Keskikokoinen tonkija

[Cichlidsonly]

Hei,

antakaapas vinkkejä uuden lajin hankintaan.

Vuosi sitten päätin siirtyä isohkoista H. temporaaliksista ym. hiukan pienempiin kirjoahveniin. Hankin sitten T. meekejä, A. sajicoita ja lisäksi B. cupidoita.

Nyt sitten olenkin jäänyt kaipaamaan kaloja, joita näkisi vähän pidemmältäkin. Isohkoista noin 20-25 com kokoisista tonkijoista minulla ei ole omaa kokemusta ja kyselisinkin sopivia lajeja, jotka sopisivat joukkoon.

Muutkin kuin tonkijat ovat tietysti ok.

Lähinnä mietityttää cupidoiden kohtalo. Kalahan on varsin kesy ja siten uusien seuralaisten tulisi kaiketi olla sen verran itsevarmoja, etteivät ne pitäisi cupidoja mitenkään kilpailijoina, eikö?

Tällä palstalla on juuri juteltu tonkijoista, mutta lähinnä yhteensopivuus jo olemassa oleviin lajeihin kiinnostaa.

Purkissa on vettä 500+ litraa ja kymmenen kiloa kantoja.

[artturi]

Kyhmytonkijoita, Geophagus steindachneri on mulla. Eivät mitään hirmuisen isoja mutta uros täyttää tuon 20cm rajan. Eivät välitä ainakaan minulla muista kaloista.

Ihan hienoja eivätkä tuhoa ympäristöään.

[tgustafs]

Moi

Kannattaa tulla Kirjoahvenpäiville 1.-2.11. kuulemaan saksalaisen tonkijagurun Thomas Weidnerin esitelmää tonkijoista niin saat tietoa mahdollisista lajeista! Samalla kuulet muitakin hienoja esitelmiä.

Terv Tapio Gustafsson

[Cichlidsonly]

Kiitos vastauksesta.

Mulla on noita ollut myöskin, mutta ei noin hyvällä menestyksellä. Mulla oli yksi uros ja kaksi naarasta, ilmeisesti olisi pitänyt olla enemmän populaa, esim. kuten sulla sivujesi mukaan eli 2+3.

Tää mun urokseni, joka sinänsä oli ns. kierrätyskala, oli ilmeisesti edellisellä omistajallaan joutunut pärjäilemään isompiensa kanssa, nyt se näykki jokaista vastaan tullutta. Jaoinkin kalat sitten kavereille.

Eli huonoa onnea mulla. Kala on kyllä upea.

Niin joo Tapio, tulossa ollaan kiklidipäiville jos suinkin mahdollista. On kai siellä vielä tilaa?

Maanantaina selviää lopullisesti pääsenkö. Weidner on kyllä "must".

t. Petri

[artturi]

Noi mun kalat on ostettu "vähän käytettynä", ja ilmeisesti tuo uros on ollut aika kauan ainoana kukkona tunkiolla ja vähän lepsuuntunu.

Tosin nyt kun toinen poikasista on kasvanut isommaksi ja osoittautunut urokseksi, isompi uros on ruvennut olemaan sille todella äksynä. Olen antanut altaan kasvien reuhahtaa jotta löytyy suojapaikkoja ja se vähän rauhoittaa tilannetta. Piakkoin kyllä pitäisi saada johonkin tuo uros hukattua kun jollekin vaan kelpaisi.

[arr]

Miten olisivat timantti-(Satanoperca leucosticta) tai pronssitonkijat (Satanoperca jurupari)? Ovat kauniita ja ajattelemaasi kokoluokkaa, tuolta kiltimmästä päästä luonteeltaan ja suhteellisen hyvin saatavilla Suomestakin. Myös muut Satanoperca- lait voisivat olla sopivia, jos niitä onnistut löytämään, tuppaavat lukemani mukaan olemaan yleisesti ottaen rauhallisempia kuin Geophagus-sukuiset tonkijat. Muista toiveisiisi todennäköisesti vastaavista tuli mieleen juuri tuo kyhmytonkija, ja mahdollisesti myös rihmakirjoahven, jota joku voisi kuitenkin pitää turhan ärhäkkäänä.. Minulla ei rihmakirjoaffenasta omakohtaista kokemusta ole, mutta kuulut kyllä kalasta paljon hyvää. Kyseisen otuksen omistajat saavat sanoa sanansa lajin suhteen. Myös muita mukavia ja tankkiisi sopivia tonkijoita löytyy varmasti lisää, saatavuudesta riippuen..

