Hamburger mattenfilter

[Ville V]

Otin tänään kuvia nyt 7 viikkoa vanhan mattosuodattimen pinnasta. Ei mitään hoitotoimenpiteitä sen kummemmin pohjassa kuin suodattimessakaan. Tyytyväisyyteni kasvaa viikko viikolta.
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... #seitseman

Jos maton pintaan istutetaan kasveja, niin silloinhan maton läpivirtaavan veden virtausnopeus muuttuu sitä mukaan kun kasvit kasvavat ja tukkivat vaahtomuovin huokosia. Kuinka on suodattimen toiminnan laita, silloin kun matto on kasvanut täyteen kasveja?

T:Ville

[jarvij]

Niin sitähän tässä nyt testaillaan. Ulkonäkö ainakin on mahtava. Olispa kiva jos muutkin innostuisivat sisustamaan akvaarioitaan tähän tapaan ja panisivat kuviaa näkyville. Antaa ainakin ihan uuden ulottuvuuden "riippuvat puutarhat".

Tosin en usko että kasvit paljon virtaukseen vaikuttavat. Juuriahan pitäisi olla valtavasti.Anubiaksila on varsin vähän ja lähinnä kiinnipitojuuria. Sammalilla tarttumahapset taas eivät juuri missään tunnu.

[HelaKammo]

Noniin.

Pääsin vihdoin uuden akvaarion myötä taas askartelemaan. Mattoa tuli ostettua jo viime syksynä ja sitä on päätynyt moneenkin tarkoitukseen. Niin sisäsuodattimeen kuin kutuaitaukseen. Myös pölyfiltteri tietokoneen lisätuulettimessa on sitä.

Tämä "uusi" akvaario oli 225l ja 125x45x40 kokoinen ja 10v ikäinen, joten silikonien uusiminen vaikuttu järkevältä samaan hoitoon.

Saumat poistettiin ja puhditettiin lasipuhtaaksi. Kaikki irtoava silikoni irrotettiin ja lopulta tinnerillä sekä vedellä loppu. Tinnerillä sai kaikki rasvatkin pinnasta puhtaaksi.

Sitten filtterin kimppuun... Lasiliike suostui lahjoittamaan muutaman roskiksesta pengotun rosoisen lasinleikkuujämän. Noista tein hiekkaesteen akvaarion pohjaan ja samalla määrittelin sopivan kulman, jottei matto ikävästi näy eteen. Filtteripala piti leikata melko tarkasti sopivaan muotoon viistojen kulmien mukaan. Pumppu ja mahdollisesti lämmitinkin mahtuvat seinän taakse nätisti.

http://personal.inet.fi/koti/mika.vikst ... llailu.jpg

http://personal.inet.fi/koti/mika.vikst ... valmis.jpg

Yläkulmiiin asensin myös pari ohutta lasisuikaletta pitämään maton paikallaan.

Pumpun virkaa päätyi toimittamaan vedenkierrättäjänä tehokas Tertratec, vaikka suodattimena ei kuulem häävi olekaan. Siihen asensin Eheimin putkiliittimen, johon saa poistoletkun liinni. Mittasin ämpäristä ämpäriin menetelmällä pumpun pyöritystä ja sain tulokseksi aika sopivan noin 800 l/h, joka itseasiassa on sama mitä valmistaja lupaa. Pumpusta kiitos TiHe:lle joka sen kaapinsiivouksessa lahjoitti.

http://personal.inet.fi/koti/mika.vikst ... pumppu.jpg

Virtauksena on tällöin siis 3,5 kertaa akvaarion tilavuus ja virtausnopeus matossa menee myös sopivalle alueelle.

Käyttökokemuksia saatte odottaa kuukausia, koska allas on näillänäkymin tyhjänä jonkin aikaa. (Ei pidä luvata )

[Ratala]

Ajattelin asentaa 180 l akvaarioon mattosuodattimen. Matto on jo hankittu ja nyt pohdin sopivaa pummpua vettä kierrättämään. Aluksi ajattelin Eheimin 1005, mutta se taitaa jäädä hieman pieneksi. Seuraavaa (juuri sopivaa kokoa) ei tällä hetkellä saa... Onko siis mahdollista laittaa isompi pumppu ja sitten rajata vedenkiertoa jollain sulkimella. Rasittaako tällainen virtauksenkuristaja pumppua?

