Pimeästä päivästä hyötyä
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
-
Valmont
- Senior Member

- Viestit: 873
- Liittynyt: 08:31, 11.10.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Pimeästä päivästä hyötyä
TERVE!
Kun täällä lueskelee näitä juttua menneisyydestä, niin aina välillä huomaa että jotkut henkilöt pitävät silloin tällöin ns. pimeitä päiviä akvassa?
Onkos tähän muuta kummempaa perustelua, kuin se että luonnossakin on joskus pilvistä yms?
Eli toisin sanoen (yksinkertaistettuna) onko siitä mitään hyötyä tms?
Kun täällä lueskelee näitä juttua menneisyydestä, niin aina välillä huomaa että jotkut henkilöt pitävät silloin tällöin ns. pimeitä päiviä akvassa?
Onkos tähän muuta kummempaa perustelua, kuin se että luonnossakin on joskus pilvistä yms?
Eli toisin sanoen (yksinkertaistettuna) onko siitä mitään hyötyä tms?
Vuoden 2005 #aw:n kotiäitirouvakodinhengetärrakastajasymppis
Pimeä homma
Syitä pitää pimeää paastopäivää:
- paasto ja lepo tekee hyvää kaloille
- liikaruoka tulee syödyksi
- kotilokanta saa vähemmän ravintoa
- luonnon valaistustason muutosten matkiminen (pimeä myrskypäivä)
- levänkasvu tyrehtyy pimeässä
- kasvit kasvavat paremmin, kun valot eivät kokoajan porota täysillä
- akvaarion hoitaja "lepää" tai on muissa hommissa
- paasto ja lepo tekee hyvää kaloille
- liikaruoka tulee syödyksi
- kotilokanta saa vähemmän ravintoa
- luonnon valaistustason muutosten matkiminen (pimeä myrskypäivä)
- levänkasvu tyrehtyy pimeässä
- kasvit kasvavat paremmin, kun valot eivät kokoajan porota täysillä
- akvaarion hoitaja "lepää" tai on muissa hommissa
-
Valmont
- Senior Member

- Viestit: 873
- Liittynyt: 08:31, 11.10.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Pimeä homma
-Paaston pidän joka sunnuntai samalla kun on veden vaihto.Tiitu kirjoitti:Syitä pitää pimeää paastopäivää:
- paasto ja lepo tekee hyvää kaloille
- liikaruoka tulee syödyksi
- kotilokanta saa vähemmän ravintoa
- luonnon valaistustason muutosten matkiminen (pimeä myrskypäivä)
- levänkasvu tyrehtyy pimeässä
- kasvit kasvavat paremmin, kun valot eivät kokoajan porota täysillä
- akvaarion hoitaja "lepää" tai on muissa hommissa
-Liikaruokaa ei juurikaan ole, kun syötän niin vähän ja pohjalla pyörii 5 levistä,3 partista ja 3 marmorirapua, ainiin ja tuo juovaokamonni.
-Kotiloita ei ole vaikka haluaisin, kiitos marmorien.
-Minä "lepään" kun saan touhuta altaan kanssa.
Mutta kiitoksia hyvästä vastauksesta..on hyvin todennäköistä että rupean pitämään sunnuntaita sitten pimeänä.
Vuoden 2005 #aw:n kotiäitirouvakodinhengetärrakastajasymppis
Minä en pidä, äskeisiin monelle varmasti päteviin kohtiin rupesin oikein keksimällä keksimään vastalauseita perustellakseni itselleni miksi ei
- paasto ei tee hyvää minullekaan, kalat levätköön jos siltä tuntuu
- ruoka tulee aina syödyksi, sen mukaan sitä tulee annettua että kaikki kuluu
- kotilot pitää yrittää pitää hengissä kunnes pallokala tappaa ne
- meidän minitropiikissa paistaa aurinko aaaaaaina, have you ever seen a rain... no joo, vedenvaihdon yhteydessä kun on suihkuputket kuivilla
- partis, levikset ja katinkultamonnit tuntuvat tyytyväisemmiltä kun on vähän levää
- kasvit kasvavat näemmä loistavasti ilmankin auringonpimennyksiä
- akvaarion hoitajalta tarvittaisiin erikoistoimenpiteitä pimennykseen, kun ajastimet hoitavat valaistuksen
No joo, luulenpa että kukin huomaa mitä kalat, kasvit ja muut oliot tykkäävät pimennyksestä kaikkein helpoimmin kokeilemalla. Se tuskin on välttämätön, siitä tuskin on haittaa. Kokeile, sitähän harrastus parhaimmillaan on että oppii uutta!
Mika
- paasto ei tee hyvää minullekaan, kalat levätköön jos siltä tuntuu
- ruoka tulee aina syödyksi, sen mukaan sitä tulee annettua että kaikki kuluu
- kotilot pitää yrittää pitää hengissä kunnes pallokala tappaa ne
- meidän minitropiikissa paistaa aurinko aaaaaaina, have you ever seen a rain... no joo, vedenvaihdon yhteydessä kun on suihkuputket kuivilla
- partis, levikset ja katinkultamonnit tuntuvat tyytyväisemmiltä kun on vähän levää
- kasvit kasvavat näemmä loistavasti ilmankin auringonpimennyksiä
- akvaarion hoitajalta tarvittaisiin erikoistoimenpiteitä pimennykseen, kun ajastimet hoitavat valaistuksen
No joo, luulenpa että kukin huomaa mitä kalat, kasvit ja muut oliot tykkäävät pimennyksestä kaikkein helpoimmin kokeilemalla. Se tuskin on välttämätön, siitä tuskin on haittaa. Kokeile, sitähän harrastus parhaimmillaan on että oppii uutta!
Mika
-
Valmont
- Senior Member

- Viestit: 873
- Liittynyt: 08:31, 11.10.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Joo, näin minullakin ajatus pyöri päässäni (sen verran mitä blondilla voi pyöriämjalava kirjoitti:Minä en pidä, äskeisiin monelle varmasti päteviin kohtiin rupesin oikein keksimällä keksimään vastalauseita perustellakseni itselleni miksi ei![]()
- paasto ei tee hyvää minullekaan, kalat levätköön jos siltä tuntuu
- ruoka tulee aina syödyksi, sen mukaan sitä tulee annettua että kaikki kuluu
- kotilot pitää yrittää pitää hengissä
- meidän minitropiikissa paistaa aurinko aaaaaaina, have you ever seen a rain... no joo, vedenvaihdon yhteydessä kun on suihkuputket kuivilla
- akvaarion hoitajalta tarvittaisiin erikoistoimenpiteitä pimennykseen, kun ajastimet hoitavat valaistuksen
No joo, luulenpa että kukin huomaa mitä kalat, kasvit ja muut oliot tykkäävät pimennyksestä kaikkein helpoimmin kokeilemalla. Se tuskin on välttämätön, siitä tuskin on haittaa. Kokeile, sitähän harrastus parhaimmillaan on että oppii uutta!