[Mari Kurki]

Täytyy kyllä todeta, että meillä arr: n kanssa on varsin erilaiset ksitykset eri tonkijoiden luonteista. Minä olen tottunut pitämään helmiästonkijoita kaivavina ilkimyksinä, jotka varsinkin kutiessaan ovat ikäviä altaan muillekin kaloille, kun taas rihmakirjoahven on minun mittapuuni mukaan kiltti. Rihmiskin kaivelee kyllä, mutta on melko säyseä käytökseltään ja kotoluolan ympäriltä muut kirjoahvenet ajellaan muutaman sentin "nyökkäyksillä" kauemmas. Tosin eivät ole mulla kuteneet (ainakaan vielä), joten en tiedä miten radikaalisti käytös mahtaa muuttua sen myötä.
Tästä on taitettu peistä ennenkin, enkä nyt puutu siihen kumpi meistä on "oikeassa", kunhan esimerkin vuoksi totesin miten eri ihmisillä voi yhdestä ja samasta kalasta olla totaalisen erilaiset käsitykset.

Alkuperäiselle kysyjälle ehdottaisin klovnitonkijaa, eli Guianacara sp. "Red cheek": iä. Kaunis kala, joka kirjoahvenaltaassa on kiva lisä porukkaan. Kutiessaan puolustaa jälkikasvuaan railakkaasti, mutta muuten rauhallinen kala.

[Cichlidsonly]

Esitetyistä ehdotuksista nämä Satanopercat ovat sellaisia, joita mulla ei ole ollut vaikka niitä vuodesta toiseen on liikkeissä katsellut. En ole luottanut niiden rauhallisuuteen kun näyttävät niin isosuisilta (vitsivitsi...). Uskottava ilmeisesti on, että ovat rauhallisia.

Tonkijoitahan tulee olla pieni parvi mielellään, eikö vain? Neljä-viisikö menisi ilman liiallisia kahinoita purkissani? Ja olemassa olevien lajien kanssa?

Noita rihmakirjoahvenia voin minäkin suositella. Mulla ei ole ikinä ollut niin rauhallisia, mutta toisaalta ehkä liiankin harmittomia kirjoahvenia. Keskenään vaan hengailivat vielä aikuisenakin. Se Marin ilmaisu "nyökkäily" on hyvä kuvaus. Eivät tosin kuteneet, jolloin niiden pitäisi olla kirjoitusten mukaan yllättävän rajuja.

Red cheek? Mietitään.

[JJVi]

Tuosta kommentista etteivät kyhmytonkijat välittäisi toisista kaloista...

Mulla on kyhmytonkijakoiras tappanut jo 2 kultapyrstösateenkaarikalaa epäonnistuneiden kosiopuuhien päätteeksi. Eivät tunnu sateenkaaret ymmärtävän millään herran kosiopuuhia (ompa kumma) ja siitä suivaantuneena alkaa löylyytys...

[Cichlidsonly]

Just noin.

Kiinnostaisi tietää onko kellään hyviä kokemuksia Kyhmytonkijasta. Nuorenahan ne menettelee, mutta vanhemmiten näyttäisi siltä, että ne sopivat vain todella isoon akvaarioon ja reilusti itseään kiukkuisempien joukkoon. Se kala on kyllä akvaarioden tonihalme.