Pyörittääkö kukaan vettä ilmapumpulla tämän kokoisessa altaassa? Esim. isoin Renan pumppu näyttäisi jaksavan liikuttaa melkoista vesimäärää. Ilmapumpulla toimiva putkihökötys viesi maton takana myös vähemmän tilaa... Ja isosta pumpusta riittäisi varmaan myös ilmastinkin samaan altaaseen.

Kaipaisin kommentteja pumppuun liittyen, sillä tunnen olevani hieman pihalla Tarkkaa maton kokoa en osaa vielä sanoa, sillä sen taakse piilotettava laite määrittelee osittain kulmaan sijoitettavan maton suuruutta. Ilmapumpulle laittaisin varmaankin pienimmän matonpalasen eli 800 cm2.

[jarvij]

Noita ilmapumpulla toimivia "putkihökötyksiä" voi laittaa maton taakse useitakin, jos vain ilmapumpussa tehoja riittää. Kannatta ensin mitata tuollaisen siirtämä vesimäärä ja mitoittaa maton koko siten akvaarion koon ja siirrettävän vesimäärän mukaan.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php

[NiiLi]

Hypätäämpä tässäkin keskustelussa nyt tuohon lieteasiaan ja akvaarion kypsyttämiseen, kun mattosuodatinta niin monelta muultakin kantilta pohditaan.

Onkohan kenelläkään kokemusta siitä kuinka paljon tarpeellisen bakteerikasvun aikaan saaminen nopeutuu jos jo toimivasta akvaariosta siirtää kyseistä lietettä uuteen altaaseen?

Minun tapauksessani tämä kai lähinnä tarkoittaa sitä että esim. puhdistaa toimivassa akvaariossa käytössä olevat suodatin patruunat uudessa akvaariossa. Sekä mahdollisesti siirtää joitakin kantoja ja ehkä hiukan pohjahiekkaakin vanhasta uuteen.

Tämä vaihtoehto sisältää tietenkin myös sen riskin että mahdolliset taudinaiheuttajat vanhasta akvaariosta siirtyvät uuteen. Tosin pienen akvaarion kaloilla ei ole koskaan ollut minkään taudin oireita, mutta riski on silti olemassa.

Toisaalta, jos puhdistaa suodattimen + siirtää kantoja ja ehkä osan hiekkaakin saman aikaisesti jo toiminnassa olevasta akvaariosta, niin mikä on riski siihen että vähentää toimivan altaan hyödyllistä bakteerikantaa liikaa?

Onko tuo vanhan suodattimen puhdistus uudessa altaassa täysin idioottimainen ajatus, vai todistinko taas kerran oman allekirjoitukseni oikeaksi?

[Tiitu]

Erinomainen keino, kunhan huolehtii siitä että bakteereilla on syötävää uudessa akvaariossa (esim. muutama ruokatabletti ja kestäviä pioneerikaloja parin päivän kuluttua). En tiedä, mutta arvelisin että nitriittipiikin voi estää kokonaan, jos pystyy kierrättämään vettä uuden ja vanhan välillä, jolloin kalat voisi laittaa vaikka heti veden vähän selkeydyttyä. Onko oikein?

[Masa]

Todella helppoa uuden perustaminen on silloin kun tekee ensimmäisen
maton kahdesta osasta. Uusi allas toimii lähes 'täysillä' alusta alkaen kun sinne laittaa jo valmiiksi kypsyneen maton puolikkaan. Vanhaan akvaarioon laitetaan sitten uusi puolikas kypsymään seuraavaa allasta varten. Ja jos uudessa altaassakin on kaksiosainen matto niin kohta(menee tässä kuitenkin kuukausi-pari) on useita biologisesti valmiita matonpalasia. Eikä vanha allas kohtuukuormalla ole moksiskaan.

