Nuolimonnit kuolevat. Apua!

[LumiAamu]

Kyselin tuossa jo etukäteen nuolimonnien hengissäsäilymisestä ihan kuin arvaten mitä tulee tapahtumaan....
6 päivää sitten ostimme hyvin kypsytettyyn ja leväiseen 250 l akvaarioomme seuraavat kalat: 100 neontetraa, 10 timanttitetraa, 10 perunnuolimonnia, 2 partamonnia. Eilen kuoli eka nuolimonni. Sen vatsassa näkyi vähän verta ja se oli kiinni suodattimen imuputkessa - ajattelimme että oli joutunut imuun ja vaurioitunut. Tänään kuitenkin löytyi pohjalta toinenkin kuollut eikä mitään vaurioita näkyvissä. Mikä voi olla syynä, mitä pitäisi tehdä?? Nitriittiä ei ole, nitraatti 15, pH 7,1. Vai onko ihan normaalia että tämän verran kuolee ihan vain stressin takia, tai jos olivat huonossa kunnossa jo ostettaessa? Kuolemaansa asti ovat olleet ihan virkeän näköisiä ja syöneet kovasti levää. Voiko akvaariossa olla niille myrkyllistä levää?

[Elmiira]

Aika ison satsin kaloja olet kerralla hankkinut. (Neot taitaa olla aika hienonnäkösiä noin isossa parvessa).

Vuosi sitten kun toin ensimmäiset nuolikset omaan altaaseen, karanteerasin niitä ekat 3vkoa. Karanteenissa ei yhtään kuollut eikä yhtään sen jälkeenkään.

MInkälainen suodatus altaassasi on? Mitä levää siellä on? Piilevä maistuu ainakin otoille.

[iisa]

6 päivää sitten ostimme hyvin kypsytettyyn ja leväiseen 250 l akvaarioomme seuraavat kalat: 100 neontetraa, 10 timanttitetraa, 10 perunnuolimonnia, 2 partamonnia.

Taitaa olla painovirhe paholainen, ja neoneita vain se 10 kappaletta.

[LumiAamu]

Kyllä neoneita on tosiaan sata. Laskettiin että pitäs mahtua tohon tankkiin. Suodatin on varsin järeä, en muista mitä tyyppiä Eheim mutta kierrättää veden 3 kertaa tunnissa. En osaa sanoa mitä levää on, viherlevää ainakin runsaasti. Piilevää ilmeisesti vähemmän, itse asiassa en näe tällä hetkellä yhtään sellaista jonka tunnistaisin piileväksi.

[Kalanen]

Nyt pitää hiukan ihmetellä. Kymmenenhän neonia tarvitsee jo 40 litraa, eli 100 tarvitsi noin 400 litrasen altaan... No ei ehkä aivan, mutta melkein. Muita kaloja ei ainakaan periaateessa mahtuis tohon sun 250-litran akvaan, mun mielestä.. Muutakuin siis nuo sata neonia juuri ja juuri. Aika ahdasta siis on. Eikö timanttitetrat kasva hiukan isommiksikin..?

Itselläni yksi nuolimonneista joutui hetkeksi suodattimen imuun noin viikko sitten. Se makasi pohjassa pökertyneenä noin 15 sekuntia, sen jälkeen virkosi. Siinä ei näy mitään ulkoista vauriota ja se on yhtä eloisa kuin ennenkin. Luultavasti ei siis mitään vakavaa tapahtunut..?

[sani]

Nyt pitää hiukan ihmetellä. Kymmenenhän neonia tarvitsee jo 40 litraa, eli 100 tarvitsi noin 400 litrasen altaan... No ei ehkä aivan, mutta melkein. Muita kaloja ei ainakaan periaateessa mahtuis tohon sun 250-litran akvaan, mun mielestä..

Tuota määrää minäkin ihmettelin... niin ja miten ne menevät parvessa kun koko akvaario on yhtä ja samaa parvea noilla määrillä?

[Ratala]

Nyt pitää hiukan ihmetellä. Kymmenenhän neonia tarvitsee jo 40 litraa, eli 100 tarvitsi noin 400 litrasen altaan... No ei ehkä aivan, mutta melkein. Muita kaloja ei ainakaan periaateessa mahtuis tohon sun 250-litran akvaan, mun mielestä..

