Sinilevän 'kasvumaneeri'
Valvoja: Moderaattorit
Sinilevän 'kasvumaneeri'
Miksi sinilevää tulee vain joihinkin tiettyihin kohtiin akvaariota, kuten tiettyjen kasvien päälle (ei ainoastaan pinnan lähellä) tai johonkin tiettyyn kohtaan pohjassa?
Allas jossa levää esiintyy on ollut toiminnassa useamman vuoden, litroja 200, kaloja ei liikaa, ruokinta kohtalaista(+ muutaman viikon välein on aina pari kolme paastopäivää kun olen poissa), pH 6.8, KH n.3, fosfaatit ja nitraatit olleet hyvät, siis ei liikaa, ja lämpötila on 25 astetta. Hiilidioksidia lisään hiivasysteemillä, nestelannoituksena on Tropican MG ja valaistuksena on 3x30W loisteputkea(Philips aquarelle ja Sylvanian Aquastar).
Suodatus on kylläkin vajavainen, pelkkä Eheim 2012, mutta vielä en ole saanut ulkosuodatinta hommattua(Eheim 2224 olisi varmaan sopivin?) ja virtausta kyllä on. Vedenvaihto on puolet vedestä kerran viikossa enkä ole mitään muuttanut hoidossa tms. Rihmalevää altaassa on myöskin, mutta sinilevä ilmaantui vasta vähän aikaa sitten(=alkukesästä, ja ei, akvaarioon ei paista aurinko:)
Allas jossa levää esiintyy on ollut toiminnassa useamman vuoden, litroja 200, kaloja ei liikaa, ruokinta kohtalaista(+ muutaman viikon välein on aina pari kolme paastopäivää kun olen poissa), pH 6.8, KH n.3, fosfaatit ja nitraatit olleet hyvät, siis ei liikaa, ja lämpötila on 25 astetta. Hiilidioksidia lisään hiivasysteemillä, nestelannoituksena on Tropican MG ja valaistuksena on 3x30W loisteputkea(Philips aquarelle ja Sylvanian Aquastar).
Suodatus on kylläkin vajavainen, pelkkä Eheim 2012, mutta vielä en ole saanut ulkosuodatinta hommattua(Eheim 2224 olisi varmaan sopivin?) ja virtausta kyllä on. Vedenvaihto on puolet vedestä kerran viikossa enkä ole mitään muuttanut hoidossa tms. Rihmalevää altaassa on myöskin, mutta sinilevä ilmaantui vasta vähän aikaa sitten(=alkukesästä, ja ei, akvaarioon ei paista aurinko:)
Heips lotta.
Itselläni on edelleenkin sama ongelma. Vesiarvot hyvinkin samat kuin sinulla jne. Minulle annettiin vain neuvoksi etsiä jokin, joka aiheuttaa levänkasvu. Todennäköisimmäksi aiheuttajaksi suodatettiin lopulta kasviravinne. Edellisen käyttö lopetettu, ruokinta minimiin, valaistus tällä hetkelläkin vielä vain noin 7,5 h/pvä. Vedenvaihdot edelleen tihennettyjä, eli n. 2,5 krt/vko, lapoten pohjalta itse sinilevä pois kivistä ja poistaen ne kasvit/lehdet, joissa levää esiintyy. Hiilidioksidin lisäystä täälläkin mainitsemallasi keinoin. Karvalehti ainakin on oman leväkasvustoni suosikkikasvualusta vallisnerianlehtien alimpien osien lisäksi.
Itse olen huomannut, että levä kasvaa täällä mieluiten pohjasoran murkuloissa, niissä osin akvaariota, johon valo pääsee paistamaan parhaiten. Annan siis kasvien rehottaa ja kasvaa rauhassa (näin siis kuitenkin tekevät kasviravinteen annostelun lopettamisesta huolimatta). Toiveissa on, että allas kasvaa niin umpeen, ettei leville jää mahista.
En tiedä auttaako mitään, mutta tulipa ainakin taas vuodatettua.
-K-
Itselläni on edelleenkin sama ongelma. Vesiarvot hyvinkin samat kuin sinulla jne. Minulle annettiin vain neuvoksi etsiä jokin, joka aiheuttaa levänkasvu. Todennäköisimmäksi aiheuttajaksi suodatettiin lopulta kasviravinne. Edellisen käyttö lopetettu, ruokinta minimiin, valaistus tällä hetkelläkin vielä vain noin 7,5 h/pvä. Vedenvaihdot edelleen tihennettyjä, eli n. 2,5 krt/vko, lapoten pohjalta itse sinilevä pois kivistä ja poistaen ne kasvit/lehdet, joissa levää esiintyy. Hiilidioksidin lisäystä täälläkin mainitsemallasi keinoin. Karvalehti ainakin on oman leväkasvustoni suosikkikasvualusta vallisnerianlehtien alimpien osien lisäksi.
Itse olen huomannut, että levä kasvaa täällä mieluiten pohjasoran murkuloissa, niissä osin akvaariota, johon valo pääsee paistamaan parhaiten. Annan siis kasvien rehottaa ja kasvaa rauhassa (näin siis kuitenkin tekevät kasviravinteen annostelun lopettamisesta huolimatta). Toiveissa on, että allas kasvaa niin umpeen, ettei leville jää mahista.
En tiedä auttaako mitään, mutta tulipa ainakin taas vuodatettua.
-K-
"Paikallisia sadekuuroja... ja v***t!!" - Nooa, 4341 eKr
Re: Sinilevän 'kasvumaneeri'
Suokaapas nyt anteeksi, mutta kyselen silti tyhmiä.lotta kirjoitti:Miksi sinilevää tulee vain joihinkin tiettyihin kohtiin akvaariota, kuten tiettyjen kasvien päälle (ei ainoastaan pinnan lähellä) tai johonkin tiettyyn kohtaan pohjassa?
Onko kyseessä samanlainen mönjä kuin kesäisin killuu merillä lauttoina, joka ei ole oikeasti levää, vaan sinibakteereja? Jos ei, niin onko akvaarioiden sinilevä vain jotain, mitä erheellisesti sinileväksi kutsutaan? Toisaalta, jos on, niin eikö tuosta pitäisi päästä eroon paremmilla vedenvaihdoilla, kun sinilevä merissä kai johtuu liiasta ravinteesta ja vähästä hapesta?
hmm. aw on kyllä aika lailla hölmö paikka.
Re: Sinilevän 'kasvumaneeri'
"...Sinilevä(,joka on itse asiassa bakteeri) ja viherlevän runsaus kertoo rehevöitymisestä, sekä ravinteikkuudesta ja valonmäärästä..."dsl kirjoitti:Suokaapas nyt anteeksi, mutta kyselen silti tyhmiä.lotta kirjoitti:Miksi sinilevää tulee vain joihinkin tiettyihin kohtiin akvaariota, kuten tiettyjen kasvien päälle (ei ainoastaan pinnan lähellä) tai johonkin tiettyyn kohtaan pohjassa?
Onko kyseessä samanlainen mönjä kuin kesäisin killuu merillä lauttoina, joka ei ole oikeasti levää, vaan sinibakteereja? Jos ei, niin onko akvaarioiden sinilevä vain jotain, mitä erheellisesti sinileväksi kutsutaan? Toisaalta, jos on, niin eikö tuosta pitäisi päästä eroon paremmilla vedenvaihdoilla, kun sinilevä merissä kai johtuu liiasta ravinteesta ja vähästä hapesta?
