Kysymys kalojen sopivuuksista keskenään?

[Jussi77]

Moikka kaikille!

Olemme tässä ensimmäistä akvaariota hankkimassa, ja hieman seurailtu nyt erilaisia nettipalstoja päästäksemme sopivaan lopputulokseen.

Ajatuksena on tilanpuutteen (tai vähintäänkin sen välttämisen) vuoksi hommata tuollainen n. 100L akvaario. Siinä ei mitään ongelmaa vielä ole ollutkaan, mutta mitä sinne sisälle kuuluu noin niinkuin kasvillisuuden ja kalojen puoleen? Ehdotuksia ottaisin vastaan mielelläni.

Alkuperäinen ajatus oli lähteä tekemään taistelukalan sekä monnin kavereiksi jotain mahdollisimman värikästä porukkaa, mutta totuus lienee se etteivät tuollaiset värikkäät kalat kuten platyt, sitruunatetrat, tiikeribarbit oikein taida viihtyä samassa vedessä tai seurassa, vai miten on käytännön kokemuksin?

Tämänhetkinen kokoonpano mielessäni olisi partamonni, tiikeribarbeja, kirsikkabarbeja, mahdollisesti platyjä (käyvätkö?) ja jollekin "pienelle pohjakalalle" olisi vielä paikka avoinna.

Minkälaista kasvustoa tuollaiseen settiin pitäisi tunkea mukaan, millaisilla muunnoksilla saisin tuon taistelukalan takaisin mukaan kuvioihin?

Kiittäen jo etukäteen hyvistä vastauksista, Jussi ja Minna.

[juusoL]

Platyt tarvii noihin muihin kaloihin verrattuna emäksistä vettä ja muut hapanta ja pehmeää.

Tiikeribarbit ovat vilkkaita ja isokokoisiksi kasvavia ja nyppivat eviä(esim:Taistelukalan).
En laittaisi 100litraiseen.

Minun kala ehdotukseni oisi:

parvi kirsikkabarbeja,partamonni, taistelukala.

[mysli]

En minä tuosta taistelukalasta luopuisi. Sehän on jo itsessään melkoinen väriläiskä. En yhtään epäile, etteikö sen seuraksi löytyisi jokin kaunis ja värikäs parvi, jota ette ehkä ole tulleet edes ajatelleeksi. Tätä taas kokeneemmat harrastajat ehdotelkoon. Partamonnikin kuulostaa hyvältä, se kyllä hoitaa satalitraisen levät yksinäänkin. Kannattaa muuten vilkaista tämänkin palstan lahjoitetaan-osio, josko vaikka voisitte tarjota kodin jollekin sieltä löytyvistä partiksen poikasista. Satalitraiseen tulee vielä kyllä tilanpuute aikalailla herkästi, siksi onkin hieno idea suunnitella kalasto kerralla valmiiksi ja pitäytyä siinä. Tuollainen taistelukala, pieni parvi ja partamonni kuulostavat ainakin minusta kovin sopusuhtaiselta porukalta.

Kasveista kannattaa vältellä niitä ronkeleimpia, yleensähän jotain helppoa ja nopeakasvuista täällä uuteen akvaarioon suositellaan. Jaavansaniainen, miekkalehdet ja vesitähdikit kukoistavat ainakin itselläni.

Onnea uudelle harrastukselle.

[minerva]

Itselläni tällähetkellä tällainen viritys ja hyvin tulevat juttuun.

Taistelukala
11*Kiilakylki
partis
4*piikkisilmä

[Jussi77]

Kiitos vastauksista; jos lähdetään olettamuksesta että haluaisin pitää tosiaan kiinni tuosta taistelukalasta (niinkuin haluankin) ja partamonni taitaa tulla moitteetta toimeen sen kanssa, niin mitenkäs tuo parvikalasto? Olen ymmärtänyt etteivät tetrat välttämättä tulisi toimeen tuossa seurassa, vai olisiko jotain tetroja jotka viihtyisivät taistelukalan kanssa / ympäristössä?

Platyt kyllä arvelinkin etukäteen jo etteivät taida oikein istua tuohon veteen.

[Rääkky]

Taistelukalan kanssa sopii rauhallisemmat pienet tetrat kuten rubiinitetra, kardinaalitetra ja mustaneontetra. Vältä näiden annostelussa kuitenkin ylikansoitusta jo senkin takia että häiriintyneitä yksilöitä löytyy myös tetrojen parissa. Pienten tetrojen valinnassa tulee kiinnittää huomiota nimenomaan niiden eviennyppimistaipumukseen.

Taistelukala
20 pientä tetraa (n.nelisenttisiä ja matalia)
1 partis

komea ja käytännöllinen yhdistelmä.

