Pieniä valkoisia matoja?
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Pieniä valkoisia matoja?
Onko muilla kokemuksia lähinnä kalojen evissä asustelevista, selvästi näkyvistä madoista? Kuulin niitä kutsuttavan ankkurimadoiksi??
Onko ankkurimatoa olemassa? Haku ei tunne sen nimistä ötökkää.
Mistä nämä tulevat ja millä niistä pääsee eroon? Itsellä ne asustelevat lähinnä suklaarihmojen rinta-evissä, kuiteenkaan aiheuttamatta näkyviä vaivoja.
Olisin kiitollinen jos joku kertoisi miten näistä "lemmikeistä" pääsee eroon!
Kokemuksia?
Onko ankkurimatoa olemassa? Haku ei tunne sen nimistä ötökkää.
Mistä nämä tulevat ja millä niistä pääsee eroon? Itsellä ne asustelevat lähinnä suklaarihmojen rinta-evissä, kuiteenkaan aiheuttamatta näkyviä vaivoja.
Olisin kiitollinen jos joku kertoisi miten näistä "lemmikeistä" pääsee eroon!
Kokemuksia?
Olet kyllä kuullut ihan oikein mutta ankkuriäyriäinen taitaa olla yleisempi nimitys.
Suuressa akvaariokirjassa kirjoitetaan näin:
"Suuret iholoiset:
Oireet: hankaaminen;yksittäiset loiset näkyvät iholla.
Syy: kalatäi (Argulus) ovat kiekkomaisia ja läpinäkyviä ja ovat painautuneina ihoon kiinni; ankkuriäyriäiset (Lernaea) ovat matomaisia ja tarttuvat kiinni pääpuolellaan; juotikkaat ovat myös matomaisia,mutta voivat tarttua kiinni molemmilla päillään. Kaikki ovat yleisempiä järvissä kuin akvaariossa."
....
"Ankkuriäyriäisen elämänkierto:
Isännän ihoon pureutunut naaras sirottelee munat veteen.
Toukat etsivät isännän ja läpikäyvät muodonvaihdoksen ennen aikuistumistaan. Koiraat kuolevat hedelmöittymisen jälkeen ja naaraat uusivat elämänkierron. Aikuiset voi poistaa kalasta atuloilla, ja poikasiin tehoavat veteen lisättävät lääkkeet."
Tuon verran löysin juttua noista. Ei kuitenkaan selvinnyt sen paremmin että ovatko haitallisia kaloille. Ikävän näköisiä varmaan ainakin ovat.
Suuressa akvaariokirjassa kirjoitetaan näin:
"Suuret iholoiset:
Oireet: hankaaminen;yksittäiset loiset näkyvät iholla.
Syy: kalatäi (Argulus) ovat kiekkomaisia ja läpinäkyviä ja ovat painautuneina ihoon kiinni; ankkuriäyriäiset (Lernaea) ovat matomaisia ja tarttuvat kiinni pääpuolellaan; juotikkaat ovat myös matomaisia,mutta voivat tarttua kiinni molemmilla päillään. Kaikki ovat yleisempiä järvissä kuin akvaariossa."
....
"Ankkuriäyriäisen elämänkierto:
Isännän ihoon pureutunut naaras sirottelee munat veteen.
Toukat etsivät isännän ja läpikäyvät muodonvaihdoksen ennen aikuistumistaan. Koiraat kuolevat hedelmöittymisen jälkeen ja naaraat uusivat elämänkierron. Aikuiset voi poistaa kalasta atuloilla, ja poikasiin tehoavat veteen lisättävät lääkkeet."
Tuon verran löysin juttua noista. Ei kuitenkaan selvinnyt sen paremmin että ovatko haitallisia kaloille. Ikävän näköisiä varmaan ainakin ovat.
Onni on pieni koiranpentu pissaamassa jonkun toisen matolle.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Taas olisi kuva poikaa yksiselitteisen vastauksen antamiseksi.
Edes kokotietoja?
Voisi olla Lernaea (ankkuriäyriäinen) tai jokin Monogenea-loismato (ne kun kiinnittyvät eräänlaisella "ankkurilla").
Edes kokotietoja?
Voisi olla Lernaea (ankkuriäyriäinen) tai jokin Monogenea-loismato (ne kun kiinnittyvät eräänlaisella "ankkurilla").
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Jees, tämä ankkuriäyriäinen on ilmeisesti juuri se.. Kannattaako lääkitä, hommasin gyrotoxia, mutten uskaltanut vielä heittää soppaan.
Ja nämä tosiaan välillä ilmestyy ja sitten häviää itekseen, mutta ilmaantuu taas hetken päästä uudestaan, aiheuttamatta mitään oireita, kalat syö, viihtyy ja kutee niinkun pitääkin.
Kuvat ei ikävä kyllä onnistu.
Ja nämä tosiaan välillä ilmestyy ja sitten häviää itekseen, mutta ilmaantuu taas hetken päästä uudestaan, aiheuttamatta mitään oireita, kalat syö, viihtyy ja kutee niinkun pitääkin.