Tuota määrää minäkin ihmettelin... niin ja miten ne menevät parvessa kun koko akvaario on yhtä ja samaa parvea noilla määrillä?

Samaa ihmetellään täälläkin! Jos lasketaan sillä perinteisellä laskutavalla 1 cm kalanpituutta/ 1 litraa vettä, saadaan tuon parven tilavaatimukseksi 4 cm aikuispituudella jo 400 l. Kirjallisuudessa neonien aikuispituudeksi annetaan siis tuo 4 cm, jonka mukaan laskutoimitus kaiketi kannattaa tehdä. 250 l akvaarioon en siis itse laittaisi 100 neoniakaan - saati sitten vielä muita.

[Petunia]

100 neontetraa

Mahtovat maksaa maltaita ? Ja miten tollasen määrän saa kuletettuakaan yhellä kertaa ?

[Ratala]

Ja miten tollasen määrän saa kuletettuakaan yhellä kertaa ?

Eräässä liikkeessä kerrottiin täplämonnien tulevan heille singaporesta tavallisissa kuljetuspusseissa (myyjä näytti tavallista Tetran pyöreäpohjaista kuljetuspussia) ja yhdessä pussissa on kuulemma jopa 70 monnista! Ihmettelin tätä kovasti ja pyysin myyjää pakkaamaan ostamani kalat eri pusseihin, pitkän kuljetusmatkan vuoksi.

Siis varmaan neoniparat on sullottu yhteen ja samaan pussiin. Pystyyköhän tuollaista satapäistä parvea edes laskemaan - kalathan eivät pysy hetkeäkään paikallaa...

[Kati]

Samaa ihmetellään täälläkin! Jos lasketaan sillä perinteisellä laskutavalla 1 cm kalanpituutta/ 1 litraa vettä, saadaan tuon parven tilavaatimukseksi 4 cm aikuispituudella jo 400 l. Kirjallisuudessa neonien aikuispituudeksi annetaan siis tuo 4 cm, jonka mukaan laskutoimitus kaiketi kannattaa tehdä. 250 l akvaarioon en siis itse laittaisi 100 neoniakaan - saati sitten vielä muita.

Kuten on monesti täälläkin todettu, tuo kaava ei päde hyvin pienillä kaloilla (eikä yhtään suuremmillakaan ). Hyvä suodatus alle, niin minusta nuo mahtuvat mainiosti.

Muttamutta. Altaaseen on tuotu aivan liikaa kaloja kerralla. Nitriittipiikki iskee herkästi, kun tuota kööriä aletaan ruokkia. Nitriittiä ei tietenkään näy ennen ruokintaa eikä kovin pitkään sen jälkeenkään, koska jonkinkokoinen bakteerikanta altaassa selvästi on, kun nitraattiakin muodostuu.

Otot eivät diggaa muutoksia lainkaan, ja ovat siten hyvin herkkiä kotiutumisvaiheessa, ilman nitriittipiikkejäkin. Itse olisin tuonut ne pönttöön vasta viimeisinä, sitten kun allas on varmasti käynnistynyt kunnolla, eli ehkä vasta muutaman kuukauden kuluttua.


Kati

[iisa]

Sata neonia 250-l akvassa!? Ohhoh. Eikö myyjä yhtään ihmeteellyt, kun "tilasit" sata kalaa yhdellä kertaa? No, se taisi olla taas joku rahan perässä juoksija. _Minä_ en nimittäin ainakaan myisi (jos myyjä olisin) sataa kalaa kerralla samalle ostajalle, ellen ensin näkisi omin silmin niiden tulevaa kotia.

[Behemot]

Minäkin epäilisin nitriittipiikkiä. Akvaariosta olisin kaivannut vieläkin tarkempia tietoja. Ja sata neonia on minustakin tuohon akvaarioon ehdottomasti liikaa. Myyjäthän eivät tunnetusti liikakansoituksesta pahemmin varoittele kalaostoksilla, sillä eiväthän myydyt kalat enää heidän murheensa ole LumiAamu, niin ikävää kuin se onkin, suosittelen neontetrojen rajua karsimista (ottaisiko liike vielä takaisin..?) Sillä säästyt tulevaisuudessa isoilta ongelmilta.

