Kalojen lopetus

[jarvij]

Tuo neilikkaöljyn saatavuus voipi todellakin olla ongelma, mutta koetan tehdä asiassa omalta osaltani voitavani. Panen tämän päivän kuluessa ohjeet sivuilleni, ja yritän ottaa jopa kuvia aiheesta. En tosin aio tappaa kalojani sillä, mutta demoan.
Tänään siis ohjeet tulevat sivulle:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/hyvia.php
Lyhyesti:
Akvaariosta vettä ämpäriin tai sopivaan paljuun. Lopetettava kala pyydystetään haavilla ja päästetään tuohon ämpäriin (paljuun). Neilikkaoljystä tehdään lämpimään veteen liuos jossa on 1 g neilikkaöljyä (1 ml) vesilitrassa. (Huomio: neilikkaöljyssä on pistävä haju).
Tämä vesiseos kaadetaan ämpäriin ja sekoitetaan. Sopiva loppuannos siis 1g 5-10 neilikkaöljyä vesilitrassa; väkemämpi liuos ei haittaa.. Odotellaan kalan nukahtamista, eli kalan kääntymistä selälleen. Kun kala on ollut hiljaa useita minuutteja, voidaan kala joko lopettaa veitsellä, saksilla tai lyömällä Helpointa ehkä on katkaista kalan kurkku saksilla tai veitsellä. Voidaan myös lisätä runsaasti neilikkaäljyä kala-astiaan ja odotella vaikkapa jokunen tunti. Sitten kala on kuollut, mutta varmuuden vuoksi on sen kurkku syytä avata saksilla. Näin, jotta kala ei missään tapauksessa ala myöhemmin potkia.

Kävin kyselemässä neilikkaöljyä, ja ainakin Hakaniemen apteekeista Helsingissä sitä on, joten eiköhän muutkin apteekit kykene sitä järjestämään. Näyttää kuuluvan Tamron tuotevalikoimiin.

No, panen tästä kuvia ym. tuolle sivulleni.

[VilleJ]

Neilikkaöljyä saa myös esim. Sokokselta, löytyy luontaistuoteista. 10 ml 100% neilikkaöljyä, hinta n. 5e. (Löytyy varmasti luontaistuotekaupoistakin, tuotetiedot: Clove Bud, Julia Lawless, Aqua Oleum, http://www.aqua-oleum.co.uk , Maahantuoja ADUKI oy/hki)

Kannattaa huomata, että öljy on todellakin voimakkaan hajuista ja koko asunto voi haista sen jälkeen hammaslääkärille. Eräs tuttuni, joka käy silloin tällöin, huomauttaa tuosta hajusta - ilmeisesti "lopetusastia" vielä löyhkää pikkuvessassa sen verran, että hajukin kantautuu asuntoon... Tai vaihtoehtoisesti noi mun labrapaprut haisee kemikaaleille kirjahyllyssä (kemikaalien haju kun tarttuu hyvin papereihin)

[jarvij]

Olisko ratkaisu kannellinen muoviämpäri, jota säilytetään ullakolla, kellarissa, autotallissa jne. tiivisti suljettuna tyhjänäkin.

[juhani]

ReimaR: sinulla on todellakin semmoinen iänikuinen juupas-eipäs kysymys kalojen kivusta. Lisään jälleen, että mitä suurimmalla todennäköiseyydellä kalat eivät koe kipua samalla tavalla kuin ihmiset, mutta tästä on turha alkaa väitellä. Kalaa on syytä käsitellä niin kuin muitakin kipua tuntevia selkärankaisia.

Puhdasta neilikkaöljyä saa helpoiten luontaistuotekaupoista, tai isommissa erissä (100 ml) anders meder oy:sta ( http://www.andersmeder.fi ), mikä on ollut aikaisemminkin täällä esillä. MS-222 nukutusainetta saa Yliopiston apteekista.

Kotioloissa pienten kalojen käsittelyssä neilikkaöljynukutus kannattaa tehdä vaikka tyhjässä maitopurkissa, jonka voi sitten käytön jälkeen heittää pois.