(Lainattu täältä: http://www.tehty.edu.hel.fi/9d/itamerit.htm)
Edellä mainittuja tekijöitä rajoittamalla ja vähentämällä pääsee leväkukinnastakin eroon, tai ainakin voi pienentää sitä.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 4264
- Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Tuntuu siltä että sinilevän kasvumaneeri johtuu siitä että se on bakteeri eikä "oikea kasvi". Se leviää sieltä missä se on alkanut kasvaa, vähän niinkuin meidän jääkaapin/leipälaatikon karvaiset asukit . Ja aina siellä missä on paljon valoa.
Meillä ne pari kertaa kun on sinilevää esiintynyt oli syynä liiallinen valaistus kasvien kasvuvauhtiin ja ravinnemäärään nähden altaan perustamis- ja alkuvaiheessa. Eli yksinkertaisesti sinilevän huolellinen poistaminen, viiden päivän pimennys ja lannotteiden poisjättäminen auttoivat kummallakin kerralla kertaheitolla. Sitten hitaasti, hitaasti lisättiin valoa ja myöhemmin hitaasti ravinteita. Ja nou broblem! Ehkä meillä kävi tuuri ja levä oli helposti tapettavaa sorttia, en tiedä, mutta näin meillä.
Senkin olen huomannut, että kun kerran on saanut sinilevää niin se voi ilmeisesti aina tulla takaisin. Minulla ei ole koskaan ollut sinilevää ennen tätä kesää ja uusia kasveja. Onneksi levä pysyykin poissa kunhan allas on tasapainossa.
Meillä ne pari kertaa kun on sinilevää esiintynyt oli syynä liiallinen valaistus kasvien kasvuvauhtiin ja ravinnemäärään nähden altaan perustamis- ja alkuvaiheessa. Eli yksinkertaisesti sinilevän huolellinen poistaminen, viiden päivän pimennys ja lannotteiden poisjättäminen auttoivat kummallakin kerralla kertaheitolla. Sitten hitaasti, hitaasti lisättiin valoa ja myöhemmin hitaasti ravinteita. Ja nou broblem! Ehkä meillä kävi tuuri ja levä oli helposti tapettavaa sorttia, en tiedä, mutta näin meillä.
Senkin olen huomannut, että kun kerran on saanut sinilevää niin se voi ilmeisesti aina tulla takaisin. Minulla ei ole koskaan ollut sinilevää ennen tätä kesää ja uusia kasveja. Onneksi levä pysyykin poissa kunhan allas on tasapainossa.
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Hei, tässä keskustelussa esiintyy nyt aika paljon spekulaatioita asioista, joista ei oikeasti tiedetä. Kehottaisin ottamaan huomioon, että esim. raportti, jota tässä keskustelussa aikaisemmin siteerattiin, on jonkunlainen yläasteella tehty koulutehtävä, jonka tietojen oikeellisuutta ei ole välttämättä edes opettajalla ollut valmiutta arvioida. Eivätkä tiedot olekaan oikein.
Olen itse lähes valmis meribiologi ja teen parhaillaan gradua ympäristötekijöiden ja erityisesti ravinnesuhteiden (typen ja fosforin suhde) vaikutuksista sinilevien massaesiintymiin ja lajistokoostumuksiin joissain suomalaisissa vesistöissä. Tähän liittyen olen lukenut kuluneen vuoden aikana paljon aiheeseen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Tässä kiinnostuneille joitain "tieteellisiä faktoja". En halua viisastella, vaan korjata muutamia harhakäsityksiä. Korjatkoon joku vielä viisaampi jos löytää jotain huomautettavaa.
Akvaarioista ja sinilevistä sananen: useimmiten sinileväongelma akvaariossa johtunee suurimmaksi osaksi auringonvalosta ja /tai
vääränlaisesta valaistuksesta, jota veden kuormittuneisuus voi tietysti pahentaa entisestään. Muuten vaan uteliaille, "luonnossa" sinilevistä tiedetään mm. tällaisia asioita:
-"sinilevät" kuuluvat kyllä taksonomisesti bakteereihin, mutta niiden "toiminnallinen" asema vesiekosysteemissä ja tapa, jolla ne reagoivat ympäristöönsä ja sen muutoksiin, on niin samankaltainen kuin muillakin (planktisilla) levillä, että on tieteellisesti korrektia puhua sinilevistä. Sinilevät esim. tuottavat muiden yhteyttävien eliöiden tapaan happea (eivätkä siis liity hapettomuuteen!), jota muut bakteerit eivät juuri tee.
-kasvumaneerit eivät sinänsä liity "bakteerinomaisuuteen", myös monet "oikeisiin" leviin kuuluvat levät, etenkin piilevät, kasvavat kalvoina kivien, kasvien, hiekka- ja mutapohjien päällä ja jopa maaperässä. Monet sini- ja muut levät elävät myös merijään suolavesikanavissa. Toiset levät ovat yksisoluisia ja kelluvat planktonissa ihmissilmän näkymättömissä, toiset kasvavat rihmamaisina, tupsumaisina, toiset kelluvat kaasurakkuloidensa avulla pinnalla. Kirjo on valtava.
-rehevöityminen ei yksin sinänsä lisää automaattisesti sinilevien kasvumahdollisuuksia. Eikä etenkään viherlevien (kuten "raportissa" väitettiiin)! Viherlevät ovat levien suurin suurin ja monimuotoisin lajiryhmä, johon kuuluu valtava määrä lajeja. Sukujen ja lajien elinympäristö vaihtelee hyvin vähäravinteisesta ja karusta hyvin rehevöityneeseen vesistöön, lämpötilaskaala on yhtä laaja: tropiikista merijäähän.
- rehevöityminen liitetään usein sinileviin, ja totta onkin, että toiset sinilevälajit víihtyvät ravinteikkaassa, lämpimässä vedessä. Monet muutkin ympäristötekijät kuitenkin vaikuttavat yhtä aikaa: esimerkiksi valo, pH, hiilidioksidipitoisuus, mikroravinteet. On monia melko reheviä vesistöjä, joissa sinileväkukintoja ei havaita ja päinvastoin; toiset sinilevälajit kertovat vähäravinteisesta ympäristöstä.
-runsasravinteisuuden sijaan on erityisesti typen ja fosforin määrän suhteiden havaittu vaikuttavan paljon sinilevien esiintymiseen. Tätä ei ole kovin helppo todeta akvaariossa. Esim: massaesiintymiä muodostavissa sinilevissä on ilmakehän (molekulaarisen N2) typen sidontaan pystyviä lajeja, jotka saattavat riehaantua typpi/fosfori-suhteiden muuttuessa.
-hapettomuuden kanssa sinilevillä ei ole suoranaisesti tekemistä, hiilidioksidin ja sitä kautta pH:n kanssa jossain määrin. Hapettomuus on ongelma vesistöjen POHJAN läheisyydessä, (ja täten ongelma esim. pohjaeläimille), ei juuri koskaan pintavedessä, jossa esim. kesäiset sinilevien massaesiintymät nähdään. Itämeressä on vakavia ongelmia hapettomien pohjien kanssa, mutta ne eivät liity suoranaisesti sinileväkukintoihin (muutoin kuin että hapettomilta pohjilta irtoaa sinne kerrtyneitä ravinteita, ns. sisäistä kuormitusta). Sinileväkukinnot saattavat epäsuorasti pahentaa pohjan hapettomuutta vajotessaan pohjalle bakteerien hajotettavaksi (bakteerien hajotustoiminta kuluttaa happea).