Mika
Täytyy nyt sitten kokeilla jossain välissä, ehkä, kait, varmaankin!
Vuoden 2005 #aw:n kotiäitirouvakodinhengetärrakastajasymppis
Re: Pimeä homma
Tähän kiinnostaisi kuulla hieman perusteluja..Tiitu kirjoitti:Syitä pitää pimeää paastopäivää:
- kasvit kasvavat paremmin, kun valot eivät kokoajan porota täysillä
Satu
-
Syyssahrami
- Junior Member

- Viestit: 65
- Liittynyt: 22:46, 04.02.2003
- Paikkakunta: Espoo
Pimeys/valo vaikuttavat kasvien hapentuotantoon ja sitä kautta myös vesiarvoihin. En näe mitä hyvää pimeästä päivästä voisi olla akvaarion hyvinvoinnille? Eihän pilvisenäkään päivänä luonnossa ole valot kokonaan pois.
Ruuan osalta paastopäivän ymmärrän, joskaan en sitäkään en henno joka viikko pitää kun se on kalojen ja minun ainut interaktiivinen vuorovaikutus mahdollisuus. (Ehkä sitten pystyn kun akvaarion uutuudenviehätys on hävinnyt...)
Ruuan osalta paastopäivän ymmärrän, joskaan en sitäkään en henno joka viikko pitää kun se on kalojen ja minun ainut interaktiivinen vuorovaikutus mahdollisuus. (Ehkä sitten pystyn kun akvaarion uutuudenviehätys on hävinnyt...)
En ole eläissäni pitänyt pimeää päivää akvaarioissani, valot ovat päällä joka päivä n 12h. Sattuipa kerrankin niin, että hiihtolomalle lähtiessämme kämmäsimme jotain valojen ajastimen kanssa (se unohtui laittaa päälle) ja valot paloivat viikon yötä päivää altaassaTiitu kirjoitti:Syitä pitää pimeää paastopäivää:
- levänkasvu tyrehtyy pimeässä
Paastopäivän pidän kerran viikossa kaloille. Tähän tulokseen olen tullut siksi, että uskon kalojen saavan enemmän ruokaa allasoloissa kuin luonnossa ja saattavat olla siten taipuvaisia lihomaan. Ja paastopäivänä uskon niiden myös tehokkaammin putsaavan allasta ruokaa etsiessään.
Re: Pimeä homma
1. Paastolla voi olla hyviä vaikutuksia, mutta lepo? Perusteluja, lähdeviitteitä?Tiitu kirjoitti:Syitä pitää pimeää paastopäivää:
- paasto ja lepo tekee hyvää kaloille
- liikaruoka tulee syödyksi
- kotilokanta saa vähemmän ravintoa
- luonnon valaistustason muutosten matkiminen (pimeä myrskypäivä)
- levänkasvu tyrehtyy pimeässä
- kasvit kasvavat paremmin, kun valot eivät kokoajan porota täysillä
- akvaarion hoitaja "lepää" tai on muissa hommissa
2. Ruokaa ei saa jäädä niin paljon yli, että sitä on jäljellä vielä seuraavana päivänäkin. Poikkeuksena tietysti vihannekset.
4. Täysin pimeä myrskypäivä ei kuulosta kovin luonnolliselta. Onko heittää lähdeviitteitä?
5. Levänkasvu tyrehtyy joo, mutta niin tekee myös kasvien. Esim. Eusteralis stellata vetää herneen nenään jo yhdestä pimeästä päivästä. Kokemusta on.
6. Aquatic plants -meililistan kasviakvaristit kokeilivat joskus valaistuksen muuttelemista (ei siis kokonaisia pimeitä päiviä), mutta kokemukset eivät olleet hyviä.
Mun kalani joutuvat paastolle kerran pari viikossa. Pimeitä päiviä en sensijaan pidä, ellei leväbuumi tms. pakota, ja silloinkin käytän sitä vasta viimeiseksi, koska kasvit kärsivät siitä myös huomattavasti.
t. Kati
-Olen lukenut joskus jostakin että luonnossa kasvit "säilövät" ravinteita sun muuta itseensä näitä "pimeämpiä" päiviä varten.Syyssahrami kirjoitti:en näe mitä hyvää pimeästä päivästä voisi olla akvaarion hyvinvoinnille? Eihän pilvisenäkään päivänä luonnossa ole valot kokonaan pois.
Itsellä on sellainen kokemus kun joskus lomareissulta palasin, niin akvan valaisin oli sanonut työsuhteensa irti, mutta liuskavesitähdikit ja intianvesitähdikit olivat kasvaneet räjähdyksenomaisesti (en tiedä montako päivää ne sen viikon aikana olivat ilman valoa olleet). Tästä päättelin että ne olivat tyhjentäneet "varatankkinsa" ja venähtäneet siten.
Mutta eihän yleensä varsinkaan keväällä ja kesällä asuinhuoneetkaan ihan säkkipimeitä ole, joten kai sinne akvaankin vähän valoa siunaantuu, ellei käytä ikkunoissaan pimennysverhoja
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Joh
Ei nämä olleet omasta päästä keksittyjä, vaan lähes kaikki myös toisten kokemia tosiasioita, vaikken linkkejä tähän hätään voikaan esittää:
1. Paastolla on itsestäänselviä hyviä vaikutuksia, samoin "levolla". Luonnossa kalat ovat usein varjossa rantakasvien ja joenrannan yli kurottavien puidenlehvästöjen alla. Loisteputkissa on haitallista UV-säteilyä paljon enemmän kuin ilmakehän suodattamassa luonnonvalossa. Lasi toimii onneksi tehokkaana UV-suodattimena. Akvaarioissa käytettävissä putkissa luulisin myös UV:n olevan suodatetun leväkasvuston kurissapitämiseksi. Kirkkaassa valossa on vaikea rentoutua tai nukkua normaalisti - eikö vain? Hämärässä kalat tuntevat olonsa turvallisemmaksi.
2. Paastopäivänä kalat koluavat akvaariosta kaikenlaista korvaavaa syötävää, ellei ruokaa ole jäänyt johonkin koloon.
4. Myrskypäivät ovat aina erittäin pimeitä verrattuna aurinkoiseen! Joskus on yhtä pimeää kuin auringonpimennuksen aikana. Esimerkiksi aurinkokennojen sähkötuotanto romahtaa jo puolipilvisellä säällä murto-osaan normaalista. Valojen sammuttaminen päivällä ei todellakaan pimennä akvaariota kokonaan, koska valoa tulvii sinne kaikista laseista. Hämärää se vain on.
