Veden hapekkaammaksi saattaminen

[saurama]

Splitattu täältä.

Luulenpa, että ne kaverit, jotka asuvat luonnossa happirikkaassa vedessä majailevat sellaisissa paikoissa, joissa veden pinta liikkuu koko ajan voimakkaasti. Puroissa ym. siis. Jos saat pidettyä oman altaasi pintaveden koko ajan hyvin liikkeellä, elinolosuhteet pysyvät asukkailla kunnossa. Vältä siis tasaista limaskamattoa ja huonosti suunnattua tukkeutuneen suodattimen ulostuloa...

Vähän hankala puolihan tuossa tietysti on se, että kronkeleita kasvilajeja sisältävään altaaseen pitäisi saada hiilidioksidia veteen ja pintaveden kierto huuhtoo sitä vedestä tehokkaasti pois. Toisaalta hyvin runsaskasvinen allas tuottaa yhteyttämisellä paljon happea veteen päiväsaikaan ja ajastimella yöksi kytkeytyvä hapetin voi olla oikein toimiva ratkaisu.

[jarvij]

Hapettimen (mikähän lienee?) tilalla olisi parenpi pieni lähelle pintaa diffuusorillla varustettu pumppu, joka ajastimella käynnistyy valojen sammuessa ja sammuu jokunen tynti ennen valojen syttymistä. Siis todellakin vain pelkkä pumppu, joka sekä liikuttaa pintavettä että puhaltaa ilmakuplia veteen.
Kasvien yhteyttäminen lähtee parhaiten käyntiin, jos vedessä on hiilidioksidia. Valoja on hyvä pitää korkeintaan 11 tuntia vuorokaudessa ja mielellän keskipäivällä parin kolmen tunnnin tauko, jolloin hiilidioksidin määrä taa nousee.

[saurama]

Hapettimen (mikähän lienee?) tilalla olisi parenpi pieni lähelle pintaa...

Kuvittelin jokaisen vähän pidempään akvaarioita harrastaneen tietävän, että "hapetin" viittaa ilmapumppuun, jonka tuottama ilma johdetaan akvaarion pohjalle sijoitettuun hohkakiveen. Tuloksena on kuplavana, joka saa (olettaen, että kuplien määrä on riittävän suuri eli pumppu tarpeeksi tehokas) voimakkaan nousevan virtauksen aikaiseksi. Pintavesi saadaan näin liikkeelle , mahdollinen veden pinnalla oleva kalvo puhkaistua ja happea liukenemaan kalojen hengitettäväksi.

Toinen vaihtoehto laitteelle, joka toimii "hapettimena" on juuri kiertovesipumppu pinnan tuntumassa. Jos sekin puhaltaa veden lisäksi ilmakuplia, varmistuu, ettei pintaan jää kalvoa vaan happi liukenee tehokkaasti veteen.

Eikö Jukka olekin hienoa, että vielä niinkin kokenut akvaarioharrastaja kuin sinä, voi oppia joka päivä jotain uutta. Nyt jopa tiedät, mikä on se mystinen hapetin, josta akvaristikaverisi ovat vuosikymmeniä puhuneet.

Post Skraapum. Minä kun ajattelin, että ei olisi myöhään illalla tarvinnut vääntää rautalangasta...

[jarvij]

Mutta kun se "hapettimesi" on vain ilmapumppu, joka ei juurikaan hapeta

Katsos se hapettava (ilmapumpulla saatava) pintaveden virtaus on kovin vähäistä. Niinpä "hapettimella" aiheutettu kuplavana onkin lähinnä vain koristeellinen. Nousevista kuplistakaan ei juuri happea liukene. Kaikenkaikkiaan happi liukenee vaikkapa hiilidioksidiin verrattuna kovin huonosti veteen.

