Kysymyksiä (matto)suodatuksesta

[Pingviini]

Tervehdys

Olen pykäämässä 250 litran akvaarioon mattosuodatusta ja siihen liittyen muutama kysymys kalvaa pääkoppaa:

1 Mattosuodatinta ei normaalisti puhdisteta ja useissa viesteissä on kerrottu, että liete on akvaariolle hyväksi ja se pitää jättää rauhaan. Miten siis akvaariosta poistuu ruokinnan mukana tullut aines?

2 Koska akvaario on jo kalustettu, ajattelin pykätä irrallisen poikkileikkaukseltaan suorakaiteen mallisen mattosuodattimen ja antaa sen levätä pohjalla vapaasti. Normaalin päätyseinän edessä olevan maton takanahan on viestien mukaan hyvää lietettä. Putkimaisen suodattimen sisältä pumppu varmaankin imee lietteen pois? Onko tästä haittaa?

3 Käteen on jäänyt yli 1000 l/h pumppu, jolloin vesi vaihtuu 4 - 5 kertaa tunnissa. Jos maton pinta-ala on vastaavasti mitoitettu, onko veden suuremmasta kierrosta akvaariolle haittaa? Tuntuisi siltä, että kierron lisääntyessä vesi pysyisi puhtaampana.

Kiitos jo etukäteen.


P

[KtMan]

1: Matto suodatin 'muuttaa' Ruokinnasta ja kalan jätöksistä tulleen typen ammoniumiksi/ammoniakiksi->nitriitiksi->nitraatiksi-> joka poistuu vedenvaihtojen yhteydessä

2: Ei haittaa, pääosa bakteereista on matossa ja hiekassa

3: Ei muuta haittaa, kun lisääntynyt tilantarve, puhtaampaa jälkeä tulee kyllä.

T:Krisse

[Pingviini]

Kiitos Krisse nopeasta vastauksesta. Mutta tieto lisää tuskaa : onko nyt niin, että jos mattosuodatin muuttaa kalojen ulosteet tehokkaasti nitraateiksi, veden nitraattipitoisuus on korkeampi kuin jos käytettäisiin mekaanista suodatusta, jolloin kalankakki säilyisi pidempään kalankakkina ja se tulisi poistettua imuroimalla pohja tai vaihtamalla mekaaninen suodatinmateriaali?


P

[kalanna]

Kiitos Krisse nopeasta vastauksesta. Mutta tieto lisää tuskaa : onko nyt niin, että jos mattosuodatin muuttaa kalojen ulosteet tehokkaasti nitraateiksi, veden nitraattipitoisuus on korkeampi kuin jos käytettäisiin mekaanista suodatusta, jolloin kalankakki säilyisi pidempään kalankakkina ja se tulisi poistettua imuroimalla pohja tai vaihtamalla mekaaninen suodatinmateriaali?
P

Eipä se suodatin taida kalankakan liukenemisnopeuteen vaikuttaa.

Suodatinbakteerit muuttavat veteen liuenneen ammoniumin nitriitin kautta nitraatiksi. Huonolla suodatuksella kävisi niin, että akvaariovedessä olisi runsaasti ammoniumia ja/tai nitriittiä, jotka toisin kuin nitraatti ovat varsin myrkyllisiä. Nitraatti on kohtuullisina pitoisuuksina varsin harmitonta. "Kalankakan muuttaminen nitraatiksi" on melkoinen yksinkertaistus. Nitraatiksi muuttuu vain ulosteiden sisältämä ammonium (tai nitriitti), eli kiivas tahti on tässä vain hyvä asia, koska siten paljon haitallisempi aineiden pitoisuudet pysyvät minimissä.

Josa kalankakan haluaa pois ennen kuin proteiinit hydrolysoituvat ja ammoniumtyppi liukenee veteen, täytyisi lähinnä lapota kakkaa pois kiivaampaan tahtiin.

[KtMan]

Onko nyt niin, että jos mattosuodatin muuttaa kalojen ulosteet tehokkaasti nitraateiksi, veden nitraattipitoisuus on korkeampi kuin jos käytettäisiin mekaanista suodatusta, jolloin kalankakki säilyisi pidempään kalankakkina ja se tulisi poistettua imuroimalla pohja tai vaihtamalla mekaaninen suodatinmateriaali?