5. Levänkasvu tyrehtyy ennenkuin kasvien, jotka kestävät vähäistä valoa pidempään. Hämärän kasvit jopa vaativat vähäistä valoa ja kärsivät liiasta valosta.
6. Valojen sammuttamisesta tai ajoittaisesta vähentämisestä muistan jossain kerrotun, että kasvit lähtevät senjälkeen tavallista rehevämpään kasvuun.
7. Minusta on myös mukavaa antaa kalojen olla yksi päivä viikossa aivan rauhassa - senlisäksi että olen valinnut sellaisen päivän, jolloin itsellänikin on paljon muuta tekemistä. Ja jollei ole otan rennosti vaikka uudesta akvasta unelmoiden.
Jotenkin vain ei myöskään tunnu hyvältä, että kalat joutuvat olemaan yli 12 tuntia kovassa loisteputkivalaistuksessa. Ihmisellä vähemmästäkin voi tulla ankara päänsärky. Monta vuotta sitten luin VTT:n perusteellisen tutkimusraportin, jossa oli testattu senajan loisteputket. Siinä todettiin, ettei ko. putkien (joita käytettiin ja käytetään yhä kouluissa ja työpaikoilla) valossa tulisi ihmisen oleskella kuutta tuntia enempää päivässä. Putkien UV-säteily, jota emme edes näe oli voimakkaampaa kuin näkyvän valon. Tässä on eräs syy miksi ns. päivänvaloputket (joissa on UV-suodatus) ovat yleistyneet. Niiden valossa näkee paremmin myös lukea, eikä silmät rasitu yhtä paljon. Tämä on selvää faktaa.
--------------------
Digitaalinen ajastin on kätevä, kun se on tarkka ja on sähkökatkojenkin jälkeen aina oikeassa ajassa. Useimmissa malleissa voi valaistuksen säätää vaikka joka päiväksi erilailla, jolloin pimennys tapahtuu nappia painamatta.
Hämärän vaikutuksesta kasvien kasvuun on selvää näyttöä metsissä ja pelloilla. Aluskasvillisuutena olevat pikkupuut kasvavat rajusti pituutta tavoittaakseen valon. Aukealla niin ei käy, vaan puusta tulee matalampi ja runsas- sekä leveäoksainen. Sama tapahtuu viljapelloilla. Akvaariossakin varmaan käy samoin. Kasvien pituuskasvua voi siis nopeuttaa ainakin nuorena varjostamalla niitä.
En ymmärrä miksi levät toimivat toisin, mutta kait niiden ja muiden kasvien välillä on jokin ero.
1. Paastolla on itsestäänselviä hyviä vaikutuksia, samoin "levolla". Luonnossa kalat ovat usein varjossa rantakasvien ja joenrannan yli kurottavien puidenlehvästöjen alla. Loisteputkissa on haitallista UV-säteilyä paljon enemmän kuin ilmakehän suodattamassa luonnonvalossa. Lasi toimii onneksi tehokkaana UV-suodattimena. Akvaarioissa käytettävissä putkissa luulisin myös UV:n olevan suodatetun leväkasvuston kurissapitämiseksi. Kirkkaassa valossa on vaikea rentoutua tai nukkua normaalisti - eikö vain? Hämärässä kalat tuntevat olonsa turvallisemmaksi.
2. Paastopäivänä kalat koluavat akvaariosta kaikenlaista korvaavaa syötävää, ellei ruokaa ole jäänyt johonkin koloon.
4. Myrskypäivät ovat aina erittäin pimeitä verrattuna aurinkoiseen! Joskus on yhtä pimeää kuin auringonpimennuksen aikana. Esimerkiksi aurinkokennojen sähkötuotanto romahtaa jo puolipilvisellä säällä murto-osaan normaalista. Valojen sammuttaminen päivällä ei todellakaan pimennä akvaariota kokonaan, koska valoa tulvii sinne kaikista laseista. Hämärää se vain on.
5. Levänkasvu tyrehtyy ennenkuin kasvien, jotka kestävät vähäistä valoa pidempään. Hämärän kasvit jopa vaativat vähäistä valoa ja kärsivät liiasta valosta.
6. Valojen sammuttamisesta tai ajoittaisesta vähentämisestä muistan jossain kerrotun, että kasvit lähtevät senjälkeen tavallista rehevämpään kasvuun.
7. Minusta on myös mukavaa antaa kalojen olla yksi päivä viikossa aivan rauhassa - senlisäksi että olen valinnut sellaisen päivän, jolloin itsellänikin on paljon muuta tekemistä. Ja jollei ole otan rennosti vaikka uudesta akvasta unelmoiden.
Jotenkin vain ei myöskään tunnu hyvältä, että kalat joutuvat olemaan yli 12 tuntia kovassa loisteputkivalaistuksessa. Ihmisellä vähemmästäkin voi tulla ankara päänsärky. Monta vuotta sitten luin VTT:n perusteellisen tutkimusraportin, jossa oli testattu senajan loisteputket. Siinä todettiin, ettei ko. putkien (joita käytettiin ja käytetään yhä kouluissa ja työpaikoilla) valossa tulisi ihmisen oleskella kuutta tuntia enempää päivässä. Putkien UV-säteily, jota emme edes näe oli voimakkaampaa kuin näkyvän valon. Tässä on eräs syy miksi ns. päivänvaloputket (joissa on UV-suodatus) ovat yleistyneet. Niiden valossa näkee paremmin myös lukea, eikä silmät rasitu yhtä paljon. Tämä on selvää faktaa.
--------------------
Digitaalinen ajastin on kätevä, kun se on tarkka ja on sähkökatkojenkin jälkeen aina oikeassa ajassa. Useimmissa malleissa voi valaistuksen säätää vaikka joka päiväksi erilailla, jolloin pimennys tapahtuu nappia painamatta.
Hämärän vaikutuksesta kasvien kasvuun on selvää näyttöä metsissä ja pelloilla. Aluskasvillisuutena olevat pikkupuut kasvavat rajusti pituutta tavoittaakseen valon. Aukealla niin ei käy, vaan puusta tulee matalampi ja runsas- sekä leveäoksainen. Sama tapahtuu viljapelloilla. Akvaariossakin varmaan käy samoin. Kasvien pituuskasvua voi siis nopeuttaa ainakin nuorena varjostamalla niitä.
En ymmärrä miksi levät toimivat toisin, mutta kait niiden ja muiden kasvien välillä on jokin ero.
