FN:n paluu akvaarioharrastajaksi

[FN]

Tervepä terve kaikille

Olen aikanaan harrastanut akvaarioita alle 10 vuotiaasta hieman alle parikymppiseksi. Purkkeina oli 75 litrainen ja jossakin vaiheessa 140 litrainen.

Ja nyt on kiinnostus herännyt aikanaan varsin rakkaan/mielenkiintoisen harrastuksen pariin. Olin muuten aikanaan akvaariokerhossa, joka kokoontui Helsingissä, Elannon tiloissa (80-luvulla) - kerhon nimeä en muista - ehkäpä joku teistä tietää mikä ko. kerhon nimi oli ?

Olen yrittänyt parin päivän ajan lueskella näitä viestejä ja aiheeseen liittyviä sivuja. (esim. aquahoito.infoa) Olisipa muuten aikanaan ollut näin paljon tietoa saatavilla... Joskin sitä tietoa tuntuu olevan vähän liikaakin äkkiä sulatettavaksi. Huomaan, että silloin muksuna tuli tehtyä aika paljon asioita väärin, esim. akvaarion kypsyttäminen. Lisäksi joistakin postauksista tai ohjeista olen saanut sen kuvan, että hommasta on tullut varsin "tieteellistä", mm. veden laatu.

Periaatteessa minulla on kuitenkin hyvin aikaa perehtyä eli voi olla, että akvaarion osto tarvikkeineen tapahtuu vasta ensi vuoden puolella (sitä ennen on mm. muutto edessä ja jouluhässäkät).

Kaipaisin hyviä ohjeita - mitä vaan mieleen tulee, mutta ainakin näistä aiheista.

1. Olen mietiskellyt josko hankkisin noin 240 - 400 l akvaarion. Toki isompikin voisi kiinnostaa.

2. Kalasto - pidin aikanaan kirjoahvenista. Oikeastaan muuta en nyt osaa tai uskalla tähän sanoa.

3. Kustannusarvio (löysin kyllä searchilla joitakin topicceja, joissa keskusteltiin aiheesta) - mitä otettava huomioon akvaarion hankinnassa. Välineasiat on aikalailla unohtuneet - jotain olen lueskellut

jne.

----
ps. Tuli aikanaan syötettyä niitä kirjoahvenia ja lehtikaloja kastemadoilla (=yleensä pestyinä ja 'tyhjäksi puserrettuina). Oliko tämä ihan väärin tehty mm. kalojen terveyden kannalta...

[Pallokala]

Tervepä terve kaikille
----
ps. Tuli aikanaan syötettyä niitä kirjoahvenia ja lehtikaloja kastemadoilla (=yleensä pestyinä ja 'tyhjäksi puserrettuina) - oliko tämä ihan väärin tehty mm. kalojen terveyden kannalta...

Terve! Ja tervetuloa mukaan joukkoon sekavaan

Kyllä kastematoja syötetään edelleen kaloille ja hyvin maistuu. Ei niissä mitään vaarallista pitäisi olla, jos nyt pahimmat mullat pesee pois niin halpaa elävää ravintoa ne ovat.

[Liisa S]

Kyseinen seura on Helsingin Akvaarioseura, joka toimii edelleen. Hämeentien Elannon huoneistossa ei olla kokoonnuttu enää yli kymmeneen vuoteen, vaan sieltä ollaan muutettu parin välivaiheen kautta HYKSin luentosaliin Meilahteen. Kokouspäivä edelleen kunkin kuukauden kolmas tiistai klo 18:00.

Ei itse akvaarioharrastus ole sen tieteellisempää kuin ennenkään. Tietoa kalojen hyvinvoinnista vain on enemmän saatavilla, ja päinvastoin kuin ennen nyt kannattaa ENSIN lueskella vähän teoriaa ja vasta sitten laittaa akvaario pystyyn (kuten sinä olet selvästi tekemässä) eikä vain perustaa pyttyä ja sitten käytännössä opetella oikeaa hoitoa samalla kun ihmettelee kalakuolemia ja leväräjähdyksiä.

1. Hyvä kokohaarukka.

2. No sitten varmaan hankit kirjoahvenia! Vaikka pariskunta sateenkaarikirjoahvenia ja niille kaveriksi jotain sopivaa kuten parvi aika isokokoisia tetroja ja joku pieni pleko, vaikka partamonni.

3. Ei kommentteja.

[FN]

Kiitoksia vastauksista.

HAS sehän se oli. Tosin kumma, että tuo logo ei ollut jäänyt mieleen. Varmaan lehtikala -teema on ollut jo pitkään...ellei alusta asti logossa. Kävin nimittäin jo ennen viestini lähetystä ko. seuran sivuilla. (=eikä HYKS kokouspaikkana tuntunut tutulta..en tosin muistanut tuota Hämeentietäkään - kun olen täältä periferiasta. )

Kun olen lueskellut näitä postauksia olen ollut muutaman kerran varsin hämilläni. Esim. leikataanko noilta pallokaloilta todellakin hampaita.
Muutenkin ko. lajiin liittyvät tarinat olivat aika....hmmm...uskomattomia.

Ehkäpä siinä ajassa mitä olen ollut poissa tästä harrastuksesta kalatarjonta (valikoima) on tuntuvasti lisääntynyt. En tiedä onko tämä relevantti kysymys, mutta mitäköhän sellaisia kaloja on tullut myyntiin - sanotaan nyt 80-luvun loppupuolesta - joihin kannattaisi tutustua. Saattaa olla mahdoton vastata...mutta kysytty, mikä kysytty.