Näin tuli tämäkin myytti ilmapumpun eli "hapettimen" hapettavasta vaikutuksesta oikaistua. Sopii se vaikka mitatakin. Akvaariosta aamulla valot pois ja peitto päälle. Seuraavana aamuna akvaarion ollessa edelleen pimeä, mittaat happipitoisuuden. Panet "hapettimen päälle" ja mittaat taas happipitoisuuden jonkun ajan kuluttua edelleen pimeässä akvaariossa. Hämmästyt, kun happipitoisuus ei ole juurikaan noussut.

Pienelläkin pumpulla ja diffuusirilla sitävastoin tilanne korjautuisi nopeammin. Käytän mielelläni asioista niiden oikeita nimiä. Ilmapumppu tai diffuusori jne.

[saurama]

Sen myönnän, että moni pikkuilmapumppu ei saa aikaiseksi tarvittavaa virtausta. Siksi sanoinkin, jos tosin en varmaan riittävän selvästi, että riittävän tehokkaalla ilmapumpulla saadaan selvä virtaus. Uskon kuplavanan tuottavan riittävän virtauksen kun veden pinta on virtauksesta kämmenen kokoisella alueella noin sentin muuta pintaa ylempänä. Myönnän kyllä, että en ole mitannut happipitoisuutta ja ehdotukseni pohjautui puhtaaseen järkeilyyn ja kokemuksen tuomaan puoli-mutuun. Olen nähnyt omin silmin kuinka kotona tankissa pinta liikkuu reilua tahtia pelkän tehokkaan ilmapumpun tuottaman kuplavanan voimin. Sitä taas en ole koskaan väittänytkään, että kuplista liukenisi happea - niiden pointti on vain tuottaa virtaus.

[ReimaR]

Itse rakentelin tuossa viikonloppuna seuraavankaltaisen viritelmän. Minulla on Fluval 3 sisäsuodatin 400 l altaassa ylösalaisin kierrättämässä pohjalla vettä nuoliaisien huviksi ja työntämässä plekon ulosteita mattosuodattimelle. Porasin suodattimen ulostuloon 5 mm reiän ja tungin ilmapumpun letkuun pätkän 3 mm rottinkia (hakkaa huonommat ilmakivet). Seuraavaksi pistin letkun pään reikään ja suodattimen käyntiin. Tuloksena on ainakin omasta mielestäni toimiva ratkaisu, isommat kuplat nousevat lähes sellaisenaan pintaan 10-15 cm matkalla putken suusta, pienemmän etenevät vedessä n. 20 cm kunnes lähtevät kohoamaan pintaan. Suurin osa pienistä kuplista kuitenkin liukenee veteen ennen kuin ne saavuttavat pinnan. Näkymä on kieltämättä hiukan erikoinen, ikäänkuin kuplaseinä. Lehtikalat "leikkivät" tällä seinämällä menemällä aivan sen viereen ja sitten kovaa kyytiä läpi, ja sama toiselta puolelta.

[jarvij]

Menee kyllä pienen akvaarion sisältö yhdeksi mylläkäksi, kun tehokas ilmapumppu pannaan mylläämään

Pienelläkin pumpulla ja difuusorilla pannaan lähinnä pintavesi liikkeeseen ja pienet ilmakuplat pysyvät kauan liikkeellä.

Otetaanpa tähän esimerkki hieman suuremmista ympyröistä. Joskus 70- tai 80-luvulla, kun kalakuolemat olivat Suomessa kovin yleisiä, oli Hämeenlinnassa Hämeen Perunan alapuolella suurehko kalakuolema. Mittasimme veden happipitoisuuden heti jään alta, se oli 0,0 mg litrassa eli vesi ole täysin hapetonta. Kyseessä on virtainen paikka ja joki oli keskeltä avoin. Tuossa avannossa vedessä oli happea 0,2-0,3 mg/l. Sen verran muutaman sadan metrin matkalla vitraavaan pintaveteen liukeni happea. Kalat kuitenkin vaativat vähintään noin 3 mg/l jotta pysyisivät hengissä. Siis vähintään kymmenen kertaa enemmän kuin happea liukeni, jotta...