-
Jaani
- Senior Member

- Viestit: 537
- Liittynyt: 15:19, 21.08.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tuusula
Re: Ajastin ja kasvu
Kuka haluaa hentoa kasvua pukkaavia pitkiä kasveja, tuuheampien, tiiviimpien ja suhteessa matalampien kasvien sijaan?Tiitu kirjoitti:Kasvien pituuskasvua voi siis nopeuttaa ainakin nuorena varjostamalla niitä.
-Kingfisher-
Re: Joh
Eikö näitä kokemuksiakaan siis löydy mistään?Tiitu kirjoitti:Ei nämä olleet omasta päästä keksittyjä, vaan lähes kaikki myös toisten kokemia tosiasioita, vaikken linkkejä tähän hätään voikaan esittää:
Vastakkaisiakin kokemuksia löytyy pilvin pimein, jos viitsii etsiä. Ei ole ihan jees esittää jotain yksittäistä menetelmää ainoana oikeana totuutena vain siksi, että joku jossain jollakin kokoonpanolla on saanut sillä aikaan hyviä tuloksia.
Paastoa en kritisoinut. Keskellä päivää tapahtuvan pimeälevon hyvät vaikutukset sen sijaan eivät ainakaan minulle ole itsestäänselvyyksiä.1. Paastolla on itsestäänselviä hyviä vaikutuksia, samoin "levolla".
Eivät ne suorassa pläkityksessä useimmissa akvaarioissakaan joudu olemaan - eivät minulla ainakaan. Allas on täynnä kasveja, ja lisäksi löytyy puusomisteita, joiden varjossa sopii olla.Luonnossa kalat ovat usein varjossa rantakasvien ja joenrannan yli kurottavien puidenlehvästöjen alla.
Olisko heittää jotain viitettä, mistä löytäisi jotain muutakin kuin heittoja loisteputkien UV-säteilyn vaikutuksista kaloihin?Loisteputkissa on haitallista UV-säteilyä paljon enemmän kuin ilmakehän suodattamassa luonnonvalossa. Lasi toimii onneksi tehokkaana UV-suodattimena. Akvaarioissa käytettävissä putkissa luulisin myös UV:n olevan suodatetun leväkasvuston kurissapitämiseksi.
Yö lienee luonnossakin päiväeläinten nukkuma-aikaa.Kirkkaassa valossa on vaikea rentoutua tai nukkua normaalisti - eikö vain?
Osa ihmisistä muuten pystyy rentoutumaan uimarannalla keskellä päivää. Ja jos valo käy siellä häiritseväksi, aina voi siirtyä varjoon. Tämän pitäisi päteä myös kaloille akvaarioissa - suojapaikat on tarjottava, se mainitaan eläinsuojeluasetuksessakin.
Hämärällä ja pimeällä on vissi ero. Ja anyway, allas ei saisi muutenkaan olla kaloja hermostuttavalla tavalla valaistu.Hämärässä kalat tuntevat olonsa turvallisemmaksi.
Tämä selvä, mutta ihan eri juttu kuin aiemmin heittämäsi2. Paastopäivänä kalat koluavat akvaariosta kaikenlaista korvaavaa syötävää, ellei ruokaa ole jäänyt johonkin koloon.
-argumentti.liikaruoka tulee syödyksi
Ja loisteputkivalaistus on joka tapauksessa hämärää verrattuna päivänvaloon.4. Myrskypäivät ovat aina erittäin pimeitä verrattuna aurinkoiseen!
Tuota on vaikea uskoa, joten joudun pyytämään taas sitä lähdeviitettä.Joskus on yhtä pimeää kuin auringonpimennuksen aikana.
Mitäs tällä taas on tekemistä minkään kanssa?Esimerkiksi aurinkokennojen sähkötuotanto romahtaa jo puolipilvisellä säällä murto-osaan normaalista.
Siis kyse onkin hämärästä, eikä pimeästä? Otitko neuvoessasi huomioon, että jotkut palstalaisten akvaarioista eivät ehkä ole yhtä valoisassa paikassa kuin omasi?Valojen sammuttaminen päivällä ei todellakaan pimennä akvaariota kokonaan, koska valoa tulvii sinne kaikista laseista. Hämärää se vain on.
Lähde? Itse löysin pikahaulla tällaisen:5. Levänkasvu tyrehtyy ennenkuin kasvien, jotka kestävät vähäistä valoa pidempään.
Diana Walstad: Ecology of the planted aquarium, s. 159: "...most algae are basically 'shade organisms'. Furthermore, many species can adapt to very low light levels. "
Jos olet joskus yrittänyt heivata sinileväbuumia allasta pimentämällä, tiedät myös, että allas pitää peittää levän tappamiseksi - hämärä ei riitä millään. Sinilevä on tietysti bakteeri eikä varsinainen levä, mutta akvaristin näkökulmasta tuolla ei ole suurta merkitystä.
...minkä johdosta niitä ei pitäisi pitää muutenkaan kaikkein valaistuimmassa paikassa allasta, eiks vaan? Ei niiden hyvänäpitämiseen silloin tarvita pimennyksiä.Hämärän kasvit jopa vaativat vähäistä valoa ja kärsivät liiasta valosta.
Jotkut kasvit joo. Toiset taas eivät siedä moista lainkaan. En suosittelisi kokeilemaan, esim. mainitussa Eusteralis stellatassa näkyy yhden päivän kärsimys vielä viikkojenkin päästä.6. Valojen sammuttamisesta tai ajoittaisesta vähentämisestä muistan jossain kerrotun, että kasvit lähtevät senjälkeen tavallista rehevämpään kasvuun.
Minä taas en näe tässä mitään järkeä. Kalat osaavat olla rauhassa myös valojen päälläollessa. Omissa kaloissani ei näy jälkeäkään "loisteputkikärsimyksestä". Ne lajit, jotka viihtyvät hämärämmässä, viihtyvät kasvien ja juurakoiden varjossa valaistun ajan.7. Minusta on myös mukavaa antaa kalojen olla yksi päivä viikossa aivan rauhassa - senlisäksi että olen valinnut sellaisen päivän, jolloin itsellänikin on paljon muuta tekemistä. Ja jollei ole otan rennosti vaikka uudesta akvasta unelmoiden.