Kuvat ei ikävä kyllä onnistu.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Ei tuo kuvaus kyllä ankkuriäiriäiseltä kuulosta lainkaan. Kyseinen äyriäinen ankkuroituu pysyvästi kalan ihoon eli pysyy koko ikänsä paikallaan. Kyseessä on aina naaras ja vain takaruumis ja munapussit ovat näkyvissä.
Täällä pari kuvaa Lernaea-ankkuriäyriäisista.
http://www.dfg.ca.gov/coned/berryessa_parasites.html
Täällä pari kuvaa Lernaea-ankkuriäyriäisista.
http://www.dfg.ca.gov/coned/berryessa_parasites.html
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Osaisikohan joku auttaa?
Olen huomannut yhden tetran ja perhoskirjoahven-uroksen evissä pieniä matoja? tai roskia tms.
Tässäpä pari kuvaa:
perhoskirjoahven (valkoinen uloke näkyy huonosti, mutta se on tuon alaevän takaosan reunassa )Ja tetra (tässä taas näkyy tuo pieni roska ihan ala-evän kärjessä), kumma että tuosta tetrasta jolla tämä valkoinen asia evässä on paljon pienempi sai noin paljon tarkemman kuvan...
Perhos-ukolla on meinaan pakoile kameraa päivä tänään.
Mutta miltä nämä "madot" muista näyttävät?
Paljaalla silmällä katsottuna nuo ulokkeet näyttävät olevan hieman läpikuultavia siitä päästä millä ne ovat kalassa kiinni, toinen pää näyttää valkean-kellertävältä ja näyttäisi levenevän loppua kohden.
Huomasin tuon samaisen ahvenen töyhtö ruodossakin tämmöisen vaalean ulokkeen noin viikko sitten, mutta se oli seuraavana päivänä kadonnut joten en huolestunut asiasta silloin.
Kaikki kalat ovat myös jo jonnin aikaa välillä raapineet itseään pohjaan ja kasveihin (välillä siis ehkä kerran päivässä näen jollain kalalla ko. käytöstä, mutta eivät siis kokoajan raavi itseään), mutta ajattelin sen johtuvan huonosta vedestä...
Hieman tietoja:
Allas 250 litraa (kuva allekirjoituksessa josta selvinnee sisustus).
Suodatus Eheim prof 2, 2028 ja aquabee sisäsuodatin (en nyt muista tehoja, tehokas on kumminkin.)
Ruokinta pinta kaloille n. 2 kertaa päivässä, pohjaruokaa kerran päivässä.
Asukkaat: 10 kpl kardinaalitetroja, 1 partamonni, 2 perhoskirjoahventa ja kierteisiä.
Vedenvaihto viiden päivän välein n. 1/3 vedestä. Vedenparannus aineena Easylife.
pH 6.3
Muita arvoja en ole mitannut, kovuus on kuitenkin luultavsati luokkaa 1-2 dH (mitä se on ollut aiemminkin) koska pH on taipuvainen heittelehtimään. Allas on ollut pystyssä ehkä n. vuoden ja on ollut hyvässä tasapainossa koko-ajan. (ei leviä tms...)
NO2 ja kovuustestit omistan, mutta en usko että niitä on tarpeellista nyt mitata koska kalat ei vaikuta olevan mitenkään henkitoreissaan tai muutenkaan huonoina.
Ainoa nyt tämä mato epäily, eli miltä nämä teistä näyttävät tahi kuullostavat?
Olen huomannut yhden tetran ja perhoskirjoahven-uroksen evissä pieniä matoja? tai roskia tms.
Tässäpä pari kuvaa:
perhoskirjoahven (valkoinen uloke näkyy huonosti, mutta se on tuon alaevän takaosan reunassa )Ja tetra (tässä taas näkyy tuo pieni roska ihan ala-evän kärjessä), kumma että tuosta tetrasta jolla tämä valkoinen asia evässä on paljon pienempi sai noin paljon tarkemman kuvan...

Mutta miltä nämä "madot" muista näyttävät?
Paljaalla silmällä katsottuna nuo ulokkeet näyttävät olevan hieman läpikuultavia siitä päästä millä ne ovat kalassa kiinni, toinen pää näyttää valkean-kellertävältä ja näyttäisi levenevän loppua kohden.
Huomasin tuon samaisen ahvenen töyhtö ruodossakin tämmöisen vaalean ulokkeen noin viikko sitten, mutta se oli seuraavana päivänä kadonnut joten en huolestunut asiasta silloin.
Kaikki kalat ovat myös jo jonnin aikaa välillä raapineet itseään pohjaan ja kasveihin (välillä siis ehkä kerran päivässä näen jollain kalalla ko. käytöstä, mutta eivät siis kokoajan raavi itseään), mutta ajattelin sen johtuvan huonosta vedestä...
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
Hieman tietoja:
Allas 250 litraa (kuva allekirjoituksessa josta selvinnee sisustus).
Suodatus Eheim prof 2, 2028 ja aquabee sisäsuodatin (en nyt muista tehoja, tehokas on kumminkin.)
Ruokinta pinta kaloille n. 2 kertaa päivässä, pohjaruokaa kerran päivässä.
Asukkaat: 10 kpl kardinaalitetroja, 1 partamonni, 2 perhoskirjoahventa ja kierteisiä.