[aapo]

Tetra (tai barbi) lajia miettiessä on syytä muistaa veden lämpö. Taistelukala tarvitsee ainakin 26 asteista. Esim puna-aavetetra ei viihdy kovin hyvin näin korkeassa lämpötilassa. Kasveja miettiessä on sama homma, mutta useimmat viihtyvät vielä 28 asteessakin, joten ei luulisi olevan kovin vaikeaa valita sopivat.

Taistelukala pitää runsaskasvisesta altaasta. joten kannattaa ainakin aluksi valita "rikkaruohoja" kuten intianvesitähdikkiä.

[Jussi77]

Oih ja voih, miten tässä nyt näin kävikään. Vielä eilen aamulla olin täysin varma, että hankkisin tuon pienen sievän 100L akvaarion paikalliselta kauppiaalta pakettina. Kun klo 16.00 olin valmistautunut työstä päästessäni sitten kipaisemaan kaupan kautta, niin 15.55 sain puhelun sukulaiseltani joka halusi kaupitella minulle omaa akvaariotaan.

No, katsomaan vain. 250L kulma-akvaario nyt ei ollut ihan sitä mitä olin alunperin ajatellut, mutta kun sukulaisista (ja ennenkaikkea tökerön halvasta hinnasta) on kyse niin tottahan siitä sitten kaupoille päästiin. Tietysti sitten piti akvaario eilen tuoda illalla kotiinkin. Ainoa asukki (partamonni, 8 vee, n. 20cm) tuli isossa 30 litran ämpärissä.

Akvaario sitten tietysti putsattiin vauhdikkaasti kun saimme sen kotiin ja hiekka huuhdeltiin myös. No, jokainen tietää miltä 250L akvaario näyttää jos laitat sinne vajaat 30L vettä, monnin sekä monnin karahkan (johon se tuntuu olevan kovin kiintynyt). Eli vettä hätäisesti viisi senttiä, eikä suodatinkaan tuossa "mataluudessa" toiminut. Hätähän siinä tuli käteen että mitä nyt eteen. Yöllä sitten yksissä tuumin vaimon kanssa päästiin ratkaisuun että vettä on selvästi laitettava lisää altaaseen ja varovasti lisäsimme ihan vesijohtovettä tankkiin, sillä eihän mitään muutakaan ollut saatavilla. Lisäsimme lopuksi vettä melko reilusti, että saimme suodattimen käynnistymään.

Vesi jota lisäsimme oli johdosta tullessaan melko viileää ylimääräisten "haaleanveden bakteerien" välttämiseksi, mutta lämmittimen sekä helteen ansiosta se kuitenkin altaassa asettui jo tuohon 25 asteen paikkeille. Mittailin mittarilla eri paikoilta, jos vaikka vesi ei olisi sekoittunut. Nyt suodatin roplottelee "minimivesimäärällä" ja vesi on yön aikana puhdistunut aivan kirkkaaksi, lisätessämme sitä vanhan veden joukkoon se hieman sameni. Yön tullessa ja valon vähetessä monnikin lähti tuosta ihmettelemään, että mitä nyt tapahtui. Ihan aktiivisen oloinen fisu oli. Pahinta tietysti pelättiin, sillä eihän vesijohtovesi ole sopiva olotila akvaariokalalle. Lisättiin vedenpuhdistusainettakin tuon täytön yhteydessä sopivassa suhteessa altaaseen.

Aamulla jännitti että vieläkö monni on tolkuissaan. Kyllä oli. Nyt lähinnä aprikoinkin, että onko odotettavissa löytää kala kellumasta pinnalta jatkossa? Yöaikaan ei oikein mitään muutakaan ratkaisua hiipinyt mieleen kuin ronskisti lisätä tuota vettä jotta saisimme puhdistajan käynnistymään. Nyt on vettä seisomassa ja odottelemassa että myöhemmin pääsemme vähän varovaisemmin lisäämään sitä, ja jotain kasvejakin pitäisi tänään istutella.

Näin "vasta-alkajana" täytyykin kysyä, että meneekö nyt pieleen ja pahasti? Muita kaloja on suunnitelmissa, mutta niiden hankkiminen saa nyt odottaa että saamme tuon monnin pysymään alkuun hengissä ja akvaa rakennettua kasvien ja muun sisustan merkeissä suht valmiiksi. Kalastossa todennäköisesti säilymme toistaiseksi alkuperäisessä suunnitelmassa, eli monni saanee jossain välissä kaverikseen tuon taistelukalan ja parven jotain värikkäitä kaloja, mahdollisesti noita kirsikkabarbeja. Tähän kala-asiaan pitää varmaan syventyä vielä tarkemmin tuon aiotun lasipöntön koon muututtua, joten hyviä ehdotelmia otetaan vastaan; lähtökohtina tuo monni ja mieluusti taistelukala sekä mukavia värikkäitä parvikaloja.