[NiiLi]

Erinomainen keino, kunhan huolehtii siitä että bakteereilla on syötävää uudessa akvaariossa (esim. muutama ruokatabletti ja kestäviä pioneerikaloja parin päivän kuluttua). En tiedä, mutta arvelisin että nitriittipiikin voi estää kokonaan, jos pystyy kierrättämään vettä uuden ja vanhan välillä, jolloin kalat voisi laittaa vaikka heti veden vähän selkeydyttyä. Onko oikein?

En usko ottä luotan täysin tuohon vanhaan ymppiin, vaan suoritan jatko kypsyttämisen ympistä huolimatta ammoniakin avulla. Toivon että tällä ymppäyksellä saan vain nitriitti piikin aikaiseksi nopeammin.
Tietysti ihanteellinen tilanne olisi jos ammoniumin lisäyksestä huolimatta nitriittiä ei ilmestyisikään vaan nitraatti pitoisuudet lähtisivät roimaan nousuun... ei sillä että olisin malttamaton

Katsotaan kuinka ämmän käy, kokeilu tämäkin kai lajissaan. Hyvä jos prosessia näin saan nopeutettua, mutta varautunut olen myös altaan pidempää kypsymistä odottamaan mikäli mitään ei tapahdukkaan.

[jarvij]

Erinomainen keino, kunhan huolehtii siitä että bakteereilla on syötävää uudessa akvaariossa (esim. muutama ruokatabletti ja kestäviä pioneerikaloja parin päivän kuluttua). En tiedä, mutta arvelisin että nitriittipiikin voi estää kokonaan, jos pystyy kierrättämään vettä uuden ja vanhan välillä, jolloin kalat voisi laittaa vaikka heti veden vähän selkeydyttyä. Onko oikein?

Ei ole oikein! Ei ole mitään syytä "rääkätä" edes kestäviä kaloja. Nekin stressautuvat, ja saattavat sairastua. Sitten ne voivat taudin kantajina levittää epidemiaakin eteenpäin. Monilla akvaariossa aina ja kaikkialla esiintyvillä potentiaaleilla taudinaiheuttajilla on sellainenkin ikävä ominaisuus että niiden virulenssi (taudinaiheuttamiskyky) kasvaa, kun ne ovat "kulkeneet kalan läpi". Ei ole siis mitään syytä edesauttaa kalojen mahdollista sairastumista tälläkään tavoin.

Veden kierrättämisestä on vain haittaa, sillä hyödylliset typpibakteerit elävät ja kasvavat pinnoilla, mutta potentiaalit taudinaiheuttavat elävät ja liikkuvat vedessä!

Akvaario on syytä kypsyttää asiallisesti, kun keinot siihen hallitaan. Kypsyttämistä voidaan toki nopeuttaa lisäämällä ympin kokoa, jolloin riittävän suuri bakteerimäärä saavutetaan nopeammin, mutta bakteereita on myös ruokittava riittävästi, ja siihen ei pari pioneerikalaa riitä.

Nostetaan ammoniumpitoisuus johonkin 5 mg/l, ja ruokitaan kalatonta akvaariota, kunnes nitriittipiikki on ohi, vaihdetaan runsaasti vettä että saadaan nitraatit alas ja otetaan kalat akvaarioon.

[Tiitu]

En tarkoittanut tietenkään "rääkkäystä", vaan sitä ettei riskeerata. Siinä mielessä olen väärässä, että aiheuttaa ylimääräisen riskin kun akvaariot yhdistetään. Mutta kun akvaariot ovat toiminnassa, on tietenkin parempi, että vettä on yhteensä vaikkapa 300 litraa, kuin että toisessa akvaariossa on 250 ja toisessa vain 50. Kalankasvattajilla on syynsä erottaa kukin akvaario toisistaan, mutta olosuhteita se ei paranna, vaikka kulkutaudeilta vältytäänkin. Jos uuteen akvaarioon pistää vanhan akvan sisuskalut tai vain hiekan, toiminee akvaario hyvin jo seuraavana päivänä. Näillä sivuilla on kyllä esiintynyt sellaisia kertomuksiakin hiekan vaihdosta yms.