- Sinileviä on aina ollut vedessä ja kuuluu ollakin; myös massaesiintymät ovat joissain tapauksissa normaaleja luonnonilmiöitä, samoin kuin jotkut rehevät vesistöt ovat normaaleja luonnonilmiöitä. Itämeri on asia erikseen. Ja akvaariot.
Tällä webbisivulla kansantajuista, asiallista tietoa suomeksi sinilevistä:
http://www.vyh.fi/tila/vesi/levat/sinileva.htm
Olen itse lähes valmis meribiologi ja teen parhaillaan gradua ympäristötekijöiden ja erityisesti ravinnesuhteiden (typen ja fosforin suhde) vaikutuksista sinilevien massaesiintymiin ja lajistokoostumuksiin joissain suomalaisissa vesistöissä. Tähän liittyen olen lukenut kuluneen vuoden aikana paljon aiheeseen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Tässä kiinnostuneille joitain "tieteellisiä faktoja". En halua viisastella, vaan korjata muutamia harhakäsityksiä. Korjatkoon joku vielä viisaampi jos löytää jotain huomautettavaa.
Akvaarioista ja sinilevistä sananen: useimmiten sinileväongelma akvaariossa johtunee suurimmaksi osaksi auringonvalosta ja /tai
vääränlaisesta valaistuksesta, jota veden kuormittuneisuus voi tietysti pahentaa entisestään. Muuten vaan uteliaille, "luonnossa" sinilevistä tiedetään mm. tällaisia asioita:
-"sinilevät" kuuluvat kyllä taksonomisesti bakteereihin, mutta niiden "toiminnallinen" asema vesiekosysteemissä ja tapa, jolla ne reagoivat ympäristöönsä ja sen muutoksiin, on niin samankaltainen kuin muillakin (planktisilla) levillä, että on tieteellisesti korrektia puhua sinilevistä. Sinilevät esim. tuottavat muiden yhteyttävien eliöiden tapaan happea (eivätkä siis liity hapettomuuteen!), jota muut bakteerit eivät juuri tee.
-kasvumaneerit eivät sinänsä liity "bakteerinomaisuuteen", myös monet "oikeisiin" leviin kuuluvat levät, etenkin piilevät, kasvavat kalvoina kivien, kasvien, hiekka- ja mutapohjien päällä ja jopa maaperässä. Monet sini- ja muut levät elävät myös merijään suolavesikanavissa. Toiset levät ovat yksisoluisia ja kelluvat planktonissa ihmissilmän näkymättömissä, toiset kasvavat rihmamaisina, tupsumaisina, toiset kelluvat kaasurakkuloidensa avulla pinnalla. Kirjo on valtava.
-rehevöityminen ei yksin sinänsä lisää automaattisesti sinilevien kasvumahdollisuuksia. Eikä etenkään viherlevien (kuten "raportissa" väitettiiin)! Viherlevät ovat levien suurin suurin ja monimuotoisin lajiryhmä, johon kuuluu valtava määrä lajeja. Sukujen ja lajien elinympäristö vaihtelee hyvin vähäravinteisesta ja karusta hyvin rehevöityneeseen vesistöön, lämpötilaskaala on yhtä laaja: tropiikista merijäähän.
- rehevöityminen liitetään usein sinileviin, ja totta onkin, että toiset sinilevälajit víihtyvät ravinteikkaassa, lämpimässä vedessä. Monet muutkin ympäristötekijät kuitenkin vaikuttavat yhtä aikaa: esimerkiksi valo, pH, hiilidioksidipitoisuus, mikroravinteet. On monia melko reheviä vesistöjä, joissa sinileväkukintoja ei havaita ja päinvastoin; toiset sinilevälajit kertovat vähäravinteisesta ympäristöstä.
-runsasravinteisuuden sijaan on erityisesti typen ja fosforin määrän suhteiden havaittu vaikuttavan paljon sinilevien esiintymiseen. Tätä ei ole kovin helppo todeta akvaariossa. Esim: massaesiintymiä muodostavissa sinilevissä on ilmakehän (molekulaarisen N2) typen sidontaan pystyviä lajeja, jotka saattavat riehaantua typpi/fosfori-suhteiden muuttuessa.
-hapettomuuden kanssa sinilevillä ei ole suoranaisesti tekemistä, hiilidioksidin ja sitä kautta pH:n kanssa jossain määrin. Hapettomuus on ongelma vesistöjen POHJAN läheisyydessä, (ja täten ongelma esim. pohjaeläimille), ei juuri koskaan pintavedessä, jossa esim. kesäiset sinilevien massaesiintymät nähdään. Itämeressä on vakavia ongelmia hapettomien pohjien kanssa, mutta ne eivät liity suoranaisesti sinileväkukintoihin (muutoin kuin että hapettomilta pohjilta irtoaa sinne kerrtyneitä ravinteita, ns. sisäistä kuormitusta). Sinileväkukinnot saattavat epäsuorasti pahentaa pohjan hapettomuutta vajotessaan pohjalle bakteerien hajotettavaksi (bakteerien hajotustoiminta kuluttaa happea).
- Sinileviä on aina ollut vedessä ja kuuluu ollakin; myös massaesiintymät ovat joissain tapauksissa normaaleja luonnonilmiöitä, samoin kuin jotkut rehevät vesistöt ovat normaaleja luonnonilmiöitä. Itämeri on asia erikseen. Ja akvaariot.
Tällä webbisivulla kansantajuista, asiallista tietoa suomeksi sinilevistä:
http://www.vyh.fi/tila/vesi/levat/sinileva.htm
Hyvä, että tuot asian ilmi. Osoittanet myös väärät kohdat, tai muutoin oikaiset pakanalliset uskomuksemmeJenni kirjoitti:Hei, tässä keskustelussa esiintyy nyt aika paljon spekulaatioita asioista, joista ei oikeasti tiedetä. Kehottaisin ottamaan huomioon, että esim. raportti, jota tässä keskustelussa aikaisemmin siteerattiin, on jonkunlainen yläasteella tehty koulutehtävä, jonka tietojen oikeellisuutta ei ole välttämättä edes opettajalla ollut valmiutta arvioida. Eivätkä tiedot olekaan oikein.
Edit: Rauha maassa ja ei jakseta tapella sanamuodoista : Rääkky
Nyt en yritä sanoa, ettetkö olisi viisas, mutta eikö sinilevät liity hapettomuuteen sitä kautta, että ne selviävät hapettomammassa vedessä kuin kasvit? Voi kyllä olla aika kaukaa haettu, mutta eikö toisaalta kasvit kärsi vähästä hapesta ja liioista ravinteista, jolloin ne eivät enää ole samalla tavalla vaikuttamassa sinilevien mahdollisuuksiin kasvaa?Sinilevät esim. tuottavat muiden yhteyttävien eliöiden tapaan happea (eivätkä siis liity hapettomuuteen!), jota muut bakteerit eivät juuri tee.