Tämän sovellettavuudesta kaloille on ihan turha jauhaa, ennenkuin löytyy lähdettä suuntaan tai toiseen. Olen lukenut paljon akvaarion valaistuksesta, enkä ole moiseen väitteeseen törmännyt missään edes spekulaation tasolla.Jotenkin vain ei myöskään tunnu hyvältä, että kalat joutuvat olemaan yli 12 tuntia kovassa loisteputkivalaistuksessa. Ihmisellä vähemmästäkin voi tulla ankara päänsärky. Monta vuotta sitten luin VTT:n perusteellisen tutkimusraportin, jossa oli testattu senajan loisteputket. Siinä todettiin, ettei ko. putkien (joita käytettiin ja käytetään yhä kouluissa ja työpaikoilla) valossa tulisi ihmisen oleskella kuutta tuntia enempää päivässä. Putkien UV-säteily, jota emme edes näe oli voimakkaampaa kuin näkyvän valon. Tässä on eräs syy miksi ns. päivänvaloputket (joissa on UV-suodatus) ovat yleistyneet. Niiden valossa näkee paremmin myös lukea, eikä silmät rasitu yhtä paljon. Tämä on selvää faktaa.
Kati
-
jarvij
- Elite Senior Member

- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Linkin osoittamalla sivulla on kuvia, joista kolme alinta esittävät matalaa hiekkasärkän järvestä eristämää allikkoa. Siinä oli keskellä aurinkoista päivää kaloja, mites ne ja varjot yms?
Entä UV-säteily?
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Re: Joh
Ja niin myös vesi. En tiedä minkä aallonpituisesta UV-valosta puhut, mutta esim. ainakin bakteereita tappava UVC- säteily etenee vedessä tehokkaana vain muutamia millejä- senttejä (kohtuullisilla tehoilla).Tiitu kirjoitti:Loisteputkissa on haitallista UV-säteilyä paljon enemmän kuin ilmakehän suodattamassa luonnonvalossa. Lasi toimii onneksi tehokkaana UV-suodattimena.
UV-valon vaikutuksi kalolla on tutkittu, joten luulisi sitä UV-valoa luonnossa enemmän olevan kuin akvaariossa. Vai meinaatko että noita tutkimuksia tehtäisiin akvaarioharrastajien tiedonjanon sammuttamiseen?
Onko jollakin UV-valon aallonpituudella yhteyttä levien lisääntymiseen. UVC- alueella vaikutus ainakin on päinvastainen (UVC-valolla torjutaan leviä).Tiitu kirjoitti:Akvaarioissa käytettävissä putkissa luulisin myös UV:n olevan suodatetun leväkasvuston kurissapitämiseksi.
T:Ville
Tyrmäystippoja
Kaikella kunnioituksella, mutta UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia sekä kasvien että eläinten terveyteen ei voi kiistää. UV-säteilyllä voidaan jopa desinfioida (tappaa suurin osa bakteereista ja kaikista soluista) monia eri aineita, mm. akvaariovettä - kuten kalankasvattajat tietävät. Onneksi ilmakehä erityisesti otsonin ansiosta suodattaa auringonsäteilystä UV:n haitallisimman spektrinosan tehokkaasti pois. Spekulaatiolla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, koska asia on hyvin tunnettu.
Ja lämpösäteily josta kalatkin viileässä ympäristössä mielellään nauttivat, on tietysti eri asia kuin lyhyempiaaltoinen ultraviolettisäteily. Jopa Suomen, saati sitten sademetsien purot ja pienet joet ovat erittäin varjoisia ja puiden varjostamia. Afrikan ja muidenkin alueiden isot järvet ovat ehkä asia erikseen, mutta ei kai sielläkään ahvenet uiskentele alle puolimetrisessä rantavedessä, kuin ehkä poikasparvessa. Vanhat onkimiehet tietävät missä aikuinen kala liikkuu, eikä se kutuaikojen ulkopuolella useimmilla lajeilla todellakaan ole matalassa rantavedessä.
Lisää kunnollisia kommentteja!
----------------
Laitoin edellisen viestini ennen Villen kommentteja ja olen samaa mieltä, että veden alla UV-ei ole ongelma ja mitä syvemmälle mennään sitä vähemmän. Myös lämpösäteily absorboituu erittäin tehokkaasti veteen, eikä suoraan vaikuta pintakerrosta syvemmällä. Järvessä uidessa tämän huomaa siitä, kun aurinkoisella säällä muutamien senttien paksuinen pintavesikerros on lämpimintä.
Pintakaloilla voi tilanne UV.nkin suhteen olla huonompi ainakin, jos sattuvat katselemaan suoraan lampuun. Mutta tässähän viestissä oli kysymys ns. "pimeästä päivästä", jolla ymmärrän alkuperäisen kirjoittajan tarkoittaneen sitä, ettei akvaarion valoja sytytetä jonain päivänä lainkaan. Ikkunattomassa huoneessa en ole tätä voinut kokeilla, kun vessaa lukuunottamatta sattuu joka huoneessa olemaan yksi tai useampi ikkuna. Akvaarioissani ei silloin ole juuri sen pimeämpää kuin huoneessakaan, jossa päivällä pärjään aivan hyvin ilman valoa. Pidän tätä menettelyä hyvänä aluksi mainitsemistani syistä, mutta täyttä pimennystä vain pakkotilanteessa.
Ja lämpösäteily josta kalatkin viileässä ympäristössä mielellään nauttivat, on tietysti eri asia kuin lyhyempiaaltoinen ultraviolettisäteily. Jopa Suomen, saati sitten sademetsien purot ja pienet joet ovat erittäin varjoisia ja puiden varjostamia. Afrikan ja muidenkin alueiden isot järvet ovat ehkä asia erikseen, mutta ei kai sielläkään ahvenet uiskentele alle puolimetrisessä rantavedessä, kuin ehkä poikasparvessa. Vanhat onkimiehet tietävät missä aikuinen kala liikkuu, eikä se kutuaikojen ulkopuolella useimmilla lajeilla todellakaan ole matalassa rantavedessä.
Lisää kunnollisia kommentteja!
----------------
Laitoin edellisen viestini ennen Villen kommentteja ja olen samaa mieltä, että veden alla UV-ei ole ongelma ja mitä syvemmälle mennään sitä vähemmän. Myös lämpösäteily absorboituu erittäin tehokkaasti veteen, eikä suoraan vaikuta pintakerrosta syvemmällä. Järvessä uidessa tämän huomaa siitä, kun aurinkoisella säällä muutamien senttien paksuinen pintavesikerros on lämpimintä.
Pintakaloilla voi tilanne UV.nkin suhteen olla huonompi ainakin, jos sattuvat katselemaan suoraan lampuun. Mutta tässähän viestissä oli kysymys ns. "pimeästä päivästä", jolla ymmärrän alkuperäisen kirjoittajan tarkoittaneen sitä, ettei akvaarion valoja sytytetä jonain päivänä lainkaan. Ikkunattomassa huoneessa en ole tätä voinut kokeilla, kun vessaa lukuunottamatta sattuu joka huoneessa olemaan yksi tai useampi ikkuna. Akvaarioissani ei silloin ole juuri sen pimeämpää kuin huoneessakaan, jossa päivällä pärjään aivan hyvin ilman valoa. Pidän tätä menettelyä hyvänä aluksi mainitsemistani syistä, mutta täyttä pimennystä vain pakkotilanteessa.