[arr]

Täytyy kyllä todeta, että meillä arr: n kanssa on varsin erilaiset ksitykset eri tonkijoiden luonteista. Minä olen tottunut pitämään helmiästonkijoita kaivavina ilkimyksinä, jotka varsinkin kutiessaan ovat ikäviä altaan muillekin kaloille, kun taas rihmakirjoahven on minun mittapuuni mukaan kiltti.---Tästä on taitettu peistä ennenkin, enkä nyt puutu siihen kumpi meistä on "oikeassa", kunhan esimerkin vuoksi totesin miten eri ihmisillä voi yhdestä ja samasta kalasta olla totaalisen erilaiset käsitykset.

Mari: Usko pois, olen itseasiassa samaa mieltä kanssasi!

Eri affenista tulee eri olosuhteissa hyvin erilaisia, ja esim. tuosta helmiäistonkijasta saa tosiaan monesti akvaariossa esiin sen kiistattomasti olemassaolevan ärhäkkään puolen. Minulla nuo eivät aiheuta harmeja (kutuaikanakaan) minulle eivätkä sopivan kovanahkaisille allaskavereilleen. Allas on isohko ja sisustus sellainen, ettei kaivelu haittaa, kavereina samankokoisia affenia ja isohkoja ripsimonneja, jolloin (liiallista) pomotusta ei pääse tapahtumaan. Samat kalat erilaisessa, vaikkapa kasveilla sisustetussa tankissa ja hieman pienemmässä ja aremmassa seurassa aiheuttaisivat kyllä probleemeja melkoisella todennäköisyydellä. Kuitenkin pidän helmiäistonkijaa perusluonteeltaan kohtuullisen mukavana ahvenena. Kaikki on suhteellista..

Juuri tämän vuoksi pyysin rihmakirjoahvenen suhteen kommentteja kalasta omia kokemuksia hankkineilta, minulla kun ei noita ole ollut. Kuten totesinkin, olen kuullut kalasta paljon/pääasiassa hyvää (miksi nimenomaan sitä halusinkin ehdottaa!), mutta lisäksi myös joitakin kielteisiä kommentteja rihmakirjon ärhäkkyydestä, ja katsoin parhaaksi varmistaa, etten mene suosittelemaan turhan äkäistä kalaa (esim. juuri tuota helmiäistonkijaa pitäisin turhan riskialttiina valintana kyseiseen akvaarioon).

[Cichlidsonly]

Siihen tonkijoiden luonteeseen...

Voitteko jollain tavalla kertoa mikä on rauhallista ja mikä ei. En nyt kuittaile mitenkään vaan haen uutta lajia akvaarioon. Noi Satanopecat kiinnostaa...ja geophagukset....

Tää on sama juttu kuin että jonkun mielestä Tampereelle on pitkä matka ja toiselle ei. Itse pysähdyn ekan kerran Ikaalisissa kun painelen etelästä pohjoiseen. Eli...

[arr]

Heh heh.. Tämä keskustelu meni mielenkiintoiseksi indeed..

Mutta asiaan. Satanopercat ovat siis yleisesti ottaen Geophagus -sukuisia tonkijoita rauhallisempien fisujen maineessa. Satanopercat eivät tuppaa heittäytymään pomotteleviksi ärhäköitsijöiksi yhtä helposti kuin Geophagukset, joilla tuota tapaa aina silloin tällöin ilmenee. Myös tuon puheena olleen rihmakirjoahvenen, (Acarichthys heckelii), pitäisi siis olla pääsääntöisesti rauhallinen, ja jokatapauksessa "keskimääräistä" Geophagusta rauhallisempi. Myös Guianacara -lajien, joita joku suositteli, pitäisi olla kilttejä otuksia.

-Ja tietenkin näissä on juuri noita kala- ja tapauskohtaisia eroja, joista keskustelemalla kaikkien päät saatiin sekaisin..

Affenten "kiltteys" tai "ilkeys" ovat kieltämättä aika suhteellisia juttuja. Kaikenkaikkiaan pidän tonkijoita kokoluokasssaan suhteellisen lempeäluonteisena kirjoahvenryhmänä, ja sitten näiden joukossa on lajien ja edelleen yksilöiden välillä luonne-eroja, puhumattakaan olosuhteiden aiheuttamista eroista.

