Biopyörä eli pumputon suodatin

[jarvij]

Olen yhdellä (voi niitä toki moniakin olla) pienellä kunnallisella jäteveden puhdistuslaitoksella nähnyt "biopyörän". Kysessä oli kehälle kiinnitetyt risukimput joiden tyvet oli akselia kohti ja haarat sojottivat ulospäin. Kehä pyöri moottorin voimalla ja kukin kimppurivi vispasi vuorollaan vettä, kuten siipirataslaivassa. Itse allas oli renkaan muotoinen, jolloin vesi joutui kiertavään liikkeeseen.

Puhdistuksesta huolehtiva bakteeristo kasvoi noissa ajoittai vedessä olevissa risuissa. Bakteerien teho oli maksimaalista, sillä ne saivat riittävästi ravinteita ja happea.

Akvaarioon samaa systeemiä voitaiusiin jäljitellä vaikka kehäksi liimatulla 3 cm paksulla suodatinmatolla. Rulla olisi vaakasuorassa akvaarion takaosassa vain osaksi vedessä, ja pyörisi hitaasti pienen sähkömoottorin avulla.

Se ajaisi sekä mattosuodattimen että valutussuodattimen tehtävät, mutta pienenä ei veisi tilaa akvaariosta eikö sen alta, vierestä tai yläpuolelta. Mitään letkuja ei olisi, eikä siis vesivuotoja. Kasveilla se olisi helposti kokonaan naamioitavissa. Tuo rulla voisi olla akvaarion pituinen, mutta vain noin 10 cm paksuinen.

Kuka ehtii ensimmäisenä kokeilemaan.

[aquaristo]

Taalla Kiinassa kasvatetaan paljon mm. rapuja, katkarapuja seka erilaisia kaloja ihmisten ruoaksi.

Naissa isoissa lammikoissa on lahes yksinomaan kaytossa em. kaltainen suodatussysteemi.

Taytyypa napata kuva seuraavan kerran, kun naen sellaisen.

[jarvij]

Taalla Kiinassa kasvatetaan paljon mm. rapuja, katkarapuja seka erilaisia kaloja ihmisten ruoaksi.

Naissa isoissa lammikoissa on lahes yksinomaan kaytossa em. kaltainen suodatussysteemi.

Taytyypa napata kuva seuraavan kerran, kun naen sellaisen.

Tiedän erittäin tehokkaaksi. Olisiko Sinulla mahdollisuuksia kuvata edustavasti joku tuollainen antamaan mahdollisille rakentelijoille ideoita. Siis ikäänkuin rakennekuvia?

Mekaanisena suodattimena tuollainen ei oikein toimi, joten sisäsuodatin tarvitaan erikseen, mutta ulkosuodattimen se korvaa.

Itse en enää moista rakenna, kun ei ole sopivaa akvaariota.

[aquaristo]

Taalla ne ovat rakenteeltaan seuraavaa:

Jokin moottori (usein polttomoottori, olen nahnyt mopoja, traktoreita yms.) pyorittaa pitkaa akselia, jonka paassa ovat nama “siipirattaat” Nama pyorivat verkkaiseen tahtiin siten, etta vain osa niista on kerrallaan vedessa.

Kun ajattelee, etta tallaiset kasvatusaltaat ovat tapotaynna kaloja tai rapuja taytyy em. suodatustekniikan olla tehokasta.

Hongkongissa olen nahnyt tata tekniikkaa sovellettavan ja myytavan akvaariotarkoituksiin. Sita myi vain yksi liikeketju (kahdessa liikkeessaan) ja aivan sikahintaan systeemin rakenteeseen nahden. Tama oli asennetuna akvaarion valaisinkanteen siten, etta tama biopyora (tassa tapauksessa uriteettu vaahtomuovisylinteri) oli kannen takaossa luukun alla. Vakuuttivat olevan tehokas systeemin. Valitettavasti em. liikkeessa oli/on valokuvaaminen kielletty (niinkuin monessa sikalaisessa akvaarioliikkeessa), joten en paassyt sita tallentamaan.

