Huonoa onnea ajastimien kanssa

[Tumppi]

Ostin Citymarketista ~20 euron hintaisen mekaanisen ajastimen, jonka takana lukee Motoral. Tämä ajastin on toiminut nyt muutaman kuukauden ajan ihan moitteetta 150W monimetallin kanssa. Aikaisemmat (toimimattomat) ajastimeni olivat tuota "cixi city" -laatua.

[carrie]

Itselläni on joku halpahallin mallia oleva ajastin, mallista ei ole tietoa, ollut käytössä jo varmaan lähemmäs 5v. Ei ole ollut mitään ongelmia, vaikka minuutin tai pari saattaa yrittää edistää. Tosin siinä ei ole kiinni kuin yks loisteputkivalaisin.

[Tumppi]

Ei ole ollut mitään ongelmia, vaikka minuutin tai pari saattaa yrittää edistää. Tosin siinä ei ole kiinni kuin yks loisteputkivalaisin.

Kyllähän minunkin kaikki ajastimet toimivat loisteputkien kanssa moitteetta, mutta lykkääpä niihin monimetalli niin johan lakkaa toimimasta.

[Kappas]

Kyllähän minunkin kaikki ajastimet toimivat loisteputkien kanssa moitteetta, mutta lykkääpä niihin monimetalli niin johan lakkaa toimimasta.

juuri näin!

Se ostamani Theben 026 IP44 malli maksoi melkein saman kuin Thebenin digitaalinen kellokytkin, mutta ei kestä kuormaa. Tuo kellokytkin on tarkoitettu märkätiloihin ja kestää pakkasta -40, mutta ei kahta monimetallia

no ei auta kuin lähteä kauppoihin haastattelemaan myyjiä jos vaikka löytäisi kuormaa kestävän kellokytkimen.

/Kappas

[maspe]

Itse en noita monimetalleja ja niiden sytyslaitteistoa tunne, joten onko niissä joku laitteisto, joka veisi hetkellisesti enemmän tehoa?

Itsellä on tuossa halpa-ajastimessa tunnistelappu jossa lukee kytkentätehoksi 0-3500W, eli melkoisen lampun saisi laittaa sen perään.

Jos kerran lampun tehot pysyvät tuossa rajoissa, niin eikö tuotteella pitäisi olla joku laatuvikatakuu tms. jos se hajoaa muutamassa päivässä?

Jos jollakin on mittaria, joilla voi mitata monimetallin kuormitusta, niin se valaisisi paljon tähän kestävyyteen liittyen. Epäilen että suurin kuormitus on sytytyshetkellä, sitä paljonko se on, en osaa sanoa.

[Kappas]

Jeps karmea totuus alkaa paljastumaan

Monimetallivalon syttyminen on pikkasen problemaattinen kellokytkimen kannalta. Esim Livalin asiakastuen mukaan syttymishetkellä jännite nousee melko korkeaksi(4,5kV) ja tämä piikki aiheuttaa pientä palamista kellokytkimen kärkiin. Ja tämä toimii vielä huonommin digitaalisissa kellokytkimissä Thebenin asiakastuen mukaan. Theben asiakastuki antoi vinkkinä mm. sen että asentaisi kontaktorin kellokytkimen ja valojen väliin, näin kontaktori ottaisi piikin vastaan ja kellokytkin säästyisi pahimmalta. Korjauskeinona kellokytkimen toimimiseen voi toimia pieni napautus kellokytkimelle ja kärjet irtoaisivat taas. Mutta tuo kuulostaa ikävältä, jos joka kerta kun valot syttyy niin pitää muistaa kopauttaa kärjet auki

Nyt peräänkuulutetaankin asiantuntevia sähköinsinjöörejä tai muuten vaan asiasta tietäviä, millä tuo syttymishetken piikki saataisiin estettyä kellokytkimelle?