[Kuningascobra]

Itselläni on hyvin vähän kokemusta ahvenista tai oikeastaa kokemukseni rajoittuvat Guianara sp. "Red cheek:hin".
Niitä minulla kutupari ja vaikuttavat ainakin hyvinkin rauhallisilta,paitsi kututouhuissa,jolloin iso vallisneriakin sai kyytiä.
Mukava kala noin muuten ja mielestäni todella kaunis..Varsinkin naaras muuttaa kivasti väriä,kutupuvussa se on melkein mustanharmaa.
Vaikka altaassani ei ole muita ahvenia,niin voisin kyllä kuvitella,että "guinikset" tulevat hyvin toimeen muidenkin affenien kanssa,kunhan vaan niille löytyy oma reviiri,jossa saavat rauhassa hoitaa kutua ja poikasia.

[Cichlidsonly]

Thanks arr and others!

Yritin tältä palstalta hakea juttuja Satanopercoista haulla, muuten löytänyt yhtään jossa jollakulla olisi ollut näitä täysikasvuisina pidempään.

Onko kellään ollut näitä useampaa vuotta? Jos näin niin voisitko kertoa niistä? Ovatko ne niin mielenkiintoisia ja hauskoja, kun ne näköjään myydään saman tien kun tulevat kauppoihin?

Kuteminen ja muu, onnistuuko? Minkälaisissa akvaarioissa pidetty menestyksellä?

t.Petri

[JKatajisto]

Meidän perheellä on ollut Satanoperca-kompleksi jo useamman vuoden, miehelläni vielä kauemmin, mutta webbi-sivuilta ei löydy kuin pari kuvaa. Jotain kerroin kokemuksistamme aikaisemmin (kutu ym.)

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=14657

Siihen voi vielä lisätä, että mikäli A. sajicat ovat 'serkkujensa' A. septemfaciatumien kaltaisia, rauhalliset Satanopercat eivät välttämättä sovi samaan purkkiin. S. daemonit ovat kokemuksen mukaan räyhäkkäimpiä, mutta toisaalta herkempiä vesiarvoille. Satanopercat selvästi viihtyvät parhaiten omankaltaisessaan joukossa, parvikaloja kun ovat, ja suosittelisin niitä ottamaan vähintään 4-5. Jos sulla on jo kovin paljon T. meekejä, A. sajicoita ja B. cupidoita niin en tiedä kuinka hyvin 'parvi' Satanopercoja vielä mahtuu joukkoon.

Ja kyllä, Satanopercat ovat hyvin mielenkiintoisia kaloja!
Akvaariolle ei liene sen kummenpia vaatimuksia kuin että 4-5 Satanopercaa pitää mahtua ( 250 litraakin kokemuksen mukaan riittää S. jurupareille) ja nitraatit/nitriitit on syytä pitää alhaalla, ja hiekan tulee olla tongittavan hienoa.

Toivottavasti oikeat kalat löytyvät!

Jonna

[Cichlidsonly]

Hyvä pointti toi sajican vertailu septemfasiatumiin.

Sajicastahan tulee hyvällä tuurilla yli 20 cm pitkä kun tää toinen jää alle 15 cm. Luulen, että luonne on aika vastaava, nytkin vähän yli 10 cm pitkänä isompi sajica ei kyllä väistä isompaa tulisuuta. Ei tosin pahoinpitelekään, uhittelemalla pääasiassa hoitaa tilanteen.

Näyttäisi siltä, että Satanoperca ei olisi tähän joukkoon hyvä ratkaisu.

[Mari Kurki]

Hyvä pointti toi sajican vertailu septemfasiatumiin.

Sajicastahan tulee hyvällä tuurilla yli 20 cm pitkä kun tää toinen jää alle 15 cm. Luulen, että luonne on aika vastaava, nytkin vähän yli 10 cm pitkänä isompi sajica ei kyllä väistä isompaa tulisuuta. Ei tosin pahoinpitelekään, uhittelemalla pääasiassa hoitaa tilanteen.