Mutta idea on todella simppeli.

[Tuukkis]

Amerikassahan noita on käytetty ilmeisesti vaihtelevalla menestyksellä,ainakin mitä mainostamisen määrillä kyseistä laitetta on näkynyt tfh:ssa viime vuosina.Tämänvuotisissa numeroissa ei niinkään, mutta edellisinä vuosina jatkuvasti.Muistaisin että kommenteissa on ollut lotiseva ja tehoton,siis lähinnä leikkikalu.Nimikin sillä oli eli bio-wheel ja oli hang-on tyyppiä.

[jarvij]

Taitaa olla ongelmia oikean koon kanssa. Väärinkäytettyyinä nuo sisäsuodattimetkin ovat pelkkiä leluja.

[einars]

Tällainenkö se Amerikan ihme on:
http://www.aquariumfish.net/information ... ilters.htm ?

Koko ainakin tuntuu olevan melko onneton.

[jarvij]

Lelu mikä lelu. Pinta alan pitäisi olla ainakin akvaario päädyn kokonen.

[einars]

Jos siis biopyörän materiaalina olisi tuo suodatinmatto, niin yhdeksi ongelmaksi tulee sen paino. Kävin äsken pyröttelemässä tuollaista mattorullaa tuolla lavuaarissa ja sen paino yllätti melkoisesti. Vempaimeen pitäisi siis tehdä tukeva rakenne, todennäköisesti laakeroida se hyvin ja pistää tehokas moottori. Varsinkin jos se olisi akvaarion päädyn kokoinen (minulla lavuaarissa oli tuollainen 30 senttinen).

[Tuukkis]

Kyllähän ne Einarsin mainitseman tyyppisiä on,riippuen kuka on valmistaja.Mahtaisipa tuo pitää kunnon litnää ja lotinaa jos siitä rakentaisi koko päädyn levyisen kunnon pumpulla.

Muuten taitaa tuolla aqua-medicillä olla tuollainen pyörivä mattosuodattimen oloinen laite olla myynnissä.

Edit: Yhdistetty kaksi viestiä.

[Tiitu]

Pyöriminen olisi niin hidasta, ettei mitään lorinaa kuulu. Varsinainen ongelma on kuitenkin se tukirakenne, ellei riitä vain tukeva kiinnitys kummastakin päädystä. Mattomakkara ei olisi silloin ihan suora, mutta ei se ehkä mitään haittaisi, vaan jatkuvat (5-10 cm/min eli todella hitaat!) muodonmuutokset voisivat olla jopa hyödyksi. Mutta voihan akselin tehdä vaikka harjanvarresta - tarkemmin ajatellen taitaa matto muuten jäädä veden alle pyörimään. Tätä pitäisi jonkun kokeilla. Itselläni on vireillä käänteisen mattosuodattimen vertailu tavalliseen.

[aquatek]

Eikö voisi yksinkertaisesti jakaa putken keskeltä kahtia, ja täyttää
'puoliskot' kevytsoralla tai biopalloilla, ja laittaa tämä puoliksi veden pinnan
alle pyöriskelemään akselinsa ympäri...

[Tiitu]

Kelluva sisus voi olla ihan hyvä idea. ... Pari isohkoa styroxin palaa putkessa voisi olla halpa ja huollon kannalta helppo viritys.

[einars]

Styrox ei ole ollenkaan paha idea. Myynnissä on esim. verkon kohoiksi tarkoitettuja styrox-lieriöitä, joiden pituus on 290 mm halkaisija 150 mm ja läpi kulkee 30 mm reikä. Nostetta tällaisella löytyy 4300 g. Tuon lieriön ympärille vain sopiva maton palanen vaikka parilla pitkällä nippusiteellä kiinni ja akseliin pari tällaista peräkkäin, niin johan alkaa pinta-alaa löytymään. Tuollaisen yhden styrox-lieriön hinta näyttää olevan tuolla 5 euron hujakoissa. Sitten jää vielä mietittäväksi tuo moottoripuoli...