Tuo pleko näyttää juuri sellaiselta kalalta, joka saattaisi kiinnostaa. http://www.liveaquaria.com/product/prod ... pCatId=874 Mistä muuten löytyisi parhaat kuvastot ja kertomukset eri lajeista ? (tämä linkki näyttää ihan ok:lta, mutta onko muita ?)

Jostain syystä vierastan tetroja (ainoat mitä kunnolla muistan ovat neontetroja), mutta katsellaan muuttuuko mieli jossain vaiheessa...en välttämättä halua parvikaloja. (=joutuu hankkimaan TOSI paljon, jotta olisivat näyttäviä, yksittäisistä kaloista ei havaitse "luonteenpiirteitä" jne....en tahdo mokata itseäni tämän perusteellisemmin. ) Minulla on ilmeisesti hiukan ennakkoluuloja, nyt voisi muuten olla oikea hetki perustella miksi olen väärässä.

Mitä tähän tarjolla olevaan tietoon tulee, niin ilmeisesti on hyvä että eksyin juuri nyt näille palstoille...on aikaa kypsytellä itseään. Akvaarion kypsyttäminen tulee sitten paljon, paljon myöhemmin.

[Pallokala]

Kun olen lueskellut näitä postauksia olen ollut muutaman kerran varsin hämilläni. Esim. leikataanko noilta pallokaloilta todellakin hampaita.
Muutenkin ko. lajiin liittyvät tarinat olivat aika....hmmm...uskomattomia.

Kyllä niitä leikataan, usko tai älä! juu, pallokalat ovat aika ihmeellisiä veijareita, kannattaa pitää mielessä kalastoa suunnitellessa että pallokalasuvusta löytyy persoonallisia otuksia.

Minä taidan leikata parin kimalaispalloni hampaita taas tänään.

[mysli]

Jostain syystä vierastan tetroja (ainoat mitä kunnolla muistan ovat neontetroja), mutta katsellaan muuttuuko mieli jossain vaiheessa...en välttämättä halua parvikaloja. (=joutuu hankkimaan TOSI paljon, jotta olisivat näyttäviä, yksittäisistä kaloista ei havaitse "luonteenpiirteitä" jne....en tahdo mokata itseäni tämän perusteellisemmin. ) Minulla on ilmeisesti hiukan ennakkoluuloja, nyt voisi muuten olla oikea hetki perustella miksi olen väärässä.

Mitä tähän tarjolla olevaan tietoon tulee, niin ilmeisesti on hyvä että eksyin juuri nyt näille palstoille...on aikaa kypsytellä itseään. Akvaarion kypsyttäminen tulee sitten paljon, paljon myöhemmin.

Minäkään en niin parvikaloista ole koskaan innostunut ja jostain syytä juuri tuo neontetra ei sykäyhdytä lainkaan. Näin kyllä jokin aika sitten mustaneonteroja ja niiden väritys oli niin vinkeä, että melkein teki mieli niitä hankkia. Poikkeuksena sääntöön on kiilakylki, joka on jotenkin ihan omanlaisensa, ehkä se on se voimakas väritys tai jokin.

Persoonallisuudessaankin nuo pallokalat ovat jotain ihan erillaista, jokaisella on oma luonteensa ja jopa ruokamieltymyksensä (yhteistä se, että kaikki rakastavat ruokaa). Toki suuria hahmoja löytää vaikka kirjoahvenistakin, joita niitäkin on jos jonkinlaista aina kaiken lahtaavista hirmuista pieniin ja kiltteihin, lajien keskinäisessä erillaisuudessa juuri kirhoahvenet yllättivät minut, kun aiemmin olin niputtanut ne kaikki samaan kahjoon kastiin. Muuten en osaakaan arvioida mitä kaloja sitten 80-luvun olisi markkinoille tullut, geenimuunneltujen otusten lisäksi siis, mutta ainakin erinnäisiä monneja ja plekoja tuntuu löytyvän lisää jatkuvasti. Niistä lisää ainakin täältä. http://www.planetcatfish.com/

Tietoa on todella paljon. Itsekin ensimmäisen oman akvaarioni laitoin kesällä pystyyn ja olin ihan aidosti järkyttynyt siitä kuinka vähän asiasta tiesin, vaikka kotona on aina ollut allas. Onneksi minäkin päädyin juuri tänne.

[Liisa S]

Uusista kaloista: Tutustu ainakin nykyiseen imumonnien tarjontaan. Ovat aika parsoonallisia kavereita, ja monet plekolajit käyvät mainiosti kirjoahventen kanssa. Silloin kun viimeksi kiersit kauppoja plekoja oli saatavilla tasan kahta sorttia: "helmipartaimumonnia" ja "täpläimumonnia". Ensimmäisen nimen alla myytiin maatiaispartamonneja, joskus harvoin muitakin partislajeja (tai -tyyppejä) kuten helmipartamonnia. Jälkimmäisellä nimellä myytiin kaikkia isoja imumonneja, yleensä tummaleväplekoja tai isopurjeplekoja. Hyvästä kaupasta saattoi saada "nuoli-imumonnejakin" eli paria-kolmea eri nuolimonnilajia.