[ReimaR]

Uskon kalojen tuntevan kipua samalla tavoin kuin ihmisetkin. Tietysti sinä Juhani puollustat omaa tutkimustasi, niin minäkin sinun sijassasi tekisin. Vastustan sen sijaan ihmisten aistihavaintojen ja niiden tutkimusmenetelmien yleistämistä niinkin erityyppisiin eläimiin kuin kaloihin. Kaloillahan on mm. sellainen aisti kuin kylkiviiva-aisti joka puuttuu mm. nisäkkäiltä ja linnuilta. Olen oppinut tietyistä erittäin hyvistä syistä epäilemään heti sellaista asiaa jota väitetään absoluuttiseksi totuudeksi. Tässäkin keskustelussa tietyt tahot ajavat neilikkaöljyä lähes uskonnollisella fanaattisuudella (samoin kuin mattosuodatinkeskustelussa, jossa täytyy tunnustautua uskovaiseksi). Jokainen täällä esitetty lopettamismenetelmä on aivan yhtä kivuton oikein suoritettuna.

[jarvij]

Niiltä osin kuin tuo minua tarkoittaa, niin en lainkaan puolusta neilikkaöljyä, vaan saksia, veistä ja tainnutuskalikkaa. Nukutuspuolella kannatan MS-222, mutta niille, jotka mieluusti viskaavat elävät kalansa vessanpönttöön, kiehuvaan veteen tai ajavat niiden yli autolla, suositan neilikkaöljyä. Tämä siksi että MS-222 on kallista ja sitä on erittäin vaikeaa tavallisen akvaristin saada.
Neilikkaöljyä saa eikä se ole pahan kallista käyttää. Kalat saa sillä tajuttomiksi ja se puuduttaa.

Paremman ja käyttökelpoisemman nukutusaineen puuttuessa siis neilikkaöljyä tai bentsokaiinia.

[Maisu]

Neilikkaoljystä tehdään lämpimään veteen liuos jossa on 1 g neilikkaöljyä (1 ml) vesilitrassa. (Huomio: neilikkaöljyssä on pistävä haju).
Tämä vesiseos kaadetaan ämpäriin ja sekoitetaan. Sopiva loppuannos siis 1g 5-10 neilikkaöljyä vesilitrassa; väkemämpi liuos ei haittaa..

Edelleen ihmettelen näitä annostusohjeita. Mitä kummaa tämä "1g 5-10 neilikkaöljyä vesilitrassa" oikein tarkoittaa? Tarvitaanko kalan lopettamiseen se aiemmin mainitsemasi 2 g/10 l vai 10 g/10 l vaiko jotain muuta jota en tuosta kirjoittamastasi todellakaan osaa tulkita?

[jarvij]

Ei haittaa!
Eiköhän kala nuku jo 100 mg/litra. Siitä saadaan gramma kymmeneen litraan eikä lisä muuta kuin varmistaa kalan nukkumisen. Neilikkaöljy on suhteellisen edullista.
Tuo tarkoitta siis yhtä grammaa neilikkaöljyä viidestä kymmeneen litrassa. Minimiannos ylittyy siis.
Tuon gramman voi siis laittaa vaikka litraan, kun kala on ensin nukkunut tuossa 100 mg/l pitoisuudessa Tekstissäni ei siis ole ristiriitaa.

Nukutettu kala lopetetaan sitten vaikka leikkaamalla pää irti pienistä kaloista tai katkaisemalla kurkku isoilta. Tai miten kukin sen nyt tajuttomalle kalalle haluaa tehdä.

Pääasia on ettei eläviä kaloja enää tarvitse heittää vessanpönttöön, koska helpompi keino on olemassa.

[KtMan]

Tulipa mieleen muisto kultaisilta nuoruusvuosilta, kun naapurin vanha ukko naulasi ankeriassaaliinsa päistään petäjänrunkoon ja nylki ne elävältä. Siinä sitten katseltiin monttu auki nahattomina sätkiviä luontokappaleita... Et silviistiin...

Tuore fileroitu ja friteerattu ankerias sätkii vielä suussakin, eikä filettä paistaessa tarvita edes lastaa, kun hypähtelee puolelta toiselle muutenkin Ankeriaat saattoivat siis ihan hyvin olla jo kuolleita, vaikka sätkivätkin. Kerro kuitenkin naapurin ukolle, ettei elävään puuhun saa hakata nauloja
T:Krisse

[juhani]

Uskon kalojen tuntevan kipua samalla tavoin kuin ihmisetkin. Tietysti sinä Juhani puollustat omaa tutkimustasi, niin minäkin sinun sijassasi tekisin. Vastustan sen sijaan ihmisten aistihavaintojen ja niiden tutkimusmenetelmien yleistämistä niinkin erityyppisiin eläimiin kuin kaloihin.