Noissa lämpötiloissa puhtaassa vedessä voisi olla happea noin 13 mg/l, jolloin kyllästys-% olisi 100. Tarkkaa arvoa en tähän hätään hae.

[JJVi]

Käytän mielelläni asioista niiden oikeita nimiä.

Pitäisi varmaan saada jonkinnäköinen Jukka-Suomi-Jukka sanakirja jossa määritellään ainoat oikeat termit akvaarioharrastukseen

Anyway ennenkuin tehokkaat sisäsuodattimet valtasivat alaa, olivat tehokkaat hapettajat käytetyin tapa saada veden kierto ->happipitoisuus pysymään riittävällä tasolla.

Herättää myös hieman kysymyksiä miksi happi imeytyy diffuusorin tuottamista ilmakuplista mutta ei hapettajan ilmakuplista? Äkkiseltään luulisi että jos ylipäätään imeytyy, imeytyisi se paremmin suuremman paineen alla (eli syvemmällä) Vai onko diffuusorikin turha värkki?

/Jari

[Kaizu]

Katsos se hapettava (ilmapumpulla saatava) pintaveden virtaus on kovin vähäistä.

Näin tuli tämäkin myytti ilmapumpun eli "hapettimen" hapettavasta vaikutuksesta oikaistua. Sopii se vaikka mitatakin. Akvaariosta aamulla valot pois ja peitto päälle. Seuraavana aamuna akvaarion ollessa edelleen pimeä, mittaat happipitoisuuden. Panet "hapettimen päälle" ja mittaat taas happipitoisuuden jonkun ajan kuluttua edelleen pimeässä akvaariossa. Hämmästyt, kun happipitoisuus ei ole juurikaan noussut.

Eipä ole innostusta mittailla, mutta epäilen suuresti. Olisikohan jollain noita mitta-arvoja jo valmiina?

Pienelläkin pumpulla ja diffuusirilla sitävastoin tilanne korjautuisi nopeammin. Käytän mielelläni asioista niiden oikeita nimiä. Ilmapumppu tai diffuusori jne.

Varmaankin nopeammin, mutta ettei ilmastimella saisi sanottavaa hyötyä ihmetyttää.

Kunnioitan sitä että käytetään asioista niiden oikeita nimiä, mutta kovin jäisi kuivakan oloiseksi teksti jos kukaan ei käyttäisi ilmapumpun, letkun, takaiskuventtiilin ja hohkakiven yhdistelmästä vaikkapa nimityksiä hapetin, ilmastin, kuplatin jne. Kyllä nuo jokainen hiukankin akvaarioiden kanssa puuhastellut tunnistaa yhdeksi ja samaksi kombinaatioksi, vaikkakaan ne eivät ihan korrekteja nimikkeitä olekaan.

Itselläni sangen umpinaisessa MP -akvaariossa saattoivat aamusella kiekot haukkoa ilmaa/happea pinnasta, mutta kun lisäsin ilmapumpun avulla pintavirtausta tuota ilmiötä ei enää esiintynyt. Oliko tuo sitten vain muiden tekijöiden tulosta, mutta itse epäilisin että ilmapumppu kuitenkin aiheutti pintaveden liikettä ja lisäksi toi pinnan ja kannen väliin sitä hapekkaampaa ilmaa josta siis happi liukeni veteen. Eli pienikin lisä ilmeisesti saattaa olla riittävä

[jarvij]

