Onko liikaa valaistusta?
Valvoja: Moderaattorit
Onko liikaa valaistusta?
Eli 63 litran altaaseen (l,s,k 60,30,35) olen kaavaillut 2*18w loisteputkia. Onko tämä mielestänne liikaa. Jossain olen lukenut, että 0,3w/litra olisi sopiva. 36w olisi tuollaisessa altaassa 0,57w/litra.
Omistan 36w kuristajan, joten se vaatisi toimiakseen kaksi 18w loisteputkea. En viitsisi ostaa 18w kuristajaa, jos vain tuo valaistus ei menisi liialliseksi näin!
Omistan 36w kuristajan, joten se vaatisi toimiakseen kaksi 18w loisteputkea. En viitsisi ostaa 18w kuristajaa, jos vain tuo valaistus ei menisi liialliseksi näin!
Kunhan huolehdit siitä, että lannoitus on "sopiva" ja kasvit saavat myös hiilidioksidia, valoa tuskin on liikaa. Valitse kuitenkin myös nopeakasvuisia lajeja varsinkin alkuun, jotta ylimääräisiä ravinteita ei jää.
Samu Saurama
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
-
- Elite Member
- Viestit: 5470
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Onko liikaa valaistusta?
Ainakin minulla tuollainen viritys toimi mainiosti ihan normaalilla kasvistollakin ja normaalilla lannoitusmäärällä.IV kirjoitti:Eli 63 litran altaaseen (l,s,k 60,30,35) olen kaavaillut 2*18w loisteputkia. Onko tämä mielestänne liikaa. Jossain olen lukenut, että 0,3w/litra olisi sopiva. 36w olisi tuollaisessa altaassa 0,57w/litra.
(Muistaakseni minulla on yksi 2x18W sarjaan kytketty "lähes hengenvaarallinen" loisteputkivalaisin edelleen kellarikomerossani. Täytynee tarkistaa ja laittaa kiertoon rakenteluhenkisille.)
Minulla oli pari kuukautta sitten 2 x 18 W:n loisteputket heijastimella 60 l:n altaan päällä. Kokeilin erilaisia putkia, mutta kasvit kituivat ja altaaseen tuli varsinainen leväongelma. Sitten vaihdoin altaan päälle 80 W:n HQL valaisimen. Kasvit alkoivat rehottaa ja leväongelmakin on pikkuhiljaa poistumassa. Ja tosiaan valoa ei ole pätkääkään liikaa.
Kokeilin 250 l:n altaan päälle 400 W:n HQI:tä. Se oli liikaa ainakin hajavalon osalta. Jos altaan päälle tekisi "laatikon", joka estäisi hajavalon niin saattaisi systeemi toimia. Lisäksi pitäisi tuulettimella poistaa ylimääräinen lämpö. Nyt on tarkoitus virittää ko altaan päälle 2 x 80 W tai 2 x 125 W HQL.
Eli kokeilemalla löydät varmasti parhaan ratkaisun altaasi valaistukseen.
Kokeilin 250 l:n altaan päälle 400 W:n HQI:tä. Se oli liikaa ainakin hajavalon osalta. Jos altaan päälle tekisi "laatikon", joka estäisi hajavalon niin saattaisi systeemi toimia. Lisäksi pitäisi tuulettimella poistaa ylimääräinen lämpö. Nyt on tarkoitus virittää ko altaan päälle 2 x 80 W tai 2 x 125 W HQL.
Eli kokeilemalla löydät varmasti parhaan ratkaisun altaasi valaistukseen.
Valonmäärä
Hare-menetelmällä toteaisin, että luonnossa auringon valoa saattaa tulla neliömetrille 1.5 kilowatin verran. Jos akvaarion pinta-ala on vaikka 60cm x 30cm = 0.18 m2, niin luonnollinen valaistusteho olisi silloin noin 30 W. Mutta mikäs taas olikaan loisteputkien hyötysuhde? Jos se on vaikka 60%, niin 30 watin putki tuottaa valotehoa 18W. Tässä laskelmassa on huomioitava, että "hare" = hatusta reväisty.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Minulla on 50 cm syvässä tankissani pääasiassa olut loistepukivalaistus. Pohjavesirutto kasvoi hyvin hekosti, kun tankki oli ikkunattomassa eteiskäytävässä.
Nyt tankki on olohuoneessa ja täälläkin hetkellä aurinko helottaa sen päätyyn.
Lisäksi halogeenispotit omat päivittäin muutaman tunnin päällä.
Pohjavesirutto on intoutunut nimensä mukaiseen kasvuun. Tapasin tuon kasvin luonnossa Tanganjikajärven matalalla osaksi liejuisella rannnalla parinkymmenen sentin - puolen metin syvyydestä tiheänä mattona pintaan kasvaen. Aurinko paistoi vapaasti tuolle avoimelle rannalle.
Valoa ei siis voi olla liikaa niin kauan kuin auringosta tulee enemmän.
Tosin monissa akvaarioissa valo ei ole minimitekijä. Kasvavatkan monet vesikasvit varjoisten sademetsien puroissa ja lammissa, jotka ovat lähes aina paksun lehdistön katveessa.
Minimitekijöinä ovat useimmiten ravinteet ja niistä hyvin usein puuttuu hiilidioksidia. Kovissa, emäksisissä vesissä ei kuitenkaan vapaata hiilidioksidia juuri ole, vaan se on pääsääntöisesti sitoutuneena karbonaatteihin ja vetykarbonaatteihin. Tällaisten kasvupaikkojen kasvit pystyvät kuitenkin käyttämään hiilenlähteenään vetykarbonaatteja ja karbonaatteja (biogene entkalkung).
Siis valaistuksen määrästä huolehtimisen lisäksi on tärkeää varmistaa kasvien sopivan monipuolisesta ravinteiden saannista eikä tehdä vertailuja yksinomaan valaistuksen perusteella.
Noista spoteista vielä että vaikka niiden kokonaisvaloteho onkin suhteellisen vaatimaton, niiden valo tehokkaan heijastimen ansiosta kohdistuu hyvinkin pienelle aluelle, ja tuolle alueelle valoa tulee koko vailla paljon. Omassa tankissani loisteputkien tasaisen valon alla spottien lisäksi palaessa pohjalle syntyy selviä varjoja sekä valojen ja varjojen leikki vedenpiinnan liikkeiden mukaan.
Nyt tankki on olohuoneessa ja täälläkin hetkellä aurinko helottaa sen päätyyn.
Lisäksi halogeenispotit omat päivittäin muutaman tunnin päällä.
Pohjavesirutto on intoutunut nimensä mukaiseen kasvuun. Tapasin tuon kasvin luonnossa Tanganjikajärven matalalla osaksi liejuisella rannnalla parinkymmenen sentin - puolen metin syvyydestä tiheänä mattona pintaan kasvaen. Aurinko paistoi vapaasti tuolle avoimelle rannalle.
Valoa ei siis voi olla liikaa niin kauan kuin auringosta tulee enemmän.
Tosin monissa akvaarioissa valo ei ole minimitekijä. Kasvavatkan monet vesikasvit varjoisten sademetsien puroissa ja lammissa, jotka ovat lähes aina paksun lehdistön katveessa.
Minimitekijöinä ovat useimmiten ravinteet ja niistä hyvin usein puuttuu hiilidioksidia. Kovissa, emäksisissä vesissä ei kuitenkaan vapaata hiilidioksidia juuri ole, vaan se on pääsääntöisesti sitoutuneena karbonaatteihin ja vetykarbonaatteihin. Tällaisten kasvupaikkojen kasvit pystyvät kuitenkin käyttämään hiilenlähteenään vetykarbonaatteja ja karbonaatteja (biogene entkalkung).
Siis valaistuksen määrästä huolehtimisen lisäksi on tärkeää varmistaa kasvien sopivan monipuolisesta ravinteiden saannista eikä tehdä vertailuja yksinomaan valaistuksen perusteella.
Noista spoteista vielä että vaikka niiden kokonaisvaloteho onkin suhteellisen vaatimaton, niiden valo tehokkaan heijastimen ansiosta kohdistuu hyvinkin pienelle aluelle, ja tuolle alueelle valoa tulee koko vailla paljon. Omassa tankissani loisteputkien tasaisen valon alla spottien lisäksi palaessa pohjalle syntyy selviä varjoja sekä valojen ja varjojen leikki vedenpiinnan liikkeiden mukaan.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.