T:Jussi ja Minna

[jarvij]

Vesijohtovesikö ei ole sopiva olotila akvaariokaloille, vasta nyt sen sanot! Minä kun olen jo yli 55 vuoden ajan vaihtanut akvaariooni veden suoraan hanasta (letkulla) otettua, sopivan lämpöistä vettä Eikä tippaakaan mitää vedenparannusainetta milloinkaan

Aion muuten vaihtaa samalla tavoin viikottain 75% vedestä uuteen ja toki edelleen suoraan hanasta. Akvaario kun on 550 litrainen, on seisottaminenkin hieman vaikeaa (en tosin tiedä, miksi seisottaisin?)

Ei, kyllä voita vesimyyttejä riittää! Kuka niitä levittää? Mistä ne ovat alkunsa saaneet?
seisottamiset
hapettamiset
vanhan veden arvostaminen
kalat stressaantuvat vedenvaihdoista

jne, silkkaa puppua

[Jussi77]

...

Kas kun en ole seppä syntyessäni, vaan haluaisin vähän tiedustella apuja tuohon operaatioon. Olen pahoillani jos olen joissakin asioissa hieman väärässä näin alkuun.

Olen ollut käsityksessä ettei vesijohtovesi suoraan laskettuna ole ihan terveellinen ympäristö kaloille, onko asia kuitenkin niin että voin suoraan hanasta laskea kala-altaan täyteen? Voisitko samalla esittää vaikka jotain faktaa asian tueksi, etten nyt ihan tapa monnia...

[Liisa S]

Monnista: maatiaispartis ei kasva ihan 20-senttiseksi, eli joko kalan ilmoitettu pituus tai lajinmääritys on hiukan pielessä. Varmista ettei kyseessä ole mikään isoista plekoista (saattavat kehnoissa oloissa jäädä yllättävän pieniksi, mutta lähtevät uuteen kasvuun olojen parantuessa) ja jos on, luovu siitä ennen kuin kiinnyt siihen liikaa.

Jos allas on ollut toiminnassa tähän asti - luultavasti on, koska monni tuli sen mukana - siellä on ainakin monnin jätökset vetävä bakteerikanta. Tai ehkä ei ole enää, jos akvaariota pestiin liian tehokkaasti. Luultavasti sinne kuitenkin jäi jotain hyvää sen verran että monni pärjää jatkossakin. Testausta kehiin, ammoniakkia ja nitriittiä on nyt hyvä vahtia ja tarvittaessa vaihtaa vettä äkkiä ettei kalaparka kuole. Erittäin niukka ruokinta näin aluksi.

Vedestä: Jos allasta on hoidettu edes joten kuten, sen olisi voinut suoraan täyttää kraanavedellä ainakin puoleen väliin. Eiväthän ne bakteerit vedessä elä, vaan pinnoilla. Tietysti jos vedenvaihdot oli laiminlyöty, vanha vesi on voinut olla kamalan hapanta ja silloin uuden hanaveden lisäämisen kanssa on edettävä sopivan hitaasti. Testaamallahan se olisi selvinnyt, vähän myöhäistä enää selvittää.

Suodatus: kuulostaa yksinäiseltä sisäsuodattimelta. Taatusti riittää nyt, mutta selvitä sen tyyppi ja teho ennen kuin alat harkita lisäkalojen hankintaa. Saatat tarvita lisäsuodatusta.

Tulevaisuus: No nyt on akvaario ja siellä yksi kala. Erittäin niukka asujaimisto, mutta jonkinlainen kuitenkin. Altaassa joko on nyt tai sinne on kasvamassa bakteerikanta, joka ylläpitää juuri tätä yhtä kalaa. Kaikki lisäkalat tulevat aiheuttamaan piikin typpiyhdisteiden määrässä, joten uusien kalojen tuonti on alotettava erittäin varovaisesti, pari pientä kalaa kerrallaan ja tarpeeksi pitkät välit kalaerien väleillä.

Kirsikkabarbin lämpötilakatto menee suunnilleen siellä missä taiston minimi, joten kun tilaa on, mieti vielä sitä että taiston sijaan täällä olisikin vaikka helmirihmakalahaaremi. Tai kun ihan ekassa viestissäsi haikailit tiikeribarbeja, voisitkin unohtaa labyrinttikalat ja ottaa kunnon parven tikruja ja vaikka jotain muuta barbia niille kaveriksi. Pohjalle jotain tarpeeksi kovaa selviämään niiden puuhista, kenties joku ei liian isoksi kasvava okamonni? Tai haarniskamonnipariskunta. 250 melkein tyhjää litraa antaa paljon enemmän vapauksia kalaston suunnittelussa kuin tuo suunnittelemasi 100 litraa, joten onnittelut akvaarionvalinnastasi!

[jarvij]

...

Kas kun en ole seppä syntyessäni, vaan haluaisin vähän tiedustella apuja tuohon operaatioon. Olen pahoillani jos olen joissakin asioissa hieman väärässä näin alkuun.