Vedenvaihto viiden päivän välein n. 1/3 vedestä. Vedenparannus aineena Easylife.
pH 6.3
Muita arvoja en ole mitannut, kovuus on kuitenkin luultavsati luokkaa 1-2 dH (mitä se on ollut aiemminkin) koska pH on taipuvainen heittelehtimään. Allas on ollut pystyssä ehkä n. vuoden ja on ollut hyvässä tasapainossa koko-ajan. (ei leviä tms...)
NO2 ja kovuustestit omistan, mutta en usko että niitä on tarpeellista nyt mitata koska kalat ei vaikuta olevan mitenkään henkitoreissaan tai muutenkaan huonoina.
Ainoa nyt tämä mato epäily, eli miltä nämä teistä näyttävät tahi kuullostavat?
Jah-jah täällä taasen....
Nuo aiemmat "matoset" perhoskirjosta aikanaan itsekseen hävisivät eivätkä uudelleen ilmestyneet ennen kuin nyt sitten...
Bongasin tänään 1 uudesta kardinaalitetrasta n. 1/2 cm mittaisen putkilon kalan kylkeen kiinnittyneenä josta 99% varmuudella voin sanoa sen olleen ankkuri-äyriäinen. Ongin piskuisen tetran altaasta ja poistin madon pinsettejä ja pienoismalli veistä käyttäen, kala selvisikin tästä mutta vaikutti sen verran uima ongelmaiselta että suoritin saksi-eutanasian n. puolen tunnin jälkeen kalan vapautuksesta. Tämän jälkeen kaloja syynäiltyäni bongasin toisestakin pikku-tetrasta vastaavan näköisen (mutta pienemmän) putkilon pyrstöön kiinnittyneenä.
K.o. tetrat ovat vain +/- 2 cm mittaisia joten niistä on melko mahdotonta loisia mekaanisesti poistaa ilman vakavamman tuhon aiheuttamista...
Harmittaa taas tämä oma laiskuus, kun se karanteeni jäi taas väliin.
Tosin altaaseen on sen jälkeen tullut myös uusia kasveja ja pikkuisia on ruokittu reippaasti pakaste öttiäisillä, joten se mistä otukset on tulleet vai ovatko jo altaassa olleet valmiina on arvoitus.
Huomenna on vedenvaihdon aika ja pohdinkin nyt mahdollisen flubenol kuurin aloittamista.
Onko jollakin jakaa käytännön kokemusta flubenolin tehosta ankkuri-äyriäisiin?
Ja toinen kysymys onkin siinä miten altaassa olevat kääpiönuoliaiset selviävät flubenolin käytöstä, kokemusta kellään?
Allas on edelleen 250 litraa.
Kaloina 19 kardinaalitetraa, 10 kääpiönuoliaista ja partis.
pH n. 6.5 (erittäin pehmeä vesi)
No3 <20 mg/l
Kiitän mahdollisista vastauksista jo etu käteen.
Nuo aiemmat "matoset" perhoskirjosta aikanaan itsekseen hävisivät eivätkä uudelleen ilmestyneet ennen kuin nyt sitten...
Bongasin tänään 1 uudesta kardinaalitetrasta n. 1/2 cm mittaisen putkilon kalan kylkeen kiinnittyneenä josta 99% varmuudella voin sanoa sen olleen ankkuri-äyriäinen. Ongin piskuisen tetran altaasta ja poistin madon pinsettejä ja pienoismalli veistä käyttäen, kala selvisikin tästä mutta vaikutti sen verran uima ongelmaiselta että suoritin saksi-eutanasian n. puolen tunnin jälkeen kalan vapautuksesta. Tämän jälkeen kaloja syynäiltyäni bongasin toisestakin pikku-tetrasta vastaavan näköisen (mutta pienemmän) putkilon pyrstöön kiinnittyneenä.
K.o. tetrat ovat vain +/- 2 cm mittaisia joten niistä on melko mahdotonta loisia mekaanisesti poistaa ilman vakavamman tuhon aiheuttamista...
Harmittaa taas tämä oma laiskuus, kun se karanteeni jäi taas väliin.
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
Huomenna on vedenvaihdon aika ja pohdinkin nyt mahdollisen flubenol kuurin aloittamista.
Onko jollakin jakaa käytännön kokemusta flubenolin tehosta ankkuri-äyriäisiin?
Ja toinen kysymys onkin siinä miten altaassa olevat kääpiönuoliaiset selviävät flubenolin käytöstä, kokemusta kellään?
Allas on edelleen 250 litraa.
Kaloina 19 kardinaalitetraa, 10 kääpiönuoliaista ja partis.
pH n. 6.5 (erittäin pehmeä vesi)
No3 <20 mg/l
Kiitän mahdollisista vastauksista jo etu käteen.
Noh, vaikkapa kellään ei ole ollut mitään sanotavaa aiheeseen niin jatkan yksinpuheluani.
Päätin aloittaa flubenol kuurin Akvaariokeskuksen ohjeen mukaan koskapa sillä yhdellä kardinaalilla näytti loinen pyrstössä roikuskelevan.