Näyttäisi siltä, että Satanoperca ei olisi tähän joukkoon hyvä ratkaisu.

Sajica ja septemfasciatum ovat ihan eri planeetoilta käytöksensä puolesta. Septemfasciatum on hirvitys ja ilkiö ja sajica kiltti pieni syöttöpossu (näyttää ihan pieneltä siniseltä porsaalta edestäpäin... minun mielestäni), näin karrikoiden sanoen.
Jos altaassasi pärjäävät cupidot, niin takuulla pärjäävät Satanopercatkin.

Hommasin muuten pariskunnan helmiäistonkijoita tuonne rauskualtaaseen, kun jotain sielläkin voisi vähän ylempänä uida... Aikaisemmin sopuisasti kutenut pariskunta muuttui kuin taialla riiteleväksi suomuja pöllyäväksi n. valon nopeudella eteneväksi eläväksi ajojahdiksi muutettuaan meille. Tilan pitäisi riittää, sitä on 1000 litraa, eli 2,5 metriä pisimmillään... Ei riitä. Toinen osapuoli on menettänyt toisen rintaevänsä kokonaan puolison rankaistua sitä taas kerran oikein huolella ja sen kyljessä on myös verestävä haava. Silmää on puraistu, sen pinta on samea ja rikki... Onkohan mun vedessä joku vika, kun nuo kyseisen lajiset kalat tuntuvat tulevan aivan mielipuoliksi meillä asuessaan?

[arr]

Hommasin muuten pariskunnan helmiäistonkijoita tuonne rauskualtaaseen, kun jotain sielläkin voisi vähän ylempänä uida... Aikaisemmin sopuisasti kutenut pariskunta muuttui kuin taialla riiteleväksi suomuja pöllyäväksi n. valon nopeudella eteneväksi eläväksi ajojahdiksi muutettuaan meille. Tilan pitäisi riittää, sitä on 1000 litraa, eli 2,5 metriä pisimmillään... Ei riitä. Toinen osapuoli on menettänyt toisen rintaevänsä kokonaan puolison rankaistua sitä taas kerran oikein huolella ja sen kyljessä on myös verestävä haava. Silmää on puraistu, sen pinta on samea ja rikki... Onkohan mun vedessä joku vika, kun nuo kyseisen lajiset kalat tuntuvat tulevan aivan mielipuoliksi meillä asuessaan?

Heh, mielenkiintoista.. Tässä sitä nähdään käytännössä, missä määrin affenten kohdalla lajien "luonne" ja käyttäytyminen ovat ennustettavissa ja kuvattavissa..

-Enkä edelleenkään pidä helmiäistonkijoita pahaluonteisina..

[Cichlidsonly]

Ah...

Tää Sajica-juttu on helpotus jos se tosiaan on syöttöpossu.

Weidnerin ex-viikonlopun luennot eivät tonkijakuumetta vähentäneet, päinvastoin, tonkijaparvi on saatava, vaikka tilaamalla, laji on vielä epäselvä.

Petri

[Save]

Mari, olisitkohan ostanut ne helmiäistonkijat Akvaariokeskuksesta? Vein äskettäin (noin kuukausi sitten) sinne pariskunnan, joka ei tullut juttuun muiden tonkijoideni kanssa. Meillä kutivat jatkuvasti; joku ehti syödä mädit ja sitten taas aloitettiin. Keskimäärin kutivat kerran viikossa. Olivat todella helliä toisiaan kohtaan, oikeita kyyhkyläisiä ja muita kohtaan monstereita. Jos kyseessä on sama pari, niin ilmeisesti kaupan myynti-altaassa oleskelu on tainnut stressata niitä aika paljon (eivät saaneet kutea rauhassa). Tämä olosuhteiden raju muutos on voinut ehkä tehdä kaloista tuollaisia. Toivottavasti naaras säilyy hengissä ja kalat "löytävät taas toisensa"!
-Satu

[Mari Kurki]

Mari, olisitkohan ostanut ne helmiäistonkijat Akvaariokeskuksesta?

En ostanut sieltä, vaan Siniriutasta.