien yms akvaariossa jossa käytetäänkin itse tehtyjä ruokia, tuo voi olla tarpeellista ja tietysti kuolleet kalat yms voivat yllättäen nostaa nitraattipitoisuutta. Nitriittipitoisuus taas kertoo suodatuksen riittävyydestä/riittämättömyydestäkypsyneessä akvaariossa, joten tuota voisi ongelmatapausten lisäksi harrastaa myös jonkin ajan sen jälkeen kun on lisännyt kalastoa tai kun ovat selvästi kasvaneet.

[Lisa]

Minulla on Saksasta ostettu Seran neljä testiä (pH, GH, KH, NO²) sisältävä paketti (hinta n. 19 euroa), mutta eipä tule mittailtua kuin satunnaisen harvoin. Epätarkkoja tuntuvat olevan jos ei muuta.

nim. merk. JBL:n "vastaavia" testejä harkitessa