[Elmiira]

Voi olla että nitriittipiikki on päässyt tosiaan yllättämään. Jos olosuhteet (vesiarvot ja vedenvahdot) ja suodatus on kunnossa nin kyllä minä voisin altaaseen hulauttaa 100 neontetraa, mutta en kaikkia kaloja samaan aikaa, juuri tuon nitriittipikin vuoksi.

[LumiAamu]

Oho, kylläpä ihmettelitte sadan tetran parvea. Laskimme Markku Varjon akvaariokirjan (mikä sen nimi nyt olikaan, perusopus) laskukaavalla että kalat mahtuvat. En kyllä muista oliko tuossa kirjassa mainittu kalan pituudeksi vain 2,5 senttiä. No, joka tapauksessa. Ainakin ne mahtuvat sen kokoisina kuin nyt ovat. Jos alkaa muodostua nitraattiongelmaa niin pitää varmaan lahjoittaa jolle kulle osa niistä. Mutta nyt siis ei ole ollut nitraatti-nitriittiongelmaa. Kuten sanoin, akvaario on hyvin kypsytetty. Peräti 5 viikkoa kypsytystä kestikin, ja kun vielä ennen kalojen tuloa kokeilimme niin bakteerikanta muutti hyvin nopeasti melkoisen määrän ammoniumia nitriitin kautta nitraatiksi. Kasveja on myös erittäin runsaasti. Kalat oli muuten pakattu kahteen pussiin eivätkä tosiaan olleet täynnä kaloja, isot pussit ja pikkuiset kalaset. Ja pussit laitoin isoon termoskassiin joten eivät päässeet matkan aikana kylmenemään.

[Behemot]

Ettei olisi tämä kuuluisa Elävä Akvaario, joka löytyy meidänkin kirjahyllystä. Valitettavasti tässä kirjassa (kuten Varjon kirjoissa yleisemminkin) nimenomaan tiedot siitä, minkä kokoiset kalat mahtuvat minkä kokoisiin akvaarioon (olipa vaikeasti sanottu...) ovat pahasti pielessä, nimenomaan alakanttiin. Nykyään yleinen neuvo on, että 1 cm kalanpituutta vesilitraa kohti käy pienille kaloille esim. neontetroille, isompia varten tilaa pitää olla enemmän. Markku Varjon esimerkki, että pienille kaloille kävisi tätä pienempi tilavuus, ei pidä paikkaansa. Lisäksi pelkästään kalan koko ei vaikuta, vaan esimerkiksi sen reviirikäyttäytyminen ja vilkkaus pitää ottaa huomioon tilaa laskettaessa. Esim. intiaaninsulka ja seeprakala vievät tilaa juuri vilkkautensa takia vaikka pieniä ovatkin. Jos sinua yhtään lohduttaa, niin tämä laskeskelu on monimutkaista puuhaa, ja virheitä voi sattua melkein kelle vaan (ellei ole Tosi Iso Guru )
Akvaariokirjoihinkaan ei voi kaikessa luottaa

[kirjo]

Ja Lumiaamu, olin lukevinani, että sanot suodattimen olevan järeä, kierrättää veden 3 kertaa tunnissa?!
3 kertaa tunnissa ei ole järeä, vaan pikemminkin rajusti alakanttiin. Toki parempi kuin ei mitään.
Suositus suodattimen tehoksi on akvaarion litramäärän kierto 5-10 kertaa tunnissa, josta se 5 on se, millä pärjää kevyellä tai normaalilla kalastolla.
Sinun kalastollasi (enemmänkin liikakansoitusta) suodatustehon tulisi olla vähintään kaksinkertainen, mikä sekin siis olisi vain 6kertaa/h.
Mutta, eikun asiaa korjaamaan....

[Mika]

6 päivää sitten ostimme hyvin kypsytettyyn ja leväiseen 250 l akvaarioomme seuraavat kalat: 100 neontetraa, 10 timanttitetraa, 10 perunnuolimonnia, 2 partamonnia. Eilen kuoli eka nuolimonni. Sen vatsassa näkyi vähän verta ja se oli kiinni suodattimen imuputkessa - ajattelimme että oli joutunut imuun ja vaurioitunut. Tänään kuitenkin löytyi pohjalta toinenkin kuollut eikä mitään vaurioita näkyvissä. Mikä voi olla syynä, mitä pitäisi tehdä?? Nitriittiä ei ole, nitraatti 15, pH 7,1. Vai onko ihan normaalia että tämän verran kuolee ihan vain stressin takia, tai jos olivat huonossa kunnossa jo ostettaessa? Kuolemaansa asti ovat olleet ihan virkeän näköisiä ja syöneet kovasti levää. Voiko akvaariossa olla niille myrkyllistä levää