Eli turha on mennä ostelemaan uusia kellokytkimiä, ne vaan kärähtää kiinni monimetalleilla (Ellei sitten joku tiedä mallia missä on jonkinlainen suojakeino tätä piikkiä vastaan)...

/Kappas

[Tuukkis]

Avattuani cixi city ajastimen voin sanoa että toimimattomuus johtuu todella halvasta materiaalista ja osien huonosta yhteensopivuudesta ja kiinalaisesta työn laadusta (oiskohan käytetty toisinajattelevia vankeja).
Sikäli mikäli kyseinen laite on tehty kiinassa,no jos ei siellä, niin ainakin aasiassa.

[maspe]

Kaverin kanssa juteltiin noista ajastinhommista iltapäivällä, niin hän oli tutustunut johonkin Siemensin ohjelmoitavaan "ohjausyksikköön" tms. Siinä oli tietokoneen sarjaportin kautta mahdollisuus säätää muistaakseni kuutta eri ominaisuutta, ja se oli takoitettu nimenomaan teollisuuskäyttöön, eli luulisi että kestäisi hiukan isompaakin kuormitusta.

Hintaa oli noin sadan euron nurkilla. Kyllähän se maksaa, mutta samalla paketilla saisi useamman valon säädöt, sekä pumppujen yms. säädöt. Itse harkitsen tuota ratkaisua tulevaan isompaan akvaarioon.

Täytyy kaverilta kysäistä nettisivua, jossa olisi vähän enemmän infoa asiasta.

[mheinowl]

Mulla on ollut noin nelisen vuotta putkeen noin kilowatin- puolentoista loisteputkikuormalla joku mekaaninen noin sadan markan malli ja hyvin on toiminut. Mokoma vaan ei osaa vaihtaa kesä- ja talviaikaa itsestään, mekaaninen kun on. Ja ajan tahdistuksen portaat on törkeän isot, jopa 15 minuuttia ja tarkkuuttakaan on vaikea saada alle minuutin heitolle; varttia aikaa kun vastaa noin puolentoista millin muovipalikka. Malli on kulmistaan pyöristetty neliö, jonka yhdessä kulmassa on pikkukiekko jonka arvo (1 tai 0) vaihtuu aina, kun isomman kiekon palikoiden reuna kulkee läpi. Olen nähnyt samannäköisestä mallista myön suojatumman ulkoilmaversion.
Voin joskus yrittää katsoa, onko ajastimessa mitään merkintää laitteen merkistä.

[Blue]

Laittakaapa minkälaista kuormitusta teillä on ollut niissä ajastimissa. Voisi vaikka tehdä jonkinlaista tilastoa siitä minkälaisella kuormalla kestää ja miten kauan.

Meillä on ajastimen perässä 3x30W loisteputket sekä 100W lämppäri (ei mahtunut muualle ). Hyvin on toiminut, ostinkos mä sen keväällä.. no ne halpisajastimet ei toimineet edes kahdella loisteputkella. Liekö ollut sama vika kun lamput ei syttyneet eikä sammuneet, mutta muistaakseni kello pyöri normaalisti. Luulisi että kaksi loisteputkea ei kummoista virtapiikkiä aiheuta. Kaippa se johtuu huonosta laadusta

Niin, Theben on tosiaan tuon viimeisimmän merkki ja se on toiminut nyt 7kk ilman ongelmia. Se Cittarin ajastin toimii kyllä kotona toisessa altaassa melko lailla moitteetta, paitsi että "aina päällä" -kytkin tuntuu olevan jotenkin kääntynyt nurin päin

[RPekka]

kilowatin- puolentoista loisteputkikuormalla

Mitä ihmettä sinä oikein valaiset, eihän noilla tehoilla enää normaalikokoisessa huoneessa pysty oleskelemaan.

[maspe]

Tässä kaverin suositteleman ohjelmoitavan logiikkayksikön manuaali. Tällä ratkaisulla varmaan onnistuisi useampikin säätö kuin vain pelkästään valaistuksen säätö. Virtauksen saisi säädetyä vuorokauden mukaisesti, ns. vuorovesi-ilmiö ylimääräisellä kiertovesipumpulla tms.