Vähän kuin sanoisi moottorin vaikuttaneen teollistumisen alussa ihmisten työpaikkojen sijaintiin. Eli ei ota mitenkään kantaa siihen, miten tai mihin suuntaan vaikutus tapahtui. pH voi nousta tai laskea, ja samoin lienee noiden muiden kanssa. Valo lienee ainoa, josta voi suoraan päätellä sen määrän kasvun lisäävän sinilevien elinmahdollisuuksia.Monet muutkin ympäristötekijät kuitenkin vaikuttavat yhtä aikaa: esimerkiksi valo, pH, hiilidioksidipitoisuus, mikroravinteet.
Edit: haukkaa happea vaikka sinilevät eivät niin tekisikään : Rääkky
hmm. aw on kyllä aika lailla hölmö paikka.
Edit: tasapuolisuuden nimissä täältä riidanjatkomateriaalia pois herra isoherran pyynnöstä: Rääkky
JA kyllä, yritin nöyrästi osoittaa, että en ole maailman johtava sinilevätutkija, mutta graduni ja kahden valtion ympäristöhallinon
kesätöissä vietetyn vuoden jälkeen, kyllä, taatusti olen SINILEVISTÄ
puhuttaessa keskimääräistä kadunmiestä viiisaampi.
Olen kaksi kesää kuunnellut arvostettujenkin sanomalehtien akateemisesti koulutettujen toimittajien
"aurinko paistaa, missäs ne sinilevät viipyvät" - kysymyksiä (ja lukenut
sitten vastaavantasoisia lehtijuttuja) ja yrittänyt siitä lähtien antaa kiinnostuneille niitä vähäisiä asiallisen tiedon murusia, joita minulla on.
Jos olisin perinpohjaisesti alkanut selvittää esim. pH:N yhteyttä kasviplanktonlajistoon, olisin saanut kirjoittaa monta tietellistä artikkelia
uusiksi.
Edit: emme mittaa asiasisällön runsaudella, mutta sen sijaan tämän keskustelun jatkamisesta tämän riita-aihepiirin osalta kukin osapuoli kalastaa itselleen varoituksen: Rääkky
----------------
"Monet muutkin ympäristötekijät kuitenkin vaikuttavat yhtä aikaa: esimerkiksi valo, pH, hiilidioksidipitoisuus, mikroravinteet."
Vielä tämän lauseen turhanpäiväisyydestä.
DSL kirjoitti:
" Eli ei ota mitenkään kantaa siihen, miten tai mihin suuntaan vaikutus tapahtui. pH voi nousta tai laskea, ja samoin lienee noiden muiden kanssa. Valo lienee ainoa, josta voi suoraan päätellä sen määrän kasvun lisäävän sinilevien elinmahdollisuuksia."
Se, että monet tekijät saattavat vaikuttaa yhtä aikaa, oli itse asiassa sinilevätutkimuksessa uusi innovaatio, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vasta pari vuotta sitten ilmestyneessä väitöskirjassa. Vuorovaikutussuhteet ovat monimutkaisia, eikä niiden yhteisvaikutuksista olla vielä selvillä. Siksi en minäkään voi niistä esittää spekulaatioita.
Valo lisää akvaarioissa esiintyvien sinilevälajien elinmahdollisuuksia mahdollisesti akvaariossa, kyllä. Tiedän enemmän Itämeren biologiasta
kuin trooppisista makeanveden akvaarioista. Kaikki sini- tai muuten leväongelmaiset akvaariot, joita olen nähnyt, on sijoitettu ikkunan viereen.
Toisten kukintoja muodostavien sinilevälajien on kuitenkin havaittu luonnossa saavan kilpailuetuja valon intensiteetin ollessa huono. Tätä en muistanut mainita aiemmin. Joten tämäkään asia ei ole yksiselitteinen.
Toivottavasti joku kiinnostunut sai kuitenkin viestistäni jotain irti.
Jatketaan harjoituksia (ja gradun tekoa, joka kieltämättä vetää pinnan kireälle )
JA kyllä, yritin nöyrästi osoittaa, että en ole maailman johtava sinilevätutkija, mutta graduni ja kahden valtion ympäristöhallinon
kesätöissä vietetyn vuoden jälkeen, kyllä, taatusti olen SINILEVISTÄ
puhuttaessa keskimääräistä kadunmiestä viiisaampi.
Olen kaksi kesää kuunnellut arvostettujenkin sanomalehtien akateemisesti koulutettujen toimittajien
"aurinko paistaa, missäs ne sinilevät viipyvät" - kysymyksiä (ja lukenut
sitten vastaavantasoisia lehtijuttuja) ja yrittänyt siitä lähtien antaa kiinnostuneille niitä vähäisiä asiallisen tiedon murusia, joita minulla on.
Jos olisin perinpohjaisesti alkanut selvittää esim. pH:N yhteyttä kasviplanktonlajistoon, olisin saanut kirjoittaa monta tietellistä artikkelia
uusiksi.
Edit: emme mittaa asiasisällön runsaudella, mutta sen sijaan tämän keskustelun jatkamisesta tämän riita-aihepiirin osalta kukin osapuoli kalastaa itselleen varoituksen: Rääkky
----------------
"Monet muutkin ympäristötekijät kuitenkin vaikuttavat yhtä aikaa: esimerkiksi valo, pH, hiilidioksidipitoisuus, mikroravinteet."
Vielä tämän lauseen turhanpäiväisyydestä.
DSL kirjoitti:
" Eli ei ota mitenkään kantaa siihen, miten tai mihin suuntaan vaikutus tapahtui. pH voi nousta tai laskea, ja samoin lienee noiden muiden kanssa. Valo lienee ainoa, josta voi suoraan päätellä sen määrän kasvun lisäävän sinilevien elinmahdollisuuksia."
Se, että monet tekijät saattavat vaikuttaa yhtä aikaa, oli itse asiassa sinilevätutkimuksessa uusi innovaatio, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vasta pari vuotta sitten ilmestyneessä väitöskirjassa. Vuorovaikutussuhteet ovat monimutkaisia, eikä niiden yhteisvaikutuksista olla vielä selvillä. Siksi en minäkään voi niistä esittää spekulaatioita.
Valo lisää akvaarioissa esiintyvien sinilevälajien elinmahdollisuuksia mahdollisesti akvaariossa, kyllä. Tiedän enemmän Itämeren biologiasta
kuin trooppisista makeanveden akvaarioista. Kaikki sini- tai muuten leväongelmaiset akvaariot, joita olen nähnyt, on sijoitettu ikkunan viereen.
Toisten kukintoja muodostavien sinilevälajien on kuitenkin havaittu luonnossa saavan kilpailuetuja valon intensiteetin ollessa huono. Tätä en muistanut mainita aiemmin. Joten tämäkään asia ei ole yksiselitteinen.
Toivottavasti joku kiinnostunut sai kuitenkin viestistäni jotain irti.
Jatketaan harjoituksia (ja gradun tekoa, joka kieltämättä vetää pinnan kireälle )
Minä olen nähnyt useita leväongelmaisia (myös sini-), jotka ovat olleet päivänvalon saavuttamattomissa. Olenpa nähnyt myös selvästi alivalaistuja altaita, joissa sinilevä on riehunut valtoimenaan. Valon määrä/laatu ei voi millään olla ainoa syy akvaariossa esiintyvien sinilevien rehotukseen.Jenni kirjoitti:Kaikki sini- tai muuten leväongelmaiset akvaariot, joita olen nähnyt, on sijoitettu ikkunan viereen.
