Yövalot 6 ledillä-valmis!

[Jani]

Jukan innoittamana päätin rakentaa omaan monimetalli/loisteputki lamppukotelooni vielä leditoimiset yövalot. Tarvikkeina 4 kpl valkoisia ja 2 kpl sinisiä superkirkkaita ledejä. Valkoisten hinta 1.5 e ja sinisten 3 e. Tein kaksi 3 ledin ketjua, joihin vielä kolvasin 82 Ohmin etuvastuksen. Valmiiden ledipötkyjen päälle vielä läpinäkyvää himmeää kutistussukkaa jotta rakenne vahvistuu, valonlähde hieman siroaa ja systeemistä tulee muutenkin eristetty. Muuntajan perään juotin 1 kOhmin säätövastuksen jotta valoja voi himmentää.

Hintaa komponenteille kertyi 20 euroa ilman muuntajaa. Muuntaja on säädettävä malli jossa asteikka 3-12 V. Onneksi tuli mitattua muuntajan antama napajännite, sillä 12 V asennossa se puski 17 volttia ja 9 V asennossa 12,9 volttia. Eli halvat muuntajat ovat suht huonolaatuisia ja kannattaa mitata lähtevä jännite ennen kytkemistä.

Koska lamppukotelossani on kunnon kaareva ja iso heijastin, 6 ledillä syntyi todella tasainen ja kattava valo 2 m altaaseen. Kun allasta tuijottelin jonkin aikaa, oli pakko hieman himmentää ledejä koska valotehoa oli yllättävän paljon noinkin vähillä ledeillä. Täytyy sanoa että "kuuvalosimulaattori" on aivan loistava keksintö ja se vangitsee katsojan altaan ääreen illan pimeydessä.

Kaikki aratkin plekot liikkuivat ympäri allasta ja toimintaa riitti. Rihmakirjoahventen suomut loistivat tyylikkäästi valon hämyssä. Ledien valo ylsi tehokkaimassa asennossa pohjaan asti siten että pinnan aaltoilu näkyi samalla tavalla kuin monimetalleilla. Johtunee sinisen valon kyvystä tunkeutua syvälle veteen.Kaloja on myös hyvä kuvata kuuvalossa kun näkee kohteen mutta kala ei säiky kun kamera tulee nokan eteen. Mitähän hauskaa sitä seuraavaksi rakentaisi?

[saurama]

Onneksi tuli mitattua muuntajan antama napajännite, sillä 12 V asennossa se puski 17 volttia ja 9 V asennossa 12,9 volttia.

Tilanne on sama kaikissa reguloimattomissa virtalähteissä. Jos mustalle möykylle ilmoitetaan sähköntuotoksi esim. 12V ja 300mA, niin 300 milliämpärin virrankulutuksella jännite on tosiaan noin 12 volttia. Kun samaan virtalähteeseen kytketäänkin kuormaksi vaikka pieni puhallin, joka kuluttaa vain 30mA, jännite on paljon suurempi. Reguloidut virtalähteet ovat kalliimpia, mutta ne antavat sitten saman jännitteen kuormasta riippumatta.

[jarvij]

Onko aihetta korjata sivullani olevaa ohjetta tuon virtalähteen ja sen antaman jännitteen sekä etuvastusten osalta?

Ledipakettihan kuitenkin syö jo jonkin verran ja sinisten sekä kirkkaiden superkirkkaiden kynnysjännite on toki korkeampi kuin tavallisten vihreiden ja punaisten tarvitsema?

Minulla ei mitään kosteuseristystä ole, sillä halogeenit ovat niin kuumia ja roiskeista rikkoutuvia, että valaisin roikkuu akvaarion päällä ketjuilla ja lisäksi on vielä peitinlasit.

[VilleJ]

Minä toteutin tuon jokunen aika sitten 9 ledillä (aina kolmen sarjoissa sin-valk-sin), edessä 82 ohmin vastus (0,25W kesto). Muuntaja on tosiaan halpa 12V jännitelähde, jonka syötöstä ei hajuakaan.. Siksipä pidän sitä 9V:lla, koska ledit näyttää palavan silläkin vastuksesta huolimatta, joten ok ja jännite on ilmeisesti suurempi (laskin ledeille 3,5V/ledi kynnysjännitteeksi, koska enpä tiedä niistä ledeistä tarkempaa tietoa).

Kuutamovalaistus on kaunis, mutta valokuvaa en saanut aikaiseksi kamerallani, koska se ei reagoi noin pieneen määrään valoa Tai no, itse asiassa fotarilla lisäten hiukan valoisuutta ja kontrastia, on lopputulos tämän kaltainen. Näkeehän siitä valojen ilmentymän, mutta luonnossa paaaaaljon kauniimpi

[saurama]

Onko aihetta korjata sivullani olevaa ohjetta tuon virtalähteen ja sen antaman jännitteen sekä etuvastusten osalta?

Reguloimattoman virtalähteen kanssa ei voi antaa yleispäteviä ohjeita halutun jännitteen saamiseksi. 12V ja max 800mA antava poweri syöttää paljon korkeampaa jänitettä kuin 12V ja max 150mA antava poweri, jos molempiin laitetaan vaikka 100mA virtaa kuluttava kuorma. Toinen toimii lähellä oletettua kuormaa ja toinen melkein "tyhjäkäynnillä".

[Jani]

Etuvastus ja kytkentään liitetty kuorma on aina sidoksissa toisiinsa. Minulla on ketjussa 3 lediä ja siksi tuo 82 Ohmin etuvastus. Jukalla on 4 lediä joten tilanne on eri. Kuorman kanssa en mitannut muuntajan antamaa jännitettä mutta on sama tilanne kuin Aqua2002 että ledit palavat kirkkaasti (että hieman pitää jopa himmentää) ja näinollen en viitsi enää kasvattaa muuntajan antamaa jännitettä ja jätän sen 9 V asentoon.

Mulla on Aqua2002 semmonen kamera että saan 8 sekunnin valotuksella hyvän kuvan ja otan jalustan kanssa pari kunnon fotoa. Jospa sitten suurikin yleisö saa käsityksen kuinka mahtava tää valo on. Tosin ainahan se on niin että se pitää paikanpäällä nähdä. Ei maisemakaan näytä koskaan niin hyvältä kuvassa kuin omin silmin. Tuo yövalo luo mahtavan aavemaisen tunnelman kun kalat uivat ääneti hämärässä...huuu!!!

[AkiK]

Mutta eipä olisi kovin vaikea/kallista laittaa tuohon kytkentään se regulaattori. Tosin eipä nuo ledit nyt niin kovin tarkkoja tuosta jännitteestä ole.

[jarvij]

Onko aihetta korjata sivullani olevaa ohjetta tuon virtalähteen ja sen antaman jännitteen sekä etuvastusten osalta?

Reguloimattoman virtalähteen kanssa ei voi antaa yleispäteviä ohjeita halutun jännitteen saamiseksi. 12V ja max 800mA antava poweri syöttää paljon korkeampaa jänitettä kuin 12V ja max 150mA antava poweri, jos molempiin laitetaan vaikka 100mA virtaa kuluttava kuorma. Toinen toimii lähellä oletettua kuormaa ja toinen melkein "tyhjäkäynnillä".

Lisäänkö siis (saanko?) tuon lisäohjeeksi sivulleni?
Itse käytän säädettävää (1,5-3-4,5-6-7,5-9-12 V) virtalähdettä. Se on asennossa 12 V, koska se toimii myös himmentimen (halogeenispotteja varten) virtalähteenä.

12 V halogeenit itse ovat verkkomuuntajan (24 volttia) perässä pareittain sarjaan kytkettyinä.

Kysymys, joka askarruttaa, liittyy aiheeseen:
Paljonko tehoa ottavat 24 voltin jännitteellä kaksi sarjaan kytkettyä 20 watin 12 V spottia.
Oletan että 20 wattia yhteensä.

Siis nyt on 2 kpl 20 watin ja 2 kpl 35 watin spotteja sarjassa. Ja nuo sarjat rinnan.
Tehnee 55 wattia?
Himmennintä saa kuormittaa 80W/24V, joten vielä sopinee 2 kpl 20W sarjassa?
Lisäilisin punaisia valoja auringonlaskuun:

[VilleJ]

Jos ylisyöttää jännitettä -> ledi kärventyy.. Testasin sen yhdellä ledillä, valo voimistui kunnes muuttui vihreän, oranssin kautta mustaksi kärvähtäneeksi lediksi.

Minulla on ketjussa 3 lediä ja siksi tuo 82 Ohmin etuvastus. Jukalla on 4 lediä joten tilanne on eri.

Juups, laskelin itsekin, että 1,5V:n ylijännitteen syömiseen riittää 82 ohmin vastus. Ledien kanssa on kuulemma aina käytettävä vastusta, vaikka 4*led ~12V.

Mulla on Aqua2002 semmonen kamera että saan 8 sekunnin valotuksella hyvän kuvan ja otan jalustan kanssa pari kunnon fotoa

No, mun kamerasta kun puuttuu kaikki säädöt, on nääs DC5000, edes säätö +2.0 ei auta ja kuvat on tuollaista, kuten yllä. Maisemakuvauksessa ja luonnossa kamera on ok - siihenhän se tarkoitettukin, mutta sitten muussa... Surkea... Odottaa innolla Minoltan Dimage A1:sen previewta

[Maisu]

Jospa sitten suurikin yleisö saa käsityksen kuinka mahtava tää valo on.

Suuri yleisö ei ole ikänään nähnyt kolvia, lähdetään siitä.

[jarvij]

Lähdetään vaan!
Suurelle yleisölle vesikemiakin on varsin tuntematonta. Lähdetäänkö siitäkin?
Kalat on punaisia, sinisiä ja keltaisia lajistoltaan kovin monessa akvaariossa ja se tieto riittää suurelle yleisölle!

[Maisu]

Suurelle yleisölle vesikemiakin on varsin tuntematonta. Lähdetäänkö siitäkin?

Vesikemialla ei kovin helposti saa saa taloa liekkeihin.

[jarvij]

Vaikeaa se on kyllä ledeilläkin ja suojajännitteellä, mutta tietysti jos kovasti yrittää.
Joillekin onnistuu jo kynttilöilläkin varsinkin joulun aikoihin!

Menee nyt jo tosin vähän aiheen vierestä!

[Kaizu]

Suurelle yleisölle vesikemiakin on varsin tuntematonta. Lähdetäänkö siitäkin?
Kalat on punaisia, sinisiä ja keltaisia lajistoltaan kovin monessa akvaariossa ja se tieto riittää suurelle yleisölle!

Nohnoh, eipäs nyt heitetä leikiksi koko hommaa.
Itselleni kaikki akvaariohommelit (paitsi tietty se että kaloja on erilaisia ja viihtyvät vedessä) olivat lähes tuntemattomia vielä n. 2 vuotta sitten. Nyt väittäisin että osaan keskimääräisen harrastelijan verran asioita. Suurien gurujen asteelle en edes tahdo päästä koska se tuo yleensä mukanaan jonkinasteista liiallista ammattiylpeyttä, jolloin myös helppojen ja ymmärrettävien ohjeiden antaminen "suurelle yleisölle" muuttuu vaikeaksi. Onkohan muut huomanneet, että mitä huonommin joku ohjeiden kirjoittaja on asiansa osannut ennen kuin on alkanut perehtymään asiaan, niin sitä selkeämmät ohjeet hän saa aikaiseksi

Juottokolvistakin tiedän sen verran että sitä pidetään kiinni siitä päästä mikä ei polta näppejä, mutta ajattelin uskaltautua sellaisen hankkimaan ja jonkinlaisen kuutamovalaistuksen kasaamaan.

Nuo superkirkkaat, mitä Jani mainitsi käyttäneensä, on varmaankin SP-elektroniikasta ja kirkkaudeltaan siniset 2,8 kandelaa ja valkoiset 5 kandelaa?

Millaisilla kirkkauksilla muilla vastaavien valojen virittäjillä nuo ledit ovat olleet?

[Kaizu]

Vaikeaa se on kyllä ledeilläkin ja suojajännitteellä, mutta tietysti jos kovasti yrittää.

Ei sitten kun ne on valmiita, mutta niitä tehdessä.

[Maisu]

Niin, minua nyt jonkin verran kismittää se että olin aikeissa mennä ostamaan viikonloppuna tarvikkeet jäähdytyspropelliin ja mahdollisesti kuuvaloonkin, mutta laitatte kuitenkin taas kuukauden kuluttua ohjeet uuteen uskoon enkä oikein luota siihen että uskaltaisin käyttää mitään rakentamistani laitteista. Tuntuu ettei kukaan tosissaan tiedä mitä on tekemässä, tai ainakin on vaikea valita kenen ohjeisiin olisi uskominen.

Tarvitsisinko siis molempiin muuntajiin regulaattorit? Millainen tällä hetkellä olisi täydellinen osaluettelo jolla nuo laitteet saataisiin sähköturvallisesti toteutettua, ml. kolvin ynnä muiden työvälineiden osat? Propellin pitäisi jäähdyttää 22 litraa vettä n. kahdella asteella.

[ismo]

Tilanne on sama kaikissa reguloimattomissa virtalähteissä.

Muutajien tapauksessa puhutaankin ns. Un ja U0 arvoista. Un on nimellisjännite ns. kilpiarvo. Muuntajan pitäisi antaa nimellisjännitteensä nimelliskuormalla. U0 (U-nolla) arvo on muuntajan jännite kuormittamattomana.

U0 jännitteestä on laskettu ns. U0% (U-nolla-prosentti) joka kertoo sen kuinka monta prosenttia jännite on suurempi tyhjäkäynnissä kun nimelliskuormalla.

Ongelma ei olekkaan näin suuri kysymys suuremmilla muuntajilla. Pienjännitteisten tehomuuntajien U0% ovat tyypillisesta 3...5%. Muutaman sadan watin teholuokassa U0% on 7...10 % luokkaa. Pienet muuntajat ja varsinkin luonnostaan oikosulun kestävät muuntaja ovat "toivottomia" tässä asiassa.

Pienen muuntajan käämit ovat niin ohutta kuparia että niiden tasavirtaresistanssi on lähes kohtuuton. Näin ollen pienen (< 5VA) muuntajan U0% saattaa olla välillä 50...100% jopa enemmän :-(

Luonnostaan oikosulun kestäväksi rakenteeksi sanotaan muuntajaa joka ei tuhoudu vaikka sen toisio oikosuljettaisiinkin. Tällaisia tyypillisesti on pienet verkkolaitteet (ne mustat mötikät).

Toinen ongelma on ns. tasasuuntausvakio. Heitetäänpä esimerkki. Muuntaja toimii vaihtosähköllä, tätä saamme pistorasiasta. Muuntajan toisiossa on myöskin vaihtojännite, joka useimmissa elektonisissa laitteissa se pitää muuttaa tasasähköksi (tasasuuntaus) ennenkun elektroniikka toimii.

Kun tuo toision vaihtojännite (12 Vac) tasasuunnataan (kokoaaltotasasuuntaus) ja suodatetaan (kondensaattori, jotta sähkö ei olisi sykkivää tasasähköä) niin voidaan karkeasti esittää että ilman kuormaa muuntajan tasasuunnattu jännite on 1.4 kertaa niin suuri kuin vaihtojännite (12 Vac -> 17 Vdc)

Lisäksi lopulliseen jännitteeseen vaikuttaa myös moni muukin tekijä (esimerkiksi muuntajan laatu). Yleensä nyrkkisääntö on se että mitä halvempi muuntaja, sitä korkeampi jännitteen muutos tyhjäkäynnista nimellistehoon siirryttäessä :-(

[jarvij]

Omani ostin Bebekistä ja Yleiselektroniikasta. Jäi kandelat kysymättä!

Optimaalisilta tuon nylonkankaan läpi vaikuttavat. Ilman sitä tuli pyöreät valoläikät pohjalle.

Pitäisikö ohjeisiin lisätä vielä nimellisjännitteen mittaus, ja etuvastusten arvon laskeminen sen mukaan.

Taitaa kohta mennä niin vaikeaksi, että jos tuon kaiken olisin tiennyt, en olisi koko puuhaan ryhtynyt, en ainakaan sitä "ulospannut" ja julkituonut.

[saurama]

No esimerkiksi minun 24V propellini eivät käynnisty oma-aloitteisesti 12V jännitteellä. Kun vähän potkaisee vauhtia niin jäävät kyllä pyörimään. Sen sijaan halvalla reguloimattomalla "12V" powerilla saa sen verran enemmän jännitettä (pari 60mA puhallinta taisi kokeillulla virtalähteellä saada jännitettä 16,5V), että lähtevät pyörimään itsekin. En tunne sähköalaa mitenkään perinpohjaisesti, vain hyvin ohuen siivun pinnalta. Sekin on kuitenkin auttanut montaa rakenneltavaa puuhaa mietittäessä ja silti joudun edelleen käyttämänä hiuslakkaa, jos haluan tukkani pystyyn.

[ismo]

Niin, minua nyt jonkin verran kismittää se että olin aikeissa mennä ostamaan viikonloppuna tarvikkeet jäähdytyspropelliin ja mahdollisesti kuuvaloonkin, mutta laitatte kuitenkin taas kuukauden kuluttua ohjeet uuteen uskoon enkä oikein luota siihen että uskaltaisin käyttää mitään rakentamistani laitteista.

Tämähän se valitettava tilanne on.

Suosittelen nyt kuitenkin että jos (suuremmista) murheistä haluaa päästä eroon, niin käyttää LED valaistuksen yhteydessä vakiovirtaa antavaa kytkentää. LED komponentissa oikeastaan kynnysjännite ei ole se kriittinen suure vaan palovirta.

Näin ollen jos virta on kriittinen niin se täytyy vakioida (mitä sarjavastus ei tee). Kun kytentä on varustettu vakiovirtapiirillä, saa verkon ja muuntajan käyttöjänite vaihdella miten tahansa, mutta virta pysyy vakiona.

Sarjavastus on suhteellisen helposti sekä laskettavissa että mitattavissa. Laskeminen on teoreettinen tapa lähestyä asiaa ja mittaaminen on konkreettinen tapa varmistua asiasta. Sarjavastus on mm. helppo, halpa ja nopea tapa rajoittaa LEDin palovirtaa mutta ei reagoi käyttöjännitteen muutoksiin (ellei ole säätövastus).

Vaikkapa Maisulle esimerkiksi sarjavastuksen määrittäminen. Selvitä ensin myyjältä mikä on käyttämäsi LEDin kynnysjännite (tässä esimerkissä 3.2V). Samasta liikkestä ostamasi virtalähde varmaan mitataan kun nätisti räpsytät silmiäsi (mitattuna U0 oli 18V).

Kytket 3 lediä sarjaan (3kpl*3.2V) eli kynnysjännite sarjaankytkennässä kasvaa sarjaan kytkettävien LEDien mukaan (=> 9.6V). Tämän jännitteen vähennät muuntajan tyhjäkäyntijännitteestä (18V-9.6V = 8.4V).

Seuraavaksi päätät haluamasi (myyjän suoitteleman) palovirran. Tavalliselle LEDille tyypillinen arvo on 20 mA (0.02A). Jos haluat kirkkaammin palavan LEDin niin kasvata virtaa suhteessa. Yleensä yli 50 mA virrat lyhentävät LEDin polttoikää huomattavasti (ei koske erikois LEDejä).

Tarvittavan sarjavastuksen koon saat lopulta jakamalla saamasi jännitearvon (8.4V) valitsemallasi palovirralla (20 mA = 0.02 A). Vastuksen kooksi saat (8.4V / 0.02A = 420 ohm). Nyt vaan kauppaan hakemaan vastusta.

Jos sarjavastuksen käyttämiseen päätyy, kannattaa samalla ostaa vähän erikokoisia vastuksia, sillä vastus ei ole kovinkaan kallis osa ja tällä säästytään jatkuvalta kaupassa juoksemiselta :-) Mahdollisia kokoja on vaikka 220ohm, 330 ohm ja 470 ohm.

Vakiovirtapiiri on toteutettavissa nykyisillä perusregulaattoreilla. Kytkentöjä löytyy netistä. Käyttää voi vaikkapa LM317 piiriä. Katsele vaikkava dokumettia sivulta http://www.hw.cz/data_ic/lm317.pdf sieltä sivua 5 ja kuva 7. Erittäin yksinkertainen ja halpa kytkentä :-)

[ismo]

Optimaalisilta tuon nylonkankaan läpi vaikuttavat. Ilman sitä tuli pyöreät valoläikät pohjalle.

Pitäisikö ohjeisiin lisätä vielä nimellisjännitteen mittaus, ja etuvastusten arvon laskeminen sen mukaan.

Taitaa kohta mennä niin vaikeaksi, että jos tuon kaiken olisin tiennyt, en olisi koko puuhaan ryhtynyt, en ainakaan sitä "ulospannut" ja julkituonut.

Superkirkkaissa LEDeissä on yksi "ongelma". Yleensä superkirkkaus saadaan osittain aikaiseksi käyttämällä LEDin etulinssinä kapean keilan antavaa linssiä (vähän valoa, mutta kun se suunnataan kapealle alueelle niin se on kirkkaampi).

Tuo kapea keila tarkoittaa sitä että valon "reunasta" tulee terävä (Jukan kuvaama rengas). Tästä pääsee helposti eroon. Ei muuta kuin mars keittiöön ja ruinaamaan karhunkieltä. Tällä karkealla hankaus ja puhdistustyynyllä sitten hangataan LEDin etulinssi mataksi ja tämän jälkeen ei ongelmaa esiinny :-)

Ohjeet saattaisivat olla täydelle maallikolle ihan hyvät. Noh Jukka eipäs nyt hermostuta :-)

[jarvij]

Jäin vielä vaille vastausta tuosta sarjaan kytkettyjen 12 V halogeenien tehoista 24 voltin jännitteellä?

[ismo]

Vakiovirtapiiri on toteutettavissa nykyisillä perusregulaattoreilla. Kytkentöjä löytyy netistä. Käyttää voi vaikkapa LM317 piiriä. Katsele vaikkava dokumettia sivulta http://www.hw.cz/data_ic/lm317.pdf sieltä sivua 5 ja kuva 7. Erittäin yksinkertainen ja halpa kytkentä :-)

Niin ja ihan näin nopeasti heiteltynä arvoja vastukselle.

Koodi: Valitse kaikki

Vastus	Virta	
Ohm	[A]	[mA]
15 	0,083	83
22 	0,057	57
33 	0,038	38
47 	0,027	27
56 	0,022	22
68 	0,018	18
82 	0,015	15
100	0,013	13
150	0,008	8
220	0,006	6

Eli näyttäisi esim 56 ohm vastus antavan turvallisen 22 mA virran ja jännitteestä riippumatta :-)

Tämä nyt näin pikaisesti, "eläkää ampuko jos tuli näppishäiriö" (kannattaa tarkistaa arvot ennen rakentamista)

[ismo]

Jäin vielä vaille vastausta tuosta sarjaan kytkettyjen 12 V halogeenien tehoista 24 voltin jännitteellä?

En nyt tiedä mitä ajat tällä takaa?

Mutta lasketaanpas taas:
Käsittääkseni siis kytket kaksi 12V ja 20 W lamppua sarjaan ja syötät niitä 24V jännitteellä. Nythän kumpainenkin saa (teoriassa) navoilleen 12 V jännitteen.

Ongelma piilee siis siinä että näin et voi kytkeä eritehoisia lamppuja sarjaan, jolloin jännitteet jakaantuisivat vastusten suhteessa. Tällöin pienempitehoinen lamppu saisi yllinkyllin jännitettä (tuhoutuu) kun suurempitehoinen vaan hehkuu himmeänä :-(

Kun kaksi samantehoista lamppua (20W) kytketään sarjaan kaksi kertaa nimellisjännitettään (12V) suurempaan käyttöjännitteeseen (24V), niin kumpaisenkin tehohan on tuolloin nimellinen (20W), koska niiden yli vaikuttaa lampun nimellisjännite (12V).

Koko kytkennän kuluttama teho on kaksinkertainen (2*20W) eli tuolloin lappujesi ottama teho on 40 W

Puhdasta fysiikkaa sanon minä :-)

[Jani]

Kyllä ne mun ostamat ledit ovat SP-Elektroniikasta. Heidän nettisivuillaan on ledien speksitkin.

Kaikille muille: ei tästä lediviritelmästä nyt kannata ressiä ottaa ja päätä puhki miettiä mikä osakokoonpano on hyvä. Jukan ja mun systeemeissä on siksikin suuri ero että itse toteutin yövalon vain 6 ledillä koska mulla on hyvä heijastin ledien tukena. Jukan kotelossa taisi heijastimet olla vain loisteputkien kohdalla.

Osista senverran että normaali säädettävä "mustalaatikko" muuntaja, n kpl ledejä, etuvastukset, säätövastus 1kOhm, kutistussukkaa,tinaa, kolvi ja 10 metriä johtoa. Ledit sarjaan vastuksen kanssa. Sitten ledipaketit rinnan keskenään muuntajan antamaan 12 V jännitteeseen. Näin ledit syttyvät ja säätövastuksella niitä voipi himmennellä. Kytkentä ei ole mikään tulipaloa aiheuttava jos vaan eristykset (kutistussukat) ovat kunnossa. 12 V jännite etuvastuksen kera on keskimäärin joka tapauksessa noilla normaaleilla kirkkailla ledeillä oikea joten ledien ikä ei lyhene. Jos taas ledi palaa, ketju sammuu ja taaskaan ei tule tulipaloa. Jos on epävarma kytkennästä, vikavirtasuoja vielä väliin. Jukan sivuilla on tuo kytkentä. Itse muutin sitä vaan senverran että 4 ledin sijasta laitoin 3 sarjaan ja etuvastuksen arvo on erilainen.