Toinen kokeilemisen arvoinen laite olisi tämä.

Hinnoista ei tarkkaa tietoa, mutta varmasti käyttökelpoisia jos viitsii sijoittaa pikkusen enemmän harrastukseen. Hinnat varmaan selviävät kun kysyisi, ja jos ostaisi useamman kerralla voisi saada vaikka vähän alennustakin.

[Ville V]

Jos tarvitsee useamman kellokytkimen tms. ajastimen tai ohjauksen niin Logo on varmaan ihan hyvä valinta. Logon (keskusyksikön) lähtöhinta on n. 115e ja jos tarvitsee lisää lähtöjä niin binäärilähtökortti oli n. 50e/kpl.
Lisäksi Logolla on myös helppo toteuttaa muitakin ohjauksia mm. pumppujen ruokinta-ajan pysäytykset, lämpötilan mittaukset yms.
Omroni on ainakin isommissa logiikoissa Siemensiä edullisempi, mutta ko. mallin hinnasta eí minulla ole tietoa.

T:Ville

[mheinowl]

Minunkin aiemmassa viestissä kehuma mekaaninen kellokytkin saattaa hyvinkin olla merkiltään Theben tai jotain sinnepäin. Ja laskin, että mun valaisinten siinä kytkimessä oleva nimellisteho onkin vain puolen kilowatin luokkaa, mutta muistaakseni käytännön ottoteho on loisteputkilla paljon suurempi. Yhteenlaskettu ottoteho ei silti ole ehkä ihan kilowattia tai puoltatoista kuten kirjoitin. Lisäksi on toisen kytkimen perässä yks 120 senttinen putki. Niillä valaisen 11 akvaariota, joissa on vettä arviolta puolitoista kuutiota.

Mikko Heino

[Kappas]

Theben-support Suomen päässä sanoi suoraan, että heidän kellokytkimensä eivät kestä monimetallien syttymishetken aiheuttamaa kuormaa ts. kellokytkimen kärjet palavat kiinni ennemmin tai myöhemmin. Olivat myös sitä mieltä ettei kenenkään valmistajan vastaavat kestä myöskään. Nuo pistorasiakellokytkimet kuluttajien käyttöön kestävät maksimissaan 16A kuormaa mikä ei riitä ainakaan 150W monimetallilampulle(syttymishetken jännite 4,5kV, Theben kestää hetkellisesti 3,5kV).

Vaihtoehtoina tuntui olevan "oman" virityksen teko eli vaikka kontaktori väliin tai joku puolijohdekytkin(triac), missä ei ole fyysisiä kärkiä poltettavaksi. Tuo kontaktori tuntuu olevan sähköasentajien hommia ja laitteet tulee kytkettäväksi DIN-kiskoon sähkökaappiin, mikä on kerrostaloimmeiselle no-no-vaihtoehto.

Miten tuossa logistiikkayksikkö LOGOssa tuo on hoidettu? Onko siinä ihan vaan releitä vai jotain triac-virityksiä ulostulon annossa? Ja miten tuon yksikön releet sitten kestävät syttymishetken kuormaa vai tuleeko sama ongelma, kärjet palaa kiinni?

Merivesipuolelle tuntui löytyvän valmiina akvaariokäyttöön logiikkayksiköitä, siellä ilmeisesti monimetallit eivät aiheuta ongelmia ? Mikähän tekniikka siellä on käytössä?

kyselen tyhmiä kun en asiasta tiedä riittävästi...

/Kappas

[RPekka]

Sitimarketin digitaalisessa ajastimessa mainittiin että 16A resistiivistä ja 3A induktiivista kuormaa, tuosta saa jotain kuvaa kuinka paljon sitä katkaisijaa pitää ylimitoittaa.
Nuo puolijohteet varmaankin päästävät toimintasavun pihalle jos tuollaisia muutaman kilovoltin jännitteitä esiintyy, yleensä ovat olleet 1 kV -speksillä. Tokihan rahalla saa hevosen.