Neontetroista ja niiden määrästä kannattaa varmaan keskustella tetra osiossa.
Muutamia kysymyksiä
1. Perunnuolimonni-tiedätkö tieteellistä nimeä? Se voisi auttaa lajivaatimusten selvittämisessä

2. Altaan lämpötila?

3. Happitilanne??-tarvitsevat paljon

[prboy]

Mitähän jos jätettäisiin enempi viisastelu neontetrojen sopivuudesta 240 litran akvaarioon (Kyse ei ole tilasta, sillä mainitun kokoinen neontetraparvi sopii mainosti kyseiseen akvaarioon. Ongelmana tällöin vain on akvaarion hoito. Sen pitää olla todella huolellista.) ja palattaisiin topicin mukaiseen asiaan eli nuolimonnien kuolemiin.

Suomeen tuodut nuolimonnit ovat usein luvattoman heikkokuntoisia. Suuri määrä niitä ei kestä kuljetusta Etelä-Amerikasta tänne. Niitä saatataan lähteä myymään eteenpäin ennen kuin hengissä selvinneet yksilöt ovat kunnolla sopeutuneet muutokseen. Seurauksena on uusi kuolonaalto monnien joutuessa taas uusiin olosuhteisiin.

Tässä tapuksessa suhteellisen uusi akvaario on ollut heikkokuntoisille nuolimonneille vielä sopimaton ympäristä. Oikea tapa olisi ollut hoitaa niitä muutama viikko erillisessä karanteeniakvaariossa, jossa on mahdollisimman paljon samankaltainen vesi kuin myymälässä. Tämä vesi olisi sitten vaihdettu vähitellen tulevan akvaarion veteen.

En tiedä mainittiinko akvaarion suodattimen tyyppiä. Jos ulkosuodatin kierrättää veden kolme kertaa tunnissa se saattaisi nippa nappa riittäää., tosin ei sadalla neontetralla kuormitetussa akvaariossa. Sisäsuodattimilla vastaavan kiertomäärän pitäisi olla lähempänä kymmentä. Nuolimonnit pitävät virtauksen synnyttämästä melko hapekkaasta vedestä (ja neontetrat taas ilmeisesti ei?).

Perunuolimonni on Otocinclus vestitus. En usko määritykseen. Ilmeisesti vestitus nimeä on edelleen käytetty täplänuolimonnille, jonka nykyinen tieteellinen nimi O. hoppei.

[LumiAamu]

No voihan vitalis. Jos siis tosiaan on tullut otettua kaloja liikaa. Ei ainakaan tehty sitä tahallamme vaan lueskeltiin kirjoja kuukausikaupalla ennen akvaarion perustamista.
Enpäs tiedä onko määritys oikein vai väärin, perunnuolimonnina niitä myytiin Turun Akvaariossa.
Altaan lämpötilaa joku kyseli: 23 astetta.
Happitilanteesta en osaa sanoa lukuja.

[sammu]

Happitilanteeseen vaikuttaa se miten pinnalla käy virtaus, eli kannattaa varmistaa että suodatin on suunnattu siten että pinnalla on vaikka vähän aaltojakin. Mutta jokatapauksessa kannattaa noin paljolla kalamäärällä näin alkuun ruokkia varovaisesti, eli vähän, mutta vaikka sitten useammin, koska silloin suodatus riittää paremmin (ei tule niin suuria hetkellisiä nitraattipiikkejä). Omanikin kokemuksieni mukaan nuolimonnit ovat herkimpiä kalojani kärsimään esim muuton yhteydessä (pari taisin menettää aikoinaan).

[LumiAamu]

Varjon kirja johon aiemmin viittasin oli "Akvaario-opas". Ja kalojen senttimäärät katsoimme Värikäs akvaario -kirjasta. Liekö muissa kirjoissa otettu mukaan kalan pyrstö, tässä kirjassa taas ei koska mitat ovat pienempiä kuin muualla.

Mieheni korjasi että suodatin kierrättää veden 4 kertaa tunnissa eikä 3 kertaa.