[Tiitu]

Teollisuus-eTolassa ja K-Raudassa on muistaakseni myös solumuovista tehtyjä onttoja, pitkä pötkylöitä, jotka on tarkoitettu vesiputkien tms. lämmöneristeeksi. Tukipalojen ei tarvitse olla läheskään kokopituudelta, vaan pari-kolme lyhyttä, päiden lisäksi riittänee.

[Kaizu]

Teollisuus-eTolassa ja K-Raudassa on muistaakseni myös solumuovista tehtyjä onttoja, pitkä pötkylöitä, jotka on tarkoitettu vesiputkien tms. lämmöneristeeksi. Tukipalojen ei tarvitse olla läheskään kokopituudelta, vaan pari-kolme lyhyttä, päiden lisäksi riittänee.

Eihän niistä nyt vaan liukene mitään sinne akvaarioon? Lämmöneristeet kun ovat sen vesiputken ulkopuolella, eikä sisäpuolella, niin tuskin on niin tarkkoja säädöksiä liukenemisista.

[Mika]

Tällainenkö?

The Biostar is a complete biological and mechanical filter system for aquariums up to 250 l (c. 65 gal) volume and is easily mounted as a hang on filter (4 cm, c. 1.6" capacity) outside the aquarium. Its principal component is the Biorotor, a rotating sponge wheel. This wheel is only partly immersed and as a result, the bacteria living on the sponge are alternately emersed and submersed. This encourages a high oxygen uptake and the filter becomes a powerful reducer of biological waste - volume to volume far more efficient than conventional trickle filters. The Biostar is equipped with a pre filter sponge for mechanical filtration and a circulation pump with a capacity of 1000 l/h (c. 250 gph).

Dimensions (l x w x h): 8 x 25 x 23 cm
(c. 3.2" x 10" x 9.2")

Biorotor filter for marine and freshwater aquariums up to 250 litres (c. 65 gal)

[Ville V]

Jos ottaa mallia hieman järeämmistä versioista, niin näitä RGS (rotating biological contactors) suodattimia on myös sellaisia malleja, jossa "rumpu" on kelluvan ja veden virtaus ja/tai ilmakuplat pyörittävät rumpua.
Tällöin rummussa ei tarvita ollenkaan akselia ja erillistä moottoria.

Rumpu jossa on pinta-alaa n. 40m2, pystyy vuorokaudessa hoitelemaan ammoniumia ja nitriittia määrän, joka aiheutuu 3lbs:sta (olisiko 1.3kg ?) kalanruokaa (lämpötilan ollessa n.26).
Tästä vaan laskeskelemaan paljonko tarvitaan pinta-alaa "normaalli" akvaarioon asetettavalle RGS:lle

T:Ville

[jouniv]

Aquaristo: näkemäsi systeemit ovat olleet vain lammikoiden ilmastukseen, eikä niissä liene ollut mitään biosuodatinmatskua. Vanha mutta vähemmän intensiivisissä systeemeissä yhä käytössä oleva ilmastuskeino.

Ville, olisit nyt lavennellut luvut samalla rehutonnia kohden.

[Kris]

Hei minä panen vielä paremmaksi ja ekommaksi!
75% tosissani ja 25% pilke silmäkulmassa

Miksi ihmeessä siihen härdelliin pitäisi laittaa tekniikkaa ollenkaan?

Akvaarioon vain kellumaan joko lieriön tai pallon muotoinen styroksi, joka on päällystetty mattosuodattimeen käytetyllä matolla. Näitä voisi olla montakin pinnalla, jos haluaa käyttää esimerkiksi pieniä palloja. Sitten vain pintavesi liikkeelle jollain mekanismilla (esimerkiksi sisäsuodattimella tai hohkakivellä+ilmapumpulla) ja voilá ! palleroiset tai lieriöiset uiskentelevat pinnalla ja kääntelevät kylkeä veteen päin virran mukana.