Torstaina siis lisäsin 2 tablettia flubenolia koko vesimäärään joka on himpun yli 200 litraa tällä hetkellä. Aineen lisäämisen jälkeen esiintyi pientä itsensä hankailua sekä tetroilla, että nuoliaisilla. Jonkin asteista iho ärsytystä siis.
Perjantaina kalat käyttäytyivät normaalisti ja tetrassa näkyvä loinen oli ennallaan.
Tänään Lauantaina tetrassa ollut loinen näyttäisi kadonneen? Muutamalla muulla tetralla näyttäisi olevan jonkin laista samennusta selkä evissään, eväruttoa kenties...?
Nuoliaiset vaikuttavat normaalia vasummilta, joten mittasin varoiksi vesiarvot.
Mitään hälyttävää ei kuitenkaan ilmennyt
pH 6.5-6-8 (tietysti hiilari laitteen pullo tyhjeni perjantaina ja nyt joudun mekaanisesti säätämään pH:ta availemalla ja sulkemalla hätävaroiksi pykkaamani kiljupullon korkkia.
, onneksi maanantaina saan pullot täytettyä...)
N02= 0 mg/l (ppm)
No3= 10-15 mg/l (ppm)
Eli apatia johtunee lääkkeestä... toivottavasti kestävät kumminkin tiistaihin asti jolloin alan vaihtaa vettä lääkkeen poistamiseksi.
Muita huomoita: Muutama posti-torvikotilo näytää olevan vielä elossa, kummaa... Vedenpinnalla elelevät hyppyhäntäiset näyttäisivät vähentyneen, mikä on ihan jees...
Raportoin vielä lääkityksen edistymisestä sen loppuun asti jos tästä jollekkin olisi joskus jotain hyötyä.
P.S. Tarkoituksena on uusia kuuri kahden viikon kuluttua edellisen loppumisesta, jollei ole syytä pelätä etteivät kalat kestäisi sitä.
Päätin aloittaa flubenol kuurin Akvaariokeskuksen ohjeen mukaan koskapa sillä yhdellä kardinaalilla näytti loinen pyrstössä roikuskelevan.
Torstaina siis lisäsin 2 tablettia flubenolia koko vesimäärään joka on himpun yli 200 litraa tällä hetkellä. Aineen lisäämisen jälkeen esiintyi pientä itsensä hankailua sekä tetroilla, että nuoliaisilla. Jonkin asteista iho ärsytystä siis.
Perjantaina kalat käyttäytyivät normaalisti ja tetrassa näkyvä loinen oli ennallaan.
Tänään Lauantaina tetrassa ollut loinen näyttäisi kadonneen? Muutamalla muulla tetralla näyttäisi olevan jonkin laista samennusta selkä evissään, eväruttoa kenties...?

Mitään hälyttävää ei kuitenkaan ilmennyt
pH 6.5-6-8 (tietysti hiilari laitteen pullo tyhjeni perjantaina ja nyt joudun mekaanisesti säätämään pH:ta availemalla ja sulkemalla hätävaroiksi pykkaamani kiljupullon korkkia.

N02= 0 mg/l (ppm)
No3= 10-15 mg/l (ppm)
Eli apatia johtunee lääkkeestä... toivottavasti kestävät kumminkin tiistaihin asti jolloin alan vaihtaa vettä lääkkeen poistamiseksi.
Muita huomoita: Muutama posti-torvikotilo näytää olevan vielä elossa, kummaa... Vedenpinnalla elelevät hyppyhäntäiset näyttäisivät vähentyneen, mikä on ihan jees...

Raportoin vielä lääkityksen edistymisestä sen loppuun asti jos tästä jollekkin olisi joskus jotain hyötyä.
P.S. Tarkoituksena on uusia kuuri kahden viikon kuluttua edellisen loppumisesta, jollei ole syytä pelätä etteivät kalat kestäisi sitä.
-
- Starting Member
- Viestit: 49
- Liittynyt: 17:58, 21.06.2008
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Nostelen tällaista vanhaa ketua, olisikohan jollakin jotain tähän lisättävää?
Eli siis huomasin muutamalla kardinaalitetralla juurikin pieniä valkoisia matoja, yhdellä kiduksessa, toisella pyrstöntyvessä ja kolmannella samentuma + mato kyljessä. Akvaario on 260 litrainen ja siellä on aika kiva kierteispopulaatio + inhoja pieniä kasvinreijittäjiä. Onko ihan turha homma yrittää metsästää nuo sairaat tetrat pois ja lääkitä ne erikseen? Siis aina vaan sairaat kalat? Vai pitäiskö mielummin uhrata tuo kierteispopulaatio ja lääkitä koko pytty? Toki voin osan kotiloista metsästää suojaan minipyttyyn. Se on siis sellainen minifauna, jonne ei kaloja saa edes laittaa, mutta ajattelin, että ehkäpä pari kardinaalitetraa siellä voisi tilapäisesti lääkitä.
Vettä vaihdan 30-40 % kerran viikossa, pH on aika alhainen, noin 6-6,5 ja vesi pehmeää ihan kaupungin puolesta. Nitraattitaso ok, nitriittia ei ole. Muista arvoista ei niin mitään tietoa. Hiilidioksiidipulloa en ole uutta hetkeen saanut keiteltyä eli sellaistakaan ei ole. Kaloina kardinaalien lisäki kuparitetroja, yksi lehtikala, kaksi rusokirjoahventa, mustia kuparimonnisia, naamiomonnisia, partamonni ja kaksi salamanteriplekoa.