-
Syyssahrami
- Junior Member

- Viestit: 65
- Liittynyt: 22:46, 04.02.2003
- Paikkakunta: Espoo
Onko minua huijattu? Aurinkopaneelista, (joka tähän ei kuulu tippaakaan
) väitti myyjä minulle, että se lataa parhaiten pilvisinä päivinä. Eli suora auringonpaiste ei ole paras aurinkopaneelin lataushetki vaikka nimestä niin voisi luullakin.
Akvaarion valo vastaa jokseenkin pilvistä päivää ja kun valo on pois, se vastaa yötä. Yöllä kaloille on hyvä suoda lepo ja laittaa valo pois. Päiväunia ne saavat ottaa kasvien varjossa. (Meidän kalat ei niitä juurikaan harrasta, paitsi partis joka on kannossa koko päivän)
Jos lampun uv-säteilystä on kaloille tosiaan haittaa, yksi pimeä päivä viikossa ei niitä taida pelastaa.
Akvaarion valo vastaa jokseenkin pilvistä päivää ja kun valo on pois, se vastaa yötä. Yöllä kaloille on hyvä suoda lepo ja laittaa valo pois. Päiväunia ne saavat ottaa kasvien varjossa. (Meidän kalat ei niitä juurikaan harrasta, paitsi partis joka on kannossa koko päivän)
Jos lampun uv-säteilystä on kaloille tosiaan haittaa, yksi pimeä päivä viikossa ei niitä taida pelastaa.
No joo
No joo, myönnetään, myönnetään, että uv-säteilystä ei ole veden alla haittaa, vaikka uv-putkista (nyk. loisteputkista) sitä paljon voi tullakin - putkityypistä riippuen.
Olen kuullut väitettävän, että myös pilvisenä päivänä rannalla ruskettuu (joka on kait aivan totta). Meillä on työpaikalla aurinkopaneelin tehomittari seinällä ja kyllä tuotto vaihtelee roimasti. Ehkä hyötysuhde sitten paranee pienemmillä tehoilla, mene tiedä.
Jos akvaarion vie ulos pilvisenä päivänä, niin kyllä se vastaa pilvistä päivää. Tai jos akvaario on varjossa (esim. huoneessa) aurinkoisella ilmalla. Yöllä on pimeämpää - etelässä säkkipimeää!
Koska auringon säteily lienee luokkaa 1.5kW/m2, kun taas akvaariossa parilla loisteputkella se on luokkaa viidesosa siitä, niin tehomielessä asia on kalojen kannalta ok.
Monet kasvit tarvisisivat jokatapauksessa lisää valoa. Parhaimpien putkien spektri noudattelee jossain määrin luonnonvaloa, mutta tarkalleen samanlaista spektriä ei ole kukaan vielä onnistunut kehittämään.
Siltikään en tiedä onko asia kalojen kannalta kunnossa, jos niille tarjotaan vain pieniä alueita varjoa jossa kyyhöttää. Luonnossahan ne voivat aina halutessaan uida paikkaan, jossa varjosta ei ole pulaa metrienkään säteellä.
Onko yhdestä varjoisasta päivästä kaloille jotain haittaa? Hapen väheneminen on tällainen, mutta ilmastuksella se korjaantuu helposti: kun valot on pois, niin vastaavasti ilmastus on ajastimella päällä. Entä onko muita mahdollisia haittoja?
Olen kuullut väitettävän, että myös pilvisenä päivänä rannalla ruskettuu (joka on kait aivan totta). Meillä on työpaikalla aurinkopaneelin tehomittari seinällä ja kyllä tuotto vaihtelee roimasti. Ehkä hyötysuhde sitten paranee pienemmillä tehoilla, mene tiedä.
Jos akvaarion vie ulos pilvisenä päivänä, niin kyllä se vastaa pilvistä päivää. Tai jos akvaario on varjossa (esim. huoneessa) aurinkoisella ilmalla. Yöllä on pimeämpää - etelässä säkkipimeää!
Koska auringon säteily lienee luokkaa 1.5kW/m2, kun taas akvaariossa parilla loisteputkella se on luokkaa viidesosa siitä, niin tehomielessä asia on kalojen kannalta ok.
Monet kasvit tarvisisivat jokatapauksessa lisää valoa. Parhaimpien putkien spektri noudattelee jossain määrin luonnonvaloa, mutta tarkalleen samanlaista spektriä ei ole kukaan vielä onnistunut kehittämään.
Siltikään en tiedä onko asia kalojen kannalta kunnossa, jos niille tarjotaan vain pieniä alueita varjoa jossa kyyhöttää. Luonnossahan ne voivat aina halutessaan uida paikkaan, jossa varjosta ei ole pulaa metrienkään säteellä.
Onko yhdestä varjoisasta päivästä kaloille jotain haittaa? Hapen väheneminen on tällainen, mutta ilmastuksella se korjaantuu helposti: kun valot on pois, niin vastaavasti ilmastus on ajastimella päällä. Entä onko muita mahdollisia haittoja?
Re: No joo
Riippuu tietysti kalasta ja sen luonnollisesta elinympäristöstä. On kaloja, jotka voivat, ja kaloja, jotka eivät voi (ja joille sillä tuskin on väliäkään). Nämä asiat pitäisi mielestäni ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun allasta ja/tai kalastoa suunnitellaan, siten ettei tule tarvetta kehittää hätäratkaisuja. Eikä päivän pimennys muutenkaan mutuna heittäen ratkaisevasti vähentäisi liian kirkkaan ympäristön aiheuttamaa jatkuvaa stressiä.Tiitu kirjoitti:Siltikään en tiedä onko asia kalojen kannalta kunnossa, jos niille tarjotaan vain pieniä alueita varjoa jossa kyyhöttää. Luonnossahan ne voivat aina halutessaan uida paikkaan, jossa varjosta ei ole pulaa metrienkään säteellä.
Ajastetulla ilmastimella voidaan kyllä poistaa hiilidioksidin kasaantumisen ja hapen vähenemisen haitat, mutta minusta lisäajastimen ja -ilmastimen tarve on jo sinänsä yksi iso miinus tälle pimennystouhulle. Lisämiinuksia tulee sitten sieltä kasvipuolelta. Mitähän ne plussat olivatkaan?Onko yhdestä varjoisasta päivästä kaloille jotain haittaa? Hapen väheneminen on tällainen, mutta ilmastuksella se korjaantuu helposti: kun valot on pois, niin vastaavasti ilmastus on ajastimella päällä. Entä onko muita mahdollisia haittoja?