Periaatteessa ON, mutta kalankakki ei säily kalankakkina vaan muuttuu kyllä nitriitiksi asti kohtuullisen nopeasti ja tehokas biologinen suodatin nopeuttaa myrkyllisen nitriitin muuntumista nitraatiksi.
Jos jaksat sisäsuodatinta päivittäin putsailla ja imuroida ylimääräiset ulosteet, ennen kuin ne typeksi asti liukenee (kalan virtsan mekaaninen poisto saattaa olla hankalaa), niin hyvä.
Tehokas biologinen suodatus ja säännölliset vedenvaihdot kuitenkin helpottavat elämää
Merivesipuolella homma on helpompaa käyttäen valkuaisainevaahdottimia, jotka oikeasti poistavat kuona-aineet vedestä ennen niiden muuttumista nitraateiksi. Ei siitä sen enempää...
Edit: Kalanna kerkes ensin
Mutta jos kalan ulosteesta voi mitata nitriittiä, saattaa kalalla oll paha tulehdus
T:Krisse

[RoopeB]

Tehokas biologinen suodatus ja säännölliset vedenvaihdot kuitenkin helpottavat elämää

Tarkoittaako tuo biologinen suodatin nyt sitä paljon kehuttua mattosuodatinta Minäkin haluan sellaisen...mutta mutta....no ehkä tämä tästä..

[KtMan]

Tarkoittaako tuo biologinen suodatin nyt sitä paljon kehuttua mattosuodatinta Minäkin haluan sellaisen...mutta mutta....no ehkä tämä tästä..

Muunmuassa.

[kalanna]

Mutta jos kalan ulosteesta voi mitata nitriittiä, saattaa kalalla oll paha tulehdus
T:Krisse

Hopsan. Ei tainnut ihan ajatus olla taas matkassa loppuun asti.

[jarvij]

Ehkä tuosta buologisesta suodatuksesta vielä. Siihenkin kun liittyy urbaaniledendaa.
Biologinen suodattaminen ei ole suodattamista lainkaan sanan varsinaisessa merkityksessä (suodattaa=siivilöidä), vaan bakteerien suorittamaa eloperäisen jätteen hajotustoimintaa. Bakteerit muuttavat osin jo valmiiksi vesiliukoista (joka siis ei suodatu lainkaan) ainesta toiseksi (ammoniakki/ammonium->nitriitti->nitraatti).

Biolgisessa suodatuksessa on täysin yhdentekevää, missä nuo bakteerit ovat, kunhan ne siellä viihtyvät ja niitä on riittävästi. Jotta ne viihtyisivät tulee mm. veden virtausnpeuden olla tietyllä alueella. Nuo bakteerit kuluttavat happea mm. muuttaessaan aineita toiseksi (NH4->NO2->NO3) ja ne ottavat tuon hapen veteen lienneena. Jos virtaus on liian hidas, happi vähenee liikaa, jos virtaus on liian nopea, bakteerit muuttavat sinne, missä se on sopiva.

Yhtä kaikki akvaarion biologisen suodatuksen hoitavat bakteerit. Panen tähän lähteeksi sivun, josta löytyy lisää luettavaa:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html

[Pingviini]

Kiitos kaikista tähänastisista kommenteista. Ja tässä lisää aineksia soppaan: sain käsiini JBL:n suodatinmattoa 50 x 50 x 5 cm3 (hieno eli 30 ppi). Nyt kun sitä pitelee käsissään, se näyttää paljon suuremmalta, kuin suunnitelmissa. 3 cm paksuista ei ollut saatavana. Nyt tuli mieleen, että jospa teen siitä sellaisen puukolla halkaistun taskumallin, jolloin suodattavan osan paksuus on siis vain 2.5 cm. Mattosivuilla on todettu, että suodatus tapahtuu parin ensimmäisen sentin matkalla eli nyt kaipaan vähän uskon vahvistusta: säilyykö lopputulos samana, jos maton pinta-ala on vakio, mutta sen paksuus putoaa 2.5 cm:iin?

Tai jos jaksan sisustaa akvaariota uudestaan ja kätken sinne koko 50 x 50 cm2 maton halkaistuna (esim. peräkkäin 2 kpl 50 cm x 25 cm x (2.5 + 2.5) cm), jolloin suodatinpintaa on jo 5000 cm2 ja 5 cm/min virtausnopeudella pumpun virtaus saisi olla 25 l/min eli 1500 l/h. Silloinhan tuollaisen 250 l akvaarioni vesi olisi aika hyvässä virtauksessa ja vedessä lillivat pienet partikkelit varmaan häviäisivät tehokkaasti. Mitä mieltä olette?


P

[jhmp]

Samaa mietin myös minä.

...säilyykö lopputulos samana, jos maton pinta-ala on vakio, mutta sen paksuus putoaa 2.5 cm:iin?