Vikaa olisi ymmärtääkseni syytä hakea (suoran auringonvalon jälkeen) fosforin ja typen epätasapainosta. Esim. paljon kasveja sisältävän akvaarion runsas ruokkiminen räkmixillä voi aiheuttaa tilanteen, jossa nitraatit menevät suurelta osin kasvien suihin, mutta fosfaatteja jää reilusti yli kasvien tarpeen. Tuloksena sinilevää. Jos sensijaan nitraattia pääsee kertymään enemmän, joudutaan yleensä tutustumaan viherleviin.
Ja tämä siis "valistuneena mutuna".
Kati
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Ja sitten on sellaisia altaita kuin allekirjoittaneen 100 litrainen, jota ruokitaan vähän, kasveja on runsaasti, vettä vaihtuu vähintään puolet viikottain, kalasto on kohtuullinen ja nestelannoitus satunnaista. Valoa on paljon, ei kuitenkaan päivänvaloa ja pohjassa on hiekan alla ohut kerros savea. Kasvit kasvavat reippasti, mutta siitä huolimatta altaaseen kertyy sekä sini-, että erilaisia viherleviä. Tätä on jatkunut keväästä asti, eikä se tunnu laantuvan ilmojen kylmettyä kuten toisissa altaissa jonne sinilevä kesäkuumilla iski (olen vakuuttunut, että muiden tekijöiden ohella korkea lämpötila edesauttaa sinilevän kasvua). On myönnettävä, että fosfaatteja en ole altaasta tullut testin puutteessa mitanneeksi, mutta nitraatit eivät ole kertaakaan mitattaessa olleet yli 15 - 20 mg / l (tuonkin 20 sain erään viikonlopun jälkeen, kun mies oli ruokkinut altaita ja vedenvaihtoväli oli venähtänyt likelle kahta viikkoa).
Olen yrittänyt tiuhoja vedenvaihtoja(joka toinen päivä), rajuja (90%) vedenvaihtoja, myrkkyjä, kasvillisuuden muuttamista jne. ja mikään ei tunnu auttavan kuin hyvin lyhytaikaisesti. Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että olen siirtänyt ongelma-altaastani kasveja kokeeksi erääseen toiseen altaaseen ja jos ne elävät siellä tuo typerä leväpurkki siirtyy kuivavarastoon! Toki saatte ideoida lisää keinoja minulle ongelman voittamiseksi...
Olen yrittänyt tiuhoja vedenvaihtoja(joka toinen päivä), rajuja (90%) vedenvaihtoja, myrkkyjä, kasvillisuuden muuttamista jne. ja mikään ei tunnu auttavan kuin hyvin lyhytaikaisesti. Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että olen siirtänyt ongelma-altaastani kasveja kokeeksi erääseen toiseen altaaseen ja jos ne elävät siellä tuo typerä leväpurkki siirtyy kuivavarastoon! Toki saatte ideoida lisää keinoja minulle ongelman voittamiseksi...
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
Heip Kati ja Mari,
jäinkin eilen illalla miettimään, että itse asiassa olen nähnyt myös alivalaistuja akvaarioita joissa sinilevä rehottaa. Tämä siis vahvistaa sen mitä jo kerroin joistain tutkimustuloksista: huono valon intensiteetti suosii joitain sinilevälajeja. Tässä mukaan kuvioon tulevat varmasti sinilevien yhteyttämispigmentit; sinilevillä on muistaakseni "tavallisen"
a-klorofyllin lisäsi muita pigmenttejä, jotka vastaavat erilaisiin valon
aallonpituuksiin. Siksi kai "oikeanlainen" akvaariovalaistus ja suojaus auringonvalolta on suositeltavaa akvaariossa; se edesauttaa ennenkaikkea akvaariossa toivottojen kasvien kasvua.
JA Marin kommentti 100-litraisesta akvaariostaan edelleen vahvistaa käsitystä siitä, että asia asia on monimutkainen ja kotikonstein (tai edes perinpohjaisella tutkimuksella, kuten olemme huomannneet), on vaikeaa/ mahdotonta löytää helposti havaittavaa, yksittäistä syytä sinilevän riehaantumiselle akvaariossa/luonnossa.
Lämpötila tosiaan edesauttaa toisten sinilevälajien lisääntymistä yhdessä
esim. suotuisan ravinnetilanteen kanssa. Luonnossa kesäkuumalla veden lämpötilan nousu vaikuttaa myös siten. että pintaveden lämpötilan nousu vahvistaa veden kerrostuneisuutta = stabiliteettia. Tällöin
kukintoja muodostava sinilevät, jotka kelluvat pinnalla kaasurakkuloiden avulla, pysyvät veden pintakerroksessa ja kasaantuvat siihen. Tämä
nyt kuitenkaan ei yleensä ole tilanne akvaariossa.
Mari, nitraattipitoisuudestasi: makeissa vesissä fosfori on yleensä rajoittava ravinne, eli se, joka kuluu vedestä ensimmäisenä loppuun. Koska (kokonais)typpeä on määrällisesti aina enemmän kuin (kokonais) fosforia, puhutaan N:P suhteesta.
Eli "normaali" tilanteessa hyväkuntoisessa makeassa vesistössä N:P suhde on yleensä melko korkea. Jos typen ja erityisesti se liukoisten yhdisteiden määrä laskee, N:P suhde laskee. Ollaan tilanteessa, jossa muita typen olomuotoja käyttävät eliöt saavat kilpailuedun, koska nyt typpi saattaakin olla se ravinne, joka kulutetaan ensiksi loppuun, ja fosforia jää vielä käyttöön. Sinilevissä on paljon tällaisia.
Eli, nitraattitpitoisuuden ollessa kovin alhainen, voidaan olla juuri
tällaisessa tilanteessa. Tosin, kaikkien liukoisten ravinteiden määrän
ollessa pieniä, sinilevät eivät yleensä luonnossa lisäänny huimasti.
Akvaario lienee sellainen suljettu mikroympäristö, johon näitä
tietoja ei voida sellaisenaan soveltaa.
Esim. gradussani tutkitaan juuri tämänkaltaista ilmiötä: Jossain suurissa,
kohtuullisen vähäravinteisissa suomalaissa järvissä N:P suhde
on 90-luvulla laskenut roimasti verrattuna 80-lukuun. Eli typen liukoisten yhdisteiden määrässä on havaittu useiden kymmenien milligrammojen lasku verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.
Näissä järvissä on 90-luvulla havaittu myös enemmän levähaittoja, joiden oletetaan liittyvän muita typen olomuotoja (mm.ilmakehän typpeä) hyödyntävien sinilevien lisääntymiseen. Eli kokonaisravinnekuorma järveen on käytännössä pienentynyt ja sen tilan voisi olettaa olevan parempi kuin aikaisemmin, mutta levähaitat ovatkin nyt ilmestyneet.