Eli siis huomasin muutamalla kardinaalitetralla juurikin pieniä valkoisia matoja, yhdellä kiduksessa, toisella pyrstöntyvessä ja kolmannella samentuma + mato kyljessä. Akvaario on 260 litrainen ja siellä on aika kiva kierteispopulaatio + inhoja pieniä kasvinreijittäjiä. Onko ihan turha homma yrittää metsästää nuo sairaat tetrat pois ja lääkitä ne erikseen? Siis aina vaan sairaat kalat? Vai pitäiskö mielummin uhrata tuo kierteispopulaatio ja lääkitä koko pytty? Toki voin osan kotiloista metsästää suojaan minipyttyyn. Se on siis sellainen minifauna, jonne ei kaloja saa edes laittaa, mutta ajattelin, että ehkäpä pari kardinaalitetraa siellä voisi tilapäisesti lääkitä.
Vettä vaihdan 30-40 % kerran viikossa, pH on aika alhainen, noin 6-6,5 ja vesi pehmeää ihan kaupungin puolesta. Nitraattitaso ok, nitriittia ei ole. Muista arvoista ei niin mitään tietoa. Hiilidioksiidipulloa en ole uutta hetkeen saanut keiteltyä eli sellaistakaan ei ole. Kaloina kardinaalien lisäki kuparitetroja, yksi lehtikala, kaksi rusokirjoahventa, mustia kuparimonnisia, naamiomonnisia, partamonni ja kaksi salamanteriplekoa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1067
- Liittynyt: 23:30, 21.09.2008
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Nostellaas taas tämä. Eli kardinaalitetroissani on juurikin edellisen viestin kaltaisia oireita milloin missäkin. Välillä pyrstössä, välillä selkäevän takana, välillä rintaevien tyvessä ja nyt suussa. En ole vielä törmännyt kuvaan, joka näyttäisi samalta kuin tetroillani oleva. Yksi kardinaalitetra on kuollut oireisiin, mutta joillakin ne näyttävät häviävän ajan kanssa. Kyseessä on siis valkoinen, kiemurainen mato kalan iholla olevan pullistuneen samentuman sisällä. Ihan kuin jossain hyytelössä. Ensimmäisen havainnon tästä tein kuukausi pari sitten. Kardinaalitetrat eivät ole mitään helpoimpia kuvattavia, joten kuvaa en nyt tähän hätään saa postattua.
Vähän faktoja
- 100x40x50(k), 200 litraa
- Vedenvaihdot 50% viikoittain
- Suodatuksena mattosuodatin + pari roskankerääjäsuodatinta
- Ruokana tarjoillaan NewLife Spectrumia, räkmixiä ja kiekkomixiä (kaupallista)
- Lannoitan PMDD:llä, kaliumnitraatilla, kaliumdivetyfosfaatilla, rautakelaattiliuoksella ja EasyCarbolla
Ja vesiarvot:
- pH: 6,4-6,7
- GH: 4
- KH: 3
- NO2: 0
- NO3: 20-30
Kuinka tämän kanssa kannattaisi edetä? Karanteeni löytyy, joten sen käyttö on mahdollista sikäli kun sairaat kalat saa altaasta kiinni. Turhaan en niitä lähtisi metsästämään, koska se tietää käytännössä altaan sisustan purkamista jos jonkun matkaa.
Vähän faktoja
- 100x40x50(k), 200 litraa
- Vedenvaihdot 50% viikoittain
- Suodatuksena mattosuodatin + pari roskankerääjäsuodatinta
- Ruokana tarjoillaan NewLife Spectrumia, räkmixiä ja kiekkomixiä (kaupallista)
- Lannoitan PMDD:llä, kaliumnitraatilla, kaliumdivetyfosfaatilla, rautakelaattiliuoksella ja EasyCarbolla
Ja vesiarvot:
- pH: 6,4-6,7
- GH: 4
- KH: 3
- NO2: 0
- NO3: 20-30
Kuinka tämän kanssa kannattaisi edetä? Karanteeni löytyy, joten sen käyttö on mahdollista sikäli kun sairaat kalat saa altaasta kiinni. Turhaan en niitä lähtisi metsästämään, koska se tietää käytännössä altaan sisustan purkamista jos jonkun matkaa.