Voi hyvät hyssykät. Ilmapumpun ja ilmastinkiven (tuuletinkiven, hohkakiven) tuottamat kuplat ovat suhteellisen suuria ja ne nousevat kiihtyvällä vauhdilla suoraan ylös (kiihtyvällä, koska niiden koko ympäröivän vedenpaineen pienetessä kasvaa), eikä niistä juuri mitään veteen ehdi liueta.
Jos veteen johdetaan hiilidioksidia, niin kuplien koko ja nousuvauhti pienenee, sillä hiilihappo liukenee hyvin helposti veteen.
Tämän eron voi jokainen omin silmin helposti todeta.
Diffuusorilla ilma imetään alipaineella veteen ja se sekoittuu tehokkaasti. Kuplat ovat hyvin pieniä, ja niiden viipyma vedessä on suuri. Lisäksi pumppu aiheuttaa voimakkaan vaakasuoran virtauksen, jossa on pyörteitä. Hapen liukenemiselle luodaan suhteellisen hyvät edellytykset.
Hämeenlinnana kalakuolemassa tuossa edellä minulle aikoinaan selvisi hapen liukenemisteho veden pinnasta.
Kun viime talvella taas hapetettiin monia pikkujärviä, niin ei pohjalle suinkaan ilmaa pumpattu (siitä olisi seurannut täydellinen katastrofi pohjalietteen lähtiessä liikkeelle) , vaan vettä mm. ruiskutettiin ilmaan, josta se hapettuneena valui avantoihin, tai jään alle muutaman metrin syvyyteen ajettiin paineilmaa, joka pienistä reiistä johtettiin veteen. Ilmaa tuli sitten laajoille alueille jään allekin. Se ryöpytys on kuitenkin toista kertaluokkaa kuin akvaario-ilmapumpuilla ja hohkakivillä aikaansaadaan.
Olen niin monta kalakuolemaa vuosia 1970-2001 selvittänyt että tunnen kyllä happikadon vaikutukset ja torjuntatavat vesistöissä.
Tilanne akvaarioissa on sama, vaikka kertaluokka on pienempi.

Toki ilmapumpulla ja hohkakivellä pientä vedenvirtausta aikaansaadaan eli hieman happea pinnasta liukenee, mutta ei se mikään huonon happitilanteen korjausmenetelmä ole. Siihen auttaa tilapäisesti vetyperoksidi:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... #peroksidi ja pysyvästi vedenlaadun ja vedenkierron parantaminen.
Kyllä kiekkoja rassaa, jos niiden on aina aamuisin happea pinnasta haettava

[JJVi]

Tämän eron voi jokainen omin silmin helposti todeta.

Vai voiko? Ilmasta ei kuitenkaan ole happea pieni osa, josta vielä pienempi osa liukenee. Eli eron voi huomata, mutta se ei välttämättä kerro koko totuutta. Toisaalta eipä noista diffuusorinkaan tuottamista kuplista mitään pienenemistä huomaa.

pohjalietteen lähtiessä liikkeelle

Se on sitä aktiivilietettä

/jari

[jarvij]

Tämän eron voi jokainen omin silmin helposti todeta.

Vai voiko? Ilmasta ei kuitenkaan ole happea pieni osa, josta vielä pienempi osa liukenee. Eli eron voi huomata, mutta se ei välttämättä kerro koko totuutta. Toisaalta eipä noista diffuusorinkaan tuottamista kuplista mitään pienenemistä huomaa.

pohjalietteen lähtiessä liikkeelle

Se on sitä aktiivilietettä

/jari

Lopetan aiheen jatkamisen puolestani tarpeettomana tähän. Mitään uutta ei ole tullut esille, vain heittoja, väitteitä ja mutua.
Mitä tuohon heittoon aktiivilietteestä pohjalietteenä tulee, niin se on happikatotapauksissa hapen puutteesen kuollutta ja pitkälle pelkistynyttä, pilaantunutta pohjaa. Näin käy jopa loppukesäisin, jos alusvesi on hapetonta ja pohja kuolee.
Hapellisisa oloissa se on toki aktiivilietettä ja pitää luonnonvedet hyvälaatuisina. Hapettomissa oloissa sitävastoin alkaa mätäneminen, kun anaerobiet bakteerit alkavat mädätystoiminnot.
Tämän ei tukkeutunutta suodatintaan puhdistaneelle ja pitkällisen sähkökatkon kokeneelle akvaristillekaan pitäisi mitään uutta olla.
Mutta tämä tästä!