[mjalava]

Theben-support Suomen päässä sanoi suoraan, että heidän kellokytkimensä eivät kestä monimetallien syttymishetken aiheuttamaa kuormaa ts. kellokytkimen kärjet palavat kiinni ennemmin tai myöhemmin. Olivat myös sitä mieltä ettei kenenkään valmistajan vastaavat kestä myöskään. Nuo pistorasiakellokytkimet kuluttajien käyttöön kestävät maksimissaan 16A kuormaa mikä ei riitä ainakaan 150W monimetallilampulle(syttymishetken jännite 4,5kV, Theben kestää hetkellisesti 3,5kV).

Tuota, taidan olla vähän hidas mutta miten tuonne pistorasian puolelle noita kilovoltteja joutuu? Luulisi olevan tuhoisaa muille samaan vaiheeseen kytketyille laitteille.

Sen kyllä ymmärrän jos pienen hetkisen verkosta otetaan enemmän virtaa kuin normaalisti lamppuja poltettaessa, mutta aika pikaisesti kyllä 10 tai 16A sulakekin palaa jos sieltä sähköverkosta yritetään tuollaisen Thebenin rikkovaa virtaa ottaa.

Mika

[Kappas]

Tuota, taidan olla vähän hidas mutta miten tuonne pistorasian puolelle noita kilovoltteja joutuu? Luulisi olevan tuhoisaa muille samaan vaiheeseen kytketyille laitteille.

Sen kyllä ymmärrän jos pienen hetkisen verkosta otetaan enemmän virtaa kuin normaalisti lamppuja poltettaessa, mutta aika pikaisesti kyllä 10 tai 16A sulakekin palaa jos sieltä sähköverkosta yritetään tuollaisen Thebenin rikkovaa virtaa ottaa.

Mika

Tähän varmaan AC-puolen ymmärtävä/tietävä voi vastata paremmin.
Uskoisin että sulakkeet voivatkin napsahtaa tuon piikin takia, mutta luulen nykyisten sulakeratkaisujen olevan ns. hitaasti reagoivia, eivätkä siksi napsahda. Jos sulakkeen takana on muita laitteita, niin uskoisin joissakin olevan sisäänrakennettuja suojauksia tämmöisiä piikkejä vastaan?!? Toistan tätä piikkimantraa Lival-support-henkilön puheista. Hän sanoi, että Lival 150TD nostaa lampun syttymishetkellä 4,5kV jännitteen ja tästä heijastuva piikki menee ainakin kellokykimelle. Lisäksi hän sanoi, että ei näitä lamppuja ole suunniteltu laitettavaksi kellokytkimen perään semmoisenaan. Tälläiset tapaukset ratkaistaan käyttämällä kontaktoreita, tällöin ajastinsignaali antaa ohjausvirran kontaktorille, joka puolestaan kestää tämmöiset tapaukset helposti (mutta eivät ole kauppahyllytavaraa kuluttajalle).

Varmaan vastaus tulee asiantuntijoiltakin...

/K

[mjalava]

Tokihan startissa voi sähköä kulua paljonkin ja virtapiikki voi olla huomattava, näinhän on myös mm. oikosulkumoottoreiden tapauksessa. Mutta en oikein usko että sinne verkkovirran puolelle pitäisi kilovolttien jännitteitä joutua ja sikäli Thebenin jännitekesto ei liene oleellinen kysymys vaan rikkoutuminen varmaan johtuu ennemminkin suuresta virrasta. Sellaisen kyllä pitäisi sitten poksauttaa nopeat sulakkeetkin.