Kati
-
Maisu
- Elite Member

- Viestit: 5470
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: No joo
Minusta kalat tulevat aremmiksi jos niiden päivärytmiä muutellaan.Tiitu kirjoitti:Onko yhdestä varjoisasta päivästä kaloille jotain haittaa? Hapen väheneminen on tällainen, mutta ilmastuksella se korjaantuu helposti: kun valot on pois, niin vastaavasti ilmastus on ajastimella päällä. Entä onko muita mahdollisia haittoja?
-
jarvij
- Elite Senior Member

- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Siis mihin näillä pimennyksillä pyritään; simuloimaan sähkökatkoja, vai? 
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
Valmont
- Senior Member

- Viestit: 873
- Liittynyt: 08:31, 11.10.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Ei..jälleen kerran sain mielenkiintoisen keskustelun aikaiseksi..no ihan hyvä sinänsä.jarvij kirjoitti:Siis mihin näillä pimennyksillä pyritään; simuloimaan sähkökatkoja, vai?
On kiva lukea ihmisten mielipiteitä ja ihan kunnollisia perusteita että kannattaako akvassa pimeä päivä välillä vai ei..nyt kun lueskelen näitä tekstejä niin vielä en ole vakuuttunut pimeän päivän "hyvästä vaikutuksesta".
Joten: Lisää mielipiteitä ja perusteluja/lähdeviitteitä asialle.
Vuoden 2005 #aw:n kotiäitirouvakodinhengetärrakastajasymppis
Höh ja heh
Suomessa esimerkiksi vain noin joka kymmenes satelliitista otettu kuva on pilvetön. Ukkosia meillä on neljäntoista vuoden keskiarvoistuksella noin 10-20 päivänä vuodessa siten, että etelässä on eniten. Pilvisiä tai puolipilvisiä päiviä paljon enemmän.
Indonesiassa ja muualla sademetsävyöhykkeellä mm. Amazonin alueella on vielä pilvisempää kuin Suomessa luonnollisten valaistustasojen ja sävyjen vaihdellessa jatkuvasti paljon. Kun aurinko tulee taas näkyviin tummien pilvien takaa, niin kyllä siinä silmiä joutuu siristelemään.
Jos nyt yhtenä päivänä viikossa pidetään akvaarion valot pimennettynä, nin monille lajeille se on luonnollisempaa kuin jatkuva porotus. Eihän ihminenkään pidä jatkuvasta kirkkaasta valaistuksesta ainakaan kotonansa, vaikka työssä sitä joutuukin pakosta sietämään. Yksikin erilainen päivä (vrt. viikonloppu) voi tehdä hyvää (jos liian pitkä eli yli 8-10 tuntinen valoisa aika kaloja uuvuttaa - tästähän ei ole mitään varmuutta, mutta lähemmäs luonnollisia valaistusoloja on tietenkin turvallisinta pyrkiä).
Kirjoahvenet tosin paistattelevat enimmäkseen kirkkaalta taivaalta paistavassa auringonvalossa luonnossakin, joten myös maantieteellisesti on valaistuksessa suuria eroja. Normaalin pimeän ja valoisan vuorokausittaisvaihtelun ja säänvaihtelun lisäksi vuodenaikaisvaihtelut olisi myöskin huomioitava valaistuksessa samoinkuin auringon kierto myötäpäivään pohjoisella ja vastapäivään eteläisellä pallonpuoliskolla ja auringon korkeuskulman vaihtelut myös päiväntasaajalla. Yöllä tiedetään mm. kuunkierron (täysikuun valaisemat yöt) vaikuttavan kaloihin.
Laitan alle listaltani löytyneet linkit, jotka ehkä sopivat tähän. Olisipa ensimmäisen linkin mittaukset tarjolla eri lajien kotiseuduilta! Sillon voisi valaistustasoa ohjata tietokoneella vaikka suoraan ko. käyrien perusteella. Tarkkojen lajikohtaisten mieltymysten selville saamiseksi pitäisi varmaan kullekin lajille pistää päähän sensori, joka rekisteröisi millaisissa valaistusoloissa niistä kukin pitää, heh.
http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html
http://www.naturephotogallery.com/discu ... 7/696.html
http://cadel.ba.infn.it/text/anim_24h_m ... _java.html
http://www.myrsky.com/galleria.htm
http://australiasevereweather.com/techn ... storms.htm
http://www.runproductions.com/skygallery.htm
http://www.thekrib.com/Lights/sunset.html
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guides/mtr/home.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... flood.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... /home.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... tr/ir.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... /home.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... r/crp.rxml
http://seawifs.gsfc.nasa.gov/SEAWIFS/IMAGES/MOVIES.html
http://www.photovault.com/Link/Universe ... Earth.html
http://www.photovault.com/Link/Disaster ... STERS.html
http://users.mweb.co.za/g/go/gordonr/54 ... mber97.htm
http://www.californiapictures.com/cloudstock.html
http://www.lumen-perfectus.com/l-p/wp1024Ohiosky1.htm
http://www.lumen-perfectus.com/l-p/wp10 ... unrise.htm
http://www.lumen-perfectus.com/l-p/pacn ... unrise.htm
http://www.kvtravellers.com.au/photos3.html
http://www.kvtravellers.com.au/photos1.html
http://www.klensch.net/galleries/sunsets.htm
http://www.stargazer.htmlplanet.com/sunset_images.html
http://www.barstow.k12.ca.us/bhs/scienc ... rning.html
http://www.idatasports.com/cgi-bin/idvi ... 200&page=3
http://www.goldenstateimages.com/latelt.htm
http://www.goldenstateimages.com/desert.htm
http://www.goldenstateimages.com/redwoods.htm
http://www.goldenstateimages.com/coast.htm
http://www.goldenstateimages.com/big/12001.htm
http://sunriseimages.tripod.com/sunrise2.html
http://koti.welho.com/ssaurama/Valotest ... /index.htm
http://www.photoessentials.com
http://www.pointgallery.com/pages/sunsets.htm
Ukkoslisäys: Pohjoisimmassa osassa maata on ollut keskimäärin jopa alle 5 ukkospäivää vuodessa.
Lähde: http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_13.html#1
Indonesiassa ja muualla sademetsävyöhykkeellä mm. Amazonin alueella on vielä pilvisempää kuin Suomessa luonnollisten valaistustasojen ja sävyjen vaihdellessa jatkuvasti paljon. Kun aurinko tulee taas näkyviin tummien pilvien takaa, niin kyllä siinä silmiä joutuu siristelemään.