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Näyttäisi samainen ongelma koskevan minua. Taistopopulaationi on kokenut kovia. Evät alkoivat hiljalleen pienentyä ja lääkitsin lääkitsemisestä päästyä ohjeiden mukaan (Fungus Clear x3 ja Parasite Clear x3). Mitään ulkoista en nähnyt missään vaiheessa ja niin sitten kävi, että jouduin lopettamaan maailman komeimman urokseni, kun kaiken lopuksi kokeilin kevyttä suolaliuosta (1tl merisuolaa 2,5L vettä): se pöhöttyi eli suomut aukesivat ja liikkuminen muuttui hankalaksi. Se ei siitä enää parantunut. Naaras, jolla oli vain pieni kasvava vekki takapyrstössä kuoli yhtäkkiä ja viimeisen perheenjäsenen ala- ja pyrstöevä ovat lähes kokonaan kadonneet. Olen ollut täysin neuvoton kun tein sitten mitä tahansa, vaiva vain paheni. Nyt viimeksi eilen kun nostin naaraan uuteen Fungus Cleariin (evien tyvet on kaikesta huolimatta syöty ihan valkoisiksi asti, eikä syy voi olla toinen taistelukala), siitä irtosi n. 1-1,5 sentin mittainen kiemurteleva toukka! Mitään toukkia en ollut huomannut tähän asti ja miten sellainen on selvinnyt kaikista noista lääkityksistä, kun kalatkaan eivät näytä selviytyvän?? Kysyn ja ihmettelen ihan tosissani! Naaras on muuten ok, pystyy hyvin uimaan sivuevillään ja on ihan pirteä.
Kalat ovat olleet lääkityksessä omassa pienemmässä altaassa.
Toisessa altaassa on toisen altaan 2 taistonaarasta, joilla on valkoinen samennus silmien päällä sekä pientä harmautta suun alueella. Nekin ovat olleet lääkityksessä ja nyt lopulta toisen suun ja silmän väliin on kasvanut pahkura, jonka keskellä loistaa jokin valkoinen. Mitä täällä tapahtuu? Ainoa täysin oireeton on yli 2-vuotias vanha urostaisto, jota luulin naaraaksi siihen asti kun populaatioa kasvatettiin viime kesäni uudella uroksella..
Silloin perustin toisen altaan. Tämä vanha patu on sitkeä kala ja kohta kovin yksinäinen??
Varsinaiset altaat ovat siis 128L ja 70L. Niissä asuu terveen näköisiä tetroja ja rasboroita, vesiarvoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Voin kaivaa arvot esiin jostain vanhasta viestistäni, jos toukat johtuvat nimenomaan vesiarvoista. Kaikenlaiset kotilot kyllä viihtyvät ja lisääntyvät: pedot, kierteiset ja omput. En siis viitsisi lääkitä isoja altaita ehdoin tahdoin.
Lääkitys tapahtuu 20L ja 30L altaissa, joista toinen on muovia. Niissä ei ole soraa ja vain pari isoa miekkalehden lehteä koristeena. Kuplitin on ja lämppäri näyttää 26-27 astetta.
Onkohan ajatusta siitä, mitä tällaisille toukille sitten voi tehdä??
Onko taistikset yliherkkiä toukille? Onko toukista tullut immuuneja lääkitykselle? Vai onkohan kyse jostain ihan muusta? Onko vielä jotain, mitä voin kokeilla?
Kalat ovat olleet lääkityksessä omassa pienemmässä altaassa.
Toisessa altaassa on toisen altaan 2 taistonaarasta, joilla on valkoinen samennus silmien päällä sekä pientä harmautta suun alueella. Nekin ovat olleet lääkityksessä ja nyt lopulta toisen suun ja silmän väliin on kasvanut pahkura, jonka keskellä loistaa jokin valkoinen. Mitä täällä tapahtuu? Ainoa täysin oireeton on yli 2-vuotias vanha urostaisto, jota luulin naaraaksi siihen asti kun populaatioa kasvatettiin viime kesäni uudella uroksella..

Varsinaiset altaat ovat siis 128L ja 70L. Niissä asuu terveen näköisiä tetroja ja rasboroita, vesiarvoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Voin kaivaa arvot esiin jostain vanhasta viestistäni, jos toukat johtuvat nimenomaan vesiarvoista. Kaikenlaiset kotilot kyllä viihtyvät ja lisääntyvät: pedot, kierteiset ja omput. En siis viitsisi lääkitä isoja altaita ehdoin tahdoin.
Lääkitys tapahtuu 20L ja 30L altaissa, joista toinen on muovia. Niissä ei ole soraa ja vain pari isoa miekkalehden lehteä koristeena. Kuplitin on ja lämppäri näyttää 26-27 astetta.
Onkohan ajatusta siitä, mitä tällaisille toukille sitten voi tehdä??

Mun ongelmana taitaa olla se, että inhimillistän eläimet ja eläimellistän ihmiset.
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Näin siis kävi:
Sekin viimeinen naaras isosta purkista, jonka evät alkoivat ripsottua, meni lääkityksistä huolimatta huonoon kuntoon ja jouduin lopettamaan. Sääli!!
Pienemmän purkin naaraat, jotka saivat samennusta silmiin ja harmaata nenään, ovat nyt niinkuin ei mitään olisi koskaan ollutkaan. Sekin jolla oli paise suun ja silmän välissä, josta pilkotti jotain valkoista, se paise katosi. Joskus käy hyvin, joskus huonosti. Maailma on julma paikka. Hyvä että edes toinen perhe selvisi. Olivat muuten lääkityksen jälkeen kuin piraijoita tiputtaessani ruokaa. Yksi pääsi nappaisemaan sormesta! Arvatenkin käsi sinkosi niin että osui akvaarion yläpuolella olevaan hyllyyn ja mustelmahan siitä tuli.