[FN]

pallokala:
Uskon kyllä ko. kertomukset Jotenkin tuntuu, että tällaiselle noviisille ja nakkisormelle mm. kalojen hampaiden hoito ( ) olisi liian vaativaa puuhaa. Muutenhan laji ja esim. Myslinkin mainitsevat asiat tekisivät ko. lajista aika kiinnostavan hankinnan. Hmm...

Mysli&Liisa S
Jos tulevaan kalastoon muuten sopii, niin plekoja sinne taitaa ainakin tulla. Tosin muutamissa otsikoissa mainitut kasvien syömisepäilyt jäivät hiukan arveluttamaan....ilmeisesti tämä on kuitenkin plekolajista kiinni. No, se selviää aikanaan. Kävin Myslin linkittämillä sivuilla ja ohoh...onpas niitä paljon.

Mysli: Huojentavaa kuulla, että muutkin ovat ihmetelleet tätä tietojen paljoutta.

Liisa: En muuten muista koskaan kuulleeni aikanaan plekonimitystä...

---
Tuli luettua myös tuosta meriakvaariosta - kun sitä näköjään meille aloittelijoillekin mainostettiin. Näyttävät kyllä erittäin hienoilta. Mutta hiukan silti epäilyttää...esim. jaksaisinko odottaa 8kk:tta (vaikka osa ajasta tosin olisikin niiden korallien kasvattamista ja ilmeisesti veden laadun tarkkailua jne.) Lisäksi ilmeisesti välineet tulisivat maksamaan enemmän kuin makeanvedenakvaarioissa. Mutta pidän tämänkin vielä avoimena, vaikka onkin todennäköisempää että päädyn viimeksi mainittuun.

Ihmetyttää muuten, että kalaston suunnitteluun ei ole mitään välineitä (ohjelmia) tarjolla. En ainakaan löydä. Olkoonkin, että kalalajien runsaus edellyttäisi ilmeisesti melko kattavia tietokantoja. Sellaiselle voisi olla tarvetta, ainakin kun katselee tätä alottelijat -osiota.

Olisiko muuten mistään löydettävissä/saatavissa esim. cvs-muodossa olevia luetteloja kaloista. Tietoina pitäisi olla ainakin kalan tunnistetiedot (suomenkielinen nimi t. kutsumanimi ja latinankielinen nimi), maksimi koko, pohjalla/keskikerroksissa/pinnalla/kaikissa edellisissä viihtyvä (tai vastaava tieto), suositus lajitovereiden määrästä (1,pari,parvi jne.), ruokavalio, akvaarion koko vaatimukset. No jaa. Ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa...ja näitä tekijöitä voi olla enemmänkin. Siis niitä tekijöitä, joiden perusteella voisi myöhemmin suunnittella kalastoa ja sen kokoa. Toki em. tietojen lisäksi tarvittaisiin tietokanta siitä mitkä lajit tulevat toistensa kanssa toimeen.

[Kris]

Olisiko muuten mistään löydettävissä/saatavissa esim. cvs-muodossa olevia luetteloja kaloista.

Näistä en tiedä, mutta tutustu esim. http://www.fishbase.org
Sieltä ei varmaankaan sisältöä saa imuroitua, mutta voihan sitä käyttää verkossa.

PS. tarkoitat muuten varmaan csv-muotoa

[mjalava]

pallokala:
Uskon kyllä ko. kertomukset Jotenkin tuntuu, että tällaiselle noviisille ja nakkisormelle mm. kalojen hampaiden hoito ( ) olisi liian vaativaa puuhaa. Muutenhan laji ja esim. Myslinkin mainitsevat asiat tekisivät ko. lajista aika kiinnostavan hankinnan. Hmm...

Nuo hammasongelmat ovat kovin lajikohtaisia, minulla niitä ei ole kuin kimalaisilla. Pallokalalla (siis tuolla isolla P:llä kirjoitetulla) olen nähnyt yhden isohampaisen rengaspallokalankin (kasipallo), mutta omillani eivät hampaat kasva oikeastaan ollenkaan. Kyhmypallojen kanssa sama juttu. Kimalaistenkin hampaankasvu pysähtyi kun sain ne oppimaan katkarapupellettien napostelun, ei mitään ongelmia kuukausiin ja edelleenkin hampaat ihan lyhyet. Turha sen ongelman kanssa on hätäillä, väittäisin.

Muuten kyllä on hyvä pitää pää kylmänä pallojen kanssa. Tai ainakin yrittää, ei se aina niin helppoa ole... Monet lajit elävät murtovedessä joka taas rajoittaa muiden kalojen valikoimaa ja vielä rajoittavampi tekijä voi olla se, että osa palloista on sen verran rajuja petoja ettei kämppiksiä oikein voi pitää.

Nämä huomioonottaenkin... meillä ei ole kuin palloakvaarioita (yksi tosin on seura-akvaario jossa asustelee kolme kimalaispalloa) ja kaksi sellaista joissa kasvaa niille ruokaa


Mika

[FN]

Olisiko muuten mistään löydettävissä/saatavissa esim. cvs-muodossa olevia luetteloja kaloista.

Näistä en tiedä, mutta tutustu esim. http://www.fishbase.org
Sieltä ei varmaankaan sisältöä saa imuroitua, mutta voihan sitä käyttää verkossa.

PS. tarkoitat muuten varmaan csv-muotoa

....csv:täpä hyvinkin. Eipä ollut ensimmäinen kerta, kun tuo sana meni väärinpäin.

