Jättiläisvesitähdikin lehdet sulavat

[Taina]

Vaihdoimme viikko sitten akvaarion pohjalle hienoa hiekkaa, suoraan harjusta haettu. Nyt ovat jättiläisvesitähdikin lehdet alkaneet hajoamaan ja sulamaan. Reunoilta "haperoituvat" ja keskeltä rei´ittyvät. Vettä vaihdetaan viikon välein noin puolet.

Lannoitteena käytetty PMDD:tä ja Seran cryptoja.

Mitä tehdä?

arvot:
pH 7
kh 3
GH 4
NO2 0
NO3 n.10
lämpö 26 astetta

[Tema]

Minä olen ihmetellyt samaa, tai ainakin melkein.

Ajoin vajaa kuukausi sitten käyntiin uuden 180-litraisen altaan ja ostin siihen "Nomaphila caprin" nimellä myydyn kasvin. Nomaphila strictahan on jättiläisvesitähdikin toinen nimi Varjon mukaan, joten ymmärsin, että kyseessä olisi jokin ko. kasvin jalostusmuoto. Tämä kasvi oli punertavalehtinen versio, joita ko. kirjan mukaan on "liikenteessä".

Kaikki nk. hankalat kasvit hapsurotalasta (Rotala wallichii) alkaen ovat lähteneet hyvin kasvamaan -siis kaikki muut paitsi tämä Nomaphila. Valaistus on hyvä: kaksi loisteputkea á 30 W (jopa täysvihreänä ostetut, mutta periaatteessa punasävyiset kasvit ovat alkaneet punertaa), pohjana on yhdistelmä itsekaivettua harjusoraa ja Optirockin tuotantoa, lannoitteena sekä PMDD:tä että Tetran pohjalannoitetta ja hiilidioksidia on tullut jo yhden kiljupanoksen verran (1.5-l limupullo).

Ei bonjaa missä vika...

[Maisu]

Nuo liikkeissä myytävät jättivesitähdikit on melkein poikkeuksetta kasvatettu maakasveina, jolloin niiden sopeutuminen veden alle on aikaa vievä prosessi ja moni kaatuu matkalla. Kannattaa vain sitkeästi pitää taimet akvaariossa niin kauan kuin niissä on yksikin lehti.

Jos ensimmäisen kysyjän kasvit olivat jo olleet niin pitkään kotiakvaariossa että niiden kaikki lehdet olivat varmuudella vedenalaista muotoa, niin sulamis-sana viittaisi lähinnä siihen että kasvit ovat päässeet kuivumaan hiekanvaihdon yhteydessä. Jättivesitähdikit ja muut "kovalehtiset" vesitähdikkilajit eivät myöskään oikein siedä pitempää säilyttelyä ämpärissä ja ilmaisevat suuttumuksensa juuri sulamalla läpikuultaviksi. Muu osa kuvauksesta sopii paremmin tavalliseen lehtien vanhenemiseen ja huonontuneeseen vedenlaatuun.

Nimistön voisi vielä korjata; yleensä jättivesitähdikin oikeimpana nimenä on pidetty nimeä Hygrophila corymbosa. En jaksa tarkistaa tällä vanhalla tietokoneenraadollani millä nimillä Tropica lajin eri muunnoksia tarjoilee, Kasselmannin kirjassa nimi on tuo yllä kertomani.

[Holstedt]

sopeutuminen veden alle on aikaa vievä prosessi ja moni kaatuu matkalla. Kannattaa vain sitkeästi pitää taimet akvaariossa niin kauan kuin niissä on yksikin lehti.

Jättivesitähdikillä tosiaan ottaa monasti aikansa tottua uusiin oloihin oli se sitten ilmakasvatettu tai ei. Toisaalta se lähtee kyllä pelkästä pohjaan tökätystä irtonaisesta lehdestäkin jos sille päälle sattuu.

[Tinski]

Jos vähän voi hämmentää tätä keskustelua, niin here we go.

Ostin kasvin, jonka nimi on Nomaphila siamensis 'angustifolia'.
Kasvissa oli kiinni semmoinen muovinen läpyskä, jossa nimi oli.
Minulle myytiin se siaminvesitähdikkinä.
Sitten sain kuulla muualta, että kasvissa on ollut väärä nimi, sen oikea
nimi on Hygrophila corymbosa '53B'.
Omistaako kukaan muu tämmöistä kasvia?

Niin, tämä tähän siksi, että samat ovat oireet tässäkin kasvissa kuin em. viesteissä.

[Maisu]

Tropican nettisivuilla on kuvia molemmista Hygrophila-nimen alla. Angustifolia on joskus luettu omaksi lajikseen, nykyään useimmiten jättivesitähdikin muodoksi. Kasselmannin kantaa asiaan en nyt muista eikä lähdekirjallisuus ole käsillä. Joka tapauksessa sillä on hyvin pitkät ja kapeat lehdet toisin kuin sinun kasvillasi. Kasvattelin tätä angustifoliaa joskus enemmänkin, oli hyvä vaihdokki akvaarioliikkeisiin vietäväksi, mutta innostui kasvamaan korkeaksi "puuksi" jos lyhentäminen unohtui. Voisin ottaa uudestaankin, kiva kasvi.

http://www.tropica.com/default.asp