Ne madot, voiko ne olla jonkun kärpäsen toukkia vai mitä ihmeen ihmeitä?? Madot eivät ole samannäköisiä kuin ne, joita ilmestyi aikanaan akvaarion lasiin liian ahkeran ruokkimisen jälkeen. Putsasin molempien purkkien ulkoiset pumput niin kuumalla vedellä kuin kraanasta lähti. Haaveja aloin huuhtoa tulikuumalla vedellä, koska luulen että yhteiset haavit ovat mahd. tartunnan lähteitä? Olen nyt vaihdellut vettä 40-50% joka viikko puhdistuksen yhteydessä ja laponnut soraa aika huolella, vaikka altaissa ei siis ole näkyviä matoja. Muut kalat ovat voineet hyvin.
Olisi kiva edes tietää, mitä oikein kävi. Teenkö nyt turhaa duunia, oliko se sittenkin joku taistojen oma pöpö eikä mikään mato? Mikä se mato sitten oli? Ja mikä se valkoinen, mikä pullotti silmän ja suun välisestä paiseesta? Voiko näitä jotenkin välttää? Voiko niitä tulla pakastetuista/kuivatuista surviaisen toukista?
Sekin viimeinen naaras isosta purkista, jonka evät alkoivat ripsottua, meni lääkityksistä huolimatta huonoon kuntoon ja jouduin lopettamaan. Sääli!!
Pienemmän purkin naaraat, jotka saivat samennusta silmiin ja harmaata nenään, ovat nyt niinkuin ei mitään olisi koskaan ollutkaan. Sekin jolla oli paise suun ja silmän välissä, josta pilkotti jotain valkoista, se paise katosi. Joskus käy hyvin, joskus huonosti. Maailma on julma paikka. Hyvä että edes toinen perhe selvisi. Olivat muuten lääkityksen jälkeen kuin piraijoita tiputtaessani ruokaa. Yksi pääsi nappaisemaan sormesta! Arvatenkin käsi sinkosi niin että osui akvaarion yläpuolella olevaan hyllyyn ja mustelmahan siitä tuli.

Ne madot, voiko ne olla jonkun kärpäsen toukkia vai mitä ihmeen ihmeitä?? Madot eivät ole samannäköisiä kuin ne, joita ilmestyi aikanaan akvaarion lasiin liian ahkeran ruokkimisen jälkeen. Putsasin molempien purkkien ulkoiset pumput niin kuumalla vedellä kuin kraanasta lähti. Haaveja aloin huuhtoa tulikuumalla vedellä, koska luulen että yhteiset haavit ovat mahd. tartunnan lähteitä? Olen nyt vaihdellut vettä 40-50% joka viikko puhdistuksen yhteydessä ja laponnut soraa aika huolella, vaikka altaissa ei siis ole näkyviä matoja. Muut kalat ovat voineet hyvin.
Olisi kiva edes tietää, mitä oikein kävi. Teenkö nyt turhaa duunia, oliko se sittenkin joku taistojen oma pöpö eikä mikään mato? Mikä se mato sitten oli? Ja mikä se valkoinen, mikä pullotti silmän ja suun välisestä paiseesta? Voiko näitä jotenkin välttää? Voiko niitä tulla pakastetuista/kuivatuista surviaisen toukista?
Mun ongelmana taitaa olla se, että inhimillistän eläimet ja eläimellistän ihmiset.
-
- Starting Member
- Viestit: 6
- Liittynyt: 23:40, 04.11.2009
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pyhäjärvi
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Huomasin kääpiörihmakalauroksellani samanlaisen paiseen eilen ja tietysti viikonloppuna kun lääkekauppa on kiinni. Tosin enää tänään mainittua valkoista hötöö ei näy. Kellään kokemuksia? FungiStoppia vai mitä suosittelette vaivaan?mesis kirjoitti: Mikä se mato sitten oli? Ja mikä se valkoinen, mikä pullotti silmän ja suun välisestä paiseesta? Voiko näitä jotenkin välttää? Voiko niitä tulla pakastetuista/kuivatuista surviaisen toukista?
Muuten kala vaikuttaa aivan normaalilta: syö, vartioi reviiriään ja muuta ominaista. Meillä oli muutto kaksi viikkoa sitten (matka 5h) ja tämä taitaa olla ainut takaisku siitä, vai johtuneeko jostain muusta?
Vedenvaihto (15%) kerran viikossa, muut kalat ja kasvit kunnossa, tekniikka toimii, molemmissa tankeissa.
63l keltakääpiöahvenpari, hehkurasborat, aaltopiikkisilmät, miljoonakalanaaras ja kirsikkasukaravut.
140l kääpiörihmakalanaaras, taistelukalahaaremi, sitruunatetrat, nuolimonnilajit, miljoonakalakoiraat ja omenakotilo.
112l kylkiluuvesiliskotankki.
140l kääpiörihmakalanaaras, taistelukalahaaremi, sitruunatetrat, nuolimonnilajit, miljoonakalakoiraat ja omenakotilo.
112l kylkiluuvesiliskotankki.