Olen ollut käsityksessä ettei vesijohtovesi suoraan laskettuna ole ihan terveellinen ympäristö kaloille, onko asia kuitenkin niin että voin suoraan hanasta laskea kala-altaan täyteen?

Jopa kolme neljäsosaa voit huotetta vaihtaa viikottain. Tähän on kaksi poikkeusta:

1) jos vesilaitoksessa lisätään vesijohtoveteen klooria (kysy sieltä), tarvitset vedenparannusainetta (natriumtiosulfaattia)

2) jos vesijohtoveteen on liuennut runsaasti kaasuja (vesi menee sameaksi lasissa, mutta kirkastuu hetken päästä), on syytä ilmastaa tuleva vesi laskemalla se ohuena suihkuna vasten akvaarion lajeja ja/tai vaihtamalla letkun päähän käsisuihku. Kalat voivat muutoin saada "sukeltajantaudin", jos ja kun nuo kuplat erottuvat kalan veressä.
http://www.abo.fi/instut/fisk/Fin/Miljo/gasbubble.htm

Vesijohtoliikkeista, Etolasta yms. saa käteviä pikaliittimia letkuihin, jolloin nuo vaihdot käyvät parissa sekunnisssa. Minulla on normaali käsisuihku pikaliitimellä hanassa kiinni ja vaihdan sen tilalle akvaarion vedenvaihtoletkun.

[Jussi77]

Monnista: maatiaispartis ei kasva ihan 20-senttiseksi, eli joko kalan ilmoitettu pituus tai lajinmääritys on hiukan pielessä. Varmista ettei kyseessä ole mikään isoista plekoista (saattavat kehnoissa oloissa jäädä yllättävän pieniksi, mutta lähtevät uuteen kasvuun olojen parantuessa) ja jos on, luovu siitä ennen kuin kiinnyt siihen liikaa.

Kiitos erittäin kattavan oloisesta vastauksestasi.

Hyvä tietää ettei kyseessä ehkä olekaan partamonni. Pituutta kalalla on n. 18 cm ja sen tiedän että se on n. 8 vuotta vanha, tullut akvaarion hankinnan yhteydessä poikasena. Kauppias kuulemma todennut että siitä kasvaa "jotain 15 ja 30 sentin välille". Kyllä sen pintakuviointi kuitenkin kovasti muistuttaa tuollaista partamonnia ja naamataulussakin on kaksi "uloketta". Täytyy kuitenkin tutkia kalaa tarkemmin kunhan kotiin pääsen. Ehdotuksesi niukasta ruokinnasta toteutuu, sillä en arvannut antaa kalalle vielä mitään ruokaa.

Jos allas on ollut toiminnassa tähän asti - luultavasti on, koska monni tuli sen mukana - siellä on ainakin monnin jätökset vetävä bakteerikanta. Tai ehkä ei ole enää, jos akvaariota pestiin liian tehokkaasti. Luultavasti sinne kuitenkin jäi jotain hyvää sen verran että monni pärjää jatkossakin. Testausta kehiin, ammoniakkia ja nitriittiä on nyt hyvä vahtia ja tarvittaessa vaihtaa vettä äkkiä ettei kalaparka kuole. Erittäin niukka ruokinta näin aluksi.

Joo, kyllä allas on käytössä ollut. Akvaariosta tuli kyllä putsattua sen verran että sain "vihertymät" silikoneista irti. Monnin mukana tullut ~24 litraa vettä varmaan edesauttaa tuota bakteerikantaa?

Vedestä: Jos allasta on hoidettu edes joten kuten, sen olisi voinut suoraan täyttää kraanavedellä ainakin puoleen väliin. Eiväthän ne bakteerit vedessä elä, vaan pinnoilla. Tietysti jos vedenvaihdot oli laiminlyöty, vanha vesi on voinut olla kamalan hapanta ja silloin uuden hanaveden lisäämisen kanssa on edettävä sopivan hitaasti. Testaamallahan se olisi selvinnyt, vähän myöhäistä enää selvittää.

Joo, mitään testausvälineitä ei mukana tullut, eikä paikallinen lemmikkiliikekään enää ollut klo 23.00 auki. Rehellisesti myöntäen; eipä kyllä muistunut mieleenkään, vaikka yritin pitää "tarpeellisia" asioita muistissa. Aina unohtaa jotain.

Kirsikkabarbin lämpötilakatto menee suunnilleen siellä missä taiston minimi, joten kun tilaa on, mieti vielä sitä että taiston sijaan täällä olisikin vaikka helmirihmakalahaaremi. Tai kun ihan ekassa viestissäsi haikailit tiikeribarbeja, voisitkin unohtaa labyrinttikalat ja ottaa kunnon parven tikruja ja vaikka jotain muuta barbia niille kaveriksi. Pohjalle jotain tarpeeksi kovaa selviämään niiden puuhista, kenties joku ei liian isoksi kasvava okamonni? Tai haarniskamonnipariskunta. 250 melkein tyhjää litraa antaa paljon enemmän vapauksia kalaston suunnittelussa kuin tuo suunnittelemasi 100 litraa, joten onnittelut akvaarionvalinnastasi!