[Kaizu]

Siihen auttaa tilapäisesti vetyperoksidi:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... #peroksidi ja pysyvästi vedenlaadun ja vedenkierron parantaminen.
Kyllä kiekkoja rassaa, jos niiden on aina aamuisin happea pinnasta haettava

Siksipä ryhdyinkin toimiin jotka auttoivat Mutta voit olla huoletta, nykyisin kalat ovat paaljon hapekkaammassa ja parempilaatuisessa vedessä ja vieläpä isommassa altaassakin (mattosuodattimineen)

[JJVi]

Mitään uutta ei ole tullut esille, vain heittoja, väitteitä ja mutua.

Se näissä keskusteluissa onkin outoa, kaikki muu on mutua mutta vain jjarvi kertoo absoluuttisen totuuden. Täytyy vain ihmetellä kuinka akvaarioita voi hoitaa ainoastaan yhdellä oikea tavalla.

/Jari

[kiltsi]

Veit jalat suustani JJVi!

[JJVi]

Tämä jäi vielä senverran kaivelemaan että etsin eilettäin hapettimen ja ilmastinkiven kaapin perukoilta ja tutkin asiaa tarkemmin. Ainakin minulla ilmastinkivi tuotti isojen kuplien lisäksi runsaasti pienempää (suunnilleen samankokoista kuin diffuusori).

/jari

[jarvij]

Turhaa tällaista on pohtia ja mieltään kaivella.

Happi on mitattavissa karkeasti näin http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/happi.php
Siihen tarkoitukseen on kaupallisia akvaariotestejä ainakin JBL:llä

Tarkarkemmin saa joko sähköisesti tai titraamalla winklerin menetelmällä http://lyyra.kempele.fi/itameri/kefyme.html

Voi sitten vapaasti kokeilla erilaisia hapetusmenetelmiä ja niiden tehoja.
Kasvit tuottavat helposti yli 100% kyllästyksen, mihin ei ilmastamalla pääse, mutta vetyperoksidilla hyvinkin äkkiä.

[TiHe]

Turhaa tällaista on pohtia ja mieltään kaivella.

Ihan mielenkiinnosta haluan katsoa tämän jutun ansiosta esim ilmapumpun vaikutuksen happitasoon. Samallahan tuota mittailee valutus-suodattimella varustetun akvarion happitason vastaavasti ilman valutus-suodatinta olevaan ulkosuodattimelliseen akvaarioon. Saan lainata ammattikäyttöön tarkoitettua elektroonista happimittaria yliopistolta, täytyy kalibroida vielä mittari ennen lainaamista. Kunhan aikaa on projektiin haen mittarin ja laitan juttua sitten vaikka tähän samaan threadiin.

[jarvij]

Ilmapumpulla ajetaan lisäksi hiilidioksidi helposti vedestä, joten ei hyvä kasviakvaarioihin.

[JJVi]

Odottelemme mielenkiinnolla TiHe:n kokeilua.
Mihin muuten perustuu että jos sama veden kiertoliike aikaansaadaan esimerkiksi kiertovesipumpulla ja hapettajalla, miksi juuri hapettaja on se joka "ajaa" hiilidioksidin pois vedestä? Sitoutuuko hiilidioksidi juuri noihin kupliin?

/jari

[Paula Luotola]

Sen verran jos saa jatkaa vielä, että kysyisin, onko jollain käytössä tällainen aamu/ilta -valaistus, eli keskellä päivää ns. "pimeä pätkä"? Tykkään nimittäin aamulla tarkistaa altaiden kunnon, ja olisihan noita ihan mukava illalla katsella, mutta jommasta kummasta on pakko tinkiä, tai päivä venyy pitkäksi. Tämä keskipäivän pimeys oli minulle ihan uutta, ja sekään ei tietenkään haittaisi, jos sillä vielä saavutettaisiin kasvien kasvun kannalta jotain etua... Olen vähän ollut huolissani tuosta hiilidioksidipitoisuudesta, kun on tuo diffuusorikin käytössä

[jarvij]

Kyllä on, mutta Saksassa! Olen saksalaisilta sivuilta tuon tiedon hakenut. Se on sekä leviä vastaan että kasvien hiilidioksiditarpeen parantamiseksi tarkoitettu:
Google töihin vaikka "algen +licht +aquarium +mittagspause"

Vain yksi esimerkkilinkki tuosta hausta:
http://www.dennerle.de/technik/licht.htm
Bewährt hat sich folgender Rhythmus: Morgens mindestens 4 - 5 Stunden Licht. Dann eine Dunkelpause von 2 - 4 Stunden. Danach mindestens 4 bis 7 Stunden Licht. Während der Dunkelpause sollte das Becken nicht vollständig abgedunkelt sein (diffuses Licht von einem 2 - 3 Meter entfernten Fenster oder einer Glühlampe in 1 - 2 Meter Entfernung).

Die Hellzeiten sollten immer mindestens 4 Stunden betragen. Kürzere Phasen werden von den Pflanzen nicht ausreichend genutzt. Im Gegensatz zur landläufigen Meinung haben wir dabei keine negativen Auswirkungen festgestellt, weder auf Fische, noch auf Pflanzen. Vermutlich weil starke Lichtreduzierungen, z. B. durch Gewitter, in den Tropen relativ häufig sind.

Algen mögen diese "Mittagspause" offensichtlich nicht. Ob das daran liegt, dass die "primitiven" Algen weniger anpassungsfähig sind als die "modernen" Aquarienpflanzen, oder ob eine Verbesserung des Oxidations-/ Reduktions-Gleichgewichts die Hauptrolle spielt, ist noch nicht geklärt. Gegen Algen hilft diese Methode verblüffend gut.
(In den ersten Tagen nach der Umstellung sollten Sie den O2- und CO2-Gehalt regelmäßig messen und die CO2-Zugabe entsprechend anpassen. Man braucht meist etwas weniger CO2

Koska saksa on akvaristien yhteinen kieli, en käännä, mutta onhan noita fabeleita:
Lyhyesti kuitenkin aamuisin ja iltaisin vähintään 4 tuntia valot päällä ja välissä 2-4 tunnin tauko. Kasveja ei haittaa, mutta levät ei tykkää. Lisäksi hiiilidioksidin määrää on syytä tarkkaillla ja ehkä annostelua vähentää, jos sitä akvaarioon lisäillään.
Lisäksi korvaa tropiikin iltapäiväsateet ja ukkoset, jolloin on hämärää (pilvinen sää-simulaatio)

[Tiitu]

Ihan hyvä idea tämä pimennys päivän kuumimpana hetkenä. Huh "hellettä"! Täytynee ottaa käyttöön, jos oikea helle vielä koittaa. Minulla on kaikissa akvoissa ollut torstaina pimennys pitemmän aikaa. En tiedä onko siitä ollut sanottavaa hyötyä mihinkään, mutta ainakaan levää ei ole ilmaantunut, ja kalat ja kasvattaja viettävät rokulipäivää.

Saksasta sanoisin, että jos liikkuu vaikka saksalaisilla verkkosivuilla, niin kieltä tarvitsee koko ajan! Tietenkn jos yksipuolistuu englanninkieliseen maailmaan, ei mitään muuta tarvitse. Sama töissä.

[Kaizu]

Täytyy varmaan kokeilla tuota keskipäivän pimennystä kunhan saisi toimivat ajastimet hankittua

PS. Kielikylvyistä kyrsiintyneet voivat siirtyä tänne jatkamaan.

[jarvij]

Toimivat ajastimet?
Itse olen käyttänyt jo vuosia monenkinlaisia. Toimimattomiin en ole vielä onneksi törmännyt.
Koska on tarkoitus hankkia useita tuohon uuteen tankkiin mm. auringonnousu- ja -laskusimulaatioihin sekä ilpapäiväukkosiin, niin mitä tulisi ajastimissa siis huomioida?
Meinasin Teesistä halvat ostaa. Kannattaako köyhän ostaa halpoja tässäkään?