En ole tässä mielestäni puolustellut omaa tutkimustani, vaan lähinnä esitin aikoinani yhden vaihtoehdon (=neilikkaöljy) kalojen lopettamiseksi, kun sellaista tällä palstalla kyseltiin. Itse tapan tarvittaessa kalani puukko-menetelmällä.

Kalojen kipuaistimuksia on tutkittu hyvin vähän, ilmeisesti yksinkertaisesti sen vuoksi, että aihetta on äärimmäisen vaikea tutkia. Olen törmännyt kahteen varteenotettavaan tutkimukseen kalojen kivusta, joista toisen mukaan kalat tuntevat kipua ja toisen mukaan kalat eivät koe kipua samalla tavalla kuin esim. me ihmiset johtuen kalojen aivojen hyvin erilaisesta rakenteesta. Kukin saa olla aiheesta mitä mieltä haluaa, mutta silti toivon, että kaloja käsiteltäisiin niin kuin ne tuntisivat kipua.

[Ville K.]

Toisaalta kipuhan toimii eläimillä suojatoimintona (kasta kätesi kiehuvaan ruokaöljyyn niin refleksin omaisesti vetänet sen pois melko sutjakkaaseen tahtiin) ja auttaa siten selviämään luonnollisessa kilpailussa.

Mielestäni olisi outoa, jos kaloilla olisi kovin primitiivinen kyky tuntea kipua - selkärankaisiakin vielä ovat.

[Maisu]

Eiköhän kala nuku jo 100 mg/litra. Siitä saadaan gramma kymmeneen litraan eikä lisä muuta kuin varmistaa kalan nukkumisen.

Nukutettu kala lopetetaan sitten vaikka leikkaamalla pää irti pienistä kaloista tai katkaisemalla kurkku isoilta. Tai miten kukin sen nyt tajuttomalle kalalle haluaa tehdä.

Yritetäänpä vielä kerran:
Tämän keskustelun kahdesta ensimmäisestä viestistä minulle, ja varmasti monille muillekin, jäi se käsitys, että kalan voi lopettaa neilikkaöljyllä. Ei siis nukuttaa muulla menetelmällä tappamista varten, vaan nimenomaan tappaa kuoliaaksi asti. Mikä on varmasti kuolettava annostus, onko se tuo 2 g /10 l vai 10 g /10 l ja mihin tutkimukseen tämä tieto perustuu?

[ETH]

Toisaalta kipuhan toimii eläimillä suojatoimintona (kasta kätesi kiehuvaan ruokaöljyyn niin refleksin omaisesti vetänet sen pois melko sutjakkaaseen tahtiin) ja auttaa siten selviämään luonnollisessa kilpailussa.

Mielestäni olisi outoa, jos kaloilla olisi kovin primitiivinen kyky tuntea kipua - selkärankaisiakin vielä ovat.

Reagoiminen kudostuhosta aiheutuvaan ärsykkeeseen on eri asia kuin kivun aistiminen ja siitä kärsiminen. Esimerkissäsi kyseessä on vieläpä heijaste, jonka toiminta ei tarvitse edes ihmisellä kipuaistimusta.

Joku täällä keskustelupalstalla taisi jo mainita uusimman Tiede-lehden tekstipätkästä, joka käsitteli kalojen kärsimistä. Kaloilla ei ole aivokuorta, jossa ainakin ihmisellä kipu aistittaneen.

En muuten ota kantaa aiheeseen paitsi toteamalla, että pelkällä maalaisjärjellä asiaa ei kannata ratkaista. Parempi toki pelata varman päälle.

[nannu]

Tämä ei liity kalan lopettamiseen vaan kalalle tehtäviin hoitotoimenpiteisiin esimerkiksi nukutuksen aikana. Eräs muunmaalainen meribiologi snorklausreissullamme selvitteli kalajuttuja ja puheeksi tuli myös kalojen koskettaminen (jotkut oppaat nostivat esim rauskuja syliinsä turistien iloksi ) No siinä tuli esiin se, ettei kalaa tulisi koskettaa, sillä ihmisen ihon rasvat aiheuttavat vaurioita kalojen suomupinnan/"ihon" limakerrokseen (mikä oli nähtävissä kyseisissä rauskuissa valkeina alueina). Loogistahan tämä on ja kumihanskat ilmeisesti ovat parempi vaihtoehto kuin paljaat kädet, joissa yleensä on rasvoja pesusta huolimatta. Kuulisin mielelläni myös esim Järven kommentin tähän astiaan.