Tuo fishbasen linkki oli hyvä. Sivuilta voi etsiä tietoja esim. suvun(family) mukaan. esim.
http://www.fishbase.org/Nomenclature/Fa ... =Cichlidae--> sen jälkeen saat luettelon, jossa on hyperlinkit "lajeihin?" (Scientific name"). En tosin vielä tutkinut onnistuuko "species summaryn" lukeminen pienellä java-pätkällä. Jos onnistuu, niiltä sivuilta voi "imuroida" kaloista perustietoja omaan tietokantaan. Tosin siinä on melkoinen parserointi.

Tässä harrastuksessa kannattaa nykyään näköjään oppia pätkän verran latinaa.

mjalava&kumppanit:
Tällä hetkellä tuntuu, että Pallokaloja (olivat kyllä erittäin kiinnostavia) ei ainakaan alussa tule kalastoon. Taidan tähdätä vähän perinteellisempään "makeanveden seura-akvaarioon". Huh...onkohan tuo oikea termi.

Kiitos tähän astisista vastauksista, lisävinkit eivät olisi pahitteeksi. Tunnen olevani hiukan jumissa. (ei oikein tiedä mistä päästä alkaisi ja mihin jatkaisi... )

[mysli]

Termi makeanveden seura-akvaario lienee ihan kelpo nykyäänkin, itselleni uutena ideana tuli tämä "maanosanmukaan" rakenneltu kokonaisuus. Eli ainakin kalat ja usein myös kasvitkin etsitään samasta maanosasta ja saadaan geotooppi. Hyvä idea rajoittamaan vaihtoehtoja kun valikoimaa on niin mahdottoman paljon.

No jos teet paluun niihin kirjoahveniin, niin ei muuta kuin etsit sellaisen itseäsi miellyttävän lajin ja alat kasailla muuta porukkaa sen ympärille. Mikäli otus ei vaadi lajiakvaariota, tietenkin. Jos et vielä ole tarkemmin päättänyt akvaarion kokoa, niin senkin suhteen on mukavasti joustoa. Varmaan tuota kirjoahven puolta lukemalla saisi hyviä vinkkejä mihin eväkkäisiin tutustua paremmin.

Eli valitset lajin ja järjestät sille mahdollisimman mukavat olot. Helppoa kuin mikä.

[FN]

Tosi helppoa... . Olen saanut joitakin ahaa -elämyksiä.

Muistelin 'edellistä akvaarioelämääni' ja pistänpä tähän väliin pienen muistelman siitä...tämä tapahtui siis joskus 80-luvulla - voin muistaa jotain väärinkin....

Paha akvaariokauppiassetä myi minulle - olin kait jotain 16-17vee ja tyhmä, kun ostin...havittelin kait jotain vähän 'erikoisempia - silloiseen purkkiini (140l) täysin sopimattomia kaloja. Sain kait alennuksella!?

Mitä ilmeisemmin arvaatte mitä seurasi kun tuohon purkkiin laitettin 5-6 Jack Dempseytä (helmikirjoahventa). En tosin muista silloista kalastoani kunnolla mutta ainakin 2 lehtikalaa, pari monnia (=monnisia), piikkisilmiä jne. Suurimmaksi kasvanut Dempsey rääkkäsi melko nopealla 2-3 noista kaloista paremmille apajille ja taisipa siinä sivussa muut kalat ja kasvitkin hiukan kärsiä. Lehtikalapari oli joka päiväisen ajojahdin - vaikka taisivatkin seurata lähinnä sivusta - jälkeen valkeita kuin haamut. Kauppias ei huolinut jäljellä olevia kaloja takaisin, mutta sain erään kaverin ottamaan jäljellä olevat Dempseyt - tuohon 75 l akvaarioon jonka myin samalla. Liian pieneen - ymmärrän sen nyt.

Nämä Dempseyt olivat minulla ollessaan hyvin värittömiä kaloja - nuoria kun olivat - ehkä 4-7 cm - isoin niistä oli selvästi muita isompi. Kaverilla se isoin tappoi melko nopeasti loputkin lajitoverit. Eikä hänen akvaariossaan ollut lopulta muita kuin tämä isoin Dempsey ja muutamia piikkisilmiä. Ehkä noin vuoden, parin päästä täästä värittömästä kaverista alkoi kehittymään todella upea kala. Muistan, että kävimme joukolla ihailemassa ko. yksilöä. Itse olin aika kateellinen kaverille jälkeenpäin.

Mutta tämän karsean kokemuksen jälkeen hankin parin kirjoahvenia, jotka olivat todella rauhallisia ja melko mukavan näköisiä. Olen rekisteröintipäivästäni alkaen miettynyt mikäköhän laji se mahtoi olla.
Mutuilin perhos- tai "banaanikirjoahven" (muistelin, että niissä oli mustaa ja keltaista..tuntomerkit olivat sen verran puutteellisia, että en edes tohtinut kysyä...) tai jotain sinne päin... Ihan äskettäin huomasin, että nehän olivat avainkirjoahvenia. Olin käynnyt pariinkin otteeseen lukemassa tuolla kirjoahven puolella "avaimista", mutta nyt vasta selvittäessäni, mitkä kirjoahvenet tulevat toimeen lehtikalojen kanssa oivalsin tämän.

Tässä voisi olla hyvä alku.