[shaataja]

Hieman edellisistä asioista kolmanteen:

Mihin tuo aquahoito.info:n mattosuodatinsivuilla mainittu akvaarion vesikierron määrä perustuu (1-2 x vesitilavuus tunnissa)? Siellä mainitaan ammoniakkipitoisuuden noususta, koska bakteeritoiminta jää vajaaksi (suomentajan kommentti happipitoisuus alenee). Jos matto on muuten oikein mitoitettu l. virtausnopeus sen sisällä on oikea, millä tavalla veden useampi kierto maton läpi parantaa suodatustulosta?

Tehollisen alueenhan pitäisi matossa olla vain pari ensimmäistä senttiä, eikä tälläkään matkalla happipitoisuuden ole todettu merkittävästi laskevan (Jukan testi?). Jos siis oletetaan, että kokonaisvedenkierto olisikin esim. vaikka puolet vesitilavuudesta, voidaanko samalla olettaa että matossa bakteeritoimintaa esiintyisi pidemmälläkin matkalla? Happipitoisuuden ainakin pitäisi em. asioiden perusteella riittää tähän vallan loistavasti.

Tällä ajatuksella haen vain sitä, että miten radikaalisti maton pinta-alaa pystyisi pienentämään (vastaavasti virtaussuunnassa suodattava matka pitenisi) ja pumpun tehoa laskemaan (pitää kurissa maton sisäisen virtauksen) pyrittäessä mahdollisimman pieneen mattosuodattimen tilavuuteen akvaariossa. Joka tapauksessahan esimerkiksi 5 cm:n matossa on ylimääräisiä senttejä, jotka saisi tehokkaammin käyttöön.

[Tiitu]

1-2 kertaa tunnissa on osoittautunut "ideaaliseksi". Alle yhden ei DI Olaf Deters'n (mattosuodatinteorian isä) mukaan saisi mennä, koska bakteerien hajotustoiminta jää silloin epätäydelliseksi.

http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/ ... Richtwerte

Turvamarginaalia kannattaa jättää, joten akvaarion geometriasta riippuen kaksi kertaa tunnissa on varmasti parempi kuin yksi kerta. Enempikään virta ei ole haitaksi, kunhan se ei rasita kaloja.

Uusi juttu: Mattosuodattimen suunnittelu on HELPPOA, kun muistaa seuraavan peukalosäännön:
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mattosuodattimen pinta-ala (A) neliösentteinä = kaksi kertaa vesipumpun teho (P) litroina tunnissa,

eli A (cm2) = 2 * P (l/h).
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Esimerkiksi pumppausteholla P = 800 l/h sopivan kokoinen matto olisi 1600 cm2, eli vaikkapa 40cm x 40cm. Virtausnopeudeksi tulee silloin 8.3 cm/min. Kaksi kertaa isompikin matto käy (jolloin virtausnopeus puolittuu), eikä puolta pienempikään ole paljoa huonompi (virtausnopeus tuplaantuu).

Itseasiassa kaavan

A = k * P

kertoimen k voi valita aika vapaasti väliltä 1.5 - 4.

Taulukoidaan vielä virtausnopeudet maton läpi k:n eri arvoilla, joista kukin voi valita itselleen sopivimman:
k = 0.8 -> 20.8 cm/min
k = 0.9 -> 18.5 cm/min
k = 1.0 -> 16.7 cm/min
k = 1.5 -> 11.1 cm/min
k = 2.0 -> 8.3 cm/min
k = 3.0 -> 5.6 cm/min
k = 4.0 -> 4.2 cm/min
k = 5.0 -> 3.3 cm/min
k = 6.0 -> 2.8 cm/min
k = 7.0 -> 2.4 cm/min
k = 8.0 -> 2.1 cm/min

Olaf Deters'n mukaan ei haittaa kovin paljoa, vaikka virtausnopeus olisi vain 4 cm/min tai jopa 18 cm/min.

Paras, optimaalinen virtaus on kuitenkin 5 - 10 cm/min, joten parhaat k:n arvot ovat 1.7 - 3.3. Siten 2 tai 3 on peukalosääntönä oikein hyvä kerroin.

Esittämääni kaavaa yms. saa puolestani vapaasti lainata.