Olen pahoillani etten tosiaan minkään osaa tässä asiassa auttaa sen
konkreettisemmin. Voi olla että sinilevä on alunperin hieman lisääntynyt
jonkin hetkellisen ravinnesuhteiden heilahduksen seurauksena ( generaatioaika on hyvin lyhyt ja reagointi luonnonssakin tapahtuu jopa yhdessä yössä), ja sitten elintilaa saatuaan ei helposti poistu kokonaan
uudestaan. Jos haluat enemmän jotain tieteellisesti täsmällistä tietoa,
tuossa pöydällä on pinoja artikkeleita ja kirjoja joita voin kaivella.
Tosin en tiedä mitään siitä minkälaisia sinilevälajeja trooppisessa vedessä esiintyy, ja ovatko ne ollenkaan samoja kuin täällä pohjoisessa.
Oletan kuitenki että kasvu lähtee akvaariossa liikkeelle trooppisten akvaariokasvien mukana kulkeutuvista soluista, lepoitiöistä tms. Mahdollisesti myös pohjamateriaalista; monet levien ja sinilevien lepoitiöit selviytyvät vesistöjen pohjasedimenteissä vahingoittumattomina äärimmäisissä lämpötiloissa, kuivuudessa ja hapettomissakin oloissa. Ja voivat sieltä sitten putkahtaa sopivan tilaisuuden tullen. Mokomat! :)
jäinkin eilen illalla miettimään, että itse asiassa olen nähnyt myös alivalaistuja akvaarioita joissa sinilevä rehottaa. Tämä siis vahvistaa sen mitä jo kerroin joistain tutkimustuloksista: huono valon intensiteetti suosii joitain sinilevälajeja. Tässä mukaan kuvioon tulevat varmasti sinilevien yhteyttämispigmentit; sinilevillä on muistaakseni "tavallisen"
a-klorofyllin lisäsi muita pigmenttejä, jotka vastaavat erilaisiin valon
aallonpituuksiin. Siksi kai "oikeanlainen" akvaariovalaistus ja suojaus auringonvalolta on suositeltavaa akvaariossa; se edesauttaa ennenkaikkea akvaariossa toivottojen kasvien kasvua.
JA Marin kommentti 100-litraisesta akvaariostaan edelleen vahvistaa käsitystä siitä, että asia asia on monimutkainen ja kotikonstein (tai edes perinpohjaisella tutkimuksella, kuten olemme huomannneet), on vaikeaa/ mahdotonta löytää helposti havaittavaa, yksittäistä syytä sinilevän riehaantumiselle akvaariossa/luonnossa.
Lämpötila tosiaan edesauttaa toisten sinilevälajien lisääntymistä yhdessä
esim. suotuisan ravinnetilanteen kanssa. Luonnossa kesäkuumalla veden lämpötilan nousu vaikuttaa myös siten. että pintaveden lämpötilan nousu vahvistaa veden kerrostuneisuutta = stabiliteettia. Tällöin
kukintoja muodostava sinilevät, jotka kelluvat pinnalla kaasurakkuloiden avulla, pysyvät veden pintakerroksessa ja kasaantuvat siihen. Tämä
nyt kuitenkaan ei yleensä ole tilanne akvaariossa.
Mari, nitraattipitoisuudestasi: makeissa vesissä fosfori on yleensä rajoittava ravinne, eli se, joka kuluu vedestä ensimmäisenä loppuun. Koska (kokonais)typpeä on määrällisesti aina enemmän kuin (kokonais) fosforia, puhutaan N:P suhteesta.
Eli "normaali" tilanteessa hyväkuntoisessa makeassa vesistössä N:P suhde on yleensä melko korkea. Jos typen ja erityisesti se liukoisten yhdisteiden määrä laskee, N:P suhde laskee. Ollaan tilanteessa, jossa muita typen olomuotoja käyttävät eliöt saavat kilpailuedun, koska nyt typpi saattaakin olla se ravinne, joka kulutetaan ensiksi loppuun, ja fosforia jää vielä käyttöön. Sinilevissä on paljon tällaisia.
Eli, nitraattitpitoisuuden ollessa kovin alhainen, voidaan olla juuri
tällaisessa tilanteessa. Tosin, kaikkien liukoisten ravinteiden määrän
ollessa pieniä, sinilevät eivät yleensä luonnossa lisäänny huimasti.
Akvaario lienee sellainen suljettu mikroympäristö, johon näitä
tietoja ei voida sellaisenaan soveltaa.
Esim. gradussani tutkitaan juuri tämänkaltaista ilmiötä: Jossain suurissa,
kohtuullisen vähäravinteisissa suomalaissa järvissä N:P suhde
on 90-luvulla laskenut roimasti verrattuna 80-lukuun. Eli typen liukoisten yhdisteiden määrässä on havaittu useiden kymmenien milligrammojen lasku verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.
Näissä järvissä on 90-luvulla havaittu myös enemmän levähaittoja, joiden oletetaan liittyvän muita typen olomuotoja (mm.ilmakehän typpeä) hyödyntävien sinilevien lisääntymiseen. Eli kokonaisravinnekuorma järveen on käytännössä pienentynyt ja sen tilan voisi olettaa olevan parempi kuin aikaisemmin, mutta levähaitat ovatkin nyt ilmestyneet.
Olen pahoillani etten tosiaan minkään osaa tässä asiassa auttaa sen
konkreettisemmin. Voi olla että sinilevä on alunperin hieman lisääntynyt
jonkin hetkellisen ravinnesuhteiden heilahduksen seurauksena ( generaatioaika on hyvin lyhyt ja reagointi luonnonssakin tapahtuu jopa yhdessä yössä), ja sitten elintilaa saatuaan ei helposti poistu kokonaan
uudestaan. Jos haluat enemmän jotain tieteellisesti täsmällistä tietoa,
tuossa pöydällä on pinoja artikkeleita ja kirjoja joita voin kaivella.
Tosin en tiedä mitään siitä minkälaisia sinilevälajeja trooppisessa vedessä esiintyy, ja ovatko ne ollenkaan samoja kuin täällä pohjoisessa.
Oletan kuitenki että kasvu lähtee akvaariossa liikkeelle trooppisten akvaariokasvien mukana kulkeutuvista soluista, lepoitiöistä tms. Mahdollisesti myös pohjamateriaalista; monet levien ja sinilevien lepoitiöit selviytyvät vesistöjen pohjasedimenteissä vahingoittumattomina äärimmäisissä lämpötiloissa, kuivuudessa ja hapettomissakin oloissa. Ja voivat sieltä sitten putkahtaa sopivan tilaisuuden tullen. Mokomat! :)
Tämähän oli mielenkiintoinen sinilevä-pohdinta. Sattui nimittäin kuluneella viikolla niin, että meikäläisen olohuonepytty alkoi näyttää sinivihreitä sävyjä (ei vielä kovin runsaasti, mutta pelko elää). Samaan syssyyn mittasin ensimmäisen täysin nitraattivapaan vedenvaihtovälin. Eli NO3 oli ennen viikkoittaista 50% vedenvaihtoa pyöreä 0. Kasvit kasvavat runsaasti (0,35W/l/10h/vrk + CO2 + PMDD + saviturvelannoitekikkareet). Kaloja toistaiseksi niukasti (n. 1mm/l), ruokinta räkmix+normaali hiutaleruoka.