Avainkirjoahvenia, lehtikaloja, monnisia... tai avainkirjoahvenia ja jotain muita kohtuullisen pieniä kilttejä kirjoahvenia ja tietenkin monnisia.

Plekot kiinnostaisivat myös, mutta en ole vielä lukenut niistä tarpeeksi. Löysin Pertti Rassin sivut aikaisempien keskustelujen perusteella, mutten vielä lukenut niitä ajatuksella.

Lehtikaloista en ole vielä ihan varma. Tavallaan kiinnostaisivat, mutta saattaisivat sulkea jotain muita mahdollisuuksia pois ja asettavat akvaariolle sen korkeuden suhteen omat vaatimuksensa.

Tässä vaiheessa en vielä tiedä minkä kokoista akvaariota hankin. Todennäköisesti niin ison kuin rahkeet/tilat riittävät...tosin uuden asunnon oston takia akvaarion hankkiminen venyy tammi-helmikuuhun.

----
Esitän tässä samalla pientä kritiikkiä...ehkei näin vähän aikaa tässä foorumissa vierailleen pitäisi.

Olen todella tyytyväinen vinkkeihin/vastauksiin, joita sain pallokalalta, Liisa S:ltä, mysliltä, kris:ltä ja mjalavalta. Toivottavasti kukaan teistä ei pahoita mieltään....

Pahis: 12.10.2001
Itseasiassa tästäkin aiheesta on keskulteltu aikaisemmin, mutta antaa sen nyt ainakin vielä olla, ellei toisin haluta.
Eli käyttäkää ylhäällä olevaa 'Hae' - toimintoa ennen topikin postausta, jottei samoja aiheita tulisi liikaa. Kukaan ei halua olla vastailemassa koko ajan samoihin kysymyksiin.
Lisäksi kun vanhaan aiheeseen joku vastaa, niin se pomppaa automaattisesti aihelistan alkuun kaikkien nähtäville.

Tämä oli vastaus johonkin kalastoa koskevaan kysymykseen. Ongelma on siis ikivanha (mikä kalasto ja riittääkö konkareilla kärsivällisyys/aikaa vastata ikuisuuskysymyksiin) ja sen takia ihmetyttää miksei esim. "kalasuku" -kohtaisissa osioissa (mm. kirjoahvenet) ole pysyvää tiedotetta, jossa olisi kerrottuina oleellisia asioista ko. ryhmän kaloista ja niiden hoidosta, sopivuuksista jne. ja myös linkkejä. (kuten Rassin sivut jne.)

Tällä aloittelijat osiolla voisi myös olla (lukittu) tiedote, joissa olisi perusasioiden lisäksi kalaston suunnitteluun liittyviä faktoja tai jopa aikaisempia kalastoehdotuksia. (uskokaa pois niiden kalastoehdotusten hakeminen search toiminnoilla on todella työn ja tuskan takana.)

[mysli]

Esitän tässä samalla pientä kritiikkiä...ehkei näin vähän aikaa tässä foorumissa vierailleen pitäisi.

Esitä vain, rakentavan kritiikin luulisi aina olevan tervetullutta, tulipa se miten uudelta käyttäjältä tahansa.

Tällä aloittelijat osiolla voisi myös olla (lukittu) tiedote, joissa olisi perusasioiden lisäksi kalaston suunnitteluun liittyviä faktoja tai jopa aikaisempia kalastoehdotuksia. (uskokaa pois niiden kalastoehdotusten hakeminen search toiminnoilla on todella työn ja tuskan takana.)

Mikäli tuon toteuttaminen noin muuten onnistuu, niin yksi sijoituspaikkahan voisi olla tuo tietokannat, nyt kun siellä ei ole mitään. Ryhmittely vaikka alkuun altaiden koon mukaan ja aina kun uusi kalasto on syntynyt, sen kokoonpano kirjattaisiin myös sinne.

Suunnitelmasi niin isosta akvaariosta kuin mahdollista, kuulostaa mainiolta. Liian isoa kalaa kun ei olekaan, vain liian pieniä altaita.

[jarvij]

Otetaanpa tuo "kalasuku" kirjoahvenet hieman lähempään tarkasteluuun:
Kirjoahvenet syövät: vain kasviksia, kasviksia ja pikkuäyriäisiä, sekaruokaa, toisten kalojen silmiä ja suomuja. Ovat "rauhankaloja", pahoja petoja.
Kirjoahvenet elävät pelagisesti avovedessä, hiekkaympäristössä, kivikossa, kallioympäristössä.

Ne elävät suurissa parvissa, pareittain, lisääntymistä lukuun ottamatta yksinään.

Ne kutevat kivelle, luoliin, hiekkakuoppiin, rakentamiinsa hiekkalinnoihin, vapaaseen veteen jne.

Ne hoitavat yhdessä mätiään ja poikasiaan kivellä ja kaivamissaan kuopissa, voin toinen vanhemmista hoitaa, ne hautovat mätiä ja poikasia suussaan, vain toinen hautoo, molemmat vuorottelevat jne..

Ne ovat hyvin pieniä, vain noin 3 cm pitkiä täysikokoisina, ne kasvanat jopa 70 cm pitkiksi, tai ovat siltä väliltä.

Edellä olevat oli tiivistelmä muutamista Tanganjikajärven kirjoahventen ominaisuuksista.