[jarvij]

Ottamatta kantaa tuohon kaavaan, kehoitan käyttämään alkuperäisiä laskelmia:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php

Tuossa yksinkertaistetussa kaavassa on vähän oikaisun makua.
Jos mennään noihin suurempiin virtausnopeuksiin hyväksyttävinä, niin helposti nekin sitten ylittyvät, ja maton tehokin pienenee.

Sitten suodattimen kokoa edelleen pienennettäessä aletaan mattoja pinota päällekkäin ja päädytään normaaliin puhdistettavaan mekaaniseen suodatukseen. Ei hyvä!.

Pinta-alan tulee olla suuri ja virtausnopeuden mieluummin jotai 4 - 7 cm/min, kuin tätä suurempi. Suuremmat nopeudet tulevat sitten itsestään, kun lietettä alkaa kertyä!

Maton suunnitelu on helppoa kun arvot sijoitetaan valmiisiin pohjiin:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php

[Tiitu]

Suositeltu arvo on 5-10 cm/min, joka kertyvän lietteen vuoksi kannattaa tosiaan valita alakanttiin (4-7 cm/min), kuten J. Järvi neuvoo. Yksinkertaistetun kaavan pitäisi johtaa enemmän kuin riittävällä tarkkuudella samaan tulokseen kuin alkuperäisenkin, koska on siitä johdettu. J. Järven automaatti toimii sensijaan yleisesti ja tarkasti oikein.

Päässälaskuihin suosittelen kuitenkin ehdottomasti tätä yksinkertaista kaavaa. Se on niin helppo. Jos optimaaliseksi virtausnopeudeksi valitaan 5.6 cm/min, niin kaava on silloin seuraava:

***

Mattosuodattimen pinta-ala neliösentteinä = 3 x pumpun teho litroina tunnissa.

***

Akvaarion tilavuudella ei kaavassa ole lainkaan merkitystä. Sensijaan akvaarion tilavuus määrää suositellun pumpputehon - esim. 2 x akvaarion tilavuus tunnissa - joka puolestaan määrää mattopinta-alan em. kaavan mukaan.

Kertoimen arvo 2 tuottaa kompaktimman suodattimen, joka vastaa vielä suosituksia. Mutta silloin kannattaa tosiaankin huomioida, että reunalistat, pohjahiekka, maton vedenpinnan yläpuolinen osa ja kertyvä liete voi nostaa virtausnopeuden 10 cm/min raja-arvon yli. Siksi 3 on turvallisempi kerroin.

[jarvij]

En näe mitään syytä pyrkiä kompaktimpaan mattoon. Korkeintaan se johtaa puhdistustarpeeseen, mikä on vastoin maton teoriaa. Sitähän ei nimenomaan puhdisteta, jotta aktiivilietettä ei häiritä!

[nannu]

Hei,
kulmamallin mattosuodatinta miettiessäni tuli tällainen ajatus: Voisiko tuota kulmamallia muuttaa siten, että mattosuodattimessa olisikin kolme sivua vaahtomuovista, ikäänkuin neliö, jonka takasivu olisi lasista/pleksistä, ja vaahtomuovit silikoonattu siihen kiinni? Lasiosasta voisi hökötyksen sitten kiinnittää imukupeilla itse akvaarioon. Suodatin täytyisi varmaankin myös sijoittaa siten, että vesi virtaisi hyvin kaikkien vaahtomuoviseinämien ympärillä.

[jarvij]

Miksi ei voisi. On sellaisiakin malleja, joissa kaikki sivut, siis myös pohja ja kansi ovat mattoa. Vain johto ja ulostuloputki ovat suorakulmion ulkopuolella.

[jupaiva]

Moi! Vihdoinkin sain oman mattosuodattimen asennetuksi ja saas
nähdä miten toimii... 8)

Eikä ollut edes vaikea asentaa...

[nannu]

Hei,
tässä yön pimeinä tunteina tuli mieleen tällainen kysymys: kuinkas hiljainen tämä mattosuodatin on? Siis millaista meteliä pumput pitävät vai ovatko yhtä hiljaisia kuin esim. tuo oma Eheimin ulkosuodatin(=hyvin hiljainen, periaatteessa äänetön)?

[HelaKammo]

kuinkas hiljainen tämä mattosuodatin on?