Aina silloin tällöin saa lukea akvaristista, joka kehuu kesyyntyneitä kalojaan, joita voi silitellä. Tuo silittely tuskin on kuitenkaan kalan kannalta mitenkään järkevää, siihen tarkoitukseen kannattaisi hankkia jokin muu lemmikki

[mjalava]

Neilikkaöljyn annostelusta yhtenä tilastopointtina minun käyttämäni annostus n. 5 cm pituisten kimalaispallokalojen nukutukseen (EI lopetukseen): 6 tippaa kolmeen litraan akvaariovettä. Kala vaipuu aika hitaasti varsin tiedottomaan tilaan, ei kuitenkaan täysin liikkumattomaksi n. 10-15 minuutin aikana. Ei minkäänlaisia näkyviä stressireaktioita mitä nyt hetken ihmettelee ämpärissä uiskentelua. Isompi annostus varmaan nopeuttaisi nukahtamista, mutta en viitsi ruveta kokeilemaan mahdollisesti tappavilla annostuksilla kun tuon tasoinen tainnutus riittää hampaanleikkuuseen vallan hyvin. Ja kalan käsittelyyn käytän muovihanskoja (meidän molempien) ihon suojaamiseksi.

Mika



Tähän juttuun vastaukseksi tullut kysymys pallokalojen hampaiden leikkaamisesta on siirretty omaksi keskustelukseen. Skare

[Behemot]

jarvij:n kysymykseen annostuksesta:

En oikein saanut selville, mitä itua on heittää taistis kymmenen litran ämpäriin kuolemaan (kala ei vesipöhöisenä pahemmin uiskennellut), joten käytin elintarvikerasiaa, johon mittasin 5 dl vettä.
Neilikkaöljy oli minulla tippapullossa. Tämä nyt on epävarmaa tietoa kun tapahtumasta on jo aikaa ja akvapäiväkirjani on hukassa, mutta muistelisin että kala meni tajuttomaksi muutamassa sekunnissa 15 tipan jälkeen ja varmuuden vuoksi lisäsin vielä 10 tippaa. Siis 25 tippaa/0.5 l vettä. Käsittelyn lopputuloksena kalan kidusten liikkeet lakkasivat alle minuutissa, mutta varmuuden vuoksi päivystin kuolleista heräämisen varalta vielä varttitunnin. Ei herännyt.

[jarvij]

En saanut minäkään, mutta silti annostelu on 1 ml kymmeneen litraan. Siitä voi sitten jakaa vaikka 0,1 ml litraan jne. Ja runsaalla yliannostelulla ja odottamisella kala kuolee, mikä tosin on syytä varmistaa jollain mekaanisella tavalla (sakset, veitsi jne.). Tippa kun sattuu olemaan erittäin suhteellinen mitta.

[Hella]

jarvij:n kysymykseen annostuksesta:

En oikein saanut selville, mitä itua on heittää taistis kymmenen litran ämpäriin kuolemaan (kala ei vesipöhöisenä pahemmin uiskennellut), joten käytin elintarvikerasiaa, johon mittasin 5 dl vettä.
Neilikkaöljy oli minulla tippapullossa. Tämä nyt on epävarmaa tietoa kun tapahtumasta on jo aikaa ja akvapäiväkirjani on hukassa, mutta muistelisin että kala meni tajuttomaksi muutamassa sekunnissa 15 tipan jälkeen ja varmuuden vuoksi lisäsin vielä 10 tippaa. Siis 25 tippaa/0.5 l vettä. Käsittelyn lopputuloksena kalan kidusten liikkeet lakkasivat alle minuutissa, mutta varmuuden vuoksi päivystin kuolleista heräämisen varalta vielä varttitunnin. Ei herännyt.

