Pallopartalevä
Valvoja: Moderaattorit
Pallopartalevä
Kertokaa kokemuksia pallopartalevästä ja mitä semmonen noin suurinpiirtein makselee.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1784
- Liittynyt: 13:26, 08.10.2001
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura ry
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pirkkala / TAS
Pallopartalevästä löytyy infoa täältä:
http://www.uta.fi/~sk63895/akvaario/etuala.html
Tampereella pallosia myy ainakin Viherkala... kävin siellä eilen ja palloja oli muutama jäljellä.
http://www.uta.fi/~sk63895/akvaario/etuala.html
Tampereella pallosia myy ainakin Viherkala... kävin siellä eilen ja palloja oli muutama jäljellä.
Kannattaa katsoa samasta aiheesta tämä keskustelu: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... loparta%2A
-
- Starting Member
- Viestit: 46
- Liittynyt: 01:35, 26.05.2003
- Paikkakunta: Turku
Minulla on nyt sitten tuota pallopartalevää (monnien jumppapallo
) ollut muutaman viikon ja se tuntuu vaan kaunistuvan ja komistuvan.
Yhden littanamman pallon käytin heuristiseen tieteelliseen kokeeseen ja leikkasin sen saksilla kahtia. Alkuperäisen muotonsa vuoksi yksilö muistutti heti leikkauksen jälkeen enemmän nimeänsä ja - ilmeisesti toimenpide vauhditti sen pinnanmuodostusta, sillä nyt kun puoliskoja katsoo, molemmat ovat niin palloa, niin palloa.
Mielestäni pallopartalevä on jopa mieluisampi kuin jaavansammal. Pallot eivät 'liukene' suodattimen pinnalle kuten jaavansammalesta lähtevät rihmat. Tosin ovathan nämä kasvit myös käytettävyydeltänsä erilaiset. Jaavansammalen voi sitoa esimerkiksi oksankarahkaan. Tosin sammalta puhdistettaessa pitää sitten koko oksa nostaa toimenpiteeseen ellei halua sitomistoimenpidettä uusia.
Molemmilla siis on hyvät puolensa - pallopartalevän huonoja puolia en vielä ole nähnyt.
Näitä palluraisia (hintaan á 4 euroa/n. 5cm pallo) on nyt Turun seudulla ainakin seuraavissa liikkeissä:
Uusi Akvaario, Turku
Kaarinan Lemmikki, Kaarina

Yhden littanamman pallon käytin heuristiseen tieteelliseen kokeeseen ja leikkasin sen saksilla kahtia. Alkuperäisen muotonsa vuoksi yksilö muistutti heti leikkauksen jälkeen enemmän nimeänsä ja - ilmeisesti toimenpide vauhditti sen pinnanmuodostusta, sillä nyt kun puoliskoja katsoo, molemmat ovat niin palloa, niin palloa.
Mielestäni pallopartalevä on jopa mieluisampi kuin jaavansammal. Pallot eivät 'liukene' suodattimen pinnalle kuten jaavansammalesta lähtevät rihmat. Tosin ovathan nämä kasvit myös käytettävyydeltänsä erilaiset. Jaavansammalen voi sitoa esimerkiksi oksankarahkaan. Tosin sammalta puhdistettaessa pitää sitten koko oksa nostaa toimenpiteeseen ellei halua sitomistoimenpidettä uusia.
Molemmilla siis on hyvät puolensa - pallopartalevän huonoja puolia en vielä ole nähnyt.
Näitä palluraisia (hintaan á 4 euroa/n. 5cm pallo) on nyt Turun seudulla ainakin seuraavissa liikkeissä:
Uusi Akvaario, Turku
Kaarinan Lemmikki, Kaarina
~~~~~~~~~~~~~~~
Kauneus on pinnan alla.
Kauneus on pinnan alla.
Skaren sivuilta luin että vielä ei ole tietoa miten se lisääntyy ja samassa kirjoituksessa mainittiin että pallo on Islannissa ja Japanissa "suojeltu", eli meni vähän yli hilseen, mites niitä sitten täällä kaupataan?
Vai oliko tuo Skaren kirjoitus vaan hänen tietoaan siitä lisääntymishommasta?
Vai oliko tuo Skaren kirjoitus vaan hänen tietoaan siitä lisääntymishommasta?
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- Advanced Member
- Viestit: 1784
- Liittynyt: 13:26, 08.10.2001
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura ry
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pirkkala / TAS
Olen kuullut, että Suomessa kaupattavat pallot tulevat vissiin suurimmaksi osaksi Venäjän suunnalta, missä niitä kasvatetaan. Mutta minulla ei ole tietoa, miten pallot lisääntyvät. Niitähän saa lisättyä leikkaamalla vanhan pallon osiin (täällä on muistaakseni keskusteltu aiheesta), mutta tapahtuuko juttu luonnossakin samalla tavalla on vähän mysteeri.jartzu65 kirjoitti:Skaren sivuilta luin että vielä ei ole tietoa miten se lisääntyy ja samassa kirjoituksessa mainittiin että pallo on Islannissa ja Japanissa "suojeltu", eli meni vähän yli hilseen, mites niitä sitten täällä kaupataan?
Vai oliko tuo Skaren kirjoitus vaan hänen tietoaan siitä lisääntymishommasta?
Luonnosta palloja löytyy tosiaan Islannissa ja Japanissa, ja siellä pallopartalevä on suojeltu, eli ainakaan luonnosta niitä ei voida tuoda.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1784
- Liittynyt: 13:26, 08.10.2001
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura ry
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pirkkala / TAS
Olen viisaampi luettuani Kasselmannin kirjaa:
Pallopartalevä kuuluu viherleviin, ja yksi pallo on itse asiassa kasvirykelmä, jossa moni pieni kasvi kasvaa säteittäisesti kietoutuneena yhteen muodostaen pallon.
Näitä löytyy luonnosta Japanin ja Islannin lisäksi myös Itä-Euroopasta, Venäjältä, Itä-Aasiasta ja ehkä myös Pohjois-Amerikasta.
Pallo voi kasvaa luonnossa jopa ihmisen pään kokoiseksi... mutta on hyvin hidaskasvuinen. Kaksikymmentä senttiä halkaisijaltaan oleva pallo on noin viisitoista vuotta vanha.
Pallopartalevä leviää luonnossakin jakaantumalla. Vanhemmat, isot pallot tulevat sisältä ontoiksi (sisimmät osat eivät saa tarpeeksi valoa) ja hajoavat vähitellen osiin, joihin kasvaa sitten uutta. Pallopartalevä lisääntyy myös solunjakautumisen kautta.
Pallopartalevä kuuluu viherleviin, ja yksi pallo on itse asiassa kasvirykelmä, jossa moni pieni kasvi kasvaa säteittäisesti kietoutuneena yhteen muodostaen pallon.
Näitä löytyy luonnosta Japanin ja Islannin lisäksi myös Itä-Euroopasta, Venäjältä, Itä-Aasiasta ja ehkä myös Pohjois-Amerikasta.
Pallo voi kasvaa luonnossa jopa ihmisen pään kokoiseksi... mutta on hyvin hidaskasvuinen. Kaksikymmentä senttiä halkaisijaltaan oleva pallo on noin viisitoista vuotta vanha.
Pallopartalevä leviää luonnossakin jakaantumalla. Vanhemmat, isot pallot tulevat sisältä ontoiksi (sisimmät osat eivät saa tarpeeksi valoa) ja hajoavat vähitellen osiin, joihin kasvaa sitten uutta. Pallopartalevä lisääntyy myös solunjakautumisen kautta.