Eiköhän upotettu pienitehoinen(600-1500l/h) merkkipumppu ole vedenvirtausta lukuunottamatta liki äänetön. Eiväthän nuo sisäsuodattimetkaan usein ääntä juuri pidä. Joten voisi sanoa että äänetön.

[kiltsi]

Ei kuulu paljon mitään kuin veden hentoa lirinää ! Siis hiljainen!

[jazoni]

Tällaista ajatusta (alhaalla) oon ehtinyt hautoa aikani. Eli mattosuodatin menis kannon taakse akvaarioon jos osaan sen tehdä. Kyseessä olisi siis 720 litrainen pönttö johon ajattelin keskelle taakse asentaa maton ja sen eteen laittaisin kannon joka on koverrettu sisältäpäin ontoksi (välimatkaa mattoon muutama sentti). Pääasialliseksi veden tulo reitiksi ajattelin alhaalla juurten luota tulevia vesiaukkoja eli puuosa ei mene ihan alas asti ja lisäksi porailisin reikiä huomaamattomiin paikkoihin joka puolelle. Lisäksi laittaisin kannon toiselle puolelle hyttysverkon tai sen tapaisen josta kalat ei pääse läpi mutta roskat pääsee suodattiimeen.

Kysymyksiä mielessä riittää eli tilasin 50*100 cm mattoa mutta ongelmana on että akvaarion korkeus on 60 cm. Maton kooksi saa maksimissaan 50*60 (3000 cm2). "tarpeellisen maton kooksi" tulee 3200 cm2 (aquahoito.info laskuri). siis onko maton koko tärkein ominaisuus vai riittääkö että saa lähelle tulevan arvon jonka pystyy sitten virtausteholla sopeuttamaan lähelle ideaalista. Tilattuna on myös yli 1500 litraa kierrättävä pumppu jolla saa nuo laskelmat pitämään oikein.

Haluaisin kuulla myös mielipiteitä kahteen suuntaan veden puhaltamisesta eli akvaarion pituus on 2 metriä ja täältä lukemieni juttujen perusteella jos väliseinään (ei taka eikä etu) laittaa tuon suodattimen niin vesi jää seisomaan toiseen päähän ja kiertää vain toisessa päästä, eli kuulostaako tällainen ratkaisu yhtään järkevältä? Matto siis takaseinällä keskellä ja virtaus kahteen suuntaan nuolten osoittamalla tavalla, jos toi kuva nyt tulee oikein viestissä.

Koodi: Valitse kaikki

-----------------------                  -----------------
|        matto ->  <--  \ \_suodatin_/ / -->             |
|        kanto  ->        \__________/                   |
|                                                        |
|                                                        |
|                                                        |
|                                                        |
----------------------------------------------------------

Matolle tulee oma teline jostain soveltuvasta muovista tehtynä ammattilaisella tilaustyönä eli sieltä ei pitäisi tulla ohivirtausta.

-----------------------

Eihän se kuva tule oikein kun tää softa ei tunne noita välilyöntejä oikealla tavalla, eli takaseinällä keskellä suodatin puolipallon muodossa (ei ihan), ja sen edessä katselijaan päin on kanto koverrettuna, virtaukset kahteen suuntaan reunoja päin.

[Tiitu]

Tein juuri oman sovelluksen reikäisestä laavakivestä. Hieno vuori tuli ja kätkee nurkassa olevan mattosuodattimen taakseen. Tumma, huokoinen ja lähes kelluvan kevyt laavakivi antaa lisäsuodatuspintaa ja hauskoja onkaloita kaloille. Kivet asettelin tukevasti pinoon kolmeen kerrokseen, joka kapenee ylöspäin. Se ei heilu, mutta sidoin silti varmuuden välttämiseksi kaksi ylimmäistä riviä alimpiin Etolan pitkillä mustilla nippusiteillä.

[kaki8]

Mitäs mieltä olet J.Järvi, pitäisikö 2m pitkään 600 l tankkiin laittaa kaksi mattoa vastakkaisiin päätyihin? Mietin vaan riittääkö esim. eheim 1250 aikaansaama virtaus liikuttamaan vettä toisessa päässä riittävästi.