-
- Senior Member
- Viestit: 690
- Liittynyt: 11:42, 07.02.2005
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Tässä tapauksessa katsoisin vielä ainakin pari päivää, koska selkeä stressitekijä on ollut ja taudinaiheuttajaa ei tiedetä. Saattaa parantua ihan itsellään.r0semary kirjoitti:Huomasin kääpiörihmakalauroksellani samanlaisen paiseen eilen ja tietysti viikonloppuna kun lääkekauppa on kiinni. Tosin enää tänään mainittua valkoista hötöö ei näy. Kellään kokemuksia? FungiStoppia vai mitä suosittelette vaivaan?mesis kirjoitti: Mikä se mato sitten oli? Ja mikä se valkoinen, mikä pullotti silmän ja suun välisestä paiseesta? Voiko näitä jotenkin välttää? Voiko niitä tulla pakastetuista/kuivatuista surviaisen toukista?
Muuten kala vaikuttaa aivan normaalilta: syö, vartioi reviiriään ja muuta ominaista. Meillä oli muutto kaksi viikkoa sitten (matka 5h) ja tämä taitaa olla ainut takaisku siitä, vai johtuneeko jostain muusta?
Vedenvaihto (15%) kerran viikossa, muut kalat ja kasvit kunnossa, tekniikka toimii, molemmissa tankeissa.
-
- Starting Member
- Viestit: 6
- Liittynyt: 23:40, 04.11.2009
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pyhäjärvi
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Odottaminen olikin se oikea vaihtoehto, paise on selkeesti laskenu ja ilman kemikaaleja. Parempi näin.
63l keltakääpiöahvenpari, hehkurasborat, aaltopiikkisilmät, miljoonakalanaaras ja kirsikkasukaravut.
140l kääpiörihmakalanaaras, taistelukalahaaremi, sitruunatetrat, nuolimonnilajit, miljoonakalakoiraat ja omenakotilo.
112l kylkiluuvesiliskotankki.
140l kääpiörihmakalanaaras, taistelukalahaaremi, sitruunatetrat, nuolimonnilajit, miljoonakalakoiraat ja omenakotilo.
112l kylkiluuvesiliskotankki.
-
- Junior Member
- Viestit: 182
- Liittynyt: 00:23, 03.08.2011
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Jyväskylä
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Nyt kardinaalitetroillani sama juttu, onko neuvoja?Alsshon kirjoitti:Nostellaas taas tämä. Eli kardinaalitetroissani on juurikin edellisen viestin kaltaisia oireita milloin missäkin. Välillä pyrstössä, välillä selkäevän takana, välillä rintaevien tyvessä ja nyt suussa. En ole vielä törmännyt kuvaan, joka näyttäisi samalta kuin tetroillani oleva. Yksi kardinaalitetra on kuollut oireisiin, mutta joillakin ne näyttävät häviävän ajan kanssa. Kyseessä on siis valkoinen, kiemurainen mato kalan iholla olevan pullistuneen samentuman sisällä. Ihan kuin jossain hyytelössä.
Kuinka tämän kanssa kannattaisi edetä? Karanteeni löytyy, joten sen käyttö on mahdollista sikäli kun sairaat kalat saa altaasta kiinni. Turhaan en niitä lähtisi metsästämään, koska se tietää käytännössä altaan sisustan purkamista jos jonkun matkaa.
317l Malawila
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Omassa akvassa on nyt viikon verran ollut laakamatoja (?). Yritän nyt saada niitä pois tiheämmällä siivouksella ja ruokinnan vähentämisellä.
Mutta mitä mieltä olette; voiko niitä myrkyttää kun akvaariossa asustaa isoja kynsisammakoita? Siis jos nämä edelle mainitut keinot eivät auta.
Mutta mitä mieltä olette; voiko niitä myrkyttää kun akvaariossa asustaa isoja kynsisammakoita? Siis jos nämä edelle mainitut keinot eivät auta.
470 litranen kalasoppa
Re: Pieniä valkoisia matoja?
Kävinkin eilen ostamassa Easy Lifen vedenparannusainetta, kun myrkkyjä ei saa samppi-akvaan laittaa. Eilen iltapäivällä sitä laitoin ja tänään aamulla oli suurin osa madoista kadonnut. Toki akvassa ei siihen aikaan aamusta valot palanut, kun sinne katsoin, mutta jokatapauksessa näytti paremmalta. Jännittää mennä kotiin 

470 litranen kalasoppa
-
- Katalysaattori
- Viestit: 3362
- Liittynyt: 16:50, 22.12.2008
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Pieniä valkoisia matoja?
On mullakin niitä tossa pienimmässä, ällöttäviähän ne on ja saan syyttää itseäni liiasta ruokinnasta. Yh. Yritän aina vähän lappoilla niitä pois jos näen, ehkä jos oppisin olemaan ruokkimatta niin runsaasti.
Ei tulisi mieleenkään kokeilla mitään myrkkyjä..

325: M. festivus, H. pyrrhonotus, C. duplicareus, CW021, Hypancistrus sp. L-066
250: T. espei, P. kuhlii, Hypancistrus sp. L-066
100: Axelrodia riesei
100: Carinotetraodon travancoricus
250: T. espei, P. kuhlii, Hypancistrus sp. L-066
100: Axelrodia riesei
100: Carinotetraodon travancoricus