J. Järven mattosuodatin sivuilla, (joka on ainakin minun ainoa lähde asiaan) mainitaan:"Sanotaan että pääaktiivisuus tapahtuu maton ensimmäisessä senttimetrissä.".
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... tf-faq.php

---> Jani

[Pingviini]

Terve

Tässä vielä hieman lisää aineksia soppaan: jos leikkaan 50 x 50 x 5 cm3 maton 5 cm kuutioiksi, saan sata kuutiota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 15000 cm2 eli 6-kertainen määrä levyn alkuperäiseen 2500 cm2 pinta-alaan nähden. Jos haluan hyödyntää pinta-alasta vain alkuperäisen 2500 cm2, käytän kuutioista vain kuudesosan eli 16 kappaletta. Tai jos haluan hyödyntää koko 15000 cm2 pinta-alan, käytän kaikki sata kuutiota hyödyksi.

Ja se, miten voin hyödyntää kuutiot voisi olla esimerkiksi seuraava: hankin kaksi halkaisijaltaan noin 1 cm ja pituudeltaan noin 60 cm putkea tai letkua. Poraan putkiin noin 6 cm välein 5 - 8 mm reiät läpi putken. Reiät voi mahdollisesti porata ristiin, niin että porauskohdassa on neljä reikää tasaisesti 90 asteen välein. Nyt sitten työnnän poratun putken 5 x 5 x 5 cm3 kuutioiden läpi niin, että yksi kuutio jää jokaisen porauskohdan ympärille. Kuutioiden väliin jää näin noin 1 cm rako, joten kuutioiden jokainen sivu on suoraan kontaktissa akvaarioveteen. Ja lopuksi yhdistän putket pumpun imuputkeen mahdollisesti kokoojaputken/-letkun kautta.

Käyttämällä kahta 60 cm putkea, koko systeemin kooksi tulee noin 60 x 11 x 5 cm eli oleellisesti vähemmän kuin alkuperäinen 50 x 50 x 5 cm ja silti laskennallista pinta-alaa on käytettävissä 20 kuutiota x 150 cm2/kuutio = 3000 cm2. Myönnän heti, että virtauksen jakauma on alkuperäistä mattosuodatinmallina huonompi, joten tehollinen pinta-ala on varmasti oleellisesti laskettua pienempi, mutta niin on toisaalta suodattimen vaatima tilavuuskin. Putkien virtaushäviöt aiheuttavat sen, että kuutioiden keskinäinen virtaus ei ole vakio ja lisäksi virtaus kuution nurkkakohdissa on todennäköisesti kylkeä heikompi. Toisaalta tämä voisi olla etukin: hyvät basiliskot etsiytyvät niihin kohtiin, joissa virtausnopeus on juuri niille soveltuva. Kyse on siis eräässä mielessä virtausdynaamisesta biodiversiteetistä.

Lisäksi suodatinkuutioiden kiinnittäminen kuvaamallani tavalla putkeen/letkuun mahdollistaa sen, että suodatinputki kuutioineen kiertää akvaarion pohjaa kasveja ja kantoja väistäen.

Ennen kuin kukaan muu ehtii sitä toteamaan, myönnän itse, että lähestymistapa on insinöörimäinen. Toisaalta ellei uusia juttuja koskaan kokeiltaisi, roikkuisimme kaikki vielä hännästä puussa. Päämääränä on tietty stabiilin ja kaloille terveellisen ympäristön luominen ja kukapa harrastuksiin käytettyä aikaa laskisi...


P

[jhmp]

Siistiä! Pistää miettimään. Olin just lähdössä maton & pumpun ostoon.

Terve
Tässä vielä hieman lisää aineksia soppaan:...

---> Jani

[KtMan]

Tässä vielä hieman lisää aineksia soppaan....

Mikset kokeilisi jo tänään?
Mielenkiintoinen viritelmä varmaan tulisi.
Jos se kuution nurkan virtaus epäilyttää, niin äkkiäkös nurkat pyöreiksi veistää.
Ite veistin nurkkamallin mattosuodattimen kulman pyöreäksi juur näin ajatellen.
T:Krisse

[Maisu]

Tässä vielä hieman lisää aineksia soppaan: jos leikkaan 50 x 50 x 5 cm3 maton 5 cm kuutioiksi, saan sata kuutiota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 15000 cm2 eli 6-kertainen määrä levyn alkuperäiseen 2500 cm2 pinta-alaan nähden.