Joo, tuota kalakantaa täytyy pohtia tarkemmin tässä seuraillessa tuon tämänhetkisen asukin touhuja seuraillessa. Taistelukala on ollut kuitenkin se, jonka ympärille olemme aivan alunperin halunneet lähteä pohdiskelemaan sopivaa porukkaa, joten en aivan heti haluaisi sitä vaihtoehtoa hylätä; täytyy yrittää pohdiskella jotain siihen sopivampia eväkkäitä. No, eipä tässä vielä ole kalojen hankitakaan aivan ajankohtaista, joten kerkiän vielä muuttaa suunnitelmaa monta kertaa.

1) jos vesilaitoksessa lisätään vesijohtoveteen klooria (kysy sieltä), tarvitset vedenparannusainetta (natriumtiosulfaattia)

Hyvä, pitää kysyä tuota vesilaitokseltani. Koska edellinen omistaja kertoo tätä käyttäneensä ja saa vetensä samasta paikasta kuin minä, lienee odotettavissa että sillä on ollutkin jotain virkaa? Paikkakuntana Lahti.

2) jos vesijohtoveteen on liuennut runsaasti kaasuja (vesi menee sameaksi lasissa, mutta kirkastuu hetken päästä)

Tämä taas ei kuulosta tutulta ollenkaan, vaan vesi kyllä tullessaan johdosta on kirkasta. Ymmärrän kuitenkin mitä tarkoitat, joten noita kaasuja ei taida juuri olla?

[cW]

Jarvij:n kotisivuilta löytyy melkoinen määrä käytännön ohjeita kuin myös teoriaa miksi asiat toimivat kuten toimivat. Kannattaa käydä lueskelemassa ajan kanssa ja ajatuksella. Linkki jarvij:n sivuille löytyy hänen viestiensä alta signaturesta. Mitä painettuun kirjallisuuteen tulee, jokseenkin kaikki yli 5 vuotta sitten kirjoitettu/painettu on vanhentunutta tietoa. Puhumattakaan 70- ja 80-lukujen kirjallisuudesta ja sitä vanhemmasta.

Edit:

Monnin mukana tullut ~24 litraa vettä varmaan edesauttaa tuota bakteerikantaa?

Eipä taida auttaa. Hyödylliset bakteerit elävät kiinnittyneinä pintoihin, kuten pohjahiekkaan, kasveihin ja muihin akvaarion sisustuksiin. Tietyissä tapauksissa bakteereja on merkittävissä määrin myös suodattimessa. Ns. vanhassa vedessä ei siis ole muuta kuin kalojen jätöksiä ja haitallisia bakteereja. Ei mitään mitä kannattaisi säästää. Tosin en usko että tässä yhteydessä vanhan veden lisäämisestä olisi ollut suurta haittaakaan, varsinkaan (kuten edellä on mainittu) jos aiemmin akvaarion hoitorutiinit ovat poikenneet kovasti suositeltavista.

[Chyental]

Onneksi olkoon uudesta harrastuksesta. 8) Meilläkin äiti innostui akvaarioista kun olin jotain 5-vee, kyllästyi jossain vaiheessa ja mä jatkoin...eli 17 vuotta akvaarioita takana. Tosiaan itsekin tykkäisin esimerkiksi tiikeribarbeista, mutta niitä ei voi taistelukalan kanssa samaan laittaa. Tietysti jos pitää taistelukalasta, voisi perustaa taistelukalahaaremin, sekä sen lisäksi sitten pohjakaloja ja jokin tetraparvi.

Vähän vaikee siinä mielessä neuvoa kun ei kuitenkaan tiedä minkätyyppisistä kaloista loppujen lopuksi pidät. Mä olen aina himoinnu haarniskamonneja mutta koska kasvavat niin isoiksi ni en oo hankkinu, kun kaloja muutenkin on paljon. Nyt mun karanteenialtaassa on ystäväni haarniskamonnit, ja mä olen aivan ihastunut niihin...joten suosittelen lämpimästi. En kyllä tiedä, onko noi vaan huonoille tavoille opetettuja, mutta ruiskivat vettä ruokinta-aukosta...mun akvaariopöytäni lainehtii vedestä! Onneksi on vahakangas sen alla. 8) Ne ovat siis ystäväni alunperin, joka luopui akvaarioharrastuksesta ja toinen ystäväni halusi ne mutta hänellä ei ole karanteeniallasta vapaana.

Ainiin ja tosta vedenparannusaineesta. Mitä luultavimmin sitä ei tarvita teilläkään, mitä nyt myyjät on saaneet peloteltua sukulaisesi käyttämään sitä, rahaa tulee kassaan nääs. Mutta sitä ei sovi jättää kerralla pois. Mä käytin pari vuotta kun muutin kaupunkiin, vedenparannusainetta ohjeen mukaan. Päätin kokeilla jättää sitä pois, kun 312 litraan sitä ainetta menis aika paljon. Kerralla jätin puolet annostuksesta pois, ja sateenkaariin tuli hometta. Vedenvaihto täysillä aquasafe-annostuksilla, home pois. Tämän jälkeen pudotin annostelua pikku hiljaa pois, ja nykyään lisään aquasafea veteen vain jos mulle on tullut uusia kaloja, tai jos epäilen esimerkiksi ihovauriota jollain kalalla. Enkä silloinkaan koskaan lisää täyttä annosta.

Sua on siis huijattu. Ja tosiaan, vettä vaan altaaseen. Mä yritän kraanasta saaha suurinpiirtein akvaarion lämpöistä vettä. Täytän ämpärin ja kippaan altaaseen. Letku olis kyllä kätevämpi ratkaisu mut ei oo saanu aikaseks..

[Jussi77]

siis huijattu.

No niin, aina aloittelijaa huijataan. Onneksi mitään isoa vahinkoa ei ole päässyt syntymään.

Koska en ole käytellyt tuota ainetta ja käytännössä koko vesi menee vaihtoon (mitä nyt tuo vajaa 30 litraa tuonne jäi) niin voiko sen käyttöä vain "lopettaa" vielä tässä vaiheessa?

Mitenkäs kasvien kanssa? Altaassa on monni (tai mikä onkaan, otan siitä selvää...) sekä sen parru, joko sinne voi heti istuttaa jotain kasvustoa joukkoon vai olisiko odotettava sitä että tuo "bakteerikanta" kerkiää vähän muodostua?

[Lisa]

Onhan valaistusasiat kunnossa? Tuon kokoiseen altaaseen olisi aika pitkälti minimimäärä valoa 3 x 30W. Jos ovat, niin kasvit pyttyyn vaan ja ihan ensirehuiksi sopivat helppohoitoiset & ei-niin-ronkelit lajit, kuten intianvesitähdikki, karvalehti (varsinainen rikkaruoho), rusolehti, liuskavesisaniainen, argentiinanvesirutto, punamelalehti, liuskavesitähdikki, vedensuosikki, kääpiökeihäslehti, jaavansammal, jaavansaniainen sekä vallisneria. Taistelukalat viihtyvät, kun pinnalla on kasvillisuutta, joten kannattaa harkita vaikkapa pikkulimaskaa, amerikankilpukkaa, pistiaa, kellusheinää ja/tai kellussaniaista.

Kasveista puhuttaessa ei pidä unohtaa myöskään lannoitusasioita eli lähinnä juurien kautta ravintoa imeville kasveille pohjalannoitus (Tetra Crypto, Tetra Initial Sticks, Sera Florenette A, JBL Ferrotabs, JBL 7 balls jne) ja muille sitten nestemäistä ravinnelitkua (Tetra FloraPride/PlantaMin, Sera Florena, Tropica Master Grow, PMDD jne).
Kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia ja helpoin tapa saada sitä on tuoda niitä fisuja sinne pyttyyn, joten ehdotankin nyt taistelukalahaaremia, lämpimästä vedestä pitäviä tetroja (tai esim. pikkukiilakylkiä), partista tai katinkultamonneja sekä piikkisilmiä että monnisparvea.
Toisaalta kun tilaa on, niin taistojen tilalle voisi ottaa vaikkapa huuli- tai helmirihmakalahaaremin ja sitten kavereiksi niitä tetroja, monnisia, piikkisilmiä ja partis/katinkultamonneja. Vaihtoehtoja on kyllä lukemattomia

Ja ai niin, pohjalle on suositeltavaa laittaa hienoa hiekkapuhallushiekkaa, jos esim. niistä monnisista innostut. Pehmoisa aines ei raavi masua eikä viiksetkään kulu tyngiksi. Kierteissarvikotilot pitävät pohjan kunnossa eikä lappoamista tarvita.

Suodatuksesta ei kannata tinkiä. Kannattaa muistaa, ettei suodatusta periaatteessa voi olla liikaa ja että suodatinpaketin kyljessä oleva suositus siitä, minkäkokoiseen altaaseen laite on käypä, on yleensä ihan täyttä puppua. Sinun 250 litraiselle altaalle riittävä suodatus on 1250l/h, mutta ei suurempikaan myllytys pahaksi ole 8)

50-75% vedestä vaihtoon viikoittain, ei yleensä tarvitse seisotella eikä lisäillä vedenparannusaineita (ja kasveille lisää lannoitteita!).

Onnea uudelle harrastukselle

[Jussi77]

Monnista: maatiaispartis ei kasva ihan 20-senttiseksi, eli joko kalan ilmoitettu pituus tai lajinmääritys on hiukan pielessä.

Tämä juttu jäi vielä hieman häiritsemään, sillä mittasin hyväkkään viivottimella ja 22 cm olisi "virallinen tulos".

Mikähän tuo voisi olla? Tuollainen imu-kala se selvästi on koska se rouskuttelee tuolta lasin pinnalta levää. Väritys on hyvin partamonnin "tyylinen" mutta kuin käänteinen; rusehtavalla pohjalla mustia "täpliä". Tuossa se nyt murjottaa oksan alla, enkä minä edes tiedä mikä se on.

Sitten toiseen juttuun; aika kalliita nuo kasvit. Ostin nyt tuonne ainakin jaavansaniaista sekä kolme tuollaista isoa ovaalilehtistä (kuulemma perus-kasvia) sekä samannäköisiä pienemmässä koossa. Eikö Lahdessa ole akvaarioharrastajia kun ei tuolla "luovutetaan" palstalla meinaa oikein olla tarjontaa täältäpäin...

Kalatilanne on nyt jäissä, mutta eipä mikään kiire olekaan. Mietimme ankarasti josko tuosta taistelukalasta kehittyisi johtotähti tuonne vai olisivatko lehtikalat sittenkin se "iso kala"... Hyviä ajatuksia / kokemuksia värikkäistä yhdistelmistä otetaan edelleen varsin mielellään vastaan, suuri kiitos luonnollisesti tähänastisistakin avuista. Kyllä se tästä, laitettiin nyt sitten rohkaistuneena tankki täyteen vettä. Ph on kutakuinkin 7,5 täytön jäljiltä, hanasta tulee kutakuinkin samaa tavaraa. Lämpöä 28.

[mysli]

Laitappa ilmoitus tuonne ostetaan puolelle. Muutamalla eurolla irtoaa todennäköisesti kasveja tankin täydeltä. Varsinkin noita "rikkaruohoja", jotka hyvin sopivat uuteen akvaarioon, on kyllä yleensä myytäväksikin asti. Ihan perusrehuja ei pahemmin kannata edes kaupasta ostella, toisaalta, nehän eivät kulu, joten siihen suhteutettuna hinta ei niin hirveä ole. Muutenkin perustamiskustannukset akvaarioon ovat korkeat, erityisesti pienen pyöreän soran hinta on tolkuton (2e/litra) vaan ei voi mitään, kun ei soramonttua omista.

Juu, noita levää rouskuttavia kun on niin monta. Mutta partamonniksi otus kuulostaa jo todella isolta. En ole minkäänlainen monniasiantuntija, mutta jos vain saisit otuksesta kuvan, niin lajinmääritys onnistusi joltakulta varmaankin kutakuinkin kohdalleen. Näitähän aina löytyy, monnit tuppaavat olemaan pieninä jotenkin niin viattoman näköisiä, muistelenpa yhtäkin kotosalla ollutta satalitraista jossa köllötti iso tuntematon pleko, pääsi sittemmin suurempaan kotiin ja kasvoi ja kasvoi, kunnes kuoli pois.

[Jussi77]

Laitoinkin tuonne heti osto/otto-ilmoituksen, nyt vain halukkaat myyjät asialle.

Monnista avasin topikin keskustelulle tänne, oikealle alueelle. Toivottavasti otus tunnistetaan. Lisäys: otus tunnistettu "lumileväplekoksi". Kiitos "Iekulle"!

Vaan mikäpä olisi värikäs parvi - tai vaikka kaksi jotka tulisivat joko taistelukalan (sekä tuon jörön) kaveriksi tai vaihtoehtoisesti viihtyisi taistelukalan sijaan lehtikalojen parissa? Värikkyys sekä soveltuvuus näin alkajan käsittelyyn olisivat noita valintakriteerejä, luonnollisesti unohtamatta kalojen "vaatimuksia".

[mysli]

Olen ehkä rajoittunut, mutta parvikaloista vain ja ainoastaan kiilakyljet sykähdyttävät. Niitä monilla tuntuu taistelukalan kanssa olevan, ovat oikein nättejä ja parveilevat kivasti.

[Lisa]

Vaan mikäpä olisi värikäs parvi - tai vaikka kaksi jotka tulisivat joko taistelukalan (sekä tuon jörön) kaveriksi tai vaihtoehtoisesti viihtyisi taistelukalan sijaan lehtikalojen parissa? Värikkyys sekä soveltuvuus näin alkajan käsittelyyn olisivat noita valintakriteerejä, luonnollisesti unohtamatta kalojen "vaatimuksia".

Taistelukala vaatii lämmintä vettä, joten allastovereidenkin täytyy sellaisesta pitää ,ja kun lisäämme ehdoksi ei saa nyppiä taiston eviä (eikä myöskään olla liian vilkasta seuraa), kapenee vaihtoehtojen tie kovastikin. Mutta niin: rubiinitetra, kardinaalitetra, lyhtytetra, sitruunatetra ja intiaaninsulka ovat ainakin em. vaatimukset täyttäviä otuksia. Myös pikkukiilakylki on oikein sopivaa seuraa taistolle.

Lehtikalan allastovereiden täytyy olla kooltaan korkeita malliltaan - puikulat kalat joutuvat herkästi lehtareiden ruokalistalle. Myöskään nyppivät kaverit eivät käy lehtisaltaan asukeiksi.
Sopivia lajeja ovat mm. jo mainitut lyhtytetra sekä sitruunatetra että intiaaninsulka, mutta myös esim. timanttitetran pitäisi tulla lehtisten kanssa ihan hienosti toimeen. Mahdollisesti sopivia lajeja ovat myös pikkukirsikkatetra, keisaritetra sekä kolumbiantetra.

250 litraiseen pönttöön menee pariskunnallinen lehtikaloja, enempää ei kannata edes yrittää pitää - otus kun on hyvin reviiritietoinen luonteeltaan ja altaaseen saattaa syntyä hyvin akuutti tilanpuute, jos ja kun kututouhut alkavat ja pöntössä lilluu "ylimääräisiä" lehtiksiä.

[Jussi77]

Taistelukala vaatii lämmintä vettä, joten allastovereidenkin täytyy sellaisesta pitää ,ja kun lisäämme ehdoksi ei saa nyppiä taiston eviä (eikä myöskään olla liian vilkasta seuraa), kapenee vaihtoehtojen tie kovastikin. Mutta niin: rubiinitetra, kardinaalitetra, lyhtytetra, sitruunatetra ja intiaaninsulka ovat ainakin em. vaatimukset täyttäviä otuksia. Myös pikkukiilakylki on oikein sopivaa seuraa taistolle.

Tämäpä mukava palanen tietoa; siis sitruunatetratkin pärjäilisivät taistelukalan kanssa? Sitruunatetrat ovat nimittäin olleet yksi "kiinnostava" kohde, mutta ankarallakaan haulla netistä sekä tuhottoman monelta alaa käsittelevältä webbisivulta ei oikein meinaa löytyä juttua tuon sitruunatetran ja taistelukalan suhteesta. Tämä olisi mielestäni oikein mielenkiintoinen setti, ja nuo sitruunatetrat väriltään varsin kauniita.

Lehtikaloilla tuota valikoimaa taitaa riittää enemmän, siitä on myös huomattavasti helpompaa löytää tietoa.

Mitä tuohon omaan otukseeni tällä hetkellä tulee, niin utelias se ainakin näyttää olevan. Kun valo-aika tuli umpeen ja otus varmistui että pimeää tosiaan tuli, niin nyt se kävi tutkimassa kaikki uudet kasvit läpi. Kaveri hylkäsi koko puunkappaleen (joka aikaisemmin tuntui olevan se maailman rakkain objekti) ja nyt se lymyää pitkäkortisten kasvien seassa. Taisi puunkarahkan seura riittää. Myös saviruukusta tehty "luola" kiinnosti otusta ja pitkään se siellä hääri.

Akvaariossa näyttäisi myös olevan jotain n. 5 mm halkaisijaltaan olevia kierrekotiloita, pitäisikö noista huolestua? Nekin tykästyivät saviruukkuun ja parveilevat sen pinnalla kovasti. Ei noita kotiloita montaa ole, puolenkymmentä. Hyvä / huono / katastrofi heti alkuunsa?

[Tulikettu]

Helsingin akvaariokeskuksessa suosittelivat taistelukalan seuraksi timanttitetroja.

[Jussi77]

Mitäpä olisitte mieltä seuraavasta;

- kaksi partamonnia, molemmat samaa sukupuolta etten sentään huku niihin.
- kirsikkabarbeja ~6 kpl
- sitruunatetroja ~10 kpl
- taistelukaloja, uros ja kaksi naarasta.

Eli voisiko ajatella lähtevänsä tuollaisella porukalla liikenteeseen? Ajan myötä voisin ajatella jos lisäisi vielä yhden pikku parven tuonne, mutta koska nyt ei ole mitään mielessä niin turha sitä on väkisinkään ostella tankkia täyteen.

Pohjana on soraa ja kasvustoa lisään tässä lisää. Nyt löytyy vallisneriaa, jaavansaniaista, jotain peruskasveja (sekä lyhyttä että pitkää, ovaalilehtistä, myyjä kyllä sanoi nimen mutta en muistanut sitä enää liikkeen ulkopuolella) ja sitten vielä tuollaista pitkää "nauhamaista" puska-kasvia jossa pienten lumpeenlehtien näköisiä lehviä. Hankin kyllä kasveja lisää. Lisäksi tuolla on puupökkelö.