Jos nyt yhtenä päivänä viikossa pidetään akvaarion valot pimennettynä, nin monille lajeille se on luonnollisempaa kuin jatkuva porotus. Eihän ihminenkään pidä jatkuvasta kirkkaasta valaistuksesta ainakaan kotonansa, vaikka työssä sitä joutuukin pakosta sietämään. Yksikin erilainen päivä (vrt. viikonloppu) voi tehdä hyvää (jos liian pitkä eli yli 8-10 tuntinen valoisa aika kaloja uuvuttaa - tästähän ei ole mitään varmuutta, mutta lähemmäs luonnollisia valaistusoloja on tietenkin turvallisinta pyrkiä).
Kirjoahvenet tosin paistattelevat enimmäkseen kirkkaalta taivaalta paistavassa auringonvalossa luonnossakin, joten myös maantieteellisesti on valaistuksessa suuria eroja. Normaalin pimeän ja valoisan vuorokausittaisvaihtelun ja säänvaihtelun lisäksi vuodenaikaisvaihtelut olisi myöskin huomioitava valaistuksessa samoinkuin auringon kierto myötäpäivään pohjoisella ja vastapäivään eteläisellä pallonpuoliskolla ja auringon korkeuskulman vaihtelut myös päiväntasaajalla. Yöllä tiedetään mm. kuunkierron (täysikuun valaisemat yöt) vaikuttavan kaloihin.
Laitan alle listaltani löytyneet linkit, jotka ehkä sopivat tähän. Olisipa ensimmäisen linkin mittaukset tarjolla eri lajien kotiseuduilta! Sillon voisi valaistustasoa ohjata tietokoneella vaikka suoraan ko. käyrien perusteella. Tarkkojen lajikohtaisten mieltymysten selville saamiseksi pitäisi varmaan kullekin lajille pistää päähän sensori, joka rekisteröisi millaisissa valaistusoloissa niistä kukin pitää, heh.
http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html
http://www.naturephotogallery.com/discu ... 7/696.html
http://cadel.ba.infn.it/text/anim_24h_m ... _java.html
http://www.myrsky.com/galleria.htm
http://australiasevereweather.com/techn ... storms.htm
http://www.runproductions.com/skygallery.htm
http://www.thekrib.com/Lights/sunset.html
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guides/mtr/home.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... flood.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... /home.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... tr/ir.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... /home.rxml
http://ww2010.atmos.uiuc.edu/(Gh)/guide ... r/crp.rxml
http://seawifs.gsfc.nasa.gov/SEAWIFS/IMAGES/MOVIES.html
http://www.photovault.com/Link/Universe ... Earth.html
http://www.photovault.com/Link/Disaster ... STERS.html
http://users.mweb.co.za/g/go/gordonr/54 ... mber97.htm
http://www.californiapictures.com/cloudstock.html
http://www.lumen-perfectus.com/l-p/wp1024Ohiosky1.htm
http://www.lumen-perfectus.com/l-p/wp10 ... unrise.htm
http://www.lumen-perfectus.com/l-p/pacn ... unrise.htm
http://www.kvtravellers.com.au/photos3.html
http://www.kvtravellers.com.au/photos1.html
http://www.klensch.net/galleries/sunsets.htm
http://www.stargazer.htmlplanet.com/sunset_images.html
http://www.barstow.k12.ca.us/bhs/scienc ... rning.html
http://www.idatasports.com/cgi-bin/idvi ... 200&page=3
http://www.goldenstateimages.com/latelt.htm
http://www.goldenstateimages.com/desert.htm
http://www.goldenstateimages.com/redwoods.htm
http://www.goldenstateimages.com/coast.htm
http://www.goldenstateimages.com/big/12001.htm
http://sunriseimages.tripod.com/sunrise2.html
http://koti.welho.com/ssaurama/Valotest ... /index.htm
http://www.photoessentials.com
http://www.pointgallery.com/pages/sunsets.htm
Ukkoslisäys: Pohjoisimmassa osassa maata on ollut keskimäärin jopa alle 5 ukkospäivää vuodessa.
Lähde: http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_13.html#1
Re: Höh ja heh
Muttamutta... Seuraa mutua: Kun verrataan sitä keskivertoa loisteputkivalaistusta ja luonnossa vallitsevaa valaistusta, tullaan helposti siihen lopputulemaan, että akvaario kaipaisi ehkä pikemminkin niitä ajoittaisia poutapäiviä kuin ajoittaisia vieläkin hämärämpiä "säitä".Tiitu kirjoitti:Suomessa esimerkiksi vain noin joka kymmenes satelliitista otettu kuva on pilvetön. Ukkosia meillä on neljäntoista vuoden keskiarvoistuksella noin 10-20 päivänä vuodessa siten, että etelässä on eniten. Pilvisiä tai puolipilvisiä päiviä paljon enemmän.
Kati
-
Syyssahrami
- Junior Member

- Viestit: 65
- Liittynyt: 22:46, 04.02.2003
- Paikkakunta: Espoo
En haluaisi enää inttää, mutta sormeni alkoivat vaan naputtaa näppistä.
Olen sitä mieltä että jos akvaariosta on valo pois, se ei vastaa pilvistä päivää. Pilvinen päivä on valoisa. Valomittarilla mitattuna sisällä nurkassa oleva valaistu akvaariokaan tuskin osoittaisi yhtä suuria lukemia kuin ulkona pilvisellä säällä. Pilvisellä säällä ulkona ei tarvita kamerallakaan kuvattaessa salamaa, sisällä tarvitaan aina keinovalossa salama. Akvaario on vielä tavallisesti jossain hämärähkössä paikassa, joten kun valot on pois, se on kyllä aika pimeä purkki, ei mikään pilvinen päivä vaan pikemminkin yö (ehkäpä pilvinen kesäyö
).
Olen sitä mieltä että jos akvaariosta on valo pois, se ei vastaa pilvistä päivää. Pilvinen päivä on valoisa. Valomittarilla mitattuna sisällä nurkassa oleva valaistu akvaariokaan tuskin osoittaisi yhtä suuria lukemia kuin ulkona pilvisellä säällä. Pilvisellä säällä ulkona ei tarvita kamerallakaan kuvattaessa salamaa, sisällä tarvitaan aina keinovalossa salama. Akvaario on vielä tavallisesti jossain hämärähkössä paikassa, joten kun valot on pois, se on kyllä aika pimeä purkki, ei mikään pilvinen päivä vaan pikemminkin yö (ehkäpä pilvinen kesäyö