Nyt olen siis tehnyt tullut siihen johtoluulemaan, että sinilevät kasvavat, koska nitraatti on rajoittavana tekijänä kasvien kasvulle. N : P suhde on mahdollisesti vääristynyt.
Onko joku koittanut vastaavaa tilannetta muuttaa ? ja miten ?
Mietin valaistuksen vähentämistä/pimennystä tai ruokinnan lisäämistä tai suoraa NO3 -lannoitusta.
Nyt olen siis tehnyt tullut siihen johtoluulemaan, että sinilevät kasvavat, koska nitraatti on rajoittavana tekijänä kasvien kasvulle. N : P suhde on mahdollisesti vääristynyt.
Onko joku koittanut vastaavaa tilannetta muuttaa ? ja miten ?
Mietin valaistuksen vähentämistä/pimennystä tai ruokinnan lisäämistä tai suoraa NO3 -lannoitusta.
Kun 100l akvaariooni alkoi kevätauringon myötä tulla sinilevää, tottakai lisäsin vedenvaihtoväliä... sillä seurauksella että pH nousi (ja tämä edesauttaa sinilevien kasvua) ja että kasvien kasvu väheni (sinilevän lisääntyi). Minulla toimivin juttu oli pimentää akvaario ja lopettaa hurja vedenvaihtotahti.
Tällä hetkellä sinilevää tulee vain "aukkopaikkoihin" hiekkaan, siis sellaisiin kohtiin mitä kasvillisuus ei peitä. Ja kaiken lisäksi sitä tulee VAIN sylvanian aquastarin alle, ei aquarellen alle. Tuo pieni määrä mitä sitä esiintyy, ei haittaa, sillä sen saa imuroitua pois. Mattosuodattimen viskasin pois tästä akvaariosta viikko sitten, sillä sen pintakasvillisuus alkoi kasvatella sinileviä liiaksi.
Kaikkea kannattaa kokeilla, mutta pimennys toimii taatusti.
Tällä hetkellä sinilevää tulee vain "aukkopaikkoihin" hiekkaan, siis sellaisiin kohtiin mitä kasvillisuus ei peitä. Ja kaiken lisäksi sitä tulee VAIN sylvanian aquastarin alle, ei aquarellen alle. Tuo pieni määrä mitä sitä esiintyy, ei haittaa, sillä sen saa imuroitua pois. Mattosuodattimen viskasin pois tästä akvaariosta viikko sitten, sillä sen pintakasvillisuus alkoi kasvatella sinileviä liiaksi.
Kaikkea kannattaa kokeilla, mutta pimennys toimii taatusti.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Mielenkiintoista tuo mattosuodattimesta luopuminen sinilevien takia. Minulle tulee uuteen 550 litran akvaarioon koko takaseinän ja toisen päädyn peittävä mattosuodatinsysteemi.
Talviaurinko tulee paistamaan akvaarion päätyyn jonkin tunnin aamupäivisin, joten odotan tuolta projektiltani todella paljon
Talviaurinko tulee paistamaan akvaarion päätyyn jonkin tunnin aamupäivisin, joten odotan tuolta projektiltani todella paljon
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Kun mattosuodatinta suunnittelin, kuulin myös väitteitä siitä, ettei sinilevä viihdy samassa akvaariossa mattosuodattimen kanssa. Samoin joku sanoi ettei sitten ehkä tupsulevääkään sinne tule...jarvij kirjoitti:Mielenkiintoista tuo mattosuodattimesta luopuminen sinilevien takia. Minulle tulee uuteen 550 litran akvaarioon koko takaseinän ja toisen päädyn peittävä mattosuodatinsysteemi.
Talviaurinko tulee paistamaan akvaarion päätyyn jonkin tunnin aamupäivisin, joten odotan tuolta projektiltani todella paljon
Tein kaiken mielestäni oikein ja sinilevä alkoi vain riehaantumaan. Tupsulevääkin, jota en ole aiemmin elämässäni akvarioissani nähnyt kuin ehkä muutaman satunnaisen tupsun verran, ilmaantui mattoon!
Nyt en suunnittele ihan hetkeen minkäänlaista mattosuodatinta.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Koska sekä sini- että tupsuleviä on yleisesti sellaisissakin akvaarioissa, joissa ei ole mattosuodatinta eikä toisaalta sini- tai tupsuleviä esiinny kovinkaan yleisesti mattosuodatinakvaarioissa (saksalaiset keskustelupalstat ja www-sivut), väitän etteivät nuo levät ja mattosuodatin kuulu mitenkään yhteen, vaan ovat täysin erillisiä.sani kirjoitti:Kun mattosuodatinta suunnittelin, kuulin myös väitteitä siitä, ettei sinilevä viihdy samassa akvaariossa mattosuodattimen kanssa. Samoin joku sanoi ettei sitten ehkä tupsulevääkään sinne tule...jarvij kirjoitti:Mielenkiintoista tuo mattosuodattimesta luopuminen sinilevien takia. Minulle tulee uuteen 550 litran akvaarioon koko takaseinän ja toisen päädyn peittävä mattosuodatinsysteemi.
Talviaurinko tulee paistamaan akvaarion päätyyn jonkin tunnin aamupäivisin, joten odotan tuolta projektiltani todella paljon
Tein kaiken mielestäni oikein ja sinilevä alkoi vain riehaantumaan. Tupsulevääkin, jota en ole aiemmin elämässäni akvarioissani nähnyt kuin ehkä muutaman satunnaisen tupsun verran, ilmaantui mattoon!
Nyt en suunnittele ihan hetkeen minkäänlaista mattosuodatinta.
Sini- ja tupsulevien itiöitä tulee kasvien mukana ja ehkäpä ilmassakin (kun sinilevämassat kuivuvat rannoilla tuulessa), joten, jos edellytykset noiden levien kasvulle akvaariossa ovat olemassa, niin toki ne alkavat kasvaa, oli akvaariossa sitten mattosuodatin tai ei.
Tässä linkki mattosuodatin ekspertin, Detersin sivulle, jonka saatan joutessani vielä kääntääkin:
http://www.deters-ing.de/Pflanzen/Blaualgen.htm
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Kauanko se mattosuodatin ehti sulla olla?sani kirjoitti:Kun mattosuodatinta suunnittelin, kuulin myös väitteitä siitä, ettei sinilevä viihdy samassa akvaariossa mattosuodattimen kanssa. Samoin joku sanoi ettei sitten ehkä tupsulevääkään sinne tule...
Tein kaiken mielestäni oikein ja sinilevä alkoi vain riehaantumaan. Tupsulevääkin, jota en ole aiemmin elämässäni akvarioissani nähnyt kuin ehkä muutaman satunnaisen tupsun verran, ilmaantui mattoon!
Nyt en suunnittele ihan hetkeen minkäänlaista mattosuodatinta.
Minusta tuollaisesta ei ole syytä hätkähtää, ellei tilanne pysy samana kuukausia. Muutos suodatuksessa aiheuttaa väkisinkin muutoksia bakteerikannassa, mikä taas näkyy helposti ravinteissa ja levissä. Mattosuodattimen kypsymiseen kunnolla menee viikkoja.
Sinilevää mulla on häiritseviä määriä vain ja ainoastaan uusissa (<6kk) altaissa. Kun akvaario on kunnolla kypsä ja kauttaaltaan toimiva, edes kesäaurinko ei saa sinilevää enää herätettyä.