Heti tulee mieleen, että voivat toki jäädä jumiin johonkin nurkkaan, mutta silloin tietty pitäisi asentaa sinnekin hohkakivi tai joku muu virtaus.

Jos haluaa käyttää isoja palleroisia, voi kansilaseille tosin sanoa hyvästit.

Nimeän tämän virallisesti EBFFH:ksi (EcoBallFloatingFilterHelsinki) ja lähden hakemaan patenttia!

[jouniv]

Tämä Krisin versio on ns. kellupetisuodatin, jota myöskin käytetään järeän mittaluokan puhdistuksessa (kuten lähes kaikkia muitakin suodatintyyppejä paitsi mattosuodatinta). Eri variaatoissa suodatinmatsku, veden tulo ja lähtö yms. nyanssit vaihtelevat.

[jartzu65]

Edelleen ihmettelen sitä miksi akvaarioon yleensäkkään tarvitsisi muuta
kuin mekaanista hötön keräystä, jos kerta altaasta kerran viikossa vaihdetaan 50-75% vettä?

Mika varmaan monnimiehenä on kuullut että esim. USA,ssa aika monet
isojen monnien omistajat ei juurikaan altaitaan suodattele, vaan isoissa altaissa on hanat mistä vanha vesi pois ja uutta tilalle.

[JJVi]

Edelleen ihmettelen sitä miksi akvaarioon yleensäkkään tarvitsisi muuta
kuin mekaanista hötön keräystä, jos kerta altaasta kerran viikossa vaihdetaan 50-75% vettä?

Tuossa on kyllä perää, toisaalta onhan se mukava täyttää allas kaikella mahdollisella (sinisellä) tavaralla... Kalat voisivat todennäköisesti hyvin pelkillä vedenvaihdoilla+tehokkaalla veden kierrättämisellä hapettajan avulla.

/jari

[jartzu65]

Niimpä, onhan tästäkin varmaan keskusteltu jo aikoja päiviä sitten,
jos kerta bakteerit viihtyvät hyvin pohjahiekassa, kannoissa ja muillakin pinnoilla, niin silloinhan riittäisi tuo pelkkä veden ilmastus ja vesien vaihto,
noin niinkuin yleisellä tasolla.

Kaikenlaisia erillaisia suodatusvaihtoehtojahan on varmasti maailma pullollaan, ulko,sisä,matto,biopötkylät yms.

Mutta jonkunlaiseen "paremmuuteen" päästäisiin varmasti vasta kun
pistettäisiin kymmenen allasta toimimaan ja jokaiseen joku ed.mainittu
suodatusjärjestelmä samoilla kalastoilla,kasveilla ja hoitorutiineilla.

Ja jos käytössä olisi sitten tarkat mittauslaitteet millä voitaisiin todeta pitemmän ajanjakson aikana happitasot,nitriitit yms.

Ja siltikkin 100% tarkkuuteen ei päästäisi altaissa vaikuttavien muuttuvien tekiöiden vuoksi.

[jouniv]

Ja siltikkin 100% tarkkuuteen ei päästäisi altaissa vaikuttavien muuttuvien tekiöiden vuoksi.

Aivan, ja siksi vakavasti otettavissa kokeissa käytetään aina ns. toistoja, tässä tapauksessa useita altaita, jotka päällisin puolin olisivat aivan samanlaisia, samalla suodatussysteemillä. Esim. kalojen ruokia vertailtaessa luotettavaa tietoa ei vain saa ilman kunnollisia toistoja, altaiden välille vain syntyy selittämättömiä eroja.

Toistojen määrä erottaa usein muuten sinänsä kiinnostavan kokeilun varsinaisesta luotettavan, "tieteellisen" tiedon hankinnasta. Ja jos tarkkoja ollaan, niin ei toistaminenkaan tee tiedosta täysin luotettavaa, vaan toistojen avulla voidaan arvioida tietoon liittyvää epävarmuutta.

Jouni