Mika

[Ville V]

Tässä hieman ulkomuistista kirjoitettua juttua mahdollisen jännitepiikin synnystä "selkokielellä". Jos muistan väärin niin korjatkaa

En ole koskaan tutustunut monimetallien sytytystekniikkaan (ehkä pitäisi ihan mielenkiinnosta ). Tuota jännitepiikkiä esiintyy aina kun kytkennässä on mukana jokin kela (induktiivinen kuorma), esim. kuristin. Normaalitapauksessa (en ole varma monimetallista) jännitepiikki syntyy kelan vaikutuksesta silloin kun virta katkasitaan. Tässä vaiheessa kärkien hitsaantuminen on yleistä väärillä mitoituksilla.
Syy mistä jännitepiikki aiheutuu on se, että kela pyrkii rajoittamaan virran suunnan muutoksia -> kun piiri katkeaa, kela nostaa jännitettä, jopa useisiin kilovoltteihin yrittäessään pitää piirin "suljettuna". Virtaa tässä jännitepiikissä ei kovin pajoa ole. Jännite voi nousta, sähkötekniikan peruskaavojen mukaan tehon rajoissa, kun virta pienenee.
Tästä johtuu RPekka:n mainitsema "ajastimessa mainittiin että 16A resistiivistä ja 3A induktiivista kuormaa". Kela luetaan siis induktiiviseksi kuormaksi.
Resistiivisiä kuormia ovat taas mm. (vastus)lämmittimet.

T:Ville

[mjalava]

Okei, onko siis mahdollisesti vaarallista pitää samaan vaiheeseen kytkettyinä herkkiä laitteita isojen purkauslamppujen kanssa? Aikamoisia piikkejähän varmaan voivat perinteisellä induktiivisella kuristimella varustetut loisteputketkin aiheuttaa, joku 2x58W vaatii jo kohtalaisen kokoisen kuristinmötikän. Jos kytkin hitsautuu, niin silloinhan tuo jännite "hyppää" myös sinne kytkimen väärälle puolelle.

Mika

[Ville V]

No, jos haluaa varmanpäälle pelata niin... Yleensä esim. ATK- pistorasiat, johdotetty suoraan keskukselta, eikä saman sulakkeen takana ole muita kuin noita ATK-pistorasioita. Valaistys yms. ovat sitten omilla sulakkeillansa.
Ehkä helpompaa on hommata kellokytkimen lisäksi valaisimille niille tarkoitetut päällekytkentälaitteet (esim. kontaktori)

T:Ville

[summersrain]

Kysymys kuuluukin, minkälainen ajastin kestää 2x150w Livaleitten kanssa?

Theben IP44 ollut puolisen vuotta käytössä kahden 150W Lival:n kanssa...

[Vairus]

Bauhaussista haettu JO-EL digitaalinen ajastin ollut 1.5 vuotta 2 x Osramin Florasetin kanssa käytössä. Valaisimet syttyivät 2 kertaa päivässä. Nykyään toi hoitaa akvaarion loisteputkien ajotusta.

[mjalava]

No, jos haluaa varmanpäälle pelata niin... Yleensä esim. ATK- pistorasiat, johdotetty suoraan keskukselta, eikä saman sulakkeen takana ole muita kuin noita ATK-pistorasioita. Valaistys yms. ovat sitten omilla sulakkeillansa.
Ehkä helpompaa on hommata kellokytkimen lisäksi valaisimille niille tarkoitetut päällekytkentälaitteet (esim. kontaktori)

T:Ville

No ei kyllä meillä kotona mitään atk-pistorasioita ole. Joko sitä nykyään sellaisia asuintaloihinkin tehdään? Pistorasioitakin on useamman sulakkeen takana, eikähän se sulake sinänsä erota samassa vaiheessa olevia laitteita toisistaan muuta kuin palaessaan. Itse asiassa saman muuntamon valovirtapuolella kai voivat naapurienkin piikit näkyä, tosin tietysti jokseenkin vaimentuneina mutta kuitenkin. Kai sitä joku lakikin säätelee mitä sähköverkkoon saa syöttää?

Mika