Saksassa mattoja näkyi leikatun paloiksi jo kaksi vuotta sitten ja palasista, jotka olivat ehkä puolet tuosta ehdottamastasi, oli tehty esim. BTN-taustan taakse piilotettuja suodatussysteemejä. Itse tein taannoin vaakasuoran "viemäriputkisuodattimen" (tuolla sanalla voi etsiä vanhoja keskusteluja); tämä on vajaa metrinen n. 10-12 cm halkaisijaltaan oleva viemäriputken pätkä johon laitoin vaahtomuovitulpat päihin ja sisään suihkuputken. Sekä ylä- että alapuolelle porasin reikiä. Täytin putken vaahtomuovipaloilla ja sintratulla lasilla ja kiinnitin yläkehyksen alle. Härveli toimi turhankin tehokkaasti ja on nyt kaapissa odottamassa oikeastaan vain sitä että saisin sen viritettyä takaisin käyttöön kunhan joskus muistaisin ostaa freesiä letkua.

Toisaalta ellei uusia juttuja koskaan kokeiltaisi, roikkuisimme kaikki vielä hännästä puussa.

Minusta ihmisillä pitäisi ehdottomasti olla häntä.

[aquaristo]

Saksassa mattoja näkyi leikatun paloiksi jo kaksi vuotta sitten ja palasista, jotka olivat ehkä puolet tuosta ehdottamastasi, oli tehty esim. BTN-taustan taakse piilotettuja suodatussysteemejä. Itse tein taannoin vaakasuoran "viemäriputkisuodattimen" (tuolla sanalla voi etsiä vanhoja keskusteluja); tämä on vajaa metrinen n. 10-12 cm halkaisijaltaan oleva viemäriputken pätkä johon laitoin vaahtomuovitulpat päihin ja sisään suihkuputken. Sekä ylä- että alapuolelle porasin reikiä. Täytin putken vaahtomuovipaloilla ja sintratulla lasilla ja kiinnitin yläkehyksen alle. Härveli toimi turhankin tehokkaasti ja on nyt kaapissa odottamassa oikeastaan vain sitä että saisin sen viritettyä takaisin käyttöön kunhan joskus muistaisin ostaa freesiä letkua.

Hyva maisu, tuossa taitaa olla etsimani suotinratkaisu juuri uudistettuun akvaariooni. Viemariputki on taalla halpaa, vaahtomuovia on omasta takaa ja siporexia loytyy takalaisista akvaariokaupoistakin.

[Tiitu]

Jos kuutiot leikkaa kymmeneen pienempään suikaleeseen kolmessa suunnassa, niin sadasta 5-senttisestä kuutiosta saa satatuhatta puolisenttistä kuutiota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 150 000 cm2. Ne kun heittää ämpäriin ja sekaan pohjalle pumpun, joka vuorotellen täyttää ja tyhjentää ämpärin vedestä, niin bakteerit tykkäävät ja vesi puhdistuu. Sekä ulostulo- että sisäänmenopuolelle voi laittaa parin viikon välein helposti puhdistettavissa olevan kahvisuodatinpaperin tms. esisuodattimeksi, ja pumpun sekä vaahtomuovien alapuolelle harvan muoviritilän muutaman sentin päähän pohjasta. Vaahtomuovileijupedin välitse valuvat jätteet pohjalle, jonne kertyy myös aktiiviliete.

Tehokkuus paranee mutta monimutkaisuus lisääntyy. Mattosuodattimen nerokkuus piilee sen yksinkertaisuudessa. Kaiken lisäksi se päihittää tavanomaiset suodattimet tehokkuudessa ja helppohoitoisuudessa, vieläpä murto-osahinnalla.

PS. Normaali vaahtomuovi ei sovellu akvaarioon, koska se sisältää palonestoainetta ja muitakin kaloille mahdollisesti myrkyllisiä aineita.

[hannu]

Terve

Tässä vielä hieman lisää aineksia soppaan: jos leikkaan 50 x 50 x 5 cm3 maton 5 cm kuutioiksi, saan sata kuutiota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 15000 cm2 eli 6-kertainen määrä levyn alkuperäiseen 2500 cm2 pinta-alaan nähden. Jos haluan hyödyntää pinta-alasta vain alkuperäisen 2500 cm2, käytän kuutioista vain kuudesosan eli 16 kappaletta. Tai jos haluan hyödyntää koko 15000 cm2 pinta-alan, käytän kaikki sata kuutiota hyödyksi.

Käyttämällä kahta 60 cm putkea, koko systeemin kooksi tulee noin 60 x 11 x 5 cm eli oleellisesti vähemmän kuin alkuperäinen 50 x 50 x 5 cm ja silti laskennallista pinta-alaa on käytettävissä 20 kuutiota x 150 cm2/kuutio = 3000 cm2.
P

Mitenkäs tuossa mallissasi käy bakteerien tarttuma pinta-alalle? Bakteerithan eivät ole vaahtomuovilevyn pinnassa yhtenä määrättömän ohuena tasona. Kun maton tilavuus pienenee pienenee samalla myös maton huokosten muodostama pinta-ala. Luulisi tuon tulevan jossain vaiheessa suodattimen biologista tehoa rajoittavaksi tekijäksi. Mattosuodattimen biologinen tehohan perustuu mm. siihen, että pinta-alaa bakteereille on paljon.