Siirryn vielä tämän "kuinka monta neonia sopii 250-litraiseen" -kysymyksen kanssa tetrafoorumiin.

[LumiAamu]

Tuli vielä mieleen tuosta kun moni teistä arveli kalakuolemien syyksi nitriittipiikkiä, että miten sellainen voisi olla kun akvaario oli hyvin kypsytetty? Eikö juuri sen takia kypsytetä ettei piikkiä tulisi. Laitoimme ammoniumia ennen kalojen tuloa paljon isomman määrän kuin ne pystyvät pissimään ja bakteerit hoisivat ammoniumit ja nitriitit pois tehokkaasti.

Eikä siinäkään kai pitäisi mitään kummaa olla että hankimme kaikki kalat kerralla. Eikös Jukka Järvikin sitä suosittele sivuillaan. Paitsi jos oltais tiedetty että nuolimonnit ovat niin herkkiä niin oltaisiin varovaisemmin totutettu ne uuteen veteen. Luin eilen tuosta Värikäs akvaario -kirjasta taas nuolimonneista eikä siinä mainita että ne olisivat herkkiä. Ja Varjonkin kirjan mukaan ne ovat helppoja ja aloittelijoille sopivia. Harmittaa! Ettei saa oikeaa tietoa ajoissa. Kuka kirjoittaisi ajantasaisen, asiantuntevan ja kattavan akvaario-oppaan!!

[Petunia]

Itsellänikin on tuo "Värikäs akvaario" kirja. Ihan kohtalainen , mutta kalojen koot ovat todellakin reilusti alakanttiin , samaten joidenkin kalojen vesi vaatimukset ovat täysin päin ... sitä

[sammu]

Sinun tapauksessani on saattanut syntyä hetkellinen nitriittipiikki, jonka bakteerikanta on kerinnyt poistamaan esim tunnissa. Siis jos ammoniumia/ammoniakkia nitriitiksi muuttavaa bakteerikantaa on ollut hyvin ja joka tapauksessa se lisääntyy nopeasti verrattuna nitriittiä nitraatiksi muuttavaan bakteerikantaan nähden, niin nitriittiä nitraatiksi muuttavan bakteerikannan suhteellisen pienemmän määrän takia siltä on kestänyt kauemmin muuttaa nitriitti nitraatiksi. Ja nuolimonnit, varsinkin ne toisia pienemmät ovat herkkiä.

[Kati]

Tuli vielä mieleen tuosta kun moni teistä arveli kalakuolemien syyksi nitriittipiikkiä, että miten sellainen voisi olla kun akvaario oli hyvin kypsytetty? Eikö juuri sen takia kypsytetä ettei piikkiä tulisi. Laitoimme ammoniumia ennen kalojen tuloa paljon isomman määrän kuin ne pystyvät pissimään ja bakteerit hoisivat ammoniumit ja nitriitit pois tehokkaasti.

"Tehokkaasti"? Kuinka pian lisäämisen jälkeen mittasit?

Suodatus altaassa ei tosiaan ole kovin järeätä luokkaa. Jos kyseessä on sisäsuodatin, se ei riitä alkuunkaan. Ulkosuodatin on sekin tuolla kalamäärällä helisemässä. Liian heikko biologinen suodatusteho näkyy käytännössä juuri nitriittipiikkeinä ruokinnan/kuormituksen lisäämisen jälkeen.

Paitsi jos oltais tiedetty että nuolimonnit ovat niin herkkiä niin oltaisiin varovaisemmin totutettu ne uuteen veteen. Luin eilen tuosta Värikäs akvaario -kirjasta taas nuolimonneista eikä siinä mainita että ne olisivat herkkiä. Ja Varjonkin kirjan mukaan ne ovat helppoja ja aloittelijoille sopivia. Harmittaa! Ettei saa oikeaa tietoa ajoissa. Kuka kirjoittaisi ajantasaisen, asiantuntevan ja kattavan akvaario-oppaan!!

Ei kukaan... . Käytännössä ainoa pätevä tapa hankkia tietoa on lukea paljon ja laajasti, eikä tuijottaa vain yhtä "raamattua".

Mulla on muuten ihan sellainen mielikuva, että Varjon "Elävässä akvaariossa" mainittaisiin nuolimonnien herkkyydestä. No, nyt en pääse tarkistamaan, kirja on lainassa.


Kati