Tupsulevä taas tykkää virtauksesta, hapekkuudesta ja matalasta hiilidioksidipitoisuudesta. Siksi en ihmettelisi alkuunkaan, että muutokset veden kierrätyksessä (tässä tapauksessa uusi pumppu?) herättävät sen. Tupsukin muuten esiintyy mieluusti nimenomaan uudessa, ei-täysin-kypsässä akvaariossa.
Kati
Mattosuodatin oli n. 2kk käytössä ja koska ongelma ei alkanut parantua ajan myötä, matto lensi roskiin.Kati kirjoitti:
Kauanko se mattosuodatin ehti sulla olla?
Minusta tuollaisesta ei ole syytä hätkähtää, ellei tilanne pysy samana kuukausia. Muutos suodatuksessa aiheuttaa väkisinkin muutoksia bakteerikannassa, mikä taas näkyy helposti ravinteissa ja levissä. Mattosuodattimen kypsymiseen kunnolla menee viikkoja.
Uudessa akvaariossani oli kypytyksen loppuvaiheilla ja ensimmäisten kalojen tultua paljon sinilevää. Pian pohjakalojen oston jälkeen se sitten katosi tyystin. Asensin levän jo lähes kadottua hiilidioksidisyötön. Meni pari viikkoa levätöntä aikaa, kunnes sinne-tänne vallisnerian lehtien laidoille, kivien ja kantojen teräviin särmiin alkoi kasvaa hiusmaisia tupsuja, ilmeisesti siis tupsulevää. Paikat sopivat kuvaukseesi, suurin osa niistä on virtauksen maksimipaikoilla ja pinnan lähellä.Kati kirjoitti:Tupsulevä taas tykkää virtauksesta, hapekkuudesta ja matalasta hiilidioksidipitoisuudesta. Siksi en ihmettelisi alkuunkaan, että muutokset veden kierrätyksessä (tässä tapauksessa uusi pumppu?) herättävät sen. Tupsukin muuten esiintyy mieluusti nimenomaan uudessa, ei-täysin-kypsässä akvaariossa.
Samalla laakeille kiville ilmeistyi vihreää levää, joka on ohuempaa kuin sinilevä eikä lähde sormin hankaamalla tai kalojen imeskelyllä mihinkään.
Jäänpä siis toivomaan tuon viimeisenkin lauseesi toteutumista, ei liene syytä vielä tehdä muuta kuin odottaa ja jatkaa akvaarion hoitoa, vedenvaihtoja ja lannoittamista. Ehkä voisin vähän lyhentää nykyistä 12,5 h/vrk valaistusaikaa.
"Jos ei ole vikaa, älä rupea korjaamaan. Jos vika on todella paha, älä silloinkaan rupea korjaamaan." - Tikrun pieni kirja pomppimisesta
Kiitoksia..eli lisätty on, mutta lopputulema jäi vähän epäselväksi. Oletko sitä mieltä, että nimenomaan KNO3 auttoi, vai mahdollisesti muut toimenpiteet (+ ajan kuluminen) ? Miten Holzigin mahtoi käydä ?Kati kirjoitti:Nitraattia on lisäilty. Kokeilepa hakusanaa 'kaliumnitraatti' tai 'KNO3'.
Tuli tossa päivällä vielä sellainen ahaa..., että viherlevä on vähentynyt huomattavasti samalla kun sinilevää on alkanut ilmaantua. Hätäinen voisi tästäkin päätellä, että N : P ei ole ihan siellä missä pitäisi.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
N/P saattaa olla yksi tekijä ja muut ravinteet sekä valo toinen. Detersillä (Saksassa) on ollut useita akvaarioita samanaikaisesti. Toisissa on ollut jatkuvasti sinilevää ja toisissa ei (kaikissa kuitenkin vanha mattosuodatin). Hän on yrittämällä yrittänyt saada sinilevää siirrettyä akvaariosta toiseen, mutta ei ole siinä onnistunut. Ilmeisesti akvaarion olosuhteet ratkaisevat.
http://www.deters-ing.de/Pflanzen/Blaualgen.htm
"Das Übersiedeln der BA in ein nicht blaualgenkontaminiertes Aquarium gelang mir nie."
käännös: sinilevien siirtäminen akvaarioon, jossa niitä ei ollut ei onnistunut minulle milloinkaan.
Kannattanee mitata sekä typpiyhdisteet että fosfori; akvaarioliikkeissä on onneksi testejä saatavilla.
Detersin leväsivujen perusteella hänellä tuntuu olevan varsin vankka käsitys siitä että ratkaisevinta on kasvien oikea määrä ja laati suhteessa akvaarion kuormitukseen. Kasvien oikealla laadulla leven yhteydessä tarkoitetaan niiden kasvuvauhtia. Runsas, nopeakasvuinen kasvisto käyttää kaikki kasviravinteet eikä leville jää mitään.
Toisaalta jos kasveja on liikaa, jolloin niiden kasvu tyrehtyy tai kärsii, pääsevät levät taas valtaan.
Sini- ja tupsuleväiseen akvaarioon voisi siis lisätä nopeakasvuisia "rehuja" auttamaan levien poistossa. Levien hävittyä, voi sitten miettiä kasveja uudelleen.
Noita "rehuja" voisivat olla karvalehti, vesisaniainen ja vallisneria sekä vesirutto jne.
Huonoja tässä mielessä ovat kaikki hidaskasvuiset kasvit. Jo niiden lehdet levääntyvät ja kärsivät.
Kaikki, joilla sivileväriesaa on, kokeilkaa lisätä nopeaskasvuisia kasveja reilusti ja kertokaa miten auttoi, jos auttoi.
http://www.deters-ing.de/Pflanzen/Blaualgen.htm
"Das Übersiedeln der BA in ein nicht blaualgenkontaminiertes Aquarium gelang mir nie."
käännös: sinilevien siirtäminen akvaarioon, jossa niitä ei ollut ei onnistunut minulle milloinkaan.
Kannattanee mitata sekä typpiyhdisteet että fosfori; akvaarioliikkeissä on onneksi testejä saatavilla.
Detersin leväsivujen perusteella hänellä tuntuu olevan varsin vankka käsitys siitä että ratkaisevinta on kasvien oikea määrä ja laati suhteessa akvaarion kuormitukseen. Kasvien oikealla laadulla leven yhteydessä tarkoitetaan niiden kasvuvauhtia. Runsas, nopeakasvuinen kasvisto käyttää kaikki kasviravinteet eikä leville jää mitään.
Toisaalta jos kasveja on liikaa, jolloin niiden kasvu tyrehtyy tai kärsii, pääsevät levät taas valtaan.
Sini- ja tupsuleväiseen akvaarioon voisi siis lisätä nopeakasvuisia "rehuja" auttamaan levien poistossa. Levien hävittyä, voi sitten miettiä kasveja uudelleen.
Noita "rehuja" voisivat olla karvalehti, vesisaniainen ja vallisneria sekä vesirutto jne.
Huonoja tässä mielessä ovat kaikki hidaskasvuiset kasvit. Jo niiden lehdet levääntyvät ja kärsivät.
Kaikki, joilla sivileväriesaa on, kokeilkaa lisätä nopeaskasvuisia kasveja reilusti ja kertokaa miten auttoi, jos auttoi.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.