Hannu

[Pingviini]

Näinhän se tietty on eli mattoa kuutioimalla tehokkuus voi lisääntyä vain äärellisen määrän. Kyse onkin siitä, että
1 selviäisin edes hieman pienemmällä mattotilavuudella
2 maton sijoitettavuus parantuisi, sillä matonpalaletkuja voi yrittää kätkeä kasviston taakse.

Omalta osaltani on tainnut jäädä kertomatta, että kehittelyn syynä on paljolti se, että akvaario on jo sisustettu ja perinteisen mattosuodattimen asentaminen edellyttäisi aika suuria muutoksia. Johtuu mm. siitä, että kantoja ja kiviä on kiinnitetty pohjasoran alla olevaan isoon pleksiin.

Mutta kaiken kaikkiaan mielestäni aika mielenkiintoinen aihealue: yritys yhdistää suuret virtausmäärät tukkeentumattomuuteen, pieneen virtausnopeuteen, pieneen kokoon, edulliseen hintaan ja stabiiliin toimintaan. Mielessä on jo uusia virityksiä, mutta niistä ehkä myöhemmin...


P

[Maisu]

Mielessä on jo uusia virityksiä, mutta niistä ehkä myöhemmin...

Kerro kerro nyt vaan kun kerran aloititkin.

[Pingviini]

Okei - yleisön pyynnöstä: eli ajatukset liikkuvat jossakin mattosuodatinmaton ja leijupedin yhdistelmässä, johon yhdistetään ilmapuhallus basiliskojen viihdyttämiseksi. Systeemi ei ole niin monimutkainen, miltä kuulostaa. Se voisi syntyä akvaarion nurkassa pystyssä olevasta viemäriputkesta, jonka alareunaan porattaisiin muutama reikä, josta likainen vesi menee putkeen. Putkeen voisi tunkea pieneksi kuutioitua (sellaista babyporkkanan pään kokoista) suodatinmattosilppua, mahdollisesti hiekkaa ja maun mukaan Ehfi substraattia tai Siporaxia. Yläpäähän imupumppu, alaosaan vielä ripaus ilmaa ilmapumpusta ja kattauksen ehkä mekaaninen esisuodatin koristamaan koristamaan kattausta

Idea on se, että kun maton palaset ja muu purkissa oleva mömmö eivät pakota vettä virtaamaan lävitseen, virtausnopeus niiden läpi on hidasta ja basiliskot eivät huuhtoudu veden mukana. No tässähän ollaan jo lähellä perinteistä leijupetisuodatusta, mutta mahtaisiko ilman puhallus pöntön alaosaan tuottaa oleellisen edun?

Väkisinkin tässä paljastuu insinööriksi, mutta mitäpä ei edes kylmä insinööri tekisi lasten ja kalojen eteen???


P

PS Onkohan kukaan onnistunut rakentamaan akvaariokäyttöön mekaanista suodatinta, joka ei tukkeennu? Sellainenkin on ajatuksissa syntymässä...

[Ville V]

PS Onkohan kukaan onnistunut rakentamaan akvaariokäyttöön mekaanista suodatinta, joka ei tukkeennu? Sellainenkin on ajatuksissa syntymässä...

Yksi "huoltovapaa" vaihtoehto on pyörreselkeytin .
Mekaaninen suodatin on toisaalta aika laaja käsite, silloin kun ei puhuta suodattimen erottelukyvystä, eli siitä kuinka suuret partikkelit läpaisevät suodattimen. Esim. pyörreselkeytin poistaa hyvin suuremmat/painavimmat partikkelit.

Jos itse itsensä pesevät suodattimet lasketaan "huoltovapaisiin suodattimiin" niin teollisuudesta löytyy monta hyvää mallia.

T:Ville

[Pingviini]

Yksi "huoltovapaa" vaihtoehto on pyörreselkeytin

No sellaista syklonia minäkin vähän ajattelin, mutta jotta sellaisen osaisi mitoittaa akvaarioon, se voipi edellyttää vähän kokeiluita. Jonkinmoinen ongelma voi olla se, että vedessä kelluvien partikkeleidenja veden tiheysero ei ole kovin suuri, joten syklonista tulee helposti tehoton.


P