Ja ehkä ei nyt viimisinä hetkinä ole väliä kuoleeko kala tilavassa vai hiukan vähemmän tilavassa astiassa, kun eihän se siihen jää asumaan.. Pääasia että toimitus tapahtuu nopeasti ja kivuttomasti vaikka tässä kiivasta keskustelua ollaan käyty kalan kivuntuntemuksesta

[Behemot]

Kalan kivuntuntemiskeskustelussa (jota tunnustan heti alkuun lukeneeni hyppelevästi), olennainen ongelma on kai se, että kala ei osaa ilmaista ihmiselle ymmärrettävillä tavoilla selkeästi, miten paljon ja minkälaatuista sen tuntema kipu on.
Päättelen, että lopettamis- tms. tilanteessa, jossa kalalle (tai mille hyvänsä kärsimiskykyiselle otukselle) on pakko aiheuttaa tuntematon määrä kipua, varmin keino vähentää kivun määrää on lopetuksen mahdollisimman lyhyt kestoaika. Kestoajan käsite on syytä ymmärtää laveasti: esim. neilikkaöljynukutuksesta puhuttaessa lasken kivun kestoajaksi ajan neilikkaöljyn sekaan joutumisesta kalan taintumiseen.
Lisäksi on otettava huomioon laajempi kärsimyksen käsite: oletan, että vaikkapa kala kykenee tuntemaan muutakin kärsimystä kuin kipua. Lopetustilanteessa tämän "muu kärsimys"-otsikon alle joutuvat sentapaiset toimenpiteet, kuin kalan sujautus muovipussiin Viimeistä Iskua varten tai sen muu käsittely sen ollessa tajuissaan akvaarion ulkopuolella.
Johtopäätökseni: sopivinta lopetusmenetelmää arvioitaessa on mielestäni otettava huomioon sekä varsinaisen lopetustoimenpiteen kesto että myös tarpeellinen kärsimystä aiheuttava valmisteluaika. Esim. jos haluan lopettaa kalan iskulla päähän, minun on paitsi iskettävä sitä päähän, myös käsiteltävä sitä ennen iskua oletettavasti hyvin epämiellyttävällä tavalla vähintään useita sekunteja. Jos taas käytän neilikkaöljyä, tämän "muun kärsimyksen" osuus on pienempi, sillä kala ei vesiastiaan pyydystyksen lisäksi (joka toki stressaa muttei oletettavasti yhtä paljon kuin kalan ottaminen käteen) kaipaa muuta käsittelyä ennen lopetustoimenpidettä.
Sen jälkeen kun kalalta on taju kankaalla, on kait ihan sama, kirjautuuko varsinaiseksi kuolinsyyksi yliannostus vai auton alle jääminen. Korjatkaa, jos olen väärässä

[jarvij]

Olettaen että tarkoituksena on lopettaa sairas kala, se hyvin todennäköisesti kärsii, mikä ilmenee muun muassa kalan epänormaalina käytöksenä. Kala saattaa jopa antaa otta itsensä haaviin yrittämättäkään paeta. Kun tuollainen kala siirretään haavissa pienehköön asiaan ja annetaan sen hetki rauhoittua, minkä jälkeen astiaan tiputetaan tai muutoin lisätään neilikkaöljyä, ei kalan kärsimys voine kovin suuresti lisääntyä.
Kalan "nukahdettua", tainnuttua, lisätään moninkertainen annostus neilikkaöljyä ja odotellaan ehkä parikin tuntia, minkä jälkeen kala voidaan lopettaa monellakin tavalla (kipua se ei enää tuntene, koska neilikkäöjly puuduttaa). Parasta olisi irroittaa pää tai katkaista kurkku, jolloin verenkierto kiduksiin lakkaa.
Edelleen korostan ja alleviivaan, että nopein ja kivuttomin tapa olisi lopettaa kala mekaanisesti saksilla, veitsellä leikkaamalla tai kalikalla lyömällä, mutta jollei se jostain syystä onnistu, niin sitten nukuttaminen on se paras konsti.

Tässä keskustelussa ei juuri kukaan ole aiemmin maininnut, että kyseessä on parantumattomasti sairaan, kärsivän kalan lopettaminen, eikä mikään terveen ja virkeän kalan harkittu tappaminen.

[mjalava]

Tässä keskustelussa ei juuri kukaan ole aiemmin maininnut, että kyseessä on parantumattomasti sairaan, kärsivän kalan lopettaminen, eikä mikään terveen ja virkeän kalan harkittu tappaminen.

Mikä sekään tuskin paljon poikkeaa sairaan kalan tappamisesta, vaikeampaa tietenkin kun kala pistää hanttiin minkä voi. Silti se pitää tehdä nopeasti ja kivuttomasti. Noita terveitä ja virkeitä kaloja meni joku kolme-neljäkymmentä hengiltä tuossa eilen, kalastuksen yhteydessä tosin mutta kala mikä kala.

Mika

[mysli]

Voi olla, että keskustelu tästä vain pahenee, mutta yhden pointin ajattelin vielä tuoda esiin liittyen niin tähän kuin muutamiin muihinkin keskusteluihin.

Akvaariomaailman numerossa 6/2001 artikkelissa Isoille kaloille on vaikea löytää vanhainkotia, matelijoihin erikoistunut eläinlääkäri Johanna Raulio kertoo seuraavaa kalojen lopetuksesta (suora lainaus)

"Pienille kaloille Raulio suosittaa käytettäväksi kiehuvaa vettä. Suuremmille kuin 15 senttimetriä pitkille kaloille tämä ei enää riitä, sillä kiehuvan veden lämpö vaikuttaisi liian hitaasti."

Lähinnä tässä tahtoisin tähdentää sitä, että aloittelevan tai pidempäänkin harrastaneen ihmisen on kovin vaikea tietää milloin tekee oikein. Ohjeiden ollessa niin tässä kuin monessa muussakin asiassa (lajien tarpeet, vedenvaihdot jne. ) ristiriitaiset, pitäisi yrittää muistaa olla tuomitsematta harrastajaa joka on toiminut hyvässä uskossa. Enkä nyt väitäkkään, että täällä vallitsisi mikään "saunan taakse"-meininki, kunhan vain halusin sanoa, että silloin kun on vaikea päättää mihin uskoa, jokainen uskoo mieluiten olevansa oikeassa.

[jarvij]

Olisin kyllä toivonut ettei vanhentuneita ohjeita edelleen julkaistaisi edes lainauksina.

Annetaan kehityksen kehittyä. Kalat joko lopetetaan saksilla, veitsellä tai kalikalla lyömällä, ja elleivät nuo menetelmät käy niin kala nukutetaan neilikkaöljyllä ja varmistetaan sitten saksilla ja veitsellä että kala on kuollut.

Vuonna 2001 ei neilikkaöljyä kalojen nukuttamiseen edes tunnettu eikä Akvaariomaailma näköjään tunne sitä vieläkään.

[VilleJ]

... matelijoihin erikoistunut eläinlääkäri Johanna Raulio

Eiköhän tuo kerro riittävästi. Puhua voi vaikka mitä, mutta parempi olla puhumatta, jos ei tiedä - etenkin kun kyseessä on kalan lopettaminen. Kuinkahan monta akvaariokalaa on elämänsä aikana hoitanut? Kuinka monta niistä on keittänyt ja miten on tutkinut, kuinka nopeasti kala kuolee kuumassa vedessä?

Pienille kaloille Raulio suosittaa käytettäväksi kiehuvaa vettä.

Lääkärit pitäisi laittaa vastuuseen sanoistaan.

Lähinnä tässä tahtoisin tähdentää sitä, että aloittelevan tai pidempäänkin harrastaneen ihmisen on kovin vaikea tietää milloin tekee oikein. ... vain halusin sanoa, että silloin kun on vaikea päättää mihin uskoa, jokainen uskoo mieluiten olevansa oikeassa.

Oon suosinut aina "oman terveen järjen käyttöä", kun miettii, mikä on oikein. Kaikkea ei tarvitse, eikä edes pidä uskoa. En minäkään usko kaikkea, mitä Tohtori Tolonen ihmilääkkeissään lupaa - kyllä jalat on hyvä pitää maassa asiassa kuin asiassa.

[mysli]

Oma terve järki on hyvä mittari normaaleissa arkielämän asioissa. Kalojen hoitoon se sopii vain osittain. Haluan täsmentää sitä, että en pidä keittämistä oikeana lopetustapana minkään kokoiselle kalalle, nyt kun tiedän sen olevan väärin. Jos ajattelisin tätäkin vain terveelle järjellä keittäisin kalat edelleen, kyllähän se nimittäin kuulostaa helpolta ja tuskattomalta, vaikka siis ei sitä ole.