Miten ihmeessä laatia jonkinlainen yleis-ominaisuus-lista akvaarioon soveltuvista yleisistäkään kirjoahvenista, kun jo Tanganjikajärven Tropheus moori-kirjoahvenen eri (ala-lajeista, roduista?)värimuunnoksista on kirjoitettu kokonainen kirja!
Lajiutuminen tuossa järvessä jatkuu.

Pelkästää Tanganjikajärven kirjoahvenissa löytyy mielenkiintoa, kokoa ja värikkyttä joka lähtöön. Minulle nuo kalat merkitsevät lähes 60 vuotisen akvaariourani huipentumaa!

Olen hakenut osan kaloistani itse paikan päältä ja loput ostanut Saksasta, Ruotsista ja Suomesta. Ne eivät mitkään ole tuossa yli 1000 kilometriä pitkässä järvessä uhan-alaisia. Kaikki ovat viljeltävissä, ja niitä myös viljellään. Minullakin on poikasia!

[FN]

Luin myöhään (taisi olla n. klo 02:00 kun lopetin) tätä palstaa ja mm. aquahoito-infoa. Esim. mattosuodattamien kanssa vierähti melkoinen tovi... Mahtaakohan tuo muuten sopia nakkisormisen aloittelijan purkkiin ?

Opin asioita hitaasti, mutta varmasti - tosin välillä hapuillen eli tieto jää takaraivoon vähän kerrallaan ja tarvitaan vielä monta kertaa samojen asioiden lukemista, ennen kuin asiat on 'riittävällä tasolla' omaksuttu. Akvaariota koskevat kysymykseni ovat enimmäkseen varsin abstraktilla tasolla (kun teen hankinnat vasta aika pitkänajan päästä) eli varsinaisia yksityiskohtaisia kysymyksiä olen tehnyt aika säästeliäästi (siis verrattuna kirjoittamaani tekstiin.) Ehkä tämän otsikoksi sopisi paremmin 'FN akvaarion hankintapäiväkirja'.

Periaatteessa lähes kaikkeen löytyy vastaus olemassa olevilta 'akvaario'-sivuilta. Esimerkiksi aqua-web.orgin sivuilta ja keskustelupalstalta. (mitään kirjoja ei tarvitse hankkia?) Etsiminen on kuitenkin työlästä, kuten on jo pariin kertaan tullut todettua.
-----
Mysli:
Selvä pyy...eikun pleko. Tuo tietokanta-osio voisi olla oikein jäsenneltynä hyvä paikka mainituille tiedoille. Varsinkin niitä kalastosuunnitelmaehdotuksia konkareilta voisi olla hyvä tallentaa. Luin eilen valtavan määrän kalastosuunnitelmia läpi (searchin avullakin niitä kalastoja käsittäviä sivuja tulee tuhottomasti...ja määrä senkun kasvaa)

Olisiko tuollaisen tietokannan (kalastosuunnitelma FAQ) päivittäminen työläämpää, kuin esim. kalastokyselyihin vastailu ? Olen pannut merkille, että yksittäisistä aiheesta keskustellaan varsin säästeliäästi. Harvemmin yhdessä otsikossa - ellei päästä väittelemään - päästään yli kymmenen vastauksen (voi tietysti olla, että se yksikin vastaus on jo tyhjentävä) ja aika usein vastauksia on pyöreä nolla - tai vastausta on voinut joutua odottaa kauan. Itse pidän em. oireena jostain....arvelisin sen johtuvan siitä, että vastaukset kysymyksiin tietävillä ei ole aikaa/halua (Ymmärrän kyllä miksi..) vastailla samoihin kysymyksiin jatkuvasti. No joo. Voin olla väärässäkin..

Toki ihmisille tulee taatusti mieleen sellaisiakin kalastovariaatioita, joita ei ole ennen käsitelty - niistä tapauksista ja miksei muistakin voi sitten toki keskustella vapaasti tietokannoista huolimatta. Itse ajattelen hyvän työn (konkareiden kalastoon liittyvien vastauksien) valuvan hiukan hukkaan, jos ne valuvat hitaasti, mutta varmasti esim. tämän osion 47:lle sivulle.

----
Jjarvi:
Ihan ensin pitänee todeta, että muistelen nähneeni, kauan sitten joskus 80-luvulla, esitelmän Tanganjikajärven kirjoahvenista matkakertomuksineen, dioineen. (Elannon tiloissa, HAS) Kukakohan kyseisen esitelmän pitäjä mahtoikaan olla ? En tiedä vaikka kirjoahven innostukseni olisi lähtenyt tuosta tilaisuudesta - silloin nappulana....

Okei. Kirjoahvenien kirjo on valtava...sortimenttia löytyy laidasta laitaan.

Se mikä saa minut kuvittelemaan, että jonkinlaisen luettelon (yleisohjeineen/kuvauksineen) tekeminen olisi mahdollista johtuu siitä, että esim. Suomen akvaarioliiton sivuilla olevíen viljelypalstan kohta '5.6. Cichlidae' kattaa noin 57 lajia (termeistä pitänee kirjoittaa/kysyä myöhemmin lisää) ja esim. tavanomaisten akvaariokauppojen listat eivät taida olla ainakaan pitempiä. Kuinka suuri siis on tavanomaisen akvaarioharrastajan saatavilla olevien kalojen kirjo ? Ymmärrän kyllä, että ammattilaisten tilanne on erilainen...vai onko niin, että niitä eksoottisempia lajeja tilaa myös tämmöiset 'tavalliset pulliaiset' ?

Periaatteessa tiedon valtava määräkään ei kyllä olisi mikään este. Tietoa voi kartuttaa vähitellen...ja alkaen ns. yleisimmistä lajeista.

Teillä konkareilla on tietoa asioista ja olen tietysti hyvin tyytyväinen, että tämä tieto on 'yleisesti saatavilla'. ATK-ihmisenä (tai itseasiassa IT-ihmisenä) mietin kuitenkin jatkuvasti (muissakin ympyröissä) kuinka toimintaa voisi kehittää. Minusta vaikuttaa siltä, että näitä sivujakin voisi kehittää...tieto pirstaloituu nyt ikävällä tavalla sellaisiin saarekkeisiin, että tiedon tarvitsijoiden on niitä hankala löytää.

---

Hmm...voi tietysti olla, että sotken nyt kyselypalstoja ja keskustelupalstoja keskenään. Kummaksi tämä aloittelijat osio onkaan tarkoitettu ? [/i]

[Behemot]

Netistä saa kyllä paljon tietoa, mutta kyllä minusta muutama laadukas akvaariokirjakin puoltaa paikkaansa perusakvaristinkin kirjahyllyssä.
Oma akvaariokirjakokoelmani on toistaiseksi pieni (opiskelijalla ei ole varaa kirjoihin... ), mutta tältä se suunnilleen näyttää:

2 isoa "yleisteosta"
pari suppeampiin kalaryhmiin keskittyvää kirjaa (niissä on enemmän tietoa yksittäisistä lajeista)
kalatautikirja
kasvikirja
sisustuskirja (hyviä ideoita)

Varsinkin kalatautikirja on osoittautunut todella tarpeelliseksi, diagnostisointi hyvillä valokuvilla ja pitkillä selityksillä varustetun kirjan kanssa on helpompaa, kun asian selittäminen netissä, vaikka siitäkin on usein hyötyä. Kirjastostakin kirjoja löytyy, mutta ne tuppaavat usein olemaan vanhentuneita.

Suosittelen, että näin harrastuksesi alkutaipaleella tekisit retken vaikkapa Helsingin Akateemisen kirjakaupan akvaariohyllylle. Nojatuolista käsin akvaarion suunnittelu ja eri kalalajeihin tutustuminen on oikein kivaa syyspuuhaa

[FN]

Behemot:
Aaah...viimeinkin kommentti ja voin päivittää tilanteen ilman pelkoa leimautumista floodaajaksi.

Ainakin taudeista liittyvä kirja pitänee siis lisätä 'pakollisiksi' hankintalistalle. Ehkäpä akvaariokirjasta tai -lehdistä olisi iloa/apua muutenkin, mutta kunnes asunnonostoprojektini on finito - olen vähän samassa tilanteessa, kuin 'köyhä opiskelija'...

----
Tuo mattosuodatin tuntuu todella kiinnostavalta. Vähän kyllä ihmetyttää ajaako sellainen kaartiomuotoinen yhteen (tai kahteen) nurkaan sijoitettu saman, kuin Jjarven esittelemä etulasista takalasiin tai takakulmasta takakulmaan versio ? Vaikka siinä olisi sama pinta-ala kuin siinä 'ruman näköisessä' versiossa niin onko se yhtä tehokas ? Luulisi, että imu ei ole yhtä hyvä esim. kaartion taka-osasta. Esitän tämän kysymyksen myös siksi, että etulasista takalasiin -versio olisi ilmeisesti helpompi toteuttaa....nakkisormenkin.

Kun mattosuodattimen pintaa istutellaan kasveja, niin eikö ne kasvit estä suodattamista - aikaa myöten suodattava pinta-ala vähenee.

Voi olla, että edellisiin löytyy täältä vastauksia eli yritän jossakin vaiheessa kaivaa searchilla itsekin. Nämä on vähän sellaisia havukka-ahon ajattelijan aatoksia.
----
Sisustuksesta:
Pohjalla oli ennen yleensä vain sitä tavanomaista karkeaa akvaariosoraa, mutta ilmeisesti hiekka on kasveille/kaloille/vedelle parempi vaihtoehto. Kunhan siihen saa oikean tyyppisiä (kierteis-?)kotiloita muhimaan. Saako niitä kotiloita myös akvaariokaupasta (t. myynti/lahjoitussivuilta) ? Ennen vanhaan inhosin kotiloita, kun tuppasivat lisääntymään tavattomasti - tosin muistelen, että ne liikkuivat etupäässä laseissa. Lienevät eri kotilolaji, kuin tuo pohjassa möyhivä.

Kivirakennelmista ja kannoista pidin ennen ja varmaan rakentelen niitä tulevaan altaaseen. Pitää ilmeisesti jo alkaa hankkia niitä. Paksun lumen alta niitä voi olla vaikea löytää, jos ja kun akvaarion perustaminen tulee tapahtumaan keskellä talvea.

Kasvit onkin sitten vaikeampi paikka. Tykkäisin runsaskasvisesta, mutta rajoittaakohan kalavalinnat tämän toteuttamista jonkin verran...pitäisi ilmeisesti osata ostaa juuri oikeanlaisia kasveja. Vaatii lisää tutkimista...huh, huh.
---
Kalasoppaakin olen jonkin verran miettinyt. Noista avaimista on nyt tullut jonkinlainen päähänpinttymä - on niin kivat muistot niistä. Lehtikaloja en välttämättä taida soppaani pistää, jos vain avaimille löytyy muutakin seuraa. (siis monnien ja mahdollisten plekojen lisäksi). Plekojen osalta löysin jotain vanhoja postauksia, joissa joidenkin plekolajien hinta oli järkyttävä. Kävin muuten jo jopa katsastelemassa erilaisia tetroja em. seuraksi - ei neontetroja.

Mikäköhän kala kävisi levänsyöjäksi - jos ostan ison akvaarion 300-500l - silloin leväbarbi ilmeisesti kävisi, mutta onko se liian vilkas/nopea liikkeinen kaveri hahmottelemalleni kalastolle. Jotkut kertomukset partiksesta eivät ole olleet kovin houkuttelevia...

Ylipäätään vaikka en yritäkään rakentaa puhdasta biotooppi- tai geotooppiakvaariota (esim. tulevien kasvien takia) olisi kiva jos ne kalat olisivat saman tyyppisestä ympäristöstä. (tietysti ne lämpötila ja muut vaatimukset rajoittaa jonkin verran...)

En muuten yhtään ihmettele, että kalaston suhteen tehdään helposti virheitä. (varsinkin jos osa kauppiaistakin piittaa vain katteesta) Kyl tää on vaikeeta...

Tähtään vieläkin n. 240-500 l akvaarioon...'unelmoin' toki siellä ylärajoilla olevasta. Vähän on tietty huolestuttanut jo se pitäisikö ko. akvaarion lisäksi hankkia karanteeni- ja poikasallas ?

[mysli]

Hiekasta sen verran, että en vielä ole huomannut mitään varsinaisia väitteitä siihen suuntaan, että se välttämättä olisi vedelle tai kasveille sen parempi kuin sorakaan. Jotkut pohjalla tonkivat kalat taas ovat vasta hienolla hiekalla elementissään. Eniten kai hiekka on ulkonäkö- ja hoitokysymys, eli näyttää joidenkin silmään paremmalta ja säästää lappoamiselta.

Kierteissarvikotiloita jotkut ovat ostaneet ihan akvaariokaupasta, tosin kulkevat helposti myös toiselta puolelta Suomea postin tai matkahuollon kyydissä. Kierteissarvet eivät valoisan aikaan juurikaan näy, iltaisin tekevät joukkovaelluksia laseja pitkin, mutta muuten ovat erittäin pieni estetttinen haitta. Lampi ja postitorvikotilot taas mönkivät näkysällä ja syövät kasveja, kunnes pallokala nappaa ölliäisin pois päiviltä (aikaa tähän menee jopa joitakin sekuntteja).

Ellei akvaariossa ihan kyltymätöntä kasviterroristia ole, niin oikein valituilla lajeilla saat siitä kyllä vaikka viidakon halutessasi. Käytönnössä tulee mieleen ainakin kaksi vaihtoehtoa, jotka napostelusta huolimatta menestyvät. Eli kovalehtiset ja pahanmakuiset kasvit, jotka eivät siis kelpaa, sekä niin nopeakasvuiset rehut, että niistä riittää syötäväksikin.

Kalaston suunnittelu on oikeastikin todella vaikeaa, siksikin se ehdotuksesi valmiiden vaihtoehtojen kokoamisesta yhteen paikkaan, kuulosti niin hyvältä. Ja vaikeushan kasvaa jyrkästi sitä mukaa, mitä enemmän lajeja altaaseensa haalii. Vaan hyvin suunniteltu on enemmänkin kuin puoliksi tehty, onneksi kaikkien asukkaiden ei välttämättä tarvitse löytyä kerralla, vaikka jokin kokonaiskäsitys tulevasta poppoosta onkin hyvä olla.

[Tiinanen]

Hiekasta sen verran, että en vielä ole huomannut mitään varsinaisia väitteitä siihen suuntaan, että se välttämättä olisi vedelle tai kasveille sen parempi kuin sorakaan.

Muutamia mielipiteitäni tässä vaan kirjoittelen hiekkapohjan puolesta.

1) Pohjalannoitteet pysyvät hiekkapohjan sisällä paremmin kuin sorapohjassa. Hiekkapohjan sisällä on pienempi virtaus kuin sorapohjan sisällä.

2) Hiekkapohja on vähempihappinen kuin sorapohja. Vähähappisuuden tai jopa hapettomuuden etuina ovat mm. seuraavat seikat:
- Mm. rauta ja mangaani ovat kasveille saatavissa paremmassa muodossa.
- Akvaariokasveina käytettävät kasvit ovat sopeutuneet luonnossa anaerobiseen pohjaan. Jotkut kasvilajit eivät edes kasvata juurikarvoja ellei pohja ole hapeton.

Lähde: http://www.thekrib.com/Plants/Fertilizer/roots.html

3) Kasvit pääsevät juurtumaan paremmin (osin myös hapettoman pohjan ansiota).

On se hiekka vaan miun mielestäni parempaa.

[mysli]

Kiitos Tiinanen. Kuten sanoin, tämä tieto tuli minulle uutena. Kyllä kai tuo pohja minullakin hiekaksi vaihtuu kun isomman altaan laitan pystyyn. Tähän mennessä soran etu on ollut, että kotilot pysyvät hengssä vähän pidempään, jos sille sattuvat tippumaan